18 Raha ja inflaatio (Mankiw & Taylor, Chs 29-30) 1. Raha ja rahapolitiikka 2. Euroopan keskuspankkijärjestelmä 3. Rahan tarjonta ja inflaatio 4. Inflaation kustannukset 1 1
18.1 Raha ja rahapolitiikka Rahan tehtävät vaihdon väline arvon mitta arvon säilyttäjä Rahan eri muodot hyödykeraha (commodity money) rahana toimivalla hyödykkeellä on muutakin käyttöä tai arvoa, esimerkkinä kulta raha (fiat money) rahan arvo perustuu luottamukseen, fiat = mahtikäsky 2 2
Rahavaranto Rahavaranto = yleisön (eli yritysten ja kotitalouksien) hallussa oleva raha Suppea raha = käteinen + käteistalletukset Lavea raha = suppea raha + määräaikaistalletukset Shekit, pankkikortit ja luottokortit eivät ole rahaa vaan välineitä, joilla rahaa siirretään tililtä toiselle Tilastolliset rahavarannon käsitteet: M1 = setelit, kolikot sekä siirto- ja käyttelytilit M2 = M1 + määräaikaistalletukset M3 = M2 + pankkien liikkeelle laskemat sijoitustodistukset 3 3
Euroalueen rahavaranto (money stock) huhtikuussa 2005 Mankiw & Taylor, s. 593 4 4
Lähde: http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tase_ja_korko/pages/kuviot.aspx 5 5
Keskuspankki Keskuspankin tehtävänä on ylläpitää luottamusta rahan arvoon säätelemällä rahan määrää eli rahan tarjontaa (money supply) kansantaloudessa. Tärkeitä keskuspankkeja: European Central Bank (ECB): www.ecb.int Bank of England: www.bankofengland.co.uk U.S. Federal Reserve System (FED): www.federalreserve.gov Bank of Japan: www.boj.or.jp/en/ 6
Rahapolitiikka Rahapolitiikkaa ovat kaikki julkisen vallan toimet, joilla vaikutetaan rahajärjestelmän rakenteeseen tai toimintaan Keskuspankit vastaavat rahapolitiikan käytännön toteutuksesta ne säätelevät taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuuttakursseja Rahapolitiikkaa harjoitetaan yleisten taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi rahan arvon vakaus eli hintatason vakaus on perinteinen tavoite Hintavakaus vallitsee, kun yritysten ja yksityisten henkilöiden ei tarvitse ottaa yleistä hintatason nousua huomioon päätöksiä tehdessään (FEDin entinen pääjohtaja Alan Greenspan 1989) 7 7
Rahapolitiikan riippumattomuudesta EKP Eurojärjestelmään kuuluvien keskuspankkien omistama asettaa itse rahapolitiikan tavoitteensa 2 prosentin inflaatiotavoite Bank of England FED valtiovarainministeriön omistama asettaa rahapolitiikan tavoitteet yhdessä valtiovarainministerin kanssa nykyään 2 prosentin inflaatiotavoite käytännössä valtiovarainministeriön alainen ei määrällisiä tavoitteita Bernanke pyrkinyt implisiittiseen inflaatiotavoitteeseen 8 8
Pankkijärjestelmän luotonlaajennus eli rahanluonti I Rahapolitiikan harjoittamista vaikeuttaa se, että pankkijärjestelmä voi vaikuttaa rahan määrään. Pankeilla on velvoite säilyttää vain osa saamistaan talletuksista reservinä (käteisenä rahana tai keskuspankkiin tehtynä talletuksena). Jos tallettajat nostavat ennakoimattoman suuren osan talletuksistaan samanaikaisesti, pankki voi lainata rahaa toisilta pankeilta tai keskuspankilta alla esiteltävällä tavalla. Kassavarantosuhde R ilmaisee, kuinka suuri osa talletuksista pankin on säilytettävä käteisenä rahana tai talletuksina keskuspankissa. Esim. jos R=0.1, pankki joutuu säilyttämään 10% saamistaan talletuksista, ja 90% voidaan antaa lainaksi. 9
Pankin tase yleisemmin Vastaavaa (varat) Vastattavaa (velat) Arvopaperit Rahoitus markkinoilta Lainat yrityksille Yleisön talletukset Lainat kotitalouksille Oma pääoma 19 10
Pankkijärjestelmän luotonlaajennus eli rahanluonti II Suurin osa pankin asiakkailleen lainaamista varoista palautuu pankkijärjestelmään talletuksiksi. Jos velallinen käyttää rahansa palveluiden tai hyödykkeiden ostamiseen, suurin osa hänen lainaamastaan rahasta päätyy niiden yritysten tai henkilöiden tileille, joilta hän tekee ostoksensa. Koska rahavaranto (M1) sisältää myös pankkitalletukset, samalla rahan määrä taloudessa kasvaa. Rahanluontikerroin (money multiplier) on se määrä rahaa, jonka pankkijärjestelmä pystyy luomaan jokaista reservinä pidettyä euroa kohti. Jos kassavarantosuhde (reserve ratio) on R, niin rahanluontikerroin on 1/R silloin, kun kaikki lainaksi annettu raha palaa talletuksina pankkijärjestelmään. 11
Esimerkki (Mankiw, s. 636-638) Sellaisen pankin tase, joka ottaa talletuksia, pitää osan reservinä, antaa loput lainaksi ja jonka kassavarantosuhde on 10%. Alkuperäinen talletus $100: - reserviksi $10, - lainaksi $90. First National Bank Assets Reserves $10.00 Loans $90.00 Liabilities Deposits $100.00 Total Assets $100.00 Total Liabilities $100.00 10 12
Esimerkki (jatkoa) First National Bank Second National Bank Assets Liabilities Assets Liabilities Reserves $10.00 Deposits $100.00 Reserves $9.00 Deposits $90.00 Loans $90.00 Loans $81.00 Total Assets $100.00 Total Liabilities $100.00 Total Assets $90.00 Total Liabilities $90.00 Rahan tarjonta = $190.00! 13 11
Esimerkki (jatkoa) Second National Bank voi lainata edelleen ulos $81,00, joka palautuu talletuksena esim Third National Bankiin, joka pitää siitä reservinä $8,10 ja antaa lainaksi $81,00- $8,10 = $72,90 Tämä prosessi jatkuu edelleen: Rahan luonti (päättymättömänä geometrisena sarjana) = 100 + 90 + 81 + 72,9 +... = 100 + 0,9 x 100 + 0,9 x 0,9 x 100 + 0,9 x 0,9 x 0,9 x 100 +... = 100 x (1+0,9 + 0,9 2 + 0,9 3 +...) = 100 x 1/(1-0,9) = 100 x 10 = 1 000 dollaria = 100 x 1/R, kun R = 0,1 12 14
Rahanluonti ja rahapolitiikka Rahan luonti lisää rahan määrää ja siten kansantalouden likvidiyttä siinä mielessä, että vaihdannan välinettä (eli rahaa) on enemmän käytettävissä Se ei kuitenkaan vaikuta mitenkään kansantalouden varallisuuteen, sillä pankista otettua lainaa vastaa aina velka pankille, joten luotonottajien varallisuus ei mitenkään muutu Koska pankkijärjestelmä pystyy luomaan rahaa, niin keskuspankki voi vaikuttaa rahan määrään vain välillisesti tämä vaikeuttaa rahapolitiikan harjoittamista 13 15
Keskuspankin rahapolitiikan välineet Avomarkkinaoperaatiot (open market operations) Keskuspankki ostaa ja myy hallussaan olevia lyhytaikaisia rahoitusvaateita (esim. valtion obligaatioita) Ostamalla lisätään rahan määrää ja myymällä vähennetään sitä Ohjauskorko (refinancing rate) Pankeille tarjottavan lyhytaikaisen luoton korko Koron nosto vähentää pankkien haluaman keskuspankkirahoituksen kysyntää ja lasku lisää sitä. Kassavarantovelvoitteen muuttaminen Nosto vähentää rahan luontia ja siten rahan tarjontaa, lasku lisää sitä Muutetaan käytänössä harvoin. 16
Avomarkkinaoperaatiot rahapolitiikan välineenä: esimerkki Tarkastellaan edellä esitetyn esimerkin avulla, miten keskuspankki voi ostamalla pankeilta arvopapereita panna alulle luotonlaajennuksen eli rahan luonnin Alkutilanteessa keskuspankilla on seteleitä ja pankilla arvopapereita 100 dollarin edestä Keskuspankki ostaa arvopaperit pankilta, jonka reservit kasvat 100 dollarilla nämä pankki voi antaa lainaksi ne palautuvat pankkijärjestelmään talletuksiksi, joista kassavarantovelvoitteen mukainen määrä (tässä 10%) on jätettävä reserviksi mutta loput voi antaa lainaksi jne. Alkuperäinen 100 dollarin reservien lisäys kasvaa 1000 dollarin luottomääräksi 15 17
Rahamarkkinat (money market) Pankkien on huolehdittava maksuvalmiudestaan eli pystyttävä vastaamaan sitoumuksistaan joka päivä ja niiden pidettävä tietty määrä (R) talletuksista reserveinä Pankkien välisillä rahamarkkinoilla pankit tasaavat maksuvalmiuttaan ne pankit, joilla on ylimääräisiä reservejä lainaavat niille, joiden reservit ovat vajaat Näille lyhytaikaisille (yhdestä yöstä kahteen viikkoon) lainoille muodostuu korko joka riippuu siitä, mikä rahoitusjärjestelmän likviditeetti on Keskuspankki voi vaikuttaa rahamarkkinakorkoihin antamalla pankeille luottoa eli säätelemällä rahoitusjärjestelmän likviditeettiä 20 18
Rahamarkkinakorkoja Euribor (Euro Interbank Offered Rate) ja Eonia (Euro Over- Nigth Index Average) ovat viitekorkoja, joilla pankit tarjoutuvat lainaamaan vakuudettomasti rahaa toisilleen Euribor-korot lasketaan päivittäin euroalueella toimivien parhaaksi luokiteltujen pankkien (n. 50 kpl) antamista noteerauksista lainasopimusten eripituisille kestoajoilla (1-3 viikkoa, 1-12 kk) Eonia-korko lyhyiden, yön yli -luottojen painotettu keskikorko Eurepo-korot euribor-korkoja vastaavia, vakuudellisten luottojen korkoja vakuutena käytetään euroalueen valtioiden joukkolainoja ja velkasitoumuksia 21 19
Vakuudettomien (euribor) ja vakuudellisten (eurepo) 3 kuukauden korkojen ero tammikuusta 2006 tammikuuhun 2011 prosenttiyksikköä 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Korkoero kuvaa riskiä, jonka pankki arvioi vastapuoleen liittyvän antaessaan tälle lainaa - riski oli pieni ennen vuoden 2007 puoliväliä - mutta kasvoi elokuussa 2007 ja syyskuussa 2008 voimakkaasti - ja aleni nopeasti vuoden 2009 aikana - mutta ei ole palautunut entiselle tasolleen 22 20
Keskuspankkikorkoja Rahamarkkinoilla pankit hoitavat maksuvalmiuttaan ottamalla lainaa toisilta pankeilta tai antamalla lainaa toisille pankeille Vaihtoehtoisesti ne voivat ottaa lainaa keskuspankista tai tehdä sinne talletuksia Keskuspankki voi näin omilla koroillaan vaikuttaa rahamarkkinoilla määräytyviin korkoihin mutta markkinakorkoihin vaikuttavat myös muut tekijät, mm. taloudenpitäjien odotukset Euroopan keskuspankin korot maksuvalmiusluoton korko korko, jolla pankit voivat ottaa maksuvalmiusluottoa yön yli perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko toimii ohjauskorkona (ks. kalvo 24) yön yli -talletusten korko korko, jonka saa yön yli keskuspankkiin tehdyistä talletuksista 21 23
24 Lähde: http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/korot/pages/kuviot.aspx 22
