SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY Hallinto-ohje 1 TARKOITUS... 2 2 HALLINTO... 2 2.1 SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY:N KOKOUKSET... 2 2.2 HALLITUS... 2 2.2.1 Tehtävät... 2 2.2.2 Hallituksen järjestäytyminen ja kokoontuminen... 2 2.3 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA... 3 2.4 VALIOKUNNAT... 3 2.4.1 Työvaliokunta... 3 2.4.2 Kurinpitovaliokunta... 4 2.4.3 Kilpailu- ja valmennusvaliokunta... 4 2.4.4 Harraste-, nuoriso- ja tapahtumavaliokunta... 5 2.4.5 Koulutus- ja olosuhdevaliokunta... 5 2.5 LAJIJAOSTOT JA LAJIPÄÄLLIKÖT... 5 2.5.1 Jaoston tehtävät... 5 2.6 PÄÄTOIMINEN LAJIVASTAAVA... 7 2.7 PÄÄVALMENTAJA... 7 1
1 Tarkoitus Hallinto-ohjeen tarkoituksena on määritellä Suomen melonta- ja soutuliitto ry:n eri toimielinten toimivalta ja keskinäiset hallintosuhteet. Tämän perustana ovat hyväksytyt yhdistyksen säännöt ja yhdistystoimintaa ohjaava lainsäädäntö. Suomen melonta- ja soutuliitto ry:n toimielimiä ovat sääntöjen mukaiset yhdistyksen syys- ja kevätkokoukset, sekä yhdistyksen hallitus. Tällä hallinto- ja henkilöstöohjeella määritellään myös hallituksen alaisten toimielinten, valiokuntien ja jaostojen, toimihenkilöiden ja lajipäälliköiden toimivalta. 2 Hallinto 2.1 Suomen melonta- ja soutuliitto ry:n kokoukset Sääntöjen mukaan liiton kevätkokous pidetään huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Ajan ja paikan määrää hallitus ja kirjallinen tai sähköinen kutsu on lähetettävä kaikille jäseninä oleville yhdistyksille vähintään neljätoista päivää ennen kokousta. Vuosikokouksessa päätettävien asioiden valmistelusta vastaa hallitus yhteistyössä toimihenkilöiden. Liiton palkatut toimihenkilöt eivät voi olla äänivaltaisia yhdistyksen edustajia vuosikokouksessa, mutta heillä on kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus liiton kokouksissa. 2.2 Hallitus 2.2.1 Tehtävät Suomen melonta- ja soutuliitto ry:n sääntöjen mukaisena toimielimenä toimii hallitus. Liiton hallitukseen kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut neljästä kahdeksaan varsinaista jäsentä. Hallitukseen valitaan sekä miehiä että naisia ja tasavertaisesti melonnan ja soudun tuntijoita, ellei erityisiä syitä ole toisin valita. Tässä tehtävässään hallituksen tulee tehdä säännöissä määritellyt tehtävät. Liite 1. 2.2.2 Hallituksen järjestäytyminen ja kokoontuminen Vuoden ensimmäisessä kokouksessa hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa, sekä tarvittaessa työvaliokunnan sekä tarvittavan määrän muita valiokuntia ja toimielimiä. Hallitus voi kutsua kokouksiinsa tarpeen mukaan asiantuntijajäseniä, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Hallituksen sihteerinä toimii toimistosihteeri tai toiminnanjohtaja. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta. Esityslista lähetetään hallitusjäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Hallituksen kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa. Pöytäkirja lähetetään kokouksen jälkeen sähköpostilla hallituksen jäsenten luettavaksi ja tarkistetaan seuraavassa hallituksen kokouksessa. 2
