Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä oppilaat kiertävät kuudella eri tehtävärastilla ja tutustuvat niissä eläinten ja kasvien talviseen elämään. Tehtäviin on valittu tuttuja, Suomen luonnossa esiintyviä eläin-, kasvi- ja sienilajeja. Tehtävät syventävät oppilaan lajintuntemusta sekä saavat oppilaan pohtimaan eri lajien talvehtimistapoja ja selvitymiskeinoja. Oppilaat kannattaa jakaa 2-4 hengen ryhmiin. Oppilaat vastaavat kysymyksiin ryhmänä ja kirjoittavat tehtävämonisteisiin ja vastauskortteihin ryhmänsä nimen. Lajikortit kannattaa tulostaa väritulostimella ja kontaktoida/laminoida. Rasteille laitetaan tarvittava(t) tehtävämoniste(et). Muut rasteille laitettavat kortit ym. materiaali on koottu myös erilliseen tiedostoon tulostuksen helpottamiseksi. Jokaiselle rastille voi laittaa esille kyseisellä rastilla esiintyvien lajien lajikortit. Tällöin oppilas oppii tunnistamaan lajit paremmin ja kortit myös havainnollistavat tehtävää. Lajikortteja voi käyttää myös sellaisenaan lajintunnistukseen tai niillä voi pelata esim. muistipeliä. Huom! Lajikorteissa on myös sellaisia lajeja, joita ei esiinny tehtävissä. Rasti 1. Poikasten syntyminen Tehtävä havainnollistaa oppilaalle, kuinka eläinten poikasia syntyy eri vuodenaikoina. Tehtävässä testataan oppilaan luetunymmärtämisen taitoja. Oppilaiden tulee etsiä tieto eläinkorteista ja asettaa kortit vuodenaikaympyrään sen vuodenajan kohdalle, jolloin kyseisen eläimen poikanen syntyy. Rasti 2. Talviturkki Tehtävässä tutustutaan eläinten turkkeihin. Ahman, suden, ilveksen ja karhun lajikortit ja turkkikortit asetellaan pöydälle ja oppilaan tulee yhdistää eläinlaji oikeaan talviturkkiin. Sanallisten vastauskorttien ei välttämättä tarvitse olla esillä. Huom! ahman lajikortti löytyy tulostettavat kortit -tiedostosta.
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 2 Rasti 3. Jäljet lumessa Oppilaan täytyy tunnistaa eläimen jälki. Tehtävän helpottamiseksi voi laittaa kyseisten lajien lajikortit (jänis, sinisorsa, poro, susi, harakka, orava) tehtäväpaperin viereen pöydälle, jolloin oppilas voi päätellä kuvien perusteella oikeat vastaukset. Rasti 4. Talvenviettotavat Tällä rastilla oppilaat tutustuvat käsitteisiin talviuni, talvihorros ja kylmänhorros. Tehtävässä 1 oppilaan täytyy nimetä eläimiä, jotka nukkuvat talviunta tai ovat talvitai kylmänhorroksessa. Tehtävässä 2 oppilaan täytyy yhdistää eläimeen sopiva ominaisuus. Pöydälle asetellaan ominaisuuskortit sekä lajikorteista karhu, metsäjänis, lepakko, orava ja kyy. Rasti 5. Pihan talvisia ruokavieraita Tehtävissä oppilas tunnistaa lintulaudalla vierailevia lintulajeja ja pohtii mitä ruokaa kukin laji lintulaudalta syö. Oppilas voi myös tunnistaa tehtävän lintuja lajikorteista. Huom! närhen, varpusen ja töyhtöhyypän kortit löytyvät tulostettavat kortit - tiedostosta. Kaikkia tehtävän lintulajeja ei ole lajikorteissa. Rasti 6. Kasvien talvehtiminen Tässä tehtävässä oppilas pohtii kasvien ja sienten talvehtimistapoja. Oppilaan täytyy tunnistaa kasvi ja tietää onko se ainavihanta vai kesävihanta. Kasvien ja sienten lajikortit asetellaan pöydälle. Vastattuaan tehtäväkortteihin oppilaat laittavat ne oikean lajikortin alle odottamaan opettajan tarkistusta. Vastaukset ja tulostettavat kortit Rasti 1. Poikasten syntyminen Talvi = joulu-, tammi- ja helmikuu Kevät = maalis-, huhti- ja toukokuu Kesä = kesä-, heinä- ja elokuu Syksy = syys-, loka- ja marraskuu Poro: touko-kesäkuu Karhu: tammi-helmikuu Mäyrä: huhtikuu Tunturipöllö: kuoriutuvat touko-kesäkuussa Metsämyyrä: huhti-lokakuu
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 3