Ohjauskorko rahapolitiikan välineenä Ohjauskoroksi kutsutaan sitä korkokantaa, joka eniten vaikuttaa koronmuodostukseen rahamarkkinoilla Pankki, joka tarvitsee lisää reservejä, voi myydä lyhytaikaisia rahoitusvaateita (esim obligaatioita) keskuspankille Tähän myyntiin liittyy takaisinostovelvoite (repurchase agreement) Myyntihinnan ja takaisinostohinnan välinen ero määrittelee ohjauskorkokannan, jota kutsutaan repokoroksi (repurchase rate) Englannissa diskonttokoroksi (discount rate) Yhdysvalloissa perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskoroksi (refinancing rate) euroalueella Eurojärjestelmä antaa pankeille luottoa ( keskuspankkilikviditeettiä ) viikoksi viikoittain järjestettävässä huutokaupassa, jossa se asettaa tämän minimitarjouskoron 25 23
26 Lähde: http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/korot/pages/kuviot.aspx 24
Korkopolitiikka Kun ohjauskorko nousee, niin pankkien lainaotto keskuspankista tulee kalliimmaksi, jolloin ne mieluummin vähentävät omaa luotonantoaan yleisölle, mistä seuraa rahan tarjonnan supistuminen Kun ohjauskorko laskee, niin pankit lisäävät luotonantoaan yleisölle tietäen, että keskuspankkirahoitus on halpaa, jos siihen joudutaan turvautumaan EKP:n maksuvalmiusluoton korko määrittää käytännössä rahamarkkinoiden yön yli koron (eli eonian) ylärajan ja yön yli talletuskorko sen alarajan yhdessä ne määrättävät ns. korkoputken EKP:n ohjauskorolla pyritään vaikuttamaan euriborkorkoihin Rahapolitiikan ongelmia keskuspankki voi vaikuttaa rahan määrään vain välillisesti siihen vaikuttavat myös pankkien luotonantoa koskevat päätökset ja yleisön päätökset tallettaa rahaa pankkiin 27 25
Keskuspankkikorot ja markkinakorot tammikuusta 2006 tammikuuhun 2011, % 5,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Maksuvalmiusluoton korko Euribor-12kk Euribor-3kk Ohjauskorko Euribor-1kk Eonia Yön yli -talletusten korko Lähde: Suomen Pankki 28 26
18.2 Euroopan keskuspankkijärjestelmä Euroopan keskuspankki (EKP) ja EU-maiden kansalliset keskuspankit Euroopan keskuspankki (EKP) perustettu 1. kesäkuuta 1998, toimii Frankfurtissa valtioista riippumaton alkuperäisiä euromaita on 11, nykyään 17 tehtävänä on ylläpitää hintavakautta euroalueella sekä suunnitella ja toteuttaa rahapolitiikkaa, joka edistää tämän tavoitteen toteutumista alunperin tavoitteeksi asetettiin se, että vuotuinen inflaatiovauhti on alle 2 prosenttia harmonisoidulla kuluttajahintaindeksillä mitattuna vuonna 2003 tätä täsmennettiin siten, että inflaatiovauhti pidetään lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä 30 27
18.3 Rahan tarjonta ja inflaatio Inflaatio tarkoittaa yleistä hintatason nousua. Rahan ja rahaomaisuuden arvo laskee. Kiinteäkorkoisten velkojen reaaliarvo laskee. Kuvio 18.1a näyttää että inflaatio on joskus ollut meilläkin korkea. Deflaatio tarkoittaa yleistä hintatason laskua Rahan ja rahaomaisuuden arvo nousee. Velkojen reaaliarvo nousee. 28
Kuvio 18.1a Inflaatiovauhti Suomessa, 1901-2008 Lähde: Tilastokeskus, www.stat.fi/org/historia/inflaatio.html 37 29
Kuvio 18.1b Kansainvälinen inflaatio Suuri inflaatio Inflaation nujertaminen Hintavakaus Deflaation uhka Lähde: Antti Suvanto, Suomen Pankki 38 30
Oppikirja esittelee taloustieteen 10 perusperiaatetta. Niistä yhdeksäs on: 9.Rahan määrä on inflaation perimmäinen syy (Prices rise when the government prints too much money) Seuraavassa periaate 9 perustellaan rahan kvantiteettiteoriaan perustuvalla klassisella inflaatioteorialla. Rahan kvantiteettiteoria selittää, miten hintataso ja inflaatiovauhti määräytyvät pitkällä aikavälillä. Teoriassa rahalla on (muiden hyödykkeiden tapaan) arvo, joka määräytyy rahan kysynnästä ja tarjonnasta. 31
Rahan kysyntä ja tarjonta, ja rahan arvo Edellä (kuluttajahintaindeksiä käsitellessämme) mittasimme hintatasoa hyödykekorin hinnalla P. Hyödykekorin hinta kertoo meille myös rahan arvosta: jos korin hinta on P, niin yhden yksikön rahaa arvo on 1/P koria. Rahan tarjonnasta päättää keskuspankki (joka tuottaa käteisen rahan ja päättää pankeilta vaaditun kassavarantosuhteen). Tarjonta ei riipu rahan arvosta 1/P Kysynnästä päättävät yritykset ja kotitaloudet. 32
Rahan kysynnän määräytyminen Yritykset ja kotitaloudet säilyttävät osaa varallisuudestaan rahana, koska ne tarvitsevat rahaa mm. hyödykkeiden ostamiseen. Kysyntään vaikuttavat hintataso, korkokanta ym. tekijät Oletetaan, että rahan kysyntä on rahan arvon vähenevä funktio. Rahan arvon laskiessa eli hintojen noustessa rahan kysyntä kasvaa (eli kuluttajat ja yritykset haluavat pitää hallussaan entistä suurempaa rahasummaa rahana). 33
Klassinen inflaatioteoria Kuvio 18.2 näyttää, miten rahan arvo (vasen akseli) ja hintataso (oikea akseli) määräytyvät rahan kysynnän ja tarjonnan yhtäsuuruuden perusteella Kuviossa 18.3 oletetaan keskuspankin lisäävän rahan tarjontaa Rahan arvon täytyy laskea, jotta kysyntä lisääntyisi tarjontaa vastaavaksi Rahan arvon lasku merkitsee hintojen nousua Rahan tarjonnan lisäys nostaa siis hintatasoa 40 34
Kuvio 18.2 Hintatason määräytyminen Rahan arvo, 1/P Rahan tarjonta Hintataso, P (korkea) 1 1 (matala) 3 /4 1.33 1 /2 A 2 1 /4 Rahan kysyntä 4 Hintojen Rahan tasapainoarvo tasapainotaso (alhainen) 0 EKP:n päättämä tarjonta Rahan määrä (korkea) 41 35
Kuvio 18.3 Rahan tarjonnan kasvun vaikutus Rahan arvo, 1/P MS 1 MS 2 Hintataso P (korkea) 1 1 (matala) 2.... laskee rahan arvoa... (alhainen) 3 /4 1 /2 1 /4 0 A M 1 M 2 B 1. Rahan tarjonnan lisäys... Rahan kysyntä Rahan määrä 1.33 2 4 3... ja nostaa hintatasoa. (korkea) 42 36
Klassinen inflaatioteoria Klassinen dikotomia Reaaliset suureet (työllisyys, tuotanto) ja nimelliset suureet (yleinen hintataso) määräytyvät toisistaan riippumatta Rahan sanotaan olevaan neutraali (monetary neutrality): rahan määrän muutos vaikuttaa vain nimellisiin suureisiin, ei reaalisiin Rahan kvantiteettiteoria perustelee tämän asian olettamalla, että rahan kiertonopeus taloudessa on vakio 43 37
Rahan kvantiteettiteoria Vaihdon identiteetti: M x V = P x Y M = rahan määrä, V = rahan kiertonopeus (velocity), joka ilmoittaa montako kertaa rahavarannolla keskimäärin suoritetaan maksuja vuoden aikana, P = hintataso ja Y = tuotannon määrä Jos rahan kiertonopeus V on käyttäytymisvakio ja jos tuotanto määräytyy reaalisten tekijöiden perusteella, niin rahan tarjonnan lisäys näkyy hintatason nousuna 44 38
Hyperinflaatio Hyperinflaatiolla tarkoitetaan inflaatiovauhdin hallitsematonta kiihtymistä vauhti esimerkiksi yli 50 % kuukaudessa Johtuu siitä, että hallitukset painavat rahaa menojensa rahoittamiseen Julkisen vallan budjettirajoite: G = T + B + M Menot G voidaan rahoittaa (i) veroilla T, (ii) velan B lisäyksellä B tai (iii) painamalla rahaa M eli kasvattamalla rahan määrää M Kuviossa 18.5 on näytetty neljä esimerkkiä historiasta Mankiw & Taylor, s. 617 Tuoreempia esimerkkejä Jugoslavia 313 miljoonaa prosenttia tammikuu 1995 Zimbabwe 80 miljardia prosenttia marraskuu 2008 39 46
Kuvio 18.5a Raha ja hinnat neljässä hyperinflaatiossa (a) Austria (b) Hungary Index (Jan. 1921 = 100) Index (July 1921 = 100) 100,000 10,000 Price level Money supply 100,000 10,000 Price level 1,000 1,000 Money supply 100 1921 1922 1923 1924 1925 100 1921 1922 1923 1924 1925 Copyright 2004 South-Western 47 40
Kuvio 18.5b Raha ja hinnat neljässä hyperinflaatiossa (c) Germany (d) Poland Index (Jan. 1921 = 100) Index (Jan. 1921 = 100) 100,000,000,000,000 1,000,000,000,000 10,000,000,000 100,000,000 1,000,000 10,000 100 1 1921 1922 Price level 1923 Money supply 1924 1925 10,000,000 1,000,000 100,000 10,000 1,000 100 1921 1922 Price level 1923 Money supply 1924 1925 Copyright 2004 South-Western 48 41
Inflaatiovero ja Fisher-efekti Hallitus perii inflaatioveroa silloin, kun se rahoittaa menojaan rahaa painamalla. Vero kohdistuu kaikkiin, joilla on hallussaan rahaa. Edellä (luku 16) opimme, että nimellinen korkokanta = reaalinen korkokanta + inflaatiovauhti Inflaatiovauhdin kasvaessa nimellinen korkokanta kasvaa samaa tahtia. Tätä nimellisen korkokannan ja inflaatiovahdin välistä riippuvaisuutta nimitetään Fisher-efektiksi Irving Fisherin (1867-1947) mukaan. 42
Korkojen määräytymisestä Nyt voimme sanoa täsmällisemmin, että ym. tulos pätee pitkällä aikavälillä: Pitkällä aikavälillä reaalinen korkokanta määräytyy investointi- ja säästämishalukkuuden mukaan lainavarojen markkinoilla ja nimelliskorko määräytyy reaalikoroista ja inflaatiosta Lyhyellä aikavälillä nimelliseen korkokantaan vaikuttavat lisäksi rahapolitiikan ohjauskorot sekä talousyksiköiden odotukset rahapolitiikasta. 43
Kuvio 18.6 Nimellinen korkokanta ja inflaatiovauhti Isossa- Britanniassa Mankiw & Taylor, s. 621 51 44
18.4 Inflaation kustannukset Ennakoitu inflaatio ei näyttäisi itsessään aiheuttavan kustannuksia. Jos kaikki hinnat ja palkat nousevat samaa, ennakoitua tahtia, ja inflaatio huomioidaan myös nimelliskoroissa, niin suhteelliset hinnat eivät muutu. Mikään reaalitaloudessa ei näytä muuttuvan, ellei ihmisten ja yritysten käyttäytyminen muutu. Ennakoidullakin inflaatiolla on silti seuraavat kustannukset: Shoeleather costs Rahan menettäessä nopeasti arvoaan, on käytettävä paljon aikaa ja vaivaa vaihtoehtoisen arvon säilyttäjän hankkimiseen Kengät kuluvat Tämä on suuri kustannus hyperinflaation oloissa. 45
Menu costs Hintojen muuttuessa nopeasti, yritysten on päivitettävä tuotteidensa hinnastoja, mikä vaatii kustannuksia Menu costs termi viittaa ravintoloiden ruokalistoihin Suhteellisten hintojen muutos Suhteelliset hinnat muuttuvat inflaation myötä jos kaikkia hintojen ei päivitetä samanaikaisesti Verotuksen kiristyminen Inflaatio nostaa säästöjen nimellisarvoa ja siten korkotuloa verotuksen myötä säästämisen verotus kiristyy 53 46
Esimerkki: Mankiw & Taylor s. 626 25 prosentin tulovero säästöille: inflaation noustessa veron maksamisen jälkeen käteen jäävä reaalikorko laskee 54 47
Epämukavuus Inflaatio tekee vaikeaksi verrata suhteellisia hintoja esimerkiksi eri vuosien hintoja Ovatko esimerkiksi asuntojen hinnat nyt korkeita vai alhaisia? Inflaatio muuttaa myös tulonjakoa Säästäjät kärsivät, velalliset voittavat Onko tämä oikeudenmukaista? 55 48