Nro 177/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/46/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2011

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 177/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/46/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2011 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Virrat HAKIJA Pirttiniemi Jouni ja Mari Pirttiniementie 96 34800 Virrat TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilalla on nykyisin 60 lypsylehmää, 50 hiehoa, 1 emolehmä ja 45 nuorkarja (alle 6 kk:n ikäisiä). Nykyistä maidon- ja lihantuotantoa laajennetaan olemassa olevassa eläinsuojassa, joka muutetaan sisätiloiltaan suuremmalle lypsylehmämäärälle. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on enintään 131 lypsylehmälle, 10 hieholle, yhdelle emolehmälle ja 10 nuorkarjalle (alle 6 kk). Tilakeskuksen yhteyteen rakennetaan uusi lietesäiliö. Lisäksi tilalla on suunnitelmissa pääosin talviaikaan tapahtuvaa lietteen siirtoajoa 13 km:n päähän etälietesäiliöön (tilavuus 1 000 m 3 ). Etälietesäiliön rakentamiseen tarvittavien lupien hakemisesta vastaa yhteistyökumppani. Tämä etälietesäiliö ei sisälly hakemuksen käsittelyyn. Tila sijaitsee Virtain kaupungin Virtain kylän kiinteistöllä Pirttiniemi RN:o 5:204. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Pirkanmaan ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 16.2.2011 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa (Virtain ympäristölautakunta 11.12.2008) Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Hakemuksen liitteenä on maanvuokrasopimukset (11 kpl) yhteensä 63,06 ha:n peltopinta-alasta sekä 1 lannanlevitys- ja vastaanottosopimus (peltoalaa 59,17 ha) ja sopimus siitä, että lietteen vastaanottaja sitoutuu kesään 2012 mennessä rakentamaan lietteelle etälietesäiliön (tilavuus 1 000 m 3 ). Etälietesäiliö sijaitsee maanteitse noin 13 km:n matkan päässä hakijoitten tilakeskuksesta. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Virtain kaupungin keskustasta linnuntietä 8 km lännen suuntaan Pirttiniementien varrella harvahkoon asutulla haja-asutusalueella. Etäisyyttä Vermasjärven rantaan on noin 250-300 metriä. Karttatarkastelun perusteella lähin asuinkiinteistö on koillisen suunnassa noin 200 m etäisyydellä eläinsuojasta. Etelän suunnassa matkaa lähimpään ympärivuotiseen asuinrakennukseen on noin 350 metriä. Alle 700 m etäisyydellä tilakeskuksesta on kymmenisen joko ympärivuotisessa käytössä olevaa asuinrakennusta tai loma-asuntoa. Tila sijaitsee Ähtärin ja Pihlajaveden reitin valuma-alueella (35.4) Vermasjärven lähialueella (35.452). Eläinsuoja ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Puttosharju, 049601) sijaitsee idän suunnassa lähimmillään noin 8 km:n päässä. Osa tilan viljelemistä pelloista sijaitsee Puttosharjun pohjavesialueella. Lähistöllä ei ole Natura 2000- verkostoon kuuluvia alueita. Tilalla on käytössä vesiosuuskunnan vesi (Rantakunnan vesiosuuskunta). ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus nykyisestä toiminnasta Tilan olemassa olevassa lämpöeristetyssä eläinsuojassa on yhteensä 60 lypsylehmää, yksi emolehmä, 50 hiehoa ja 45 nuorkarjaan (alle 6 kk) luettavaa

