YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI

YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI SUUNNITELMA JÄRVI-POHJANMAAN LASTENSUOJELUN JÄRJES- TÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ VUOSILLE 2013-2016 -ENNALTA EHKÄISYSTÄ KORJAAVAAN TYÖHÖN

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 KESKEISET KÄSITTEET 5 2.1 Ehkäisevä lastensuojelu 6 2.2 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 7 3 ALUEEN NYKYTILA 8 3.1 Kasvuolot ja hyvinvoinnin tila 8 3.2 Hyvinvointipalvelut 11 3.2.1 Päivähoito ja varhaiskasvatus 11 3.2.2 Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut 12 3.2.3 Opetus 12 3.2.4 Neuvolapalvelut 13 3.2.5 Verkkopohjainen perhekeskus 15 3.2.5 Kouluterveydenhuolto 16 3.2.6 Aikuisten psykososiaaliset palvelut 17 3.2.7 Sosiaalityö 17 3.2.8 Sosiaalipäivystys 18 3.2.9 Lapsiperheiden kotipalvelu/ehkäisevä perhetyö 18 3.2.10 Ehkäisevä päihdetyö kouluilla 18 3.2.11 Koulukuraattorityö 19 3.2.12 Nuorisotyö 19 3.2.13 Liikuntapalvelut 20 3.3 Erityispalvelut 20 3.3.1 Erityislasten kuntoutusohjaus 20 3.3.2 Puheterapia 21 3.3.3 Perheneuvolapalvelut 21 3.3.4 Jelppi-tiimi 21 3.4 Kolmannen sektorin palvelut 22 3.4.1 Seurakunnat 22 3.4.2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto 23 3.4.3 Muu kolmannen sektorin toiminta (urheiluseurat, palokunta, 4H jne.) 23 4 LASTENSUOJELUN TARVE ALUEELLA 25 4.1 Lastensuojelun tarpeista nousevat eri palvelujen haasteet 26 5 LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ JA RESURSSIT SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET 27 5.1 Avohuollon tukitoimet 27 5.1.1 Lastensuojelun sosiaalityö 27 5.1.2 Taloudellinen ja muu tukeminen 29 5.1.3 Terapiapalvelut 29 5.1.4 Tukiperhetoiminta 30 5.1.5 Perhetyö 30 5.2 Huostaanotto ja sijaishuolto 31 5.3 Jälkihuolto 32

6 YHTEISTYÖ ERI VIRANOMAISTEN SEKÄ LAPSILLE JA NUORILLE PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ 32 7 LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA JA ARVIOINTI 33 8 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 35

1 JOHDANTO Vuonna 2008 voimaan tullut uudistunut lastensuojelulaki toi mukanaan myös velvoitteen suunnitelmalliseen työhön toimijoiden kesken lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyötä on toki tehty aikaisemmin eri hallintokuntien edustajien ja toimijoiden muodostamissa työryhmissä. Lastensuojelulain 12 : Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma ja se on väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Siinä voidaan esittää myös palvelujärjestelmissä esiin tulleet puutteet ja epäkohdat, jotka olisi korjattava. Se kattaa laajasti eri toimialojen toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja heidän hyvinvointiinsa. Palvelujen tulee olla toimivia ja lasten ja perheiden tarpeita vastaavia. Suunnitelman ansiosta lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä sekä perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Suunnitelmassa päätöksentekijät 1) määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeiset sisällöt ja painopisteet ja 2) varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. Suunnitelman tulee lain mukaan sisältää kunnan määrittämältä suunnittelukaudelta tiedot 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä

6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko yhteistoiminta-aluetta ja sen eri toimialoja: - yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen - liikunta-, nuoriso- ja kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tarjotessaan mahdollisuuden osallistumiseen yhteisöissä - varhaiskasvatus ja koulu muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön - sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muut erityiset palvelut antavat tukea ennen huolien/ ongelmien syntymistä, varhaista tukea huolten ilmaantuessa sekä korjaavaa työtä/ kuntoutusta huolten ollessa suuria Laaja-alaisen työryhmän aikaansaamiseksi perusturvalautakunta nimesi kokouksessaan 09.11.2010 ohjausryhmän, joka koostuu eri toimialojen viranhaltijoista ja jossa on luottamushenkilöedustus, sairaanhoitopiirin sekä kolmannen sektorin edustus. Ryhmään ovat kuuluneet perusturvalautakunnan edustaja/ sivistystoimenjohtaja Esa Kaunisto, pj., peruspalvelujohtaja Eija Kellokoski-Kari, v. 2012 Rauni Lanamäki, osan aikaa lääkäri Arja Lassila, osan aikaa vapaaaikatoimen johtaja Jani Riekko, rehtori Pentti Rentola, varhaiskasvatuspäällikkö Kirsi Pesonen, sosiaalityön johtaja Tuulikki Mäkinen, sihteeri, erikoissairaanhoidon edustajana psykiatrian sairaanhoitaja Sinikka Perälä, seurakuntien edustajana vastaava lapsityön ohjaaja Riitta Kujala ja järjestöjen edustajana (MLL) Susanna Jokela. OHR:n kokouksessa 2.5.2011 päätettiin vastuuhenkilöiden johdolla jakaantua ohjausryhmätyöskentelyn ohella seuraaviin työryhmiin osaalueiden palveluiden kartoittamiseksi: - lastensuojelu - neuvola, kouluterveydenhuolto, vastaanotto, mielenterveystyö ja perheneuvola - sivistystoimen palvelut - vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja järjestöjen toiminta

Järvi-Pohjanmaalla on laadittu aikaisemmin työryhmissä lasten/ nuorten ja asukkaiden hyvinvointia edistäviä ja/ tai ongelmiin puuttumisen toimenpideohjelmia ja strategioita, mm. - varhaiskasvatussuunnitelma - nuorten päihdetyöryhmän toiminta >> julkaissut mm. vuosittain 7. luokalle menevien vanhemmille jaettavan Nuoret ja päihteet -oppaan - mielenterveys- ja päihdestrategian toimintamalli >> painopistealueet: lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen, nuorten mielenterveyden tukeminen, nuorten päihteidenkäytön vähentäminen - perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen toimenpideohjelma >> vaatii päivittämistä - kotouttamisohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi 2 KESKEISET KÄSITTEET Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen oikeuksista on säädetty erikseen Suomen perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, erityisesti lapsen oikeuksien perussopimuksessa. Niissä korostetaan lapsen edun huomioon ottamista kaikessa viranomaistoiminnassa. Lapsen oikeuksia toteutetaan: edistämällä lasten hyvinvointia vaikuttamalla kasvuoloihin ja tukemalla vanhempia kehittämällä palveluja kasvatuksen tukemiseksi toteuttamalla lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua Kasvuolosuhteilla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista kasvuympäristöä. Fyysiseen kasvuympäristöön liittyyvät esim. turvalliset koulumatkat, turvallinen koulu ja asuinalueet. Psyykkiseen kasvuympäristön turvallisuuteen kuuluu esim. turvallisuutta tuovat aikuiset niin kotona, päivähoidossa kuin koulussa ja esim. turvallinen tietoverkkojen käyttö. Keskeinen riskitekijä on erilainen väkivalta lapsen kasvuyhteisössä, minkä ehkäisytoimiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sosiaaliseen kasvuympäristöön kuuluu esim. ihmisten sosiaalisten suhteiden kautta syntyvä turvallisuus ja kasvua suojaavat tekijät. Kehitystä myönteisesti tukevien yhteisöjen olemassaolo ja niissä toteutuva yhteisöllisyys on tärkeä sosiaalisen turvallisuuden kokemiseksi.

Laissa määritellään lastensuojelu laajasti: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta ja ehkäisevällä lastensuojelulla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä ja pahenemista. Tärkeä tehtävä ehkäisevän työn toteuttamisessa on neuvolalla, päivähoidolla ja koululla. Lastensuojelu on siis ennaltaehkäisevän sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kokonaisuus, ei ainoastaan sosiaaliviranomaisen toimintaa. 2.1 Ehkäisevä lastensuojelu Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on laaja-alainen yhteiskunnallinen tehtävä, jonka tavoitteena on koko lapsiväestön hyvinvoinnin turvaaminen etsimällä ja järjestämällä lapsille ja perheille palvelu- ja tukimuotoja (primääri) sekä erityisiä joko tietylle lapsiryhmälle tai tiettyihin elämäntilanteisiin liittyviä palveluita (sekundääri). Kasvuoloihin vaikuttamista ja huoltajien tukemista kasvatustehtävässä ovat sinällään jo monet yhteiskunnalliset päätökset, kuten esimerkiksi perheiden sosiaaliturvaetuudet, perhevapaat, koulujen oppilasryhmien koot, varhaiskasvatuksen toiminnalliset puitteet, liikennejärjestelyt jne. Ennaltaehkäisevää toimintaa toteutetaan lähes kaikissa kunnan palveluissa, esim. äitiys- ja lastenneuvolatyössä ja muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa,

opetuksessa ja nuorisotyössä. Hyvät peruspalvelut ja niiden riittävät resurssit, (esim. riittävän pienet päivähoito- ja koululuokkaryhmät) edesauttavat ennaltaehkäisevän lastensuojelun toteutumista mm. siten, että lapsen ja hänen vanhempiensa erityisen tuen tarpeen tunnistaminen mahdollistuu paremmin. Riittävä tuki lapsen ja nuoren luonnollisissa kasvuyhteisöissä vähentää tarvetta käyttää kalliimpia erityispalveluja. Kun lasten ja vanhempien tuen tarve huomataan ajoissa, tukea voidaan antaa ilman yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun väliintuloa. Tiedetään, että perheen sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyminen jättävät jälkiä lapsiin ja nuoriin. Hätään voidaan kuitenkin vastata. Olennaisinta on puuttua riittävän varhain ongelmiin sekä tukea heitä koko yhteiskunnan voimin. Esimerkiksi perhevalmennuksen ja kotipalvelun tiedetään vaikuttavan myönteisesti vanhemmuuteen, ja oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon antaman avun lapset ja perheet kokevat hyväksi. Järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien työllä ja toimintamuodoilla sekä muulla kansalaistoiminnalla on niin ikään merkittävä osuus ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. 2.2 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu perustuu lastensuojelulakiin ja on näiden säädösten ohjaamaa viranomaisen toimintaa ja toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia silloin, kun perusteet lastensuojelutoimenpiteisiin ovat olemassa. Viranomaisen velvollisuutena on ryhtyä tarpeenmukaisiin toimiin ja arvioida käytettävissä olevista keinoista menettely, jolla parhaiten voidaan ratkaista tietyn lapsen ja perheen ongelmat tai puuttua niihin ja joka parhaiten turvaa lapsen edun toteutumisen. Lastensuojelutyön vaiheet ja keinot: - lastensuojeluilmoituksen vastaanottaminen tai muutoin huolen herääminen - lastensuojelutarpeen selvitys - asiakkuudesta päättäminen - asiakassuunnitelma - avohuollon tukitoimet - kiireellinen sijoitus - huostaanotto ja sijaishuolto - jälkihuolto

Lastensuojelutyötä ohjaavat seuraavat periaatteet: 1. Kaikkien viranomaisten ja muiden lapsen ja perheen parissa työskentelevien asiantuntijoiden on tuettava vanhempia kaikin tavoin heidän kasvatustehtävässään. Perheitä tuetaan pääsääntöisesti peruspalveluissa, mutta tarvittaessa myös muita tuki- ja erityispalveluja tulee olla käytettävissä 2. Lapsen edun ensisijaisuus ja sen mukaisesti lapsilähtöiset toimintatavat >> lasta koskevat ratkaisut on perusteltava myös lapsen näkökulmasta 3. Lapsen ja vanhempien osallisuus lastensuojeluprosessissa, mikä tarkoittaa asianosaisten kuulemista. Osallisuus syntyy vastavuoroisuudesta, mikä edellyttää toimivaa ja luottamuksellista suhdetta asianosaisten ja työntekijän välillä 4. Yhdenvertaisuuden periaate >> lapsen oikeudet kuuluvat kaikille riippumatta perheoikeudellisesta asemasta ja sosiaalisesta tai etnisestä taustasta 5. Suhteellisuusperiaate: auttamiskeinojen tulee olla oikeassa suhteessa auttamisen päämääriin sekä noudatetaan tehokkaan ja lievimmän puuttumisen periaatetta 6. Suunnitelmallisuus: asiakkaat ja työntekijät asettavat yhdessä tavoitteet, mikä edellyttää toimenpiteiden ja tehdyn työn seurantaa ja arviointia. Tavoitteita määrittävät kuitenkin sosiaalityön reunaehdot ja puitteet, ja on otettava huomioon, että lastensuojelutyössä on edelleen mukana sekä tuen että kontrollin tehtävät 7. Palvelujen oikea-aikaisuus, minkä vuoksi palvelutarpeen arviointi onkin aina tehtävä huolellisesti ja perusteellisesti 3 ALUEEN NYKYTILA 3.1 Kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Alueella oli asukkaita 31.12.2011 yhteensä 15 909: Alajärvellä 10 327, Vimpelissä 3 222 ja Soinissa 2360. Väestörakenne alueella poikkeaa koko maan väestörakenteesta, sillä työssäkäyvien osuus (ikäryhmä 15-64-vuotiaat) on suhteellisesti alhaisempi kuin maassa keskimäärin, vanhusten osuus on suurempi. Lasten osuus (0-14-v.) väestöstä poikkeaa maan keskiarvosta Alajärvellä, jossa se on 2,3 %-yksikköä suurempi koko maan keskiarvoon verrattuna. Näin taloudellinen huoltosuhde ( työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti) myös poikkeaa koko maan 1,2:n keskiar-

vosta seuraavasti: Alajärvellä 1,59, Soinissa 1,75 ja Vimpelissä 1,46. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä vaihtelee alueella 34,4 %:sta 36,9 %:iin. Tulotaso on alueella alhainen verrattuna maan keskiarvoon, joka on 25520 e. Valtioveronalaiset tulot/ tulonsaaja (v. 2010) ovat alueella seuraavat: Alajärvellä 20072 e, Soinissa 18 306 e ja Vimpelissä 21705 e. Työttömyys on jonkin verran suurempaa kuin maassa keskimäärin, Vimpelissä samaa luokkaa kuin maassa keskimäärin. Vaikka alueella on teollisuutta ja pienyrittäjyyttä, erityisesti palvelujen, työpaikkojen osuus on huomattavasti pienempi kuin maassa keskimäärin. Alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet. Koulutustaso on alhaisempi maan keskiarvoon verrattuna. Alhainen tulotaso näkyy myös lapsiperheiden toimeentulon niukkuutena varsinkin yksinhuoltajien ja monen lapsen perheissä. Toimeentulotukitilaston perusteella huonoin tilanne oli Alajärvellä, jossa 12,1 % lapsiperheistä oli toimeentulotuen asiakkaina. Lapsiperheiden köyhyysriski on kasvanut jyrkästi 15-20 vuoden aikana valtakunnallistenkin tilastojen valossa (THL). Liitteessä 1 on kunnittain tarkempia tilastokeskuksen väestörakennetta kuvaavia tietoja ja muita kuntien avainlukuja. Järvi-Pohjanmaan alue on etäällä maakuntakeskuksesta ja tarjoaa turvallisen asuin- ja kasvuympäristön, hyvät vapaa-ajan palvelut sekä monipuoliset mahdollisuudet erilaisin harrastustoimintoihin myöskin luonnon puolesta, sillä alue on luonnonolosuhteiltaan vaihtelevaa ja alueella sijaitsee paljon vesistöä, jonka pinta-ala on yhteensä 110,50 km2. Alueen väestöstä yli 90 % asuu rivi- ja pientaloissa. Vuokra-asunnoissa asuu asuntokunnista 16-17 % eli huomattavasti vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (30,4 %). Kunnissa on elinvoimaisia kyliä, joiden asukkailla on toimintaa ja kylää yhdistäviä tapahtumia, mikä tukee yhteisöllisyyttä. Nuorison terveystutkimuksen tulokset Nuorison (8. ja 9.-luokkalaiset sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat) on tehty valtakunnallinen terveystutkimus, jonka viimeiset tulokset ovat keväältä 2011. Ilon- ja huolenaiheet vaihtelivat kunnittain. Siinä tuli esille myös alueen työttömyys, sillä kunnittain 28-31 % peruskoulun oppilaista ilmoitti vähintään toisen vanhemmista olevan työttömänä. Alajärvellä (yläasteikäisten tulokset) positiivisia asioita olivat seuraavat: Vanhemmat tiesivät aikaisempaa paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät, ja perheiden yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi. Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän, ja useiden oireiden kokeminen päivittäin väheni, vaikka erilaista särkyä ja väsymystä esiintyikin yli neljäsosalla. Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät, ja humalajuominen vähentyi vastausten perusteella vuoden 2009 19 %:sta 11 %:iin. Kouluun liittyen fyysiset työolot koettiin paremmiksi ja työilmapiiri parani. Koululääkärin, psykologin ja koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koet-

