MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1
Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu Riskinarvioinnin menetelmien puute Tiedon jakamisen puutteet Puutteet uhrin auttamiseen erikoistuneissa palveluissa 2
Naisten kokeman parisuhdeväkivallan kokonaiskuva Keskimäärin 23/vuosi Taustalla usein pitkään jatkunut väkivalta Rikoksen motiiveina parisuhdeongelmat ja mustasukkaisuus Keskimäärin 2400/v ( miehet 400, v.2008) Arviolta 10-20 % korkean riskin tapauksia 10 % väkivaltaa kokeneista Pitkään jatkunut väkivalta ja kontrollointi Haettu apua viranomaisilta (20 % poliisi) Vuosittain 8 % parisuhteessa olevista (n. 100 000) Henkirikoksen uhrina kuolleet Poliisin tietoon tullut parisuhdeväkivalta Parisuhdeterrorin uhrit Kaikki parisuhdeväkivaltaa kokeneet 3
Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy: 1. Asiakkaan kanssa tehtävä riskinarviointi (lomake) 2. MARAK- työryhmän laatima turvasuunnitelma 4
MARAK Tavoitteet Parantaa työntekijöiden välistä yhteistyötä Helpottaa tiedonjakamista Tunnistaa vakavan parisuhdeväkivallan uhrit Parantaa uhrin turvallisuutta Ehkäistä väkivallan uusiutumista Helpottaa avun tarjoamista Vähentää väkivallan seurauksia 5
Työskentelyn hyödyt UHRILLE TYÖNTEKIJÄLLE Väkivallan vakavuus selkeytyy Avun saanti helpottuu Väkivallan vakavuus selkeytyy Jaettu vastuu uhrista ja lapsista Tukihenkilö Tiedonvaihto helpottuu Eri ammattialojen tarjoamat palvelut Töiden päällekkäisyys vähenee Apua myös lapsille Työmäärä vähenee 6
Calling for help 7
8
MARAK Suomessa Lähtöisin Britanniasta Suomessa vuodesta 2010 lähtien 16 paikkakuntaa /seutukuntaa Vaasa Oulu Kokkola Ylä-Karjala Pieksamäki Keski-Karjala Jyväskylä Mikkeli Joensuun seutu Savonlinna Päijät-Häme EKSOTE Porvoo Vantaa Helsinki/Itä Kotka 9
Mallin toteuttaminen Työryhmien kokoonpanot vaihtelevat hiukan paikkakunnittain (kussakin ryhmässä n. 10-20 toimijaa) Työryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa tai tarvittaessa Työryhmien tukena paikallinen johtoryhmä ja paikkakuntien työryhmien puheenjohtajien ja sihteerien säännölliset kokoontumiset Toiminta ei tarvitse ryhmäläisten työajan (tiedon keruu, kokoukset ja mahdolliset koulutukset) lisäksi muuta resurssia THL : koordinoi, tilastoi, seuraa ja arvioi 10
Oulun MARAK- työryhmä Opetusvirasto Päivähoito Terveystoimi Vanhustyö Asumis- ja päivätoimi nta Ensi- ja turvakoti MARA K- työryh mä Rikosseuraamuslaitos RIKU A- klinikka Nuorisoasiainke skus Lastensuojelu Perheneu vola Poliisi Mielenterveys palvelut Seurakunta 11
Helsingin MARAK- työryhmä Iäkkäiden sos. työ Turvakoti Poliisi Riku Neuvola, perhetyö Päihdepalvelut Sosiaalipalvelut Terveysasemat MARAKtyöryhmä Monikanaiset Mielenterveys palvelut 12
Käsitellyt uudet tapaukset vuosittain 13
MARAK -prosessi Vaihe 1 TUNNISTA Vaihe 2 RISKINARVIOINTI Vaihe 3 LÄHETE MARAK:IIN Vaihe 4 TIETOJEN KERUU Vaihe 5 MARAK JA TIETOJEN VAIHTO Vaihe 6 TOIMENPIDESUUNNITTELU Vaihe 7 SEURANTA Vaihe 8 JÄLKISEURANTA 14
MARAK:iin ohjaamisen kriteerit 1) Asiakkaan suostumus 2) Ammatillinen arvio, vakava huoli tilanteesta 3) 14 tai enemmän kyllä vastausta 4) Perheväkivallasta johtuvien poliisin kotihälytystehtävien määrä viimeisten 12 kuukauden aikana (3-4 krt) Jos kynnys ylittyy ja / tai ammatillisen arvion perusteella riski on korkea, tapaus voidaan lähettää työryhmän käsiteltäväksi 15
Tunnista uhri Tee riskinarviointi Riski ei kohonnut Kohonnut riski Tee välittömät toimenpiteet Pyydä suostumus (tutkimus) Pyydä suostumus (MARAK ja tutkimus) Tee välittömät toimenpiteet Tarjoa tukihenkilö Toimita riskinarviointilomake sekä suostumuslomakkeet MARAK-yhteyshenkilölle 16
MARAK:n arviointi Suomessa 1) Työryhmän tehokkuus Työmäärä: käsitellyt tapaukset, lähettäjätahot, työryhmän kokoonpano, tahojen osallistuminen kokouksiin Aineisto: muistiot, riskinarviointilomakkeet 2) Uhrin turvallisuuden parantaminen Yleisimmät riskitekijät ja riskitason keskiarvot Poliisille tehdyt ilmoitukset MARAK:ssa käsitellyistä tapauksista Oma arvio turvallisuuden parantumisesta Aineisto: riskinarviointilomakkeet, poliisin tilastot, uhrien haastattelut 17
MARAK:iin lähettänyt taho, % (n=249). Lähettävä taho Yhteensä % Poliisi 66 27 Turvakoti 78 31 Sosiaalityö 48 19 Terveydenhuolto 9 4 Rikosuhripäivystys 24 10 Muu 1 0 Ei tietoa 23 9 Kaikki 249 100 18
Väkivallan kokemukset 6 kk MARAK:n jälkeen, % (n=175, laskettu yhteen poliisin tietoon tulleista ja haastattelussa esiin tulleet) 19
Uhrin turvallisuuden parantamiseksi toteutetut toimenpiteet, % (n=41) Ohjattu turvakotiin Järjestetty uhrille keskustelu- ja vertaistukea Tukihenkilön määrääminen Ohjattu sosiaalityön ja toimeentulon piiriin Lähestymiskiellon hakeminen Ohjattu tekemään rikosilmoitus Ohjattu päihde- tai mielenterveyspalveluihin Uuden asunnon järjestäminen Autettu taloudellisten kysymysten kanssa Poliisin turvaamana haettu omaisuus yht. kodista Muu 0 10 20 30 40 50 60 20
MARAK työskentelyssä ilmenneitä ongelmia Uhrit eivät suostuneet työskentelyyn Uhrit eivät sitoutuneet sovittuihin toimenpiteisiin Omassa organisaatiossa ei tiedetty riittävästi Marakista Uhri ei antanut luovuttaa tietojaan kaikille työryhmäläisille Kaikki toimijat eivät ole sitoutuneet toimintaan mm. eivät halua luovuttaa tietoja asiakkaasta Oma esimies ei tukenut toimintaan osallistumista Sovittuja toimenpiteitä ei toteutettu 21
MARAK- työskentelyn hyödyt Kokonaiskuva uhrin tilanteesta on parantunut Tietämys toisten toimijoiden tehtävistä on parantunut Yhteistyö eri toimijoiden välillä on parantunut Tiedonvaihto eri toimijoiden välillä on parantunut Yhteydenpito on helpompaa ja oikeat avainhenkilöt löytyvät helpommin eri virastoista Uhrin turvallisuus on parantunut 22
Lisätietoa www.thl.fi/marak Lomakkeet Opas Videot Yleistietoa Mari Kaltemaa-Uurtamo Projektipäällikkö, THL Puh 029524 7088 23