3 eläintä. Navettarakennuksen ulkoseinien pitkillä sivuilla on säädettävä verhoseinä, joka kesäaikana rullataan ylös. Vanha kivinavetta on muutettu varasto/harrastetilaksi. Suurin osa eläimistä on lietelannalla ja vain poikimakarsinat ja vasikat ovat kuivikepohjalla. Tilalla on olemassa olevaa lietesäiliötilavuutta yhteensä 3 600 m 3. Lisäksi tilakeskuksen vanhassa kivinavettaosassa on katettu kuivalantala (laatan pinta-ala 112 m 2, lantatilavuus 275 m 3 ). Katettu virtsasäiliö sijaitsee kivinavettarakennuksen eteläpuolella (tilavuus 70 m 3 ). Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Uudet toiminnot ja niiden aiheuttamat muutokset Tilan maidontuotantoa laajennetaan olemassa olevan navetan sisätilan muutoksella, jossa nykyinen nuorkarjaosasto muutetaan lypsylehmäkäyttöön. Lypsy tapahtuu robottilypsynä (pohjapiirroksen mukaan toisessa robottikierrossa on 59 lehmää ja toisessa 63 lehmää). Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 131 lypsylehmää, 10 hiehoa, 1 emolehmä ja nuorkarjaa (alle 6 kk) 10 vasikkaa. Lisäksi on erikseen kestokuivikepohjalla oleva poikimakarsina. Lietelannan varastointia varten rakennetaan uusi lietesäiliö. Lannan käsittely ja varastointi Lannan käsittely perustuu pääosin lietelantamenetelmään. Hakemuksen liitteenä olevan eläinsuojan pohjapiirroksen mukaan vinokuivikeparsipedillä on 10 vasikkaa (0-3 kk) ja poikimisalueella on kestokuivikepohja. Muutoin eläimet (lypsylehmät, emolehmä hiehot) ovat lietelannalla. Lietteen varastointia varten tilalla on vuonna 2010 valmistunut 3 000 m 3 :n altapäin täytettävä kumikalvoallas. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uutta lieteallastilavuutta 1 500 m 3. Lisäksi navetan valuttamalla toimivissa lietekuiluissa on varastointitilavuutta 600 m 3. Tilalla on laajennuksen jälkeen käytettävissä lietelantatilavuutta yhteensä 6 100 m 3, josta etälietesäiliötilavuutta on 1 000 m 3 Olemassa oleva kumikalvoallas (epdm- kumikalvo, 1,5 mm) on rakennettu kovalle pohjalle (kalliopohja). Altaan pohja on täytetty tasaiseksi hiekalla ja murskeella ja salaojitettu (110 mm, 5 m välein). Altaan salaojaputket on yhdistetty niin, että ne purkavat kahdella eri putkella yhdestä nurkasta ulos. Salaojavedet johdetaan näytteenottokaivon kautta. Altaan vieressä on valuharkoista tehty purkukaivo, josta allas voidaan tyhjentää pumppukuormaimella lietevaunuun, koska pumppukuormaimen laskeminen kumialtaaseen aiheuttaisi merkittävän kumikalvoaltaan rikkoutumisriskin. Altaan puoleiset penkat on pengerretty 45 asteen kulmassa. Penkereiden pohjan leveys on noin 10 metriä. Pengerryksissä on käytetty louhetta, pintamaita. Luiskien ylemmissä kerroksissa on käytetty kivettömiä täyttömaita, jotta kivet eivät rikkoisi kumikalvon pintaa. Pohjarakenteissa on käytetty vahvaa suodatinkangasta. Penkat on tiivistetty ajamalla täysillä maakuormilla ylitse. Penkat on liipattu tasaisiksi kaivinkoneella päältä päin. Kumikalvo on ankkuroitu paikoilleen ja penkat muotoiltu pintavesien takia ulospäin viettäväksi. Allas on aidattu. Altaan läpiviennit on tehnyt alan ammattilainen. Allasta ei ole sekoitettu kertaakaan.

4 Tarkoitus on, että sekoitustarpeen ilmetessä se tehdään pumpulla, jonka imuletku on yhdessä kulmassa ja purkuletku toisessa kulmassa kumikalvoon aiheutuvien vaurioiden välttämiseksi. Laajennuksen yhteydessä tilakeskukseen rakennettava uusi lietesäiliö (tilavuus 1 500 m 3 ) tehdään kumikalvoaltaana (epdm- kumikalvo, 1,5 mm). Tämä lietesäiliö täytetään pumppaamalla. Uuteen lietesäiliöön rakennetaan sekoitus/pumppauspaikka, jossa on betonilaatta kumikalvon päällä. Lietesäiliöstä tehdään putki ns. tyhjäyskaivoon, josta allas voidaan tyhjentää pumppukuormaimella lietevaunuun. Purkukaivo on tilavuudeltaan noin 7 m 3. Kumikalvoaltaan syvyys on 3 metriä. Altaan luiskat tehdään 45 o kulmaan.. Lietesäiliöön johdetaan lisäksi maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet, yhteensä noin 350 m 3 /v. Poikimisalueella olevan kestokuivikepohjan pinta-ala on 135 m 2 ja kuivikkeen paksuus 20 30 cm. Kuivikepohjan lähinnä ritilöitä olevan betonireunan korkeus on 20 cm, muualla noin 100 cm. Kuivikemateriaalina käytetään olkea ja turvetta. Kestokuivikepohja tyhjennetään 3-4 kertaa vuodessa katettuun lantalaan. Vasikoille on vinokuivikepohja parsipedillä. Virtsan varastointia varten on 70 m 3 :n katettu betonisäiliö. Tilalla on katettu lantala (pinta-ala 112 m 2 ). Lantalan reunojen korkeus on 1,5 m ja se on varustettu ajoluiskalla (korkeus 0,5). Lantalassa ei ole kuormauslaattaa. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 141,3 ha, josta omaa on 18,3 ha ja vuokrapeltoa 63,83 ha ja sopimuspeltoa 59,17 ha. Lanta levitetään keväällä viikoilla 18-20 (40%), kesällä viikoilla 26-27 (30 %) ja syksyllä viikoilla 38-41 (30 %). Lannan levityspellot sijaitsevat tilakeskuksen lähiympäristössä, mutta peltoalaa on myös etäämmällä tilakeskuksesta noin 5-10 km:n etäisyydellä (linnuntietä mitattuna). Lannan levitykseen käytettävästä peltoalasta 6,0 ha sijaitsee pohjavesialueella, mutta niihin ei ole pakko levittää lantaa. Lannan levityksestä huolehtii urakoitsija. Laidunnus Eläimiä ei laidunneta. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 3 500 tonnia vuodessa. Rehusta varastoidaan rakennettavissa laakasiiloissa 2 000 tonnia ja aumoissa 1 500 tn. Lisäksi pyöröpaaleihin tehdään kuivaa heinää 60 tonnia vuodessa. Laakasiilojen puristeneste johdetaan umpikaivoon (tilavuus noin 4 m 3 ), josta puristeneste imetään joko uppopumpulla tai imupainevaunulla ja levitetään pellolle. Avoaumoihin tehdyn säilörehun puristenesteen talteenotto perustuu auman pohjalle asennettavaan salaojaputkeen, johon kerääntynyt puristeneste johdetaan auman päässä olevaan umpikaivoon (tilavuus 1-1,5 m 3 ). Puristeneste imetään lietekärryyn ja sekoitetaan lietesäiliöön.