Hallituksen kokousten pöytäkirjat ja kokouksissa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Hallitus päättää tekemiensä keskeisten päätösten tiedottamistavasta. Päätöksenteossa liiton hallituksessa ja sen alaisissa jaostoissa noudatetaan yleistä jääväämiskäytäntöä. Katso yhdistyslaki. LIITE 2 2.3 Hallituksen puheenjohtaja Kirjoittaa liiton nimen yksin tai ne henkilöt, jotka hallitus siihen erikseen määrää. Puheenjohtaja allekirjoittaa toiminnanjohtajan työsopimuksen ja hyväksyy hänen laskunsa. 2.4 Valiokunnat Hallitus nimeää tarpeelliseksi katsomansa määrän valiokuntia, nimeää niille puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä kahden vuoden toimintakaudeksi. Valiokuntien ja sen jäsenten toiminta perustuu liiton toimintasääntöihin ja toimintasuunnitelmaan. Valiokuntien esittelijänä/ sihteereinä toimivat pääsääntöisesti toimihenkilöt. Puheenjohtajalla, tai hänen nimeämällään henkilöllä ja toiminnanjohtajalla on jaostojen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Valiokuntien tehtävänä on - valmistella talous- ja toimintasuunnitelma omalta toimialueeltaan yhteistyössä toimihenkilöiden. - hoitaa vahvistetun toimintasuunnitelman mukaiset asiat itsenäisesti - vastaa toimialansa asioiden tiedottamisesta, tiedottaa valiokunnan asioista liiton viestintäohjeen mukaisesti - tehdä tarvittaessa esityksiä hallitukselle omalta toimialueeltaan. Valiokuntien toiminnan periaatteet ovat eettisten sääntöjen ja reilun pelin mukaiset sisältäen ja antidopingsääntöjen mukaisen toiminnan sekä, syrjinnän vastaiset sekä tasa-arvoa edistävät toimet. Valiokuntien kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka allekirjoittaa valiokunnan puheenjohtaja ja sihteeri. Pöytäkirjat saatetaan tiedoksi hallitukselle ja ne arkistoidaan liiton toimistoon. Valiokuntien jäsenet sitoutuvat toiminnassa liiton luottamushenkilöiden matkustussääntöön. 2.4.1 Työvaliokunta Työvaliokunta koostuu puheenjohtajasta ja kahdesta varapuheenjohtajista. Työvaliokunnan päätösten valmistelijana ja esittelijänä toimii toiminnanjohtaja. 3
Työvaliokunnan tehtävänä on: - valmistella hallituksen kokouksia sekä hoitaa muut hallituksen antamat tehtävät ja juoksevat asiat. - päättää työsuhteiden työehdoista niiltä osin kuin niitä ei ole määritelty työlaissa, noudatettavassa työehtosopimuksessa tai hallituksessa - saattaa kokousten keskeiset päätökset hallituksen tiedoksi seuraavassa hallituksen kokouksessa Työvaliokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Työvaliokunnan kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka allekirjoittaa puheenjohtaja sekä sihteeri. 2.4.2 Kurinpitovaliokunta Kurinpitovaliokunnan tehtävänä on: - kurinpitorangaistusten täytäntöönpano - kurinpitosäännösten laatiminen ja koordinointi - liiton antidopingohjelman laatiminen ja koordinointi 2.4.3 Kilpailu- ja valmennusvaliokunta Kilpailu- ja valmennusvaliokunnan tehtävänä on: - laatia ja valvoa eri lajien kilpailusääntöjä yhteistyössä lajipäälliköiden - myöntää kansallisten kilpailujen järjestämisoikeudet - laatia urheilijoiden valinta- ja karsintakriteerit eri arvokilpailuihin yhteistyössä lajipäälliköiden - esittää lajijaoston perustamisen ja kokoonpanon hallituksen vahvistettavaksi - esittää lajipäällikkönimitykset hallituksen vahvistettavaksi - nimeää tarvittavat SM-kilpailuiden toimitsijat - myöntää SM-kilpailuohjelmien mahdolliset siirrot ja muutokset - nimeää urheilijat arvokilpailuihin lajipäälliköiden tai valmennuspäälliköiden esityksestä. Olympiavalinnat vahvistaa hallitus valiokunnan esityksestä - nimetä talousarvion puitteissa ne kansainväliset arvokilpailut ja sarjat joiden nimettävien urheilijoiden sekä valmentajien kustannuksista liitto vastaa - myöntää osallistumisoikeus kansainvälisiin kilpailuihin - myöntää kansallisen seuran esityksestä kilpailuluvan urheilijalle voidakseen edustaa jonkun toisen kansallisen liiton alaista seuraa - esittää hallitukselle mahdollisen kansainvälisen kilpailun hakemista - myöntää luvan mahdolliselle päällekkäiselle kilpailulle - rakentaa sekä ylläpitää SM-kilpailujärjestäjän kilpailumanuaalin - esittää hallitukselle lajien parhaiden urheilijoiden valinnat 4
2.4.4 Harraste-, nuoriso- ja tapahtumavaliokunta Harraste-, nuoriso- ja tapahtumavaliokunnan tehtävänä on: - suunnitella, kehittää ja toteuttaa seura-, nuoriso- ja tapahtumapalvelutoimintaa - kehittää harrastajille ja seuroille kohdistettavia palveluja - edistää melonta- ja soutukulttuuria - esittää hallitukselle palkittavat henkilöt 2.4.5 Koulutus- ja olosuhdevaliokunta Koulutus- ja olosuhdevaliokunnan tehtävänä on: - kehittää melonnan ja soudun turvallisuus- sekä muuta koulutustoimintaa valmennuskoulutusta lukuun ottamatta. - edistää melonnan ja soudun olosuhteiden kehittämistä - edistää melonnan ja soudun tutkimustoiminnan kehitystyötä 2.5 Lajijaostot ja lajipäälliköt Eri lajien toimintaa ohjaa lajijaosto tai lajipäällikkö. Lajijaosto toimii kilpailu- ja valmennusvaliokunnan alaisuudessa. Jaosto tekee yhteistyötä kilpailu- ja valmennusvaliokunnan laadittaessa urheilijavalinta kriteerejä, nimettäessä SM-kilpailujärjestäjiä sekä nimettäessä mahdollisia päävalmentajia. Jaosto esittää urheilijavalinnat, jotka kilpailu- ja valmennusvaliokunta vahvistaa hallituksen toimiessa valituselimenä. Jaostot toimivat lajiliiton strategian ja tekemänsä toimintasuunnitelman mukaisesti, tehden yhteistyötä valiokunnan sekä henkilökunnan. Jaosto pitää kirjaa toimistaan sekä raportoi toimintansa liiton toimintakertomuksen mukaisesti. Lajien toimintoja ja ponnisteluita arvioidaan ennen seuraavan vuoden lajikohtaisen budjetin vahvistamista. Lajijaostojen toimintarahan myöntämisestä vastaa hallitus. Jaostoilla on mahdollisuus lisävarainhankintaan myymällä lajiliiton lehteen mainoksia, joista tuloutetaan 50 % jaostoille osuuden listahinnalla myydyn mainoksen arvosta, jollei hallitus toisin päätä. Jaoston varojen käytöstä vastaa lajipäällikkö. Lajipäällikkö on oikeutettu tekemään strategian ja toimintasuunnitelman mukaisia kustannuksia. Talousohjesäännöissä määritellään laskujen hyväksyminen sekä tarkistamisen. 2.5.1 Jaoston tehtävät Jos lajille nimetään jaosto, sopii jaosto tehtävien jakamisesta keskenään. Lajipäällikkö vastaa kokonaisuudessaan mahdollisen lajijaoston toiminnasta kilpailu- ja valmennusvaliokunnalle sekä toiminnanjohtajalle. 5
Toimessansa lajijaosto vastaa omien toiminnallisten resurssiensa puitteissa seuraavista tehtävistä: - lajiliiton strategian mukaisen toimintasuunnitelman ja -kertomuksen tekemisestä, yhteistyössä lajiliiton toimihenkilöiden - vuosittaisen kilpailukalenterin tekemisestä yhteistyössä kilpailu- ja valmennusvaliokunnan - niistä toimista joilla pyritään lisäämään lajia harrastavien ihmisten lukumäärää seuroissa, yhteistyössä harrastekoordinaattorin, seurojen edustajien sekä toisten lajipäälliköiden - tuomarikoulutuksen tarpeen ja sisällön kontrolloimisesta ja tarvittavista kehitystoimenpiteistä yhteistyössä koulutus- ja olosuhdevaliokunnan - kansallisten kilpailusääntöjen päivitystyöstä yhteistyössä kilpailu- ja valmennusvaliokunnan kontrolloiden ja raportoiden kansainvälisten sääntöjen yhteensopivuutta kansallisten sääntöjen - lajin kehittymisestä valmentajakoulutuksen kehittämisen ja muin mahdollisin keinoin - esittää SM-kilpailujen järjestäjäseuraa kilpailu- ja valmennusvaliokunnalle - luoda lajinsa urheilijavalintojen kriteerit yhteistyössä kilpailu- ja valmennusvaliokunnan - tekee yhteistyötä kilpailu- ja valmennusvaliokunnan laadittaessa urheilijavalinta- ja karsintajärjestelmiä, ja esittää nämä kilpailu- ja valmennusvaliokunnan hyväksyttäväksi - nimetä mahdolliset edustusryhmien ja leiri- ja testausajankohdat. Huolehtia lajin ADTtiedotuksen järjestämisestä, tehden yhteistyössä kurinpitovaliokunnan ADTvastuuhenkilön. Näistä toimista lajipäällikkö on tiedotusvastuussa kilpailu- ja valmennusvaliokunnalle. - mahdollisten urheilijasopimusten tekemisestä yhteistyössä toiminnanjohtajan - kontrolloida SM-kilpailujen järjestäjäseuran toimintaa liiton kilpailumanuaalin mukaisesti - joukkueen johtamisesta ja matkajärjestelyistä kansainvälissä kilpailuissa niihin osallistuessansa. Mikäli lajipäällikkö ei osallistu kansainvälisiin arvokilpailuihin, vastaa hän joukkueenjohtajan nimeämisestä yhteistyössä lajijaoston tai kilpailu- ja valmennusvaliokunnan - vastaa kansainvälisten kilpailutapahtumien ennakoivasta tiedotuksesta yhteistyössä toimistopäällikön ja lajiliiton lehden kokoajan. Tiedotusta toteutetaan erikseen suunnitellusti liiton virallisilla verkkosivuilla ja lehdessä sekä STT:n sekä YLE:n tekstitv:n välityksellä. Virallista tiedotusta ei toteuteta sosiaalisessa mediassa. - vastaa kansainvälisten kilpailutapahtumien aikaisesta tiedotuksesta yhteistyössä toimistopäällikön. Tulostiedotusta viestitetään liiton verkkosivuilla, STT:n sekä YLE:n teksti-tv:n välityksellä. - vastaa lajin promootiotiedotuksesta liiton verkkosivuilla ja lehdessä yhteistyössä toimistopäällikön sekä lehden kokoajan - mahdollisesta lajikohtaisesta lehden ilmoitusmyynnistä, tehden yhteistyötä lehden kokoajan sekä toimistopäällikön - erikseen pyydettyjen raporttien tekemisestä - vasta tiedotuksesta ja yhteydenpitämisestä urheilijoihin ja huolehtii, että heidän tarpeet ja näkemykset tulevat kuulluksi jaoston ja valiokunnan toiminnassa - toimia linkkinä liiton ja harrastajien välillä. Lajipäälliköiden esimiehenä toimii toiminnanjohtaja. 6
2.6 Päätoiminen lajivastaava Lajilla jolla on käytössänsä päätoiminen lajivastaava/ valmennuspäällikkö, sovitetaan mahdollisen jaoston tarve ja toimenkuva tapauskohtaisesti niin, että se tukee päätoimisen henkilön toimenkuvaa sekä lajin kehittymistä edellyttäviä muita tarpeita. Päätoimisen lajivastaavan esimiehenä toimii toiminnanjohtaja. 2.7 Päävalmentaja Lajilla voi olla myös päävalmentaja. Mikäli lajilla on käytettävissään päävalmentaja, vastaa hän ensisijaisesti urheilijavalintojen ja -kriteereiden esittämisestä kilpailu- ja valmennusvaliokunnalle sekä valmennuksesta, ja lajipäällikkö johtaa lajin muita kehitystoimia jaoston sisäisen työjaon mukaisesti. Päävalmentaja voi toimia osana jaostoa. Jaosto esittää päävalmentajaa kilpailu- ja valmennusvaliokunnalle, mikä vahvistaa valinnan. Lajipäällikkö tai vaihtoehtoisesti toiminnanjohtaja toimii luottamustoimisen päävalmentajien esimiehenä. Tämä hallinto- ja henkilöstöohje on hyväksytty 4.2.2013 Suomen melonta- ja soutuliitto ry:n hallituksessa Jan-Erik Enestam puheenjohtaja Sami Vehkakoski toiminnanjohtaja 7
LIITTEET Liite 1: Suomen melonta- ja soutuliitto ry:n toimintasäännöt (http://www.melontajasoutuliitto.fi/liitto/saannot-liittokokoukset/) Liite 2: Yhdistyslaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503) 8