tiin helpommaksi. Huolenaiheina nousivat esille seuraavat asiat: Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat lisääntyivät, koulutapaturmat lisääntyivät, tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin vähentyi. Aamupalan syöminen arkisin vähentyi edelleen. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi, ja avun saaminen koulunkäynnin vaikeuksiin koettiin vähentyneen. Huolestuttavaa on lisäksi se, että 14 % ikäluokasta tupakoi päivittäin. Vimpelissä (yläasteikäisten tulokset) positiivisina muutoksina edelliseen kyselyyn verrattuna olivat koulun työilmapiirin paraneminen sekä koululääkärin, -psykologin ja kuraattorin vastaanotolle pääsyn helpottuminen. Huolenaiheina nousivat esille seuraavat: peräti 46 % ilmoitti, etteivät vanhemmat aina tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa. Opiskeluun liittyvien vaikeuksien koettiin lisääntyneen sekä koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi. Huomattavan suuri osa (63%) ilmoitti, ettei perhe syö yhteistä ateriaa, ja lähes puolet vastanneista ei syö aamupalaa joka aamu. Noin viidesosa oli kokenut fyysistä väkivaltaa. Saman verran oppilaista tuntee vähintään kaksi oiretta päivittäin. Tupakoivia on myös Vimpelissä 14 % ikäluokasta. Humalajuominen (vähintään kerran kuukaudessa) on huolestuttavaa, sillä 21 % on vastannut kysymykseen myöntävästi, ja luku on suurempi kuin koko maan aineistossa keskimäärin (15%). Soinissa positiivisia muutoksia edelliseen kyselyyn verrattuna oli mm. se, että kouluterveydenhoitajalle, -lääkärille, psykologille ja kuraattorille pääsy koettiin helpommaksi. Vastausten perusteella vanhemmat ovat nuorten viikonloppujen viettopaikoista paremmin tietoisia kuin maakunnassa keskimäärin (20 % ei tiedä). Humalahakuinen juominen väheni, ja vähintään kerran kuukaudessa humalassa ilmoitti olevansa 6 % vastaajista; sen sijaan laittomia huumeita ilmoitti kokeilleensa 7 %, mikä on koko aineistoon verrattuna samaa tasoa. Oma terveyden kokeminen hyväksi oli parempaa, masentuneisuus vähäisempää ja koulu-uupumus huomattavasti harvinaisempaa kuin maakunnassa ja aineistossa keskimäärin. Tyytyväisyys työoloihin parani edelliseen kyselyyn verrattuna. Negatiivisia löydöksiä ovat mm. seuraavat: Huolestuttavaa on, että puolet perheistä ei syö yhteistä ateriaa päivän aikana. Fyysistä uhkaa on kokenut vuoden aikana 18 % vastaajista. 38 % vastaajista ei koe tulevansa kuulluksi koulussa, mikä on merkittävästi yleisempää muuhun aineistoon verrattuna. Myös opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät, ja niitä oli 33 %:lla. Terveystottumuksissa huolestuttavaa on liikunnan harrastamisen vähäisyys/ väheneminen, samoin kuin myöhään nukkumaan meneminen (40 %), ja nämä molemmat luvut ovat huomattavasti korkeampia kuin maakunnassa keskimäärin. Poliisin tilastojen valossa erityyppiset rikokset alueella eivät ole sinänsä lisääntyneet, mutta vuosittaista vaihtelua on esiintynyt jonkin verran. Nuorten tekemät rikokset eivät ole määrällisesti suuria. Poliisin mukaan on nähtävissä se, että väkivalta/ pahoinpitelyt ovat siirtyneet kadulta koteihin. Per-

heväkivaltahälytykset ovat lisääntyneet varsinkin Alajärvellä, ja sama suunta on Vimpelissä. Jos näissä tilanteissa on lapsia, poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen. 3.2 Hyvinvointipalvelut Lastensuojelulaki 8 : Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palveluiden avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Peruspalvelut ovat kaikkien oikeus ja mahdollisuus. Ne ovat yksi keino turvata asukkaiden hyvinvointia. Neuvola, päivähoito ja koulu ovat keskeisiä palveluja mielenterveyden edistämisen näkökulmasta. Avainasemassa perheiden tukemisessa on niiden toimivuus. Peruspalveluihin ja varhaiseen puuttumiseen panostamalla säästyy sekä rahaa että resursseja. Kunnissa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat muun muassa palveluiden saatavuuteen ja laatuun, ympäristön viihtyvyyteen ja turvallisuuteen sekä kuntalaisten liikkumiseen, asumiseen ja harrastuksiin. Lähes kaikilla näillä päätöksillä on oma vaikutuksensa ihmisten hyvinvointiin. Lastensuojelussa on siirretty painopistettä avohuollolliseen ja perheiden kanssa tehtävään työhön. Ehkäisevän lastensuojeluun, mm. koulukuraattorityöhön, on siirretty olemassa olleita resursseja. Lapsiperheiden kotipalveluun saatiin uutta resurssia v. 2011. Myös peruspalveluja on kehitetty sisällöllisesti. Yhteisvoimin peruspalveluissa tehtävällä työllä voidaan ehkäistä lasten ja perheiden pahoinvointia. 3.2.1 Päivähoito ja varhaiskasvatus Järvi-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä neljä päiväkotia, yhdeksän ryhmäperhepäiväkotia ja lisäksi noin 50 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Esikouluikäisiä lapsia on mukana myös aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnassa kahdeksassa toimipisteessä. Päivähoidon merkitys perheitä tukevana ja lasten kasvuun ja kehitykseen vaikuttavana tekijänä on huomattava. Järvi-Pohjanmaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on järjestää laadukasta, turvallista ja riittävää päivähoitoa alle kouluikäisille lapsille. Yhteisellä varhaiskasvatussuunnitelmalla (VASU) pyritään luomaan koko alueen päivähoitoon yhtenäiset tavoitteet ja

menetelmät. Päivähoitoa voidaan käyttää myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena, jolloin tavoitteena on tukea huoltajia vanhemmuudessaan psyykkisesti ja taloudellisesti haastavassa elämäntilanteessa. Vuodesta 2010 alkaen Järvi-Pohjanmaalla on ollut myös kiertävä erityislastentarhanopettaja, joka konsultoi ja tukee päivähoitohenkilöstöä erityispäivähoidollisissa tilanteissa. Varhais-erityiskasvatuksen työryhmä Vekara on J-P:n alueella toimiva viranomaistyöryhmä, jonka tavoitteena on yhdenmukaisten ja kokonaisvaltaisten tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen lapselle, jolla on havaittu erityisen tuen tarvetta: riittävän varhaisen tuen ennakointi, sopiminen lapsen tuen järjestämistavoista ja joustava tiedonsiirto. Periaatteina ovat luottamuksellisuus ja lapsen ja hänen perheensä edunmukaisuus, vanhempien lupa asian käsittelyyn. Työryhmät kokoontuvat joka paikkakunnalla. 3.2.2 Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut Kiertävä erityislastentarhanopettaja työskentelee alle kouluikäisten lasten asioissa silloin, kun lapsen kehityksessä tai oppimisessa ilmenee erilaisuutta tai tuen tarpeita. Hän on mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa yksittäisen lapsen tarvitsemia tukitoimia sekä lapsiryhmän toimintaa. Työskentely on yhteistyötä vanhempien, päivähoidon, neuvolan, koulujen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kelto antaa perheille ja muulle hoito-/ kasvatushenkilöstölle ohjeistusta siitä, miten lapsen kanssa on mahdollista toimia ja mitä kasvatuksessa tulee erityisesti ottaa huomioon. Lisäksi hän osallistuu arviointiin jatkotutkimusten tarpeellisuudesta. 3.2.3 Opetus Myös koululla on keskeinen merkitys lapsille ja nuorille. 1.8.2011 voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa on sisäänrakennettuna vahvasti eri vaiheissa ja erilaisiin tarpeisiin kohdennettu oppilaan tuki. Järvi-Pohjanmaa on osallistunut jo vuodesta 2008 alkaen opetushallituksen Kelpo-hankkeeseen, jonka avulla opetushenkilökuntaa on pyritty ohjaamaan, tukemaan ja kouluttamaan siten, että asiantuntemus tuon tuen antamiseen ja erilaisten aiheeseen liittyvien ilmiöiden tiedostamiseen yhä vahvistuisi. Kelpo-toiminnan tavoitteina on luoda strategian mukaisia rakenteita sekä toimintamuotoja ja menetelmiä, joilla taataan oppilaille riittävät tukitoimet opiskelussa. Toiminnan peruslähtökohtina ovat muun muassa

yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa, ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki, perusopetuksen yhtenäisyyden tukeminen, tuen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta toiselle asteelle sekä moniammatillinen, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja eri viranomaistahojen välinen yhteistyö. Perusopetuksen lakimuutoksen myötä (1.1.2011) sekä opetussuunnitelmamuutoksen myötä (1.8.2011) Järvi-Pohjanmaalla otettiin käyttöön varhainen puuttuminen ja kolmiportainen tuki. Varhainen puuttuminen ei tarkoita vain varhaiskasvatuksen, esiopetus- tai alkuopetusvaiheen varhaista puuttumista, vaan myös koko kouluajan puuttumista mahdollisimman varhain niihin asioihin, jotka aiheuttavat lapsen opinpolun eheään etenemiseen esteitä. Tavoitteena on tuen tarpeen havaitseminen mahdollisimman varhain sekä tuen järjestäminen mahdollisimman paljon yleisen tuen tasolla. Kolmiportaisen tuen muodot ovat: yleinen tuki, tehostettu tuki sekä erityinen tuki. JOPO-toiminnan tarkoituksena on tukea nuoria saamaan peruskoulunsa päätökseen ja ehkäistä koulutuksesta pois jäämistä peruskoulun jälkeen. Toimintaa kutsutaan nimellä joustava perusopetus (JOPO). Se tapahtuu perusopetuksen yhteydessä ja yleisopetuksen tavoittein ja sisällöin, mutta työskentelymuodoissa on otettu käyttöön joustavia toimintamalleja, ja opetusta sovitetaan oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Samalla pyritään varmistamaan nuorelle koulutuspaikka toisen asteen koulutuksessa. Opetusmuodossa painotetaan toiminnallisia työmuotoja ja opiskelua työpaikoilla, aidoissa työympäristöissä. Kuntoutusluokan opetus toteutetaan yksilö- ja pienryhmäopetuksena tunne-elämän ongelmista kärsiville 1-6-luokan oppilaille, joiden oireilu näkyy mm. motivoitumattomuutena koulutyöskentelyyn, merkittävinä käyttäytymisongelmina sekä sopeutumattomuutena kouluyhteisöön. Kuntoutusluokka tarjoaa lyhytaikaista ja monipuolista tukea tilanteessa, jossa koulun muut tukitoimet ovat riittämättömiä. Luokka ei kuitenkaan korvaa täysin sairaalakoulua. Kuntoutusluokassa toimivat yhteistyössä erityisopettaja, avustaja ja perhetyöntekijä/psykiatrinen sairaanhoitaja. Oppilashuoltotyö ja oppilaanohjaus ovat merkittävässä asemassa tuentarpeen tunnistamisessa ja kohdentamisessa. Kunnissa on toteutettu erilaisia erityisopetuksen muotoja, joista

laaja-alainen erityisopetus ja tupamallinen erityisluokkaopetus ovat yleisimpiä. Koulujen sosiaalisen ilmapiirin tueksi ja parantamiseksi kehitettyjä ohjelmia, kuten Askeleittain-, ja Friends-ohjelma, on käytössä monilla kouluilla. KiVa Koulu on opetusministeriön rahoittama hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Se perustuu tutkimustietoon kiusaamisesta ja sen vastaisista toimenpiteistä. Ohjelman ovat kehittäneet Turun yliopiston psykologian laitoksen ja Oppimistutkimuksen keskuksen asiantuntijat. Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulupäivän ulkopuolisen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen alkuopetusikäisille sekä erityisoppilaille vähentää lasten päivittäistä yksinoloaikaa ja voi toimia mm. läksyjen teon ja oppimisen tukena. Toiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Tavoitteena on myös edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta, lisätä osallisuutta sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdollisimman varhain Kansalaisopisto järjestää yksilöopetuksena tapahtuvaa pianon- ja kitaransoiton opetusta toimialueen kouluilla. On myös paljon eri harrasteisiin liittyvää kerhotoimintaa, mm. liikunta-, käsityö- ja musiikkikerhoja kouluilla, ja lisäksi valtakunnalliseen taiteen perusopetukseen perustuvaa kuvataidetta voi opiskella toimialueen jokaisessa kunnassa. Musiikkiopistossa opiskelee noin 180 oppilasta ja musiikkileikkikoululaisten lukumäärä on vuosittain noin 110. Kirjaston perustehtävänä on ruokkia kaikenikäisten lukutottumuksia, mielikuvitusta ja tiedonhalua. Kirjasto välittää luotettavaa ja ajantasaista tietoa eri muodoissa. Kirjasto järjestää lapsille muun muassa satutunteja. 3.2.4 Neuvolapalvelut Äitiys- ja lastenneuvoloissa kohdataan kaikki lapsiperheet, mikä tarjoaa työntekijöille hyvän näköalapaikan perheiden hyvinvoinnin tilaan sekä ongelmiin. Neuvolat toteuttavat tehtäväänsä vastaanotoilla, kotikäynneillä ja erilaisissa ryhmätilanteissa. Terveystarkastukset ja terveysneuvonta muodostavat toiminnan rungon. Perheen ongelmien tunnistamiseksi käytetään työvälineinä lomakkeita, mm. lapsiperheiden elintavoista, vanhempien alkoholin käytön, parisuhde-/ perheväkivallan, varhaisen vuorovaikutuksen, synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen kehitetyt lomakkeet. Äitiysneuvolassa on käytössä vanhemmuuden voimavara-kysely.

Tavoitteena lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi on päihteiden aiheuttamien sikiövaurioiden ehkäisy, vanhemmuuden tukeminen, apua/ tukea tarvitsevien perheiden tunnistaminen, perheiden auttaminen ymmärryksen lisäämisessä, kun kyseessä elämäntapojen/ongelmien vaikutus lapsen elämään ja suotuisaan kehitykseen. Puheeksiotto, terveysneuvonta sekä jatkohoitoon ohjaaminen toimivat jo neuvolan puolella. Puheeksiottoon tarvittaneen kuitenkin päivitystä. Vavu-haastattelu tehdään kaikille ensisynnyttäjäpariskunnille. Perhetyöhön on aikaisempaa parempi mahdollisuus ohjata perheitä. Perhevalmennusta toteutetaan erityisesti ensisynnyttäjäperheille suunnattuna. Sen kehittämiseksi suunnitellaan työryhmää. Laajennetut terveystarkastukset tulivat asetuksen mukaan voimaan vuoden 2011 alussa, ja niitä voidaan toteuttaa resurssien puitteissa osittain. Ne koskevat 4 kk:n, 1,5- vuotiaiden ja 4-vuotiaiden ikäryhmiä. Myös äitiysneuvolassa on yksi laajennettu terveystarkastus. Niiden tavoitteena on taata palvelujen suunnitelmallinen ja yhtenäinen toteuttaminen maan eri osissa. Asetus säätelee niiden sisältöä ja kuka niitä tekee. Työn painopistettä siirretään erityistä tukea tarvitseviin perheisiin ja lapsiin. Tarkastuksissa keskustellaan kaikista lapsen ja perheen hyvinvointiin liittyvistä asioista. 3.2.5 Verkkopohjainen perhekeskus Kaste-hankkeen alkuaikana kehitettiin mm. verkkopohjainen perhekeskus, jonka pohjana on Kuusiokunnissa ja Järviseudulla kehitetty Kersanet-lapsiperhesivusto. Kersanet on kohdennettu Etelä-Pohjanmaan kuntien 0-12-vuotiaiden lasten vanhemmille. Kersanetistä löytyy tietoa lapsen odotuksesta ja synnytyksestä lapsen kasvusta ja kehityksestä vanhempana olemisesta lapsiperheiden palveluista Arki hallussa-valikon kautta voi tutustua lapsiperheen arkea helpottaviin nikseihin.