5 Laakasiilojen rakentaminen on suunniteltu niin, että 2012 ja 2013 rakennetaan siilot, jolloin kaikki rehu voidaan varastoida siiloissa. Pilaantunut rehu sekoitetaan katetussa lantalassa olevaan lantaan ja kompostoidaan. Muut varastot Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joista toinen on alle 5 vuotta vanha ja vanhempi on kunnostettu 2000 luvun puolivälissä. Öljysäiliö on varustettu laponestolla sekä ylitäytönestimellä. Varastoitavan polttoöljyn määrä on enintään 3 000 litraa. Varastointipaikka on kattamaton. Jatkossa on tarkoitus tehdä valuma-altaallinen katos polttoaineille. Muita öljytuotteita säilytetään korjaamorakennuksessa tai tynnyreissä katon alla enintään 400 litraa. Kasvinsuojeluaineita hankitaan kasvukauden tarvetta vastaava määrä ja ne säilytetään vanhassa pannuhuoneessa asuinrakennuksen yhteydessä. Robotin ja tankin pesuaineet (noin 500 litraa vuodessa) varastoidaan vanhan kivinavetan maitohuoneessa. Jätteet Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 4,0 tn/v) toimitetaan destruktiolaitokselle (Honkajoki Oy). Pilaantunut rehu varastoidaan katetussa lantalassa. Muovit (noin 400 kg/v) toimitetaan energiajätekeräykseen. Metalliromu (300 600 kg/v) toimitetaan metallinkeräykseen. Jäteöljy (noin 300 l/v), akut ja loisteputket toimitetaan Virtain hyötyjätekeskukseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehuauto käy kaksi kertaa kuussa. Lannan levitysajankohtina ajetaan noin 30 edestakaista kuormaa päivässä 2-3 päivän ajan 3 kertaa kesässä. Muu liikenne on normaalia maatalous- ja yksityisliikennettä (noin 10 edestakaista matkaa päivässä). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hajuhaittojen vähentäminen Hakemuksen mukaan toiminnan suurimmat vaikutukset ympäristöön liittyvät lannan ja lannoitteiden levittämiseen. Levityksessä noudatetaan määräyksiä ja vältetään lietteen levittämistä pohjavesialueille, koska muuta lannan levitysalaa on riittävästi. Kuivaan aikaan kesällä pöly voi haitata. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lannanlevityksen hoitaa urakoitsija uudella kalustolla, jossa multaimet sijoittavat lannan suoraan kasvuston juuriin. Kuivalantala on katettu.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 6 Tulipaloihin on varauduttu pelastussuunnitelmalla ja riittävällä määrällä sammuttimia ja sammutusletkuja. Sähkökatkojen varalta hankitaan vuoden 2011 aikana automaattinen varavoimajärjestelmä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 25.5.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Virtain kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 8.6.2011 8.7.2011. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Suomenselän Sanomissa 9.6.2011. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Virtain kaupunginkansliassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Virtain kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pirkanmaan ELY- keskukselta. Virtain ympäristölautakunta (kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen) toteaa 21.6.2011 antamassaan lausunnossa mm., että - peltolohko 00893 sijaitsee Kankaan vedenottamon välittömässä läheisyydessä pohjavesialueella (I luokka). Vaikkei lohko sijaitse pohjaveden muodostumisvyöhykkeellä, on ottamon läheisyyden vuoksi lannan, virtsan tai puristenesteen levittäminen syytä alueella kieltää. - lohko 00908 sijaitsee vesioikeuden määrittämällä Puttosharjun vedenottamon suojavyöhykkeellä, joten myös sen osalta em. aineiden levittäminen on syytä kieltää. - muut pohjavesialueella sijaitsevat peltolohkot (osa lohkosta 05830, osa lohkosta 00890 ja osa lohkosta 00887) sijaitsevat pohjavesialueen ns. suojavyöhykkeellä ja noin 700-1000 metrin etäisyydellä pohjavedenottamosta, joten niitten osalta aluehallintovirasto harkinnee, onko kiellolle perusteita. - pohjaveden laatututkimuksissa ei ole ollut nähtävissä viitteitä lannan, virtsan ja puristenesteiden vaikutuksista (esim. mikrobeja tai typpiyhdisteitä). Pirkanmaan ELY keskus toteaa 30.6.2011 päivätyssä lausunnossaan mm., että kysymyksessä on nykyisen tuotannon merkittävä laajentaminen sisätiloiltaan muutettavassa olemassa olevassa eläinsuojassa. Eläinyksikkökertoimilla laskien toiminta laajenee noin 540 eläinyksiköstä noin 920 eläinyksikköön. Eläinsuojasta on ilmeisesti lähimpään häiriintyvään kohteeseen matkaa noin 200 metriä. Lähimpään vesistöön (Vermasjärvi) on eläinsuojasta matkaa noin 250 metriä ja lietesäiliöistä 200 metriä. Vähimmäisetäisyyssuositus häiriinty-