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 4 Poro Poro on puo-li-ke-sy hir-vi-e-läin. Sillä on hyvin paksu turkki, joten se selviää kovistakin pakkasista. Porot syövät koivun lehtiä, jäkälää ja heinää. Porot elävät ryhmissä eli tokissa ja vaeltavat päivässä monta ki-lo-met-ri-ä. Poro synnyttää yleensä yhden vasan toukokesäkuussa. Urosta sanotaan hirvaaksi ja naarasta vaatimeksi. Porojen kor-vamer-keis-tä näkee niiden omistajan. Karhu Karhu on Euroopan suurin pe-to-e-läin. Uroskarhu voi painaa jopa 300 ki-logram-maa. Karhu on kaik-ki-ruo-kainen, se syö esimerkiksi marjoja, juuria, hunajaa, hyönteisiä ja nisäkkäitä. Ne elävät luonnossa noin 30-vuotiaiksi. Karhu nukkuu tal-vi-un-ta ja synnyttää 1-4 pentua tal-vi-pe-sään tammihelmikuussa. Mäyrä Mäyrä on nää-tä-e-läin. Se painaa 6-20 ki-lo-gram-maa. Se syö hyönteisiä, marjoja, kauraa, lin-nun-poi-ka-sia, pikku-ni-säk-käi-tä ja haaskoja. Se tuhisee ja röhkii. Mäyrä nukkuu tal-vi-un-ta. Joskus se saattaa herätä keskellä talvea ja käydä ja-loit-te-le-mas-sa pesän ulko-puo-lel-la. Mäyrä synnyttää 1-5 poikasta huh-ti-kuus-sa. Tunturipöllö Tun-tu-ri-pöl-lö on iso lintu, joka elää Pohjois-Lapissa. Sillä on valkoinen sulkapeite ja sitä onkin vaikea erottaa hangesta. Sen ilmava höy-hen-pei-te, viikset ja jalkojen höyhenet suojaavat sitä kylmältä. Se syö sopuleita, jäniksiä ja lintuja. Naaras munii huhtitoukokuussa 6-14 munaa. Poikaset kuoriu-tu-vat kuukautta myöhemmin. Metsämyyrä Met-sä-myy-rä on hyvin yleinen nisäkäs Suomessa ja koko Euroopassa. Sen turkki on selästä pu-na-rus-ke-a ja vatsan puolelta vaalea. Se syö siemeniä, lehtiä ja marjoja, mutta myös hyönteisiä ja lin-nun-mu-ni-a. Metsämyyrät lisääntyvät nopeasti, niillä voi olla 2-4 poikuetta huhti-lokakuun aikana. Kyy Kyy on ainoa Suomessa esiintyvä myrkky-käär-me. Sen tunnistaa helposti selässä olevasta sa-ha-lai-ta-ku-vi-os-ta. Kyy syö pik-ku-ni-säk-käi-tä, sammakoita ja lin-nun-mu-ni-a. Se tutkii ympäristöään kielen avulla. Kyy viettää talven horroksessa kivenkolossa. Se synnyttää 4-20 poikasta elosyyskuussa.
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 5 Rasti 2. Talviturkki Ahma Susi Ilves Karhu
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 6 Rasti 3. Jäljet lumessa 1. Jänis 2. Sinisorsa (vastaukseksi käy myös muut sorsalinnut) 3. Poro 4. Susi 5. Harakka (vastaukseksi käy myös varis) 6. Orava Rasti 4. Talvenviettotavat Tehtävä 1. Talvenviettotapa Talviuni Talvihorros Kylmänhorros Eläin Karhu, mäyrä, supikoira Siili ja lepakot Käärmeet ja hyönteiset Tehtävä 2. Talviuni: karhu Valkoinen väri: metsäjänis Talvihorros: lepakko Ruokavarastot: orava Kylmänhorros: kyy
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 7 TALVIUNI VALKOINEN VÄRI TALVIHORROS RUOKAVARASTOT KYLMÄNHORROS
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 8 Rasti 5. Pihan talvisia ruokavieraita Tehtävä 1. TALITIAINEN SINISORSA PEIPPO PUNATULKKU KORPPI TÖYHTÖHYYPPÄ JOUTSEN VARPUNEN KUOVI NÄRHI KÄPYTIKKA KELTASIRKKU Tehtävä 2. Lintu Tiaiset Mieluinen ruoka Auringonkukansiemen, maapähkinä ja rasva. Närhi Auringonkukansiemen, maapähkinä ja rasva. Varpunen Punatulkku Auringonkukansiemen, maapähkinä, kaura, hirssi ja rasva. Auringonkukansiemen ja maapähkinä. Keltasirkku Kaura, auringonkukansiemen ja hirssi.
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 9 Rasti 6. Kasvien talvehtiminen Kasvi 1. Kasvi 2. Kasvi 3. Kasvi 4. Kasvi 5. Kasvi 6.
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 10 Kasvi 7. Kasvi 8. Sieni 9. Sieni 10. Sienen nimi: Sienen nimi: maanpäällinen osa säilyy talven yli maanalainen osa säilyy talven yli maanpäällinen osa säilyy talven yli maanalainen osa säilyy talven yli
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 11 Vastaukset Kasvi 1. Kasvi 2. Kasvin nimi: Mustikka Kasvin nimi: Puolukka Kasvi 3. Kasvi 4. Kasvin nimi: Puna-apila Kasvin nimi: Voikukka Kasvi 5. Kasvi 6. Kasvin nimi: Pihlaja Kasvin nimi: Koivu
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 12 Kasvi 7. Kasvi 8. Kasvin nimi: Kuusi Kasvin nimi: Mänty Sieni 9. Sieni 10. Sienen nimi: Herkkutatti Sienen nimi: Kärpässieni maanpäällinen osa säilyy talven yli maanalainen osa säilyy talven yli maanpäällinen osa säilyy talven yli maanalainen osa säilyy talven yli