3.2.6 Kouluterveydenhuolto Tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle yhtäläiset oikeudet hyvin toimiviin kouluterveydenhuollon palveluihin, mukaan lukien suun terveydenhuolto. Kouluterveydenhuolto pyrkii koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistämiseen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukemiseen yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Myös tässä palvelussa on tärkeää tunnistaa oppilaan ja hänen perheensä erityisen tuen tarpeet ja järjestää tarvittava tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppilaiden vuosittaiset terveystarkastukset ovat osa sisältöä, ja 1., 5. ja 8. luokan oppilaiden terveystarkastukset ovat laajoja, ja niiden tekemiseen osallistuvat lääkäri ja ter-

veydenhoitaja. Tarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu sekä opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa. Niissä arvioidaan sekä oppilaan että vanhempien hyvinvointia. Tarkastukseen sisältyy aina yksilöllinen lapsen kehitysvaiheen mukainen terveysneuvonta. Vanhemmilla on oikeus osallistua kaikkiin terveystarkastuksiin. 3.2.7 Aikuisten psykososiaaliset palvelut Aina kun aikuinen on mielenterveysyksikön tai päihdehoidon asiakkaana, näiden työntekijöiden tulee lastensuojelulain velvoitteen mukaisesti varmistaa lapsen tilanne. Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmia hoidetaan ensisijaisesti perustasolla, jossa on psykiatrian sairaanhoitajien sekä päihdetyöntekijän vastaanotot. Erikoissairaanhoidon palveluna on alueella psykiatrian poliklinikka, jossa hoidetaan ja kuntoutetaan mielenterveysongelmista kärsiviä 18 vuotta täyttäneitä potilaita ja heidän perheitään: vastaanotolla tavataan ja hoidetaan yksilöitä, pariskuntia ja heidän perheitään. Aikuisten psyykkinen hyvinvointi on tärkeä asia lapsen ja nuoren suotuisan kasvun ja kehityksen kannalta. Työskentelyssä arvioidaan myös vanhemmuutta ja huolten perustella voidaan tarjota ns. Beardsleen perheinterventiota ongelmien kartoittamista varten. Avun tarpeen ilmetessä ohjataan perheenjäseniä muiden palvelujen piiriin tarpeellisen tuen saamiseksi ja toimitaan tarvittaessa yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Odottavien äitien käynnit pyritään järjestämään mahdollisimman tiiviiksi ja tukea antaviksi. Synnytyksen jälkeen äidillä ja vauvalla on mahdollisuus osallistua ryhmään, jonka tarkoituksena on keskittyä äidin ja lapsen varhaisen vuorovaikutussuhteen muodostumiseen ja tukemiseen. 3.2.7 Sosiaalityö Sosiaalityö on ammatillista toimintaa, jolla pyritään yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen, vähentämiseen ja poistamiseen niiden asiakkaiden kohdalla, jotka ovat ohjautuneet sosiaalityön asiakkaiksi. Se on prosessi, joka lähtee liikkeelle asiakkaan kanssa tehdystä tilanneselvityksestä ja sen pohjalta laaditusta suunnitelmasta. Sosiaalityö on ensisijaisesti sosiaalista vuorovaikutusta ja sosiaalityön menetelmiä hyödyntävää toimintaa, jonka tavoitteena on ihmisten elämäntilanteisiin vaikuttaminen heidän sosiaalista toimintakykyä vahvistamalla. Työtä säätelevät monet lait, asetukset, ohjeet ja suositukset.

3.2.8 Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystys vastaa kiireelliseen avuntarpeeseen kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Kiireellisen avun tarpeessa voi olla hoivaa vaille jäänyt lapsi, nuori ongelmineen tai muu nopeasti apua tarvitseva henkilö. Vaara- ja uhkatilanteissa sekä onnettomuuksissa voidaan tarvita sosiaalipalveluja kiireellisesti. Tällä alueella sosiaalipäivystys on kuntien yhteinen palvelu, joka on keskitetty Seinäjoella toimivaan sosiaalipäivystyskeskukseen. Päivystäjään saa yhteyden hätäkeskuksen kautta numerosta 112. 3.2.9 Lapsiperheiden kotipalvelu/ ehkäisevä perhetyö V. 2011 myönnetty 1,5 henkilön lisäresurssi on antanut uusia mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja lapsiperheille tarjottavaan kotipalveluun. Perhetyö määrittyy ennaltaehkäiseväksi lastensuojeluksi aina kun lapsi ei ole lastensuojelun asiakkaana. Työskentely voi liittyä vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn ja omien voimavarojen vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen ohjaamiseen vuorovaikutustaidoissa sekä sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Kotiavun tarjoamisen oikea-aikaisesti perheen arkeen on todettu vähentäneen ohjautumista lastensuojelun asiakkuuteen. 3.2.10 Ehkäisevä päihdetyö kouluilla Sosiaaliohjaaja pitää päihdevalistustunteja kouluilla ja järjestää yhteistyötahojen kanssa päihdevalistustempauksia. Opettajat ja muu oppilashuollon henkilöstö voivat ohjata yksilökäynneille sosiaaliohjaajalle oppilaita, joilla on havaittu tupakan ja/tai muiden päihteiden kokeilua/ käyttöä. Sosiaaliohjaajan vetämänä kokoontuu nuorten päihdetyöryhmä muutaman kerran vuodessa. Siinä on edustus kouluilta, kouluterveydenhuollosta, lastensuojelusta, nuorisotoimesta ja seurakunnasta. Ryhmässä mietitään alueen lasten ja nuorten tilannetta erityisesti ennalta ehkäisevän päihdetyön sekä päihteiden kokeilun ja käytön näkökulmasta. Ryhmä ottaa kantaa mm. tarjolla oleviin valistustilaisuuksiin sekä laatii ajankohtaisista aiheista artikkeleita paikallislehtiin. Ryhmä on laatinut vanhemmille oppaan Nuoret ja päihteet, jota päivitetään tarvittaessa.

3.2.11 Koulukuraattorityö Koulukuraattori = koulun sosiaalityöntekijä auttaa oppilaita ja heidän vanhempiaan varhaisen ja riittävän tuen ja ohjauksen saamiseksi erilaisissa huolissa ja pulmatilanteissa. Ne voivat liittyä sekä koulunkäyntiin että sosiaaliseen ja psyykkiseen kehitykseen. Koulukuraattori voi auttaa perhetilanteiden selvittelyssä ja on mukana tukemassa sekä kodin että koulun kasvatustyötä. Koulukuraattorityö on matalan kynnyksen palvelu, jonka tavoitteena on myös ennaltaehkäistä ongelmia. Käytännössä kuraattori tapaa oppilaita ja heidän perheitään, ohjaa tarvittaessa muiden palvelujen piiriin, konsultoi koulun henkilökuntaa sosiaalityön näkökulmasta ja osallistuu koulun oppilashuoltotyöhön. Yhteisötasolla kuraattorin työhön kuuluu luokka- ja kouluyhteisön vuorovaikutuksen ongelmien ratkaisemista. 3.2.12 Nuorisotyö Nuorisotyötä ja politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Nuorisolain tarkoittamien nuorisopalveluiden tehtävänä on parantaa alueen lasten ja nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kansalaisvalmiuksille tukemalla nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja sosiaalisuuden vahvistumista mm. harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksilla. Kulttuurinen nuorisotyö näyttäytyy mm. muksu- ja nuorisoteatterin ja sirkuskerhon muodossa. Erilaisilla työmuodoilla voidaan parantaa elämäntaitoja ja ehkäistä syrjäytymistä. Nuorisopalvelut sisältävät nuorisotoimintaa, työpajatoimintaa (Media-pysäkki), etsivää nuorisotyötä, osallisuutta ja nuorten kuulemista. Media-pysäkillä on 16-24-vuotiaita työttömiä, jotka ovat vailla ammatillista koulutusta, keskeyttäneet koulutuksen ja ovat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Toiminta on ohjaavaa työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi tukemalla nuorten elämänhallintaa, parantamalla kouluttautumista ja lisäämällä työelämävalmiuksia. Nuorisotyön pääasiallinen kohderyhmä ovat 10-17-vuotiaat, ja toiminnan lähtökohtana on nuorten omalla vapaa-ajalla tapahtuva toiminta. Nuorille tarjotaan mahdollisuus turvalliseen yhdessäoloon ja vapaa-ajanviettoon lähipalveluna nuorisotaloilla Alajärvellä, Lehtimäen kylässä, Vimpelissä ja Soinissa. Niissä toimivat kaikille avoimet kerhot perjantaisin.