7 vään kohteeseen uusille, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettaville ko. kokoluokan kotieläinsuojille on olosuhteista riippuen noin 270-370 metriä. Lanta varastoidaan pääosin olemassa olevassa 3000 m3 EPDM- kumialtaassa ja rakennettavassa vastaavassa 1500 m3:n altaassa. Asiakirjoista ilmenee, että rakennettu allas on perustettu pääosin pengertämällä kalliolle, jota on osittain louhittu. Penkereet on ilmoitettu rakennetun kalliolouheesta, pintamaista ja navetan alta kuoritusta kivettömästä maasta. Liete altaaseen johdetaan putkella ja tyhjennys tapahtuu tyhjennyskaivon kautta. Betoniset sekoitusalustat puuttuvat. Säiliön sekoitus on ilmoitettu suoritettavan pumpulla niin, että imuletku on toisessa kulmassa ja purkuletku toisessa kulmassa. Allas on perustettu ilman kaasunkeruujärjestelmää. Salaojat on ilmoitettu rakennetun viiden metrin välein ja yhdistetyn näytteenoton mahdollistavaan kaivoon. ELY keskuksen käsityksen mukaan kyseessä on riskirakenne. Rakennettu penger ei esitettyyn rakenneselvitykseen perustuen voine toimia esteenä nestevirtaukselle. Näin ollen altaan tiiviys on täysin kumikalvon varassa. Esitetty altaan sekoitussuunnitelma vaikuttaa käsittämättömältä. Tämä tarkoittaa, että altaaseen kertyvä kiintoaines on ajoittain tyhjennettävä kaivamalla. Tähän liittyy suuri altaan rikkoutumisriski. Käytännön kokemukseen perustuen kumialtaan luiskaan liittyy myös riski jyrsijöistä. Altaan sijaitsemin osittain louhitulla kalliolla mahdollistaa mahdollisessa vuototilanteessa jätteen leviämisen kallioperässä hyvin laajalle alueelle. Välttämättä vuotoa ei havaita edes salaojituksesta. Altaan sijainti lähellä Vermasjärveä lisää vesistön pilaantumisriskiä mahdollisessa vuototilanteessa. Asiaa saattaisi olla perusteltua selvittää tässä tapauksessa myös patoturvallisuuslain kannalta. Rakennettavan altaan leikkauspiirustuksessa on maininta kaasunpurkausputkista. Altaan pohjapiirrokseen on piirretty yksi betonilaatta kumin päälle sekoitusalustaksi. Yksityiskohtainen rakennesuunnitelma puuttuu. ELY- keskuksen suhtautuminen kumikalvoaltaisiin lietelannan varastoimistiloina eläinsuojien yhteydessä on ollut varauksellista. Tämä on perustunut ensisijaisesti seuraaviin seikkoihin: - altaiden suuri rikkoutumisriski - sekoitusongelmat - lietelannan lämpiäminen ja tästä aiheutuva ammoniakin haihtuminen (=hajuhaittojen lisääntyminen ja ravinnetappiot) - kuljetettavan lietemäärän kasvu (sadevedet) - altaiden kattaminen käytännössä mahdotonta - altaiden kunnollinen aitaaminen hankalaa / kallista Ympäristönsuojelulain (4 ) periaatteena on, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. ELY keskuksen käsityksen mukaan kumikalvoaltaat eivät mm. edellä esitettyyn perustuen sitä ole. Jos ja kun parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteesta tingitään, tulisi ratkaisu perustua tapauskohtaiseen harkintaan riskinarviointeineen ja ta-

