EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus
EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot 140 muut valmiit 108 yhteensä 312
EKTR 2009-2014 Toimenpide N tuki osuus Merialueen alukset ja hyljerysät 40 229 400 6 % Vesiviljely 16 150 400 4 % Sisävesialukset, kelkat 34 163 212 5 % Sisävesisatamat ja hallit 21 755 447 21 % Jalostus 22 362 987 10 % Hyljesietopalkkiot 131 812 194 23 % Merialueen satamat 6 313 647 9 % Menekinedistäminen 1 12 115 0 % Kalatalousryhmä 18 778 041 22 % yhteensä 289 3 577 442 100 %
EKTR 2009-2014 Sisävesialueen satamat ohjelmakauden jälkeen hyvässä kunnossa. Rahoitettuja hankkeita: Mourusalmi Lokka Porttipahta Veskoniemi Inari alkamassa Sirkkakosken sataman peruskorjaus
Uusi EMKR Uuteen rahastoon sisällytetty aiemmin erikseen rahoitettuja asioita merialueen kalastuksen valvonta tiedonkeruuohjelma (käytännössä RKTL:n tekemiä EU:n määräämiä tilastoja) Lisäksi EU:n meripolitiikan rahoitus (mitä se sitten onkaan)
Uusi EMKR Jäsenmaiden käyttöön yhteensä 5,7 mrd Suomelle 74,4 M jaettuna 5 tarkoitukseen (komission päätös): Kalatalouden kehittäminen 39,4 M Kalastuksen valvonta 15,7 M Tiedonkeruuohjelma 14,3 M Meripolitiikka 4,4 M (varastointituki 0,5 M ) Kansallinen vastinrahoitus n. 63 M + 4 M (Åland) Yhteensä n. 140 M, josta n. 90 M kalatalouden kehittämiseen.
Aikataulut EU:n lainsäädännön valmistelu EU-lainsäädännön valmistelu käynnistyi vuonna 2011. Se valmistuu vuoden 2014 lopussa. Kansallinen valmistelu Kansallinen laki hyväksyttäneen vuoden 2014 lopussa Varojen käyttöä ohjaava toimintaohjelma Kansallinen hyväksyntä (valtioneuvosto) marraskuu 2014 Komission hyväksyntä kevät 2015 Ohjelma käynnistyy 2015 keväällä. Menot ovat tukikelpoisia vuoden 2014 alusta.
Meri- ja kalatalousrahasto Ennakointi ja seuranta EMKR:n kansallinen strategia Strateginen päämäärä 1: Kilpailukyky Kalatalouden yritystoiminnan toimintaedellytykset ja kilpailukyky sekä kannattavuus parantuvat ja ala houkuttelee uusia yrittäjiä sekä pääomia. Strateginen päämäärä 2: Uudistuminen Kalatalousalalla on riittävä tieto, tahto ja osaaminen jatkuvaan uudistumiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Sinisen biotalouden kehittymiselle on hyvät edellytykset. Strateginen päämäärä 3: Kestävyys Kalataloutta kehitetään yhteistyössä eri intressien kanssa. Kalastuksen järjestäminen ja ympäristötoimet tukevat elinvoimaisia kalakantoja ja kalojen luontaista lisääntymistä sekä elinvoimaista kalataloutta. Strateginen päämäärä 4: Tehokas hallinto Kalastuspolitiikkaa johdetaan päämäärätietoisesti ja johdonmukaisesti. Hallinto on asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta. Visio -Kalan ja kalatuotteiden kysyntä kasvaa ja monipuolistuu. -Ala ennakoi ja tunnistaa muutostrendit ja uudistuu jatkuvasti. -Yritykset etsivät ja hyödyntävät kehittämisen ja kasvun mahdollisuuksia. -Suomessa on menestyvä sinisen biotalouden toimiala -Elinkeinokalatalouden arvoketju on tunnettu yhteistyökyvystä ja avoimuudestaan. -Suomen kalavarat ovat elinvoimaisia, tuottavia ja monimuotoisia.
Varojen suuntaamisen keskeiset periaatteet Painopiste alkutuotannon kehittämisessä, ympäristökysymysten ratkaisemisessa ja vuoropuhelun edistämisessä Keskeisin tavoite vaikuttaa yleisiin toimintaedellytyksiin Jalostuksen tuet rajataan kotimaisen kalaraakaaineen jalostamiseen liittyviin investointeihin Painopistettä siirretään nykyistä enemmän investointien tukemisesta kollektiivisiin toimiin myös kalataloudelliset kunnostustoimet periaatteessa mahdollisia
Kalastajien määrän vähentymisen estämiseen ei poppakonsteja, keski-ikä on korkea. Tärkeintä saada ala kannattavaksi ja houkuttelevaksi! 16% 13% 14% 14% 11% 7% 7% 4% 5% 5% 1% 2% 1% < 20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-45 45-50 50-55 55-60 60-65 65-70 70-75 > 75
Rahastossa voimakas panostus kestävään kasvuun Edistetään olemassa olevan tekniikan kehittymistä, kestävää kasvua ja uusien innovaatioiden syntyä ja käyttöönottoa
Innovaatio- ja kehittämisohjelmat Kolme innovaatio-ohjelmaa Vesiviljelyn kestävä kasvu Kalastuksen kehittäminen Kalataloudellisten ympäristötoimet (kansallisen kalatiestrategian edistäminen) Keskeiset periaatteet: Yrityslähtöisyys Ongelmaratkaisukeskeisyys ja ketteryys Pitkäjänteisyys kansainvälisen toiminnan vahvistaminen
Kalatalouden toimintaryhmät Nykyisen kahdeksan toimintaryhmää Hyvät kokemukset Varauduttu toiminnan laajentamiseen nykyisestä
Meripolitiikan rahoituksen pääteemat Merialueen valvonnan kehittäminen (yhteiset valvonta- ja seurantajärjestelmät) Meriympäristöön liittyvän tiedon parantaminen (mm. meristrategiadirektiivin edellyttämien toimien toteuttaminen) Kansallisen meripolitiikan edistäminen ja sen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen (esim. merialueen käytön suunnittelun ja sininen biotalouden edistäminen)
Sininen biotalous (uuden ohjelmakauden muotitermi) 2030 2040 2020 Sinisellä biotaloudella tarkoitetaan laajasti kalavarojen kestävää hyödyntämistä, kalatalouden koko arvoketjua, vesiviljelyä (ml. levien kasvatus), vesiympäristöön liittyvä matkailua, vesivarojen hyödyntämistä sekä niihin liittyviä toimintoja kuten teknologian ja osaamisen kehittämistä ja vientiä)