Taulukossa tilastotietoja vuodelta 2010 Alajärvi +Lehtimäki Soini Vimpeli Aukiolokerrat 180 133 40 Kävijät 5055 4520 1600 Kesäisin järjestetään leirejä ja retkiä. Koko alueen liikunta- ja nuorisotoimen lapsille ja nuorille kohdistettuja tapahtumia on ollut 192 ja niihin on osallistunut 7200 lasta ja nuorta. 3.2.13 Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen perustehtävä ja tavoite on ihmisen toimintakyvyn ja terveyden ylläpitäminen ja elämänlaadun ja viihtyvyyden lisääminen koko elämänkaaren ajan. Lasten ja nuorten liikuntatoiminnan kasvatuksellinen merkitys on liikunnallisten ja motoristen sekä sosiaalisten taitojen oppimisessa ja ylläpitämisessä. Liikunnan harrastaminen on nuorisotyön toiminnan tavoin mielekäs ikätovereiden parissa tapahtuva vapaa-ajanviettotapa, joka ehkäisee syrjäytymistä. Lastensuojelun näkökulmasta liikunta-/ harrastustoiminnan järjestäminen on ennaltaehkäisevää työtä, hyvän elämän edellytyksiä edistävää toimintaa. Sillä on suuri merkitys erilaisia terveysriskejä ehkäisevänä/ vähentävänä keinona. Haasteena ovat ne lapset ja nuoret, jotka eivät harrasta liikuntaa ollenkaan- eivät osallistu liikuntajärjestöjen tai urheiluseurojen toimintaan tai harrasta omaehtoisesti. Toimintamuotoja: uimakoulut, leirit ja retket yhdessä nuorisotoimen kanssa, liikuntakerhot, liikunnan startit, nuorten kouluttaminen ohjaajiksi sekä liikuntakampanjat kaikille ikäryhmille Lisäksi lainataan liikuntavälineistöä eri järjestöjen käyttöön sekä avustetaan lasten ja nuorten harrastustoimintaa. 3.3 Erityispalvelut 3.3.1 Erityislasten kuntoutusohjaus Kuntoutusohjaus on osa kehitysvammaisen tai kehitysviiveisen lapsen varhaiskuntoutusta, joka tapahtuu joko lapsen kotona tai hoitopaikassa. Kuntoutusohjaaja on yleensä ensimmäinen työntekijä yhteistyön tekemisessä perheen kanssa. Ohjaaja tukee perhettä lapsen kuntoutuksessa sekä arjessa jaksamisessa. Esille voi tulla lasta tai perhettä koskevia ongelmia ja huolen-

aiheita, joiden perusteella ohjaaja antaa tarvittavaa opastusta ja tukea ja ohjaa tarvittaessa asiantuntijataholle, esim. perheneuvolaan. 3.3.2 Puheterapia Järvi-Pohjanmaan perusturvassa on 2 puheterapeuttia, joiden työ painottuu alle kouluikäisten lasten (2-6-vuotiaat) puhe- ja kielihäiriöiden tutkimiseen ja kuntoutukseen. Puheterapeutit tutkivat ja ohjaavat myös kouluikäisiä lapsia, joilla on puheen ja kielen ongelmia (esim. lukemisen ja kirjoittamisen pulmat, äänihäiriöt ja änkytys). Kouluikäisten lievien artikulaatiovirheiden kuntoutuksesta vastaavat mahdollisuuksien mukaan koulujen erityisopettajat. 3.3.3 Perheneuvolapalvelut Perheneuvolan tiimissä työskentelee 3 psykologia ja 2 sosiaalityöntekijä-perheterapeuttia. Kerran kk:ssa käy konsultoiva lastenpsykiatri. Perheneuvolapalvelun tehtävänä on tukea lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa, esim. kun - on huoli lapsen käyttäytymisestä tai tunne-elämään liittyvistä asioista - on tarve keskustella vanhemmuudesta, kasvatuksesta tai lapsen kehityksestä - lapsella on pulmia päivähoidossa, koulussa, vapaa-ajalla tai kavereiden kanssa - kotona on ristiriitoja, joihin toivotaan selvittelyapua - perheessä on kohdattu menetyksiä tai muita vaikeita elämäntilanteita - perheessä harkitaan avioeroa tai perheenjäsenet tarvitsevat tukea erosta selviytymiseen. Perheneuvolan tavoitteena on tukea riittävän ajoissa perheen vuorovaikutusta, psyykkistä hyvinvointia sekä vanhempien kasvatustehtävää lapsen ja nuoren ääntä kuunnellen. Perheneuvolapalvelut ovat maksuttomia ja niihin voi hakeutua oma-aloitteisesti tai esim. terveydenhoitajan tai koulukuraattorin lähetteellä. 3.3.4 Jelppi-tiimi Paikallisista lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen asiantuntijoista koostuva työryhmä, joka saa käsiteltäviin tapauksiin erityistason konsultaatiota nuorisopsykiatrilta, kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Tiimissä käsitellään sellaisten lasten /nuorten kriisiytyneitä tilanteita, joissa kodin ja/ tai koulun omat keinot eivät enää riitä eivätkä muut tarjotut palvelut ole olleet riittä-

viä aikaansaamaan muutosta. Nuori/ perhe on tietoinen asian käsittelystä ja on mukana laatimassa lähetettä tiimille. Moniammatillinen tiimi pohtii esitietojen perusteella, miten tilanteessa olisi hyvä edetä, ja antaa kirjeen muodossa palautteen konsultaatiosta. 3.4 Kolmannen sektorin palvelut Kolmannella sektorilla tarkoitetaan pääasiassa yhdistyksiä, järjestöjä ja säätiöitä, joissa toimivat sekä vapaaehtoistyöntekijät että palkalliset työntekijät. Lastensuojelusuunnitelmassa kolmannen sektorin palveluina esitellään seurakunnat, Mannerheimin lastensuojeluliitto, 4H- yhdistys sekä muun kolmannen sektorin palvelutarjonnat lapsille, nuorille ja perheille. 3.4.1 Seurakunnat Järvi-Pohjanmaalla seurakunnat tarjoavat lapsille, nuorille ja perheille monipuolista toimintaa. Tehtävänä on tukea kodin kristillistä kasvatustyötä ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Samalla pyritään tutustuttamaan ja juurruttamaan lapsi omaan kotiseurakuntaansa. Seurakunnat järjestävät myös yhteiskristillistä toimintaa. Evankelis-luterilaisten seurakuntien puitteissa järjestetään päiväkerho- ja pyhäkoulutoimintaa, joiden tavoitteena on toimia koko perheen porttina seurakuntaan. Päiväkerhoryhmät kokoavat ryhmiinsä viikoittain 4-6-vuotiaita lapsia. Myös avoin perhekerho kokoontuu kerran viikossa. Kerho koetaan matalan kynnyksen toimintana, jonne on helppo tulla ja jossa myös aikuiset voivat vaihtaa kuulumisia. Lapsityön puitteissa on viritelty arvokkaaksi koettua isovanhempi-lapsenlapsi-toimintaa. Varhaisnuorten, nuorten ja perheiden eteen tehtävä työ on myös aktiivista ja monipuolista. Nuorisotyön tavoitteena on tarjota nuorille evankeliumia uskon syntymiseksi ja vahvistumiseksi sekä mahdollistaa nuorten seurakuntayhteys ja vastuunkantaminen. Seurakunnissa järjestetään nuorteniltoja, rippikoulu- ja isostoimintaa, leirejä, retkiä, erilaisia kerhoja, tempauksia ja tapahtumia. Muutaman kerran vuodessa Donkkis big night -toimintaillat kokoavat 1-6- luokkalaisia Alajärven seurakuntatalolle. Erilaista leiritoimintaa on tarjolla varsinkin kesäisin. Diakoniatyö tukee lapsia, nuoria ja perheitä. Perheitä tavataan lähinnä vastaanotoilla ja kotikäynneillä. Aviopuolisoille järjestetään parisuhteen hoitamiseen, samoin kuin vanhemmuuteen liittyviä teemailtoja ja päiviä, joiden tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin tukeminen. Dia-

koniatyö lähettää vuosittain perheitä aviopuoliso- ja perheleireille. Perheasiainneuvottelukeskus palvelee myös parisuhdeongelmissa, sivuvastaanotto Alajärvellä yhtenä päivänä viikossa tai harvemmin tarpeen mukaan. Helluntaiseurakunnilla ja vapaaseurakunnilla on myös erilaisia palveluita lapsille, nuorille ja perheille. Lapsille on mm. kerho- ja pyhäkoulutoimintaa ja nuorille nuorteniltoja sekä erilaisia tapahtumia. Erityistä suosiota varhaisnuorten parissa on saavuttanut Kids` action night tapahtumat. 3.4.2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto kansalaisjärjestönä toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. Sen perusta on lapsiperheiden tarpeisiin vastaavassa vapaaehtoistoiminnassa, tavoitteena edistää lapsiperheiden hyvinvointia sekä kansalaisten aktiivisuutta yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Paikallisyhdistykset järjestävät yksittäisiä kaikille avoimia tapahtumia sekä erilaista toimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toimintoihin mukaan lähtemiselle on matala kynnys. Järvi-Pohjanmaan jokaisessa kunnassa on oma paikallisyhdistys. Perhekahvilaan pienten lasten vanhemmat voivat kokoontua hengähtämään kerran viikossa kahvittelun, vapaamuotoisen seurustelun ja eri teemojen ympärille. Alajärvellä toimintamuotoja ovat lisäksi leikkikenttätoiminta, mammajumppa odottaville äideille, kuntosaliryhmät äitien jaksamisen edistämiseksi, vauvauinti, liikuntaleikkikoulu erikseen 3-4-vuotiaille ja 5-6-vuotiaille. Soinissa on joulutori joulukuun alusta jouluun saakka, ja sieltä voi vuokrata myyntipöytiä. Vimpelissä on 2 paikassa viikottaiset salivuorot. 3.4.3 Muu kolmannen sektorin toiminta (urheiluseurat, palokunta, 4H jne.) Vapaapalokunnan nuorisotyöllä on pitkät perinteet. Toiminta sisältää opetusta palokuntatoiminnan periaatteista ja palomiehen työstä, kalustoon tutustumista ja sen käytön harjoitusta. Lisäksi toiminnassa on kunnon ylläpitämiseksi liikuntaa, mm. sählyn pelaamista paloasemalla sekä joskus uintia. Tällä hetkellä kokoontuu viikoittain Alajärvellä lähes 30 poikaa kolmena eri ryhmänä, Lehtimäellä n. 14 pojan ryhmä ja Soinissa n. 15-17 pojan ryhmä. Urheiluseurat Järvi-Pohjanmaan urheiluseurat tarjoavat lapsille, nuorille ja perheille monipuolista toimintaa ja erilaisia tapahtumia. Niiden tehtävänä on ohjata lapsia ja nuoria ohjatun liikuntaharrastuk-

sen pariin useissa eri lajeissa. Työ on ennaltaehkäisevää työtä, ja seurat innostavat lapsia, nuoria ja perheitä/aikuisia aktiivisen ja monipuolisen harrastustoiminnan pariin. Seurojen toiminnasta löytyykin mm. yksilölajien ja joukkuelajien kilpailu- ja harrastustoimintaa, lajileirejä, liikuntaleirejä sekä erilaista koulutus-, kurssi- ja valmennustoimintaa. Kunnittain ja samalla seuroittain lajit vaihtelevat jonkin verran. Alajärven Ankkurit ry:n toimintalajeina on yleisurheilu, hiihto, pesäpallo, suunnistus ja lentopallo. Alajärven voimistelu ja liikunta ry:n pääpaino on lasten ja nuorten liikuttamisessa ja se tarjoaa harrastustoimintaa 5-vuotiaasta lähtien. Järviseudun Tennis ry edistää tennisharrastusta, Järviseudun Pallokerho ry:n toimintaan kuuluu jääkiekkoa sekä jalkapalloa. Hiihtotoimintaa järjestää Järviseudun Hiihtoseura. Lehtimäen Jyske ry panostaa erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastusten järjestämiseen, lajeina: hiihto, suunnistus, yleisurheilu, jalkapallo, jääkiekko, salibandy ja lentopallo. Lehtimäen Ratsastajat ry ja Järvi-Pohjanmaan Ratsastajat ry järjestävät ratsastukseen liittyvää toimintaa kaikenikäisille. Lehtimäen Ampujat ry:llä on tarjolla lasten ja nuorten ampumakoulutoimintaa sekä aikuisten opastamista turvalliseen aseenkäsittelyyn. S.C. Alajärvi ry:n toimintalajina on salibandy. Soinin Sisu ry:n toiminta sisältää judoa/painia, slalomia, pesäpalloa ja yleisurheilua, ja Soinin Palloseura ry järjestää jalkapallo- ja salibandytoimintaa. Soinin Tiikerit ry:llä on jääkiekko- ja lentopallotoimintaa sekä kuntoliikuntaa. Soinin Naisvoimistelijat ry järjestää lapsi- ja aikuisliikuntaa. Vimpelin Veto ry:n lajit ovat pesäpallo, koripallo, jääkiekko ja yleisurheilu, ja Vimpelin Hiihtoseura ry:n toimintana ovat hiihto, suunnistus ja juoksu. Kuntien ja urheiluseurojen nuoriso- ja harrastustoiminnalla on tärkeä sija kaikkien lasten ja nuorten toimintamahdollisuuksien organisoijana. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin voidaan tukea harkinnanvaraisella toimeentulotuella, mikäli perheellä ei ole varaa niihin. 4H-yhdistyksen toiminta Yhdistykset alueellamme ylläpitävät 4H-kerhoja ala-asteikäisille tytöille ja pojilla. Niissä opitaan käytännön taitoja ja tietoja: kädentaitoja, liikuntaa, eläimiin tutustumista, kokkausta ja retkiä. Kerhojen määrät tällä hetkellä: Alajärvellä 6, Soinissa 2 ja torstaisin nuoppari-ilta, Vimpelissä 3, ja jäsenmäärät Alajärvellä 356, Soinissa 80 ja Vimpelissä 60. Toiminnan puitteissa järjestetään nuorten osaamista syventäviä koulutuksia ja kursseja: kotipalvelu-, eläintenhoito, kalastus, kädentaidot, yritystieto ja 4H-ajokortti työelämään sekä kerho-ohjaukseen.

Partio-toiminta Yhteistoiminta-alueella on aktiivista partiotoimintaa, jonka taustayhteisönä on seurakunta. Jäseniä siinä on Alajärvellä 70, Soinissa 20 ja Vimpelissä 33. Partiotoiminnan perusyksikkö on lippukunta, joka on partion paikallisyhdistys. Yhdistykset voivat olla joko tyttö-, poika- tai yhteislippukuntia. Toimintaa on eri ikäryhmille: sudenpennut 7-10-vuotiaita, vartiolaiset 10-14- vuotiaita, vaeltajat 14-24-vuotiaita. Vaeltajaohjelma tukee nuoren kasvua omaksi itsekseen. Ryhmä asettaa itse tavoitteet omalle toiminnalleen. Vaeltaja osaa ottaa vastuuta itsestään ja muista sekä tietää mitä tekee. 4 LASTENSUOJELUN TARVE ALUEELLA Järvi-Pohjanmaan alueella lastensuojelun tarve on kasvanut samansuuntaisesti kuin muuallakin maassa. Taustalla voivat olla moninaiset syyt sekä lapsen että perheen tilanteessa. Entistä useampi viranomainen on nyt ilmoitusvelvollinen, jos hänellä on huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista /epäilee, ettei kaikki ole kunnossa perheessä. Ilmoitus on yksi tapa saada asiat lastensuojelun tietoon. Lapsen tilanteen arviointi on aina viranomaisen, ei ilmoittajan vastuulla. Lastensuojeluilmoitusten määrä on viime vuosina noussut, mihin on osaltaan vaikuttanut toimijoiden parempi tietoisuus ilmoitusvelvollisuudesta. Lastensuojelulaki edellyttää, että ilmoituksista pidetään rekisteriä. Alueen kunnissa on tullut lastensuojeluilmoituksia seuraavasti: lastensuojeluilmoitus- 2009 2010 2011 ten määrä Alajärvi 87 (70 eri lapsesta) 118 (88 eri lapsesta) 148 (112 eri lapsesta) Soini 12 14 15 (11 eri lapsesta) Vimpeli 15 42 52 (35 eri lapsesta) Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrä v. 2011: Alajärvi 174 Soini 9 Vimpeli 62

Asiakkuuksissa on mukana vuoden 2011 aikana päättyneet sekä siis myös v. 2011 aikana alkaneet uudet asiakkuudet. Sijaishuollon piirissä (alle 18-vuotiaita) oli Järvi-Pohjanmaalla v. 2010 lopussa ja v. 2011 lopussa seuraavasti: 31.12.2010 31.12.2011 Alajärvi perhehoidossa 8 perhehoidossa 9 laitoksissa 15 laitoksissa 10 Soini perhehoidossa 3 perhehoidossa 3 Vimpeli perhehoidossa 6 laitoksissa 2 perhehoidossa 6 laitoksissa 2 4.1 Lastensuojelun tarpeista nousevat eri palvelujen haasteet - huolten/ ongelmien varhainen tunnistaminen - huolen puheeksi ottaminen siellä missä huoli havaitaan >> hupu-koulutuksen tarve - lastensuojeluilmoituksen tekeminen ja siitä kertominen asiakkaille - vanhempien erojen lisääntyminen ja erotilanteissa riittävän tuen antaminen lapsille - laajennettujen terveystarkastusten toteuttaminen neuvoloissa (4 kk, 1,5 v. ja 4 vuoden iässä), jolloin selvitetään koko perheen elämäntilanne - tärkeänä osana lasten hyvinvoinnin tukemista on vanhemmuuden tukeminen eri tahoilla, tavoitteena on nostaa esiin vanhempien ensisijaista vastuuta lapsensa kasvattajina ja huolehtijoina sekä tarjota vanhemmille toimivia arjen kasvatuskäytäntöjä. Vanhempien tehtävänä on asettaa rajat, jotta lapsi tuntisi olonsa turvalliseksi. (Esim. netti ja tietokonepelit tarjoavat myös sellaisia maailmoja, jotka eivät kuulu lapsille. Riittävän levon saamisen valvonta on haasteellista mm. tietokoneella käytettävästä ajasta johtuen) - toimijoiden roolien selkeyttäminen: lastensuojelutoimenpiteiden tarpeen arvio tehdään lastensuojelun sosiaalityössä - lastensuojelun sosiaalityöntekijäresurssin riittävyys - moniammatillisen yhteistyön toimivuus/ monialainen työskentely - oppilaiden lisääntyneet ongelmat

5 LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVE- LUJÄRJESTELMÄ JA RESURSSIT SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET 5.1 Avohuollon tukitoimet Avohuollon tukitoimien käyttöönoton lähtökohtana on aina huoli lapsen/ lasten tasapainoisesta kasvun ja kehityksen vaarantumisesta. Tukitoimet ovat aina ensisijaisia lastensuojelulain hengen mukaisesti. Palvelujärjestelmän mahdollistamista keinoista valitaan ne, jotka parhaiten edesauttavat lapsen ja hänen perheensä ongelmien ratkaisua ja joihin lapsi ja perhe parhaiten sitoutuu. Lastensuojelun asiakkuus alkaa lastensuojelutarpeen selvityksellä, huolellisella lapsen tilanteen kartoittamisella ja asiakkuuden syyn nimeämisellä. Sen johdosta voidaan vastata paremmin ja oikea-aikaisemmin lapsen suojelun ja tuen tarpeisiin sekä arvioida vanhempien mahdollisuutta vastata niihin. Selvitystyö parantaa erityisesti avohuollon työskentelyn vaikuttavuutta ja suunnitelmallisuutta. Seuraava kaavio avaa käsitystä lastensuojelutarpeen selvitysprosessin kulusta, jonka aikana voidaan olla yhteistyössä myös muiden toimijoiden kanssa. 5.1.1 Lastensuojelun sosiaalityö Lastensuojelun avaintoimija on lapsen palveluprosessista vastaava sosiaalityöntekijä, jonka työn laatu vaikuttaa lapsen ja perheen elämään kauaskantoisesti, mutta samalla myös koko

auttamisketjussa mukana olevien onnistumiseen. Sosiaalityöntekijän työ vaikuttaa ratkaisevasti asiakasprosessin toimivuuteen, tuen vaikuttavuuteen ja myös syntyviin kustannuksiin. Sosiaalityöntekijäresursseja on oltava riittävästi työmäärään ja työn vaativuuteen nähden. Laki edellyttää, että lastensuojelutarpeen selvitystyötä tulee tehdä tarvittaessa parityönä, samoin huostaanoton valmistelussa on oltava työpari. Riittävällä resurssoinnilla varmistetaan se, että työaikaa ja tehokkaiksi osoitettuja tukitoimia on mahdollisuus käyttää lasten ja perheiden ongelmien edellyttämällä tavalla. Kaikki lastensuojelutoimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava niin, että ne ovat perusteltuja lapsen edun näkökulmasta ja tuottavat lapsen kannalta mahdollisimman hyvän lopputuloksen. Lastensuojelutyössä tehdään yhteistyötä lapsen ja perheen verkostojen kanssa sekä konsultaatiota eri asiantuntijoiden välillä. Siinä nivotaan yhteen peruspalvelut ja varsinaiset lastensuojelun palvelut lapsen tai perheen kokonaistilanteen selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Lastensuojelun sosiaalityö tarvitsee tuekseen siis laajan palvelujen kirjon ja niiden innovatiiviset räätälöinnit. Vaikuttavan lastensuojelutyön edellytys on, että perheitä ja lapsia tuetaan ajoissa ennen ongelmien syventymistä. Lastensuojelun asiakastyön muoto ja sisältö jakautuu psykososiaaliseen kohtaamistyöhön ja lastensuojeluprosessin ohjaustyöhön. Toimintaperiaatteena on lapsikeskeisyys - vaalitaan lapsen osallisuutta, suojelua ja voimavarojen saamisen varmistamista. Sosiaalityön tehtävänä on 1) lapsen kokemusten välittämistä vanhemmille ja vanhempien näkemysten välittämistä lapselle 2) suora työskentely lapsen kanssa 3) vanhempien tukeminen lapsen tarpeisiin vastaamisen tehtävässä

Lastensuojelutyön prosessi 5.1.2 Taloudellinen ja muu tukeminen Lapselle järjestetään avohuollollisesti taloudellista tukea ja muuta tukea koulunkäyntiin, harrastuksiin osallistumiseen ja muihin henkilökohtaisiin tarpeisiin. Muu tuki voi olla psykososiaalista tukea ja erilaisia räätälöityjä palveluja lapsen haastavissa tilanteissa. 5.1.3 Terapiapalvelut Lasten ja nuorten on mahdollisuus saada lyhyempiä terapiajaksoja omasta perheneuvolasta ja tarvittaessa lähetteellä lasten- ja nuorisopsykiatrian kautta psykoterapiapoliklinikan järjestämään terapiaan. Myös vanhemmille tarjoutuu mahdollisuus perhe- tai parisuhdeterapiaan perheneuvolassa ja psykiatrian palveluissa. Alueella on yksityisen palveluntuottajan järjestämänä toimintaterapiaa, joka määritellään toimintaterapeutin toteuttamaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi, jonka avulla lasta tuetaan ylläpitämään ja edistämään toimintakykyään ja kehitystään niin, että hän pystyy mahdollisimman omatoimiseen, itseä tyydyttävään elämään. Lasten toimintaterapialla tuodaan apua lapsen, nuoren ja perheen arkeen niin, että lapsi ja nuori toimintakyvyn rajoituksista huolimatta oppii leikkimään ja olemaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa sekä oppii hallitsemaan keinot huolehtia itsestään yksilöllisen kehityksen mukaan.