8 pauskohtaisesti laadittuihin rakennus- ja rakennesuunnitelmiin sekä tarkkailusuunnitelmiin. Lupahakemuksessa ilmoitetaan, että tuorerehu valmistetaan osittain aumaan ja osittain rakennettaviin laakasiiloihin. Nykyiseen lupapäätökseen sisältyvässä toiminnan kuvauksessa on ilmoitettu, että säilörehu valmistetaan laakasiiloihin. Hakemuksen mukaan siilojen rakentaminen on suunniteltu vuosina 2012-2013 niin, että kaikki rehu voidaan tällöin varastoida siiloissa. Aumavarastointiin liittyy valvontaongelmia ja epäonnistumisriskejä puristenesteiden talteenotossa. ELY keskuksen käsityksen mukaan aumavarastointi ei täytä parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatetta ja siitä tulisi luopua mahdollisimman nopeasti. Lupamääräyksiin tulisi sisällyttää selkeä määräaikainen velvoite siirtyä joko pyöröpaalaukseen, siilo- torni- tai muuhun vastaavaan varastointiin, jossa puristenesteet ovat varmuudella hallittavissa. Suunniteltujen laakasiilojen yhteyteen rakennettavan puristenestekaivon pienestä koosta johtuen perusteltua olisi edellyttää nesteiden johtamista lietesäiliöstä kiinteällä putkiyhteydellä lietesäiliöön. Noin kuusi hehtaaria ilmoitetusta lannanlevitysalasta sijaitsee Puttosharjun pohjavesialueella. ELY keskus katsoo, että lannan levitys lausunnon liitteenä olevaan karttaan merkitylle peltolohkolle aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaista pohjavesien pilaantumisuhkaa ja lannan levitys ko. peltolohkolle tulisi kieltää. Muille em. pohjavesialueella sijaitseville liitekarttaan merkityille peltolohkoille lantaa on mahdollista levittää tavanomaisia lannan levitysohjeita noudattaen. Jos ELY keskus on tulkinnut lupahakemusasiakirjoja oikein, lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 200 m. Etäisyys on niukahko ko. kokoluokan eläinsuojan laajennuksellekin. Haju- ym. Haitat eivät kuitenkaan merkittävästi lisäänny nykyisestä. Lisääntyvää haittaa aiheutunee lähinnä lietelannan varastoinnista ja kuljetuksesta. Laajapinta-alainen varastointitapa ja varastoimistilojen kattamismahdollisuuksien puuttuminen lisäävät osaltaan haittoja. ELY keskuksen käsityksen mukaan luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa, jos lähinnä lannan varastointiin liittyvät pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskit sekä mahdolliset haju- ym. haitat lähinaapureille pystytään asetettavilla lupamääräyksillä hallitsemaan. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen. Hakija on toimittanut vastineet 31.8.2011. Vastine Virtain kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon Lohkoa 00908 ei ole hakijan lohkotiedoissa. Asiasta on keskusteltu lausunnon valmistelijan kanssa ja todettu, että oikea lohkonumero on 936-00900- 71, Kaukonpelto.

9 Vastine Pirkanmaan ELY- keskuksen lausuntoon Vermasjärven kalastuskunnalla ei hakijan käsityksen mukaan ole ollut asiasta huomauttamista. Hakijoiden mielestä järeä metsä altaan ja järven välissä on mahdollisen onnettomuuden sattuessa huojentava. Kumikalvoaltaan soveltuvuus Hakijat kummastelevat, miksi jo tehdystä altaasta vaaditaan selvityksiä. Allas on tehty huolella ja rikkoontumiseen ei uskota eikä sitä toivota. Toimenpiteitä rikkoutumisen estämiseksi ovat: - erillinen tyhjennyskaivo on tehty rikkoontumisen estämiseksi - Säiliön sekoitussysteemi on muutettu potkurilla toteutettavaksi, josta annettu erillinen lisäselvitys (* - Kattamiseen ei ole tarvetta. Naapurit eivät ole huomauttaneet hajuista ja notkeampi liete on parempaa nurmille multaukseen. Kuljetuksille yli 3 km:n päässä sijaitseviin kohteisiin on käytössä 28 m 3 :n rekka, mikä vähentää puolella kuljetuskertojen määrää. - Allas haisee ainoastaan sekoitusten aikana (2-3 pv vuodessa). Muuten haju on lähes olematonta. - Altaan valmistaja on ilmoittanut, että tässä tapauksessa tiheä salaojitus on riittävä kaasunpoistoon, kun joka paikassa on kalliopohja alle 20 cm:n syvyydessä - Allas on ollut olemassa noin 1,5 vuotta ja ollut tyhjänä kerran eikä kaasunmuodostusta ole havaittu - Hakijoiden käsityksen mukaan penger kestää nestevuodon mahdollisessa vuototilanteessa. Penger on leveä ja jämerä. Kumialtaiden tiiveys on aina kumin varassa, koska pohjaan vaaditaan joka tapauksessa salaojitus. Eli liete karkaisi ainoastaan salaojien kautta ja nekin olemassa olevan tiedon mukaan tukkiutuvat onnettomuuden sattuessa hyvin äkkiä - Jyrsijäriskiä ei tiedon mukaan esiinny altaissa, kun käytetään maata, jossa ei ole eloperäisiä materiaaleja. Reunat on haudattu penkkoihin eikä kumin alle ole mahdollista päästä. Kuluneen 1½ vuoden aikana ei ole tehty mitään jyrsijöihin viittaavia havaintoja - Lietteen kuiva-aine tukkii hyvinkin äkkiä kallion pienet railot ja vuoto lakkaa (kuten lähes jokaisessa betonialtaassa tapahtuu) - Hakijoille ei ole väliä tehdäänkö uusi allas kumista vai betonista. He ovat valmiita myös betonialtaan tekemiseen, jos niin parhaaksi katsotaan - Hakijat ovat valmiit asentamaan myös betoniset sekoituslaatat jo olemassa olevaan altaaseen, jos niin vaaditaan. Käyttöön tuleva uusi tarkoitusta varten tehty potkurisekoitin ei tosin sitä vaadi - Allas on kunnolla aidattu - Hakijat pyytävät esittämään rikkoutumistapauksen varotoimia, joilla estetään valumien pääsy Vermasjärveen, koska heillä ei siihen ideoita ole. (* Laitevalmistajan ratkaisussa lietesekoittajan kiinteän tukijalan alapäähän on asennettu lisäosana pyöreä putki (pituus 50 cm, halkaisija 88 mm). Putken päät on lisäksi pyöristetty ja taivutettu. Taivutettujen päiden kanssa pituus on noin 85 cm. Toimenpiteiden tavoitteena on, että laitteessa ei ole teräviä hitsaussauman reunoja tai muutakaan kumikalvoa vahingoittavaa. Laitteella on myös mahdollisuus sekoittaa niin, että sekoitin ei nojaa pohjaan (hydraulinen työntövarsi ja nostolaitekiinnitys). Noin puolet ajasta sekoitettaneen ilman kosketusta pohjaan. Potkuria on valmistettu vuodesta 1992 ja niistä noin 30

