1 Sosiaali- ja terveysministeriö 30.9.2013 kirjaamo@stm.fi Lausunnon antajat: Suomen tuulivoimayhdistys ry Energiateollisuus ry Teknologiateollisuus ry:n tuulivoima-alan toimialaryhmä Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä luonnos sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista Viitteenne: STM056:00/2012 Suomen tuulivoimayhdistys ry, Energiateollisuus ry ja Teknologiateollisuuden tuulivoima-alan toimialaryhmä sekä yleisesti tuulivoima-ala eivät ole saaneet mahdollisuutta osallistua asiakohdassa mainitun lainsäädännön valmisteluun. Mainitut tahot eivät myöskään olleet asiaa koskevan lausuntopyynnön jakelulistalla. Asetusluonnos sisältää kuitenkin erityisesti tuulivoimaa koskevaa uutta ja nykyistä käytäntöä kiristävää lainsäädäntöä. Tuulivoima-alan edustajina saimme tiedon yleisesti lainsäädäntöhankkeesta sekä lausuntopyynnöstä vasta lausuntoajan umpeuduttua. Puhelimitse 26.9. sovitusti (Jari Keinänen) pyydämme, että tämä lausuntomme huomioidaan lainsäädännön valmistelussa lausuntoajan päättymisestä huolimatta. Lausuntonamme esitämme, että tuulivoimalaitosten aiheuttamaa sisämelutasoa koskeva asetuksen kohta (8 :n 4 mom.) poistetaan esityksestä ja sen perustelumuistiosta. Perustelut esityksellemme on esitetty alla.
2 1. Lainsäädännön valmistelu ja vaikutus tuulivoimarakentamiselle Elokuun lopussa 2013 Suomessa oli toiminnassa 176 tuulivoimalaa. Suomen energia- ja ilmastostrategiassa tuulivoimatuotannolle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi tuulivoimaloita tulee olla noin 800-1 000 vuonna 2020. Tavoitteen saavuttamiseksi uusia tuulivoimaloita tulisi siis rakentaa merkittävästi ja Suomeen suunnitellaankin noin 3-4 miljardin euron tuulivoimainvestointeja vuoteen 2020 mennessä. Terveydensuojelulain muutosesitys ei sinällään koske erityisesti tuulivoimaa. Asetusluonnosta koskevassa perustelumuistiossa todetaan, että esitetyllä asetuksella siirretään käytössä oleva asumisterveysohje asetukseksi ja nyt annettavat melun ohjearvot noudattavat asumisterveysohjeen ohjearvoja. Erityisesti tuulivoimamelua koskevia ohjearvoja ei kuitenkaan ole nykyisessä asumisterveysoppaassa ja siksi esitetyssä muodossa asetus loisi täysin uutta ja nykyistä käytäntöä kiristävää lainsäädäntöä tuulivoimamelun haittojen ja hyväksyttävyyden arviointiin. Tuulivoiman osalta kysymys ei siten ole ainoastaan ohjeen statuksen muuttamisesta, vaan merkittävästä sisällöllisestä muutoksesta. Tuulivoima-alan toimijat eivät ole olleet tietoisia nyt esitetystä lainsäädäntömuutoksesta eivätkä erityisesti siitä, että asumisterveysoppaan ohjearvojen kiristämistä tuulivoimamelun osalta ylipäätään harkitaan. Lukuisia tuulivoimahankkeita on tällä hetkellä suunnittelu-, kaavoitus-, YVA- ja lupavaiheessa. Jo toteutettuihin tuulivoimaloihin sekä käynnissä oleviin tuulivoimahankkeisiin on sovellettu asumisterveysohjeen yleisiä melutason ohjearvoja sekä yöaikaisen pienitaajuisen melun ohjearvoja. Tuulivoiman sijoittamisedellytysten arviointi kaavoituksessa ja luvituksessa perustuu melumallinnuksiin ja niiden tulosten arviointiin suhteessa ohjearvoihin. Suunnitteluvaiheessa olevan tuulivoiman osalta yöajan sisämelutason ohjearvon kiristäminen nykyisestä 30 db:stä asetusluonnoksen mukaiseen 25 db:iin tarkoittaa teoreettisesti melulähteen ja kohteen välillä tarvittavan etäisyyden lisäämistä oleellisesti. Nyt puheena olevan asetuksen on esitetty tulevan voimaan 1.4.2014 ilman siirtymäaikaa. Tämä tulisi oleellisesti hankaloittamaan käynnissä olevien hankