Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Suurimmat järvet ovat erämaisena lintujärvenä tunnettu Koskeljärvi ja Narvijärvi. Lisäksi alueen suurimmista järvistä mm. Kauklaistenjärvi ja Lutanjärvi laskevat Lapijokeen. Merkittävimmät sivujoet ovat Isosuonoja ja Uitto. Lapijoki saa alkunsa Hinnerjoen kylästä Eurasta, jonka yläpuolella joki kulkee Hinnerjoki- nimisenä. Järvisyysprosentti on 4 %. Lapijoki kulkee Euran kunnan ja Rauman kaupungin alueilla. Se virtaa lähes umpeenkasvaneiden Kinnalanjärven ja Saarnijärven läpi ja laskee kahtena haarana Selkämereen. Pääuoma on noin 60 km pitkä. Joki on maisemallisesti tärkeä alueen kylille ja virtaa mm. Rauman Lapin keskustan läpi. Lapinkoskessa, Lapin keskustassa, on voimalaitos ja Lapijoen vettä käytetään UPM-Kymmene Oyj:n tehtaiden ja Rauman vesilaitoksen raakavetenä.
Rakennetut alueet Maatalousalueet Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat Kosteikot ja avoimet suot Vesialueet
Vesien tila Alueen lukuisat järvet ovat tyypillisesti ruskeavetisiä ja humuspitoisia. Huomattava osa vesiin kohdistuvasta kuormituksesta tulee maataloudesta ja haja-asutuksesta. Peltojen osuus vesistöalueen kokonaispinta-alasta on 23 %. Monet tahot tekevät yhteistyötä jokien tilan parantamiseksi ja turvaamiseksi. Vesien tilan parantamisessa tavoitteet kohdistuvat kokonaiskuormituksen vähentämiseen sekä vesien tilaan ja vesiluontoon vaikuttavien tekijöiden selvittämiseen. Tärkeitä painopisteitä ovat muun muassa Osassa alueen järvistä veden laatu on hyvää, Lapijoessa tyydyttävää. Vaikka maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen, asutuksen jokivesi on ajoittain humuspitoista, vesi on kuitenkin käyttökelpoista ja jätevesikuormituksen vähentäminen sekä ympäristötietoisuuden ja mahdollistaisi esimerkiksi joen nykyistä aktiivisemman virkistyskäytön. vesienhoidon kansalaisaktiivisuuden lisääminen. Veden riittävyys on kuitenkin ongelma kuivimpina aikoina ja se hankaloittaa esim. melontaa ja soutua. Käytön kehittämisen painopisteitä ovat muun muassa vesistöjen säännöstelyn, tulvasuojelun ja eri käyttömuotojen yhteensovittaminen, luonnon monimuotoisuuden ja kalataloudellisten arvojen säilyttäminen ja parantaminen, kulttuuriympäristöjen ja maisemansuojelun edistäminen, virkistyskäyttömahdollisuuksien ja vesiliikenteen parantaminen ja vesistöjen ennallistaminen ja kunnostaminen.
Hinnerjoki ja Lapijoki mutkittelevat vanhan kulttuurimaiseman läpi. Ihmisen kädenjälki näkyy jokiuomien muotoilussa ja niiden käytössä, olihan alueella ihmisasutusta jo ennen jokien syntyä tuhansia vuosia sitten. Maankäyttö, maatalous, voimalaitokset ja asutustaajamat antavat jälkensä myös kasvillisuuden kehittymiselle ja eliöstön monimuotoisuudelle. Joet olivat pitkään merkittävä kulku- ja kuljetusreitti alueen ihmisille. Viimeisen sadan vuoden aikana käyttö on kuitenkin muuttunut ja maantieliikenne on korvannut joen kuljetusväylänä. Jokiin on johdettu jätevesiä, veden laatu on ajoittain heikentynyt ja vedenkorkeuden voimakas säännöstely on pienentänyt virtaamia. Alueen järviä on kuivattu maatalousmaaksi. Samalla ihmisten mahdollisuudet hyödyntää vesistöä virkistyskäytössä ovat heikentyneet ja monet ihmiset ovat vieraantuneet jokiympäristöstä.
Erkki Vuorenpää on alun perin honkilahtelainen, joka työn perässä on tullut Säkylän kautta Hinnerjoelle vuonna 1971. Hinnerjoella Vuorenpäät asettuivat ensin vuokralle seurakunnan entiseen kanttorin virkamiesasuntoon. Tämän kiinteistön he myöhemmin ostivat omaksi. Talo on ollut heille sekä koti, että huvila, sillä talon tontti rajoittuu koko matkaltaan Hinnerjokeen. rapusaaliit. Kala- ja rapukanta oli runsas. Jopa vesimääristä ja umpeenkasvusta. Soutukilpailut saukko viihtyi hyvillä kala-apajilla. Kylän lapsille ovat historiaa. Kaunista historiaa. saunaranta oli hyvä ja turvallinen uimapaikka. Ympäristöasioihin heräämistä on tapahtunut Joki on muuttunut ajan myötä ja sen viime vuosina monella alalla. Myös jokien käyttömahdollisuudet ovat heikentyneet. vedenlaatuun ja jokien tilaan on herätty. MaaVedenlaatu on muun muassa turvetuotannon ja ja metsätalous sekä turvetuotanto kehittävät metsätalouden toimenpiteiden vuoksi muuttunut vesiensuojelutyötään ja asukkaat ovat aktiivisia ja veden määrä joessa on vähentynyt. Kala- ja vaikuttamaan ja hakemaan tietoa. Pitkäjänteisellä rapukanta on romahtanut, lapset käyvät muualla ja määrätietoisella työllä soutukilpailut kuuluvat Joki oli puhdas ja kirkasvetinen. Kalaan ei tarvinnut uimassa ja matonpesu joen rannalla on lopetettu. myös tulevaisuuteen. pihaa edemmäksi mennä ja syyskesällä sai komeat Koko Hinnerjoki-Lapijoki kärsii vähäisistä
Joki tarjoaa runsaasti virkistysmahdollisuuksia. Joessa voi muun muassa uida, kalastaa, ravustaa tai meloa. Jokivarressa ja joessa retkeillessä pääsee tutustumaan upeisiin maisemiin, runsaaseen kasvillisuuteen ja monipuoliseen linnustoon. Lapijoki puikkelehtii pääosin peltomaisemien keskellä, mutta nähtävissä on myös useita reheviä ja puustoisia alueita. Melontaa ja vesillä liikkumista vaikeuttaa muun muassa veden vähyys kesäaikaan. Paras aika vesillä liikkumiseen onkin heti keväällä. Lapijoen kalastoa voidaan pitää melko niukkana. Kalastuskuntia on lähes koko jokimatkalla ja jokeen on viime aikoina tehty runsaasti rapuistutuksia. Kala pääsee kulkemaan joessa aina Lapinkoskelle saakka. Siitä ylempänä kalat liikkuvat Koskeljärveltä aina samaiselle padolle saakka. Pääasialliset saaliskalat ovat hauki, särki, lahna ja ahven.
Vesillä: Lintu- ja luontoretkeily: Lisätietoa melonnan mahdollisuuksista, kanootteja, kanootinlaskupaikkoja, kulkuesteitä ja esteiden ohituspaikkoja voi kysellä muun muassa seuraavilta tahoilta: Lapijoen vesistöalueen lintutornit löytyvät Koskeljärveltä, Vaaljärveltä ja Kauklaistenjärveltä. Näiltä alueilta löytyy myös retkeilyreittejä ja luontopolkuja. Kanoottien vuokrausta: Euran Kanoottiklubi ry, Eura Kajak Sport Oy, Eurajoki (www.kajaksport.com) Eräheppu, Eurajoki (www.eraheppu.fi) Kanoottiretkiä: Raumanmeren ohjelmapalvelut, melontaretkiä Raumanmerellä, www.raumanmerenohjelmapalvelut.fi Lisätietoa lintu- ja luontoretkeilystä saa muun muassa seuraavilta alueella toimivilta yhdistyksiltä: Rauman seudun lintuharrastajat ry (www.rslh.info) Rauman seudun luonnonystävät ry (www.sll.fi/rauma) Ala-Satakunnan ympäristöseura ry (www.sll.fi/alasatakunta)