Järjestöbarometri 2013

Samankaltaiset tiedostot
Järjestöbarometri Mediainfo

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Järjestöbarometri Jane

Järjestöjen ja kuntien suhteet Järjestöbarometrin 2009 valossa. Juha Peltosalmi, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖFOORUMI, HML 16.4.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -

Järjestöbarometri Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Järjestöt kuntoutuksen kentällä. Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari Heidi Paatero

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kilpailutuksen käytännöt ja kuntoutuksen kehittäminen

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt vaativat seuraavaa

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Järjestötoiminnan tulevaisuus. Järjestöbarometri 2016

Julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan kuntoutusyhteistyön moninaisuus

Kela ja vaikeavammaisten

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöbarometri Rakennetaan tulevaisuuden kansalaisyhteiskunta

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Harvinaiset-verkosto

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kuntoutuksen standardien muutokset Yleinen osa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija

Järjestöbarometri. Järjestöbarometri Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa Tuija Löppönen

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Mitä kuntoutusalan toimijat ajattelevat valinnanvapaudesta?

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Kohti tasavertaisempaa kuntoutusta - näkemyksiä tulevaisuudesta

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Mikä on Kelan rooli tulevaisuudessa

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI

Kolmas sektori ja julkiset palvelut

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestöbarometri 2018

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Avokuntoutuksen aika on tullut

Kokemustiedon kerääminen järjestöiltä hyvinvointikertomukseen

Asiakkaan valinnanvapaus kuntoutuksessa

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

DIABETESLIITON STRATEGIA VUOTEEN liittovaltuuston syyskokous ( )

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kuntoutuspäivät Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

Yhdistysten asema hyvinvoinnin turvaamisessa. Erica Mäkipää, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

KOTIKUNTOUTUKSEN ja NEUROPSYKIATRISEN YKSILÖVALMENNUKSEN HAKEMUSLOMAKE

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

Transkriptio:

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen toiminnasta, toimintaedellytyksistä, toimintaympäristöstä sekä niiden muutoksista Tutkimusaineisto koostuu tuoreista kyselyaineistoista ja keskeisimmistä tilastotiedoista

Esityksen sisältö Yleiskuva yhdistystoiminnan kehityksestä myönteinen, toimijoiden riittävyys huolena Hinta hallitsee kilpailutuksissa Kuntoutuksessa vakavia pulmia Johtopäätökset

Järjestöbarometri 2013 -aineistot Kyselyaineistot, joissa vastaajina: 80 valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajaa (53 %) 37 järjestöjen kuntoutuspäällikköä (62 %) 1 052 paikallisyhdistystä (46 %) Tilasto- ja rekisteriaineistot: RAY:n avustustilastot PRH:n Yhdistysrekisteri

Yleiskuva yhdistystoiminnan kehityksestä myönteinen, toimijoiden riittävyys huolena

Yhdistystoiminnan kehityksen yleiskuva myönteinen Toim innan kysyntä 2011 2013 Toim innan kokonaism äär ä 2011 2013 Yhteistyöver kosto 2011 2013 Jäsenm äärä 2011 2013 Tulot 2011 2013 Toim intaan aktiivisesti osallistuvien m äär ä 2011 2013 Vapaaehtoisten m äär ä 2011 2013 0% 20% 40% 60% 80% 100% Järjestöbarometri 2013, kuvio 1. Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt

Uusia yhdistyksiä syntyy runsaasti 200 Yhdistysten lukumäärä 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Järjestöbarometri 2013, kuvio 9. Rekisteröidyt Purkautuneet Lähde: Yhdistysrekisteri.

Toimijoiden riittävyys yleinen yhdistysten huolenaihe 60 % yhdistyksistä huolissaan luottamushenkilöiden saamisesta (tyytyväisiä 24 %) 54 % huolissaan vapaaehtoistoimijoiden määrästä (tyytyväisiä 26 %) 53 % huolissaan jäsenistönsä vähäisestä aktiivisuudesta osallistua toimintaan (aktiivisuuteen tyytyväisiä 28 %) 39 % huolissaan jäsenmäärästä (36 % tyytyväisiä) Järjestöbarometri 2013.

Kuntoutuksessa vakavia pulmia

Järjestöjen rooli kuntoutuksessa Järjestöt alan johtavia asiantuntijoita edustamiensa sairaus- ja vammaryhmien kuntoutuksessa. Suomessa toimivista kuntoutuslaitoksista yli puolet on järjestöjen omistamia. Järjestöbarometriin vastanneet järjestöt tuottivat kuntoutuspalveluja v. 2012 yhteensä lähes 300 miljoonalla eurolla. Järjestöjen rooli merkittävä yli 65-v. kuntoutuksessa (RAY) Toinen merkittävä järjestöjen kuntoutuspalvelujen rahoittaja on Kela, joka kilpailuttaa palvelut. Järjestöbarometri 2013

Kuntoutukseen pääsyn ongelmia 89 %:n mielestä kuntoutuksen saatavuudessa on alueellisia eroja. 21 %:n mielestä kuntoutukseen pääsevät ne, jotka sitä eniten tarvitsevat. 64 % on sitä mieltä, että kuntoutukseen pääseminen on liian vaikeaa. 76 % on sitä mieltä, että oman järjestön edustamat ryhmät eivät pääse kuntoutukseen riittävän ajoissa. Järjestöbarometri 2013

Miksi kuntoutukseen ei päästä? 28 %:n mielestä kuntoutukseen hakeutuvat ne, jotka sitä eniten tarvitsevat. 82 %:n mielestä hakijoilla ei ole tarpeeksi tietoa kuntoutuksesta. 73 % arvioi, että hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekoa laiminlyödään. Vastauksissa nousee esiin, että tarvitaan omaisten tai läheisten apua kuntoutukseen pääsemiseksi. Kuntoutusta liian vähän tarjolla tarpeeseen nähden. Järjestöbarometri 2013

Miksi kuntoutukseen ei päästä? Yli 65-vuotiaat jäävät lakisääteisen kuntoutuksen ulkopuolelle. Kelan vaikeavammaisen lääkinnälliseen kuntoutukseen pääsy on sidottu korotettuun vammaistukeen. - 68 % poistaisi tämän kytköksen. Järjestöbarometri 2013

Kuntoutuksen toteutuminen 49 %:n mielestä toteutettu kuntoutus on tuloksellista kuntoutujan kannalta. 56 % on sitä mieltä, että kuntoutus on organisaatiolähtöistä. 17 % on sitä mieltä, että kuntoutujalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa oman kuntoutukseen laatuun, sisältöön ja toteuttamistapaan. 5 % on sitä mieltä, että kuntoutuksen jatkuvuus toteutuu hyvin. Järjestöbarometri 2013

Kuntoutuksen laatu 64 %:n mielestä Kelan kuntoutuksen standardit eivät vastaa oman järjestön edustamien ryhmien kuntoutustarpeisiin. Standardien nähdään tuottavan kaikille samanlaista kuntoutusta, jolloin eri sairaus- ja vammaryhmien erityistarpeet jäävät huomiotta. 76 % toivoo enemmän yhteistyötä standardien laatimisessa Kelan ja järjestöjen välillä. Järjestöbarometri 2013

Johtopäätökset

Johtopäätökset: yhdistystoiminta Rekisteröity yhdistys on edelleen keskeinen kansalaistoiminnan muoto Järjestöjen omaa toimintaa kehitettävä vastaamaan entistä paremmin ihmisten osallistumistarpeita Järjestöt tarvitsevat uusia keinoja kertoa omasta toiminnasta osallistujia mukaan houkuttelevilla tavoilla Luottamushenkilöiden ja aktiivisten toimijoiden saaminen haastaa järjestöjä tuottamaan koulutusta ja uudenlaista tukea Haasteena keventää edelleen yhdistysten hallinnollisia velvoitteita ja kehittää uusia tapoja hoitaa niitä Järjestöbarometri 2013

Johtopäätökset: kuntoutus Kuntoutukseen tarvitaan kokonaisuudistus Kuntoutukseen pääsy turvattava kuntoutustakuulla Lain edellyttämien kuntoutussuunnitelmien laiminlyöntiin puututtava Kuntoutuksesta vastuussa olevien tahojen lisättävä kuntoutuspalveluista tiedottamista Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen ikäraja nostettava 68 vuoteen Vaikeavammaisten kuntoutukseen pääsyn kytkös korotettuun vammaistukeen tulee purkaa Järjestöbarometri 2013