10 on toimitettu kumikalvollisiin säiliöihin. Yhtään palautetta ei ole tullut kalvon rikkoutumisesta sekoittajan vuoksi. Potkurin aiheuttama virtaus on kova ja potkuri muodostaa kovan imun, joka pyrkii nostamaan kalvoa pohjasta. Nestemäärän paine pitää kalvon kiinni pohjassa. Lisäksi adheesio estää kumikalvoa nousemasta irti alustastaan. Tukijalka on niin lähellä potkuria kuin on turvallista sijoittaa häiritsemättä virtausta, eikä kumikalvo pääse nousemaan alustastaan potkuriin. Sekoittajan jalan lisäosa on paras ja turvallisin tapa suojata kumikalvoa pistekuormitukselta. Lisäosa asennetaan tehtaalla asiakkaille, joilla on kumisäiliö tai tarkoitus tulevaisuudessa hankkia sellainen. Säilörehun teko Tilalla on tehty vielä 2010 rehua siiloihin, jotka sijaitsivat 13.5 km:n päässä. Siitä luovuttiin, koska rehun kuljetus talvisaikaan kävi liian työlääksi. Rehuja on tehty aumaan 2010 ja 2011 lähelle navettaa turhan talviajon karsimiseksi. Hakijat ovat valmiita sitoutumaan velvoitteeseen siirtyä pois aumarehusta ja toivovat 2 vuoden siirtymäaikaa rahoituksen järjestämisen vuoksi. Tulevan lehmämäärän lisäyksen ansiosta olisi mahdollisuus kattaa tulorahoituksella noin kolmannes kuluista. Puristenesteet on mahdollista johtaa suoraan navettaan lietekuiluun asennettujen kuilun huuhteluputkien kautta. Näin altaaseen tai tyhjäyskaivoon ei tarvitse tehdä ylimääräisiä vetoja. Hakijoilla ei ole huomautettavaa asiaan 5 (lannan levitys) Lausunnon kohdan 6 (luvan myöntämisen edellytykset) osalta hakijat muistuttavat, että naapureilla ei ole mitään huomauttamista hajuhaittoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Jouni ja Mari Pirttiniemelle ympäristöluvan eläinsuojan (maidontuotanto) laajennukselle Virtain kaupungissa Virtain kylään tilalle Pirttiniemi RN:o 5:204 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 28.12.2010, täydennys 1.2.2011 ja 7.5.2011) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että sisätiloiltaan muutettavassa olemassa olevassa eläinsuojassa voidaan pitää enintään 131 lypsylehmää, 1 emolehmä, 10 hiehoa ja 10 vasikkaa (alle 6 kk). Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Sisätiloiltaan lypsylehmien pitoon muutettavan olemassa olevan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja mahdollinen lietteen pudotus-/pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maaja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet ja mahdollinen säilörehun puristeneste tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei

11 joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Virtsa tulee varastoida vesitiiviissä virtsasäiliössä niin, että sitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteen 12 kk:n varastointitilavuutta tulee olla vähintään 3 874 m 3. Kutakin avonaista lietesäiliötä kohden tulee lisäksi varata sadevesivaraa 300 mm / lietesäiliö. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (600 m 3 ) tilavuus. Kuivikelannan varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 174 m 3. Hakemuksessa esitetty uusi lietesäiliö on rakennettava joko ensisijaisesti 1) betonisena lietesäiliönä. Luvansaajan on toimitettava viimeistään 15.2.2012 mennessä lupaviranomaisen hyväksyttäväksi lietesäiliön rakentamista koskeva suunnitelma tarvittavine piirustuksineen (mm. sijaintia osoittava asemapiirros, pohjapiirros ja leikkaukset, säiliön salaojitus sekä näytteenoton mahdollistava näytteenottokaivo) tai toissijaisesti 2) kumikalvoallasrakenteena. Luvansaajan on toimitettava viimeistään 15.2.2012 mennessä lupaviranomaisen hyväksyttäväksi kumikalvoaltaan rakentamista koskeva yksityiskohtainen rakennesuunnitelma, josta ilmenee penkereen ja pohjan suunniteltu toteutustapa (pohjapiirros ja leikkauskuva). Suunnitelmasta tulee ilmetä myös kaasunkeräysjärjestelmän tarpeellisuus ja mahdollinen toteutustapa ja lietealtaan tarkkailusuunnitelma. Suunnitelma tulee perustua suunnitellun rakennuspaikan alueella tehtyyn pohjatutkimuskarttaan ja sen perusteella laadittuun pohjatutkimuslausuntoon. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa. Lisäksi hakijalla tulee olla hakemukseen liitetyn sopimuksen mukaisesti uusi noin 1 000 m 3 :n etälietesäiliö käytettävissä ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa. Olemassa olevaan lietesäiliöön on asennettava 31.7.2012 mennessä kumikalvon päälle betoninen sekoituslaatta lietteen sekoitusta varten. Avoimet lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lietesäiliöiden lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Olemassa oleva kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietteen/lannan/virtsan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan sekä virtsan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

12 Eläinsuojan WC vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (20972011) mukaisesti esim. johtamalla ne umpisäiliöön. Eläinsuojan wc- jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, virtsa, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä/lantaa/virtsaa sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 105 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee ottaa huomioon myös valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat peltopinta-alat. Lannan levitys on kiellettyä Puttosharjun pohjavesialueella sijaitsevalle lohkolle (tunnus 936 00893-64). Muille Puttosharjun pohjavesialueella osittain sijaitseville peltolohkoille (936-00886-57, 936-00887-58, 936-00890-61 ja 936-00900-71) lantaa on mahdollista levittää kun noudatetaan seuraavia ohjeita: - Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. - Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. - Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. - Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. - Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi.

13 Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan/virtsan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Säilörehu Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun valmistuksesta ja varastoinnista muodostuva puristeneste tulee johtaa laakasiilojen puristenesteen keräilykaivosta kiinteällä putkiyhteydellä hakijan vastineessaan esittämällä tavalla suoraan navetan lietekuiluun. Laakasiilojen on oltava valmiit 15.6.2014 mennessä. Säilörehu on ensisijaisesti varastoitava siiloissa, tornissa tai pyöröpaaleissa. Vuosien 2012 ja 2013 aikana säilörehua mahdollisesti aumoihin tehtäessä aumavarastointi on tehtävä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 29.6.2009 mukaisesti. Pellolla sijaitseva auma tulee perustaa tiiviiksi vähintään 0,5 mm:n paksuisella muovikalvolla ja puristeneste tulee johtaa erilliseen, tiiviiseen, maahan upotettuun esimerkiksi muoviseen säiliöön, joka tulee tyhjentää riittävän usein ylivuotojen estämiseksi. Säiliön ja pohjamuovin saumaus tulee tehdä tiiviiksi. Auma tulee perustaa riittävän kauas vedenottamoista, kaivoista, vesistöstä ja valtaojista. Naapurusto tulee ottaa huomioon auman sijoituksessa niin, että siitä ei aiheudu haju- tai muuta haittaa ympäristölle. Puristeneste tulee käyttää peltolannoitteena. Pyöröpaalit tulee avata sisätiloissa tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojan sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja lantaloiden, eläinsuojan ja laakasiilojen ympäristö on pidettävä hyvässä kunnossa ja siistinä.

14 Lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei saa aiheutua levityksestä kohtuutonta haju- eikä muutakaan haittaa. Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureista poispäin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee torjua tarvittaessa. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa.

15 Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Em. toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.12.2012 mennessä Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja kuivalantalan / virtsasäiliön, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Olemassa olevan lietesäiliön (3 000 m 3 ) salaojaverkoston tarkastuskaivosta on otettava vesinäyte vähintään kahden vuoden välein siten, että näyte otetaan ensimmäisen kerran vuonna 2012. Näytteet tulee ottaa joko sertifioidun näytteenottajan tai henkilön, jolla on siihen koulutus. Näytteestä on määritettävä akkreditoidussa laboratoriossa kokonaistyppi ja ammoniumtyppi sekä sähkönjohtavuus. Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan ELY keskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle heti niiden valmistuttua. Mikäli vedessä havaitaan kohonneita pitoisuuksia, on syy siihen selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Lietelannasta/kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan sekä virtsan määrä (m 3 /vuosi) - lietteen/kuivalannan/virtsan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pirkanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti

16 sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteine uusiutumisen ehkäisemiseksi. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle sisätiloiltaan lypsykarjakäyttöön muutettavan eläinsuojan ja uuden lietesäiliön sekä laakasiilojen käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä.

17 Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukainen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Toiminta sijaitsee kaavoittamattomalla maa- ja metsätalousalueella, jolla kotieläintalouden harjoittaminen on tyypillistä. Eläinsuojan sijoituspaikka ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 131 lypsylehmän, 1 emolehmän, 10 hiehon ja 10 vasikan (alle 6 kk) (noin 920 ey) pihattonavetalta vähintään 270 metrin etäisyyttä suotuisissa, vähintään 290 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 360 metrin etäisyyttä. Lähin häiriintyvä kohde sijaitsee noin 200 metrin päässä. Eläinyksikkömäärän lisäyksen perusteella (noin 1,7- kertainen) kyseessä ei kuitenkaan ole laajennus, joka on rinnastettavissa uuteen toimintaan. Keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä. Kysymyksessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen talouskeskuksen yhteyteen, joten kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suositukset vähimmäisetäisyydeksi häiriintyvään kohteeseen eivät ole tässä tapauksessa suoraan sovellettavissa. Haju- ym. haitat eivät ennalta arvioiden merkittävästi lisäänny nykyisestä. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lietesäiliön ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta.

18 Eläinsuojan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettu huomioon myös toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön. Asutus on harvahkoa haja-asutustyyppistä kyläasutusta. Etäisyyttä Vermasjärveen on noin 200 250 metriä. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm., ruokinnan optimoinnista sekä lietteen multaamisesta viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä ja lähempänä asutusta 4 tunnin kuluessa. Toiminnalle myönnetty enimmäiseläinmäärä vastaa hakemuksessa esitettyä. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivalannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä puristenesteen varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 3 349 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös maitohuoneen pesuvedet (noin 200 m 3 ), eläinsuojan muut pesuvedet (150 m 3 ) ja mahdollinen puristeneste (175 m 3 ) on varastointitilavuustarve noin 3 874 m 3. Lupamääräyksessä on määrätty lisäksi, että avonaista lietesäiliötä kohden on varattava sadevesivaraa 30 cm/allas. Lupamääräyksessä ei ole määrätty sadevesitilavuutta kuutiomääränä, koska sadevesimäärään vaikuttaa se, rakennetaanko uusi lietesäiliö betonista vai kumikalvoaltaana. Olemassa olevan 3 000 m 3 :n lietesäiliön laskennallinen sadevesitilavuuden tarve on noin 360 m 3 ja mikäli uusi rakennettava lietesäiliö tehdään hakemusasiakirjoissa olevan suunnitelman mukaisesti kumikalvoaltaana, on siihen varattava sadevesitilavuutta 180 m 3. Hakemuksessa on esitetty, että lietteiden, maitohuone- ja muiden pesuvesien sekä puristenesteen varastointia varten rakennetaan lisää lietesäiliötilavuutta 1 500 m 3 ns. kumikalvoaltaana. Valvontaviranomainen on lausunnossaan todennut, että kumikalvoallas ei ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakijat ovat vastineessaan todenneet, että heille on sama rakennetaanko allas betonista vai kumista. Lupaviranomainen valvontaviranomaisen lausunnon ja hakijoiden vastineessaan antaman suostumuksen perusteella määrännyt, että ensisijaisesti uusi lieteallas tulisi tehdä betonista. Mikäli allas tehdään ns. kumikalvoallasrakenteena, on määrätty toimitettavaksi hakemusasiakirjoissa esitettyä yksityiskohtaisempi rakennussuunnitelma lupaviranomaisen hyväksyttäväksi. Kumikalvoallasrakenteena toteutettava lietesäiliö edellyttää suunnitellulle sijoituspaikalle laadittuja rakennussuunnitelmia. Jo olemassa olevan altaan yhteydessä tehdyt maaperäselvitykset eivät ole riittävät tämän altaan

19 sijoituspaikan osalta. Kuivalannan varastointitilavuustarve on noin 174 m 3, kun otetaan huomioon 10 vasikan tuottaman kuivalannan lisäksi poikimakarsinoissa syntyvä lantamäärä sekä pilaantuneen rehun määrä. Kestokuivikepohja on ilmoitettu tyhjennettävän 3-4 kertaa vuodessa. Tilalla olemassa olevan katetun lantalan laskennallinen varastointitilavuus on noin 275 m 3 ja lantalasta tulevat suotovedet johdetaan 70 m 3 :n virtsasäiliöön. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan, kuivalannan, virtsan ja pesuvesien varastointitilavuutta, kun puuttuva lietelantaosuus täydennetään lupamääräyksen edellyttämällä tavalla. Lietteen varastointitilavuutta arvioitaessa on otettu huomioon etälietesäiliö. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan katetut kuivalantalat tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Asentamalla olemassa olevaan lietesäiliöön betoninen sekoituslaatta vähennetään lietteen sekoitustilanteessa kumikalvon rikkoutumisriskiä. Eläinsuojan jätevesien koskevat määräykset on annettu, jotta jätevedet voidaan käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (I/2010) mukaan WC-jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Lupamääräys 2 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (I/2010). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, vähintään yksi peltohehtaari 2,5 emolehmää kohden, vähintään yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levittäminen lohkolle 936-00893-64 sijaitsevalle lohkolle on kielletty, koska lannan levityksestä Puttosharjun pohjavesialueella sijaitsevalle lohkolle aiheutuu ympäristönsuojelulain 8 :n vastaista pohjavesien pilaantumisuhkaa. Lisäksi osia peltolohkoista 936-00886-57, 936-00887-58, 936-00890-61 ja 936-00900-71 sijaitsee Puttosharjun pohjavesialueella, mutta ei Puttosharjun varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa.

20 Lupamääräys 3 Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Rehuaumojen perustaminen väliaikaisesti pellolle on mahdollista, mutta luvassa on edellytetty aumavarastoinnista luopumista rakentamalla hakemusasiakirjojen mukaiset laakasiilot siirtymäajan kuluessa. Pilaantunut säilörehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, siksi se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. Lupamääräys 4 Eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaisainepitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisten valkuaisen antamista eläimille. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä. Eläinsuojan sekä lantavarastojen ja laakasiilojen ympäristön pitäminen hyvässä kunnossa ja siistinä vähentää myös hajuhaittoja. Määräys lietteen multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä noin 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta sijaitsevilla peltolohkoilla on annettu hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 5 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Lupamääräys 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 7 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lupamääräys 8 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan tarkkailusta. Olemassa olevan kumikalvoaltaan tarkkailua koskeva määräys on katsottu tarpeelliseksi valvonnallisista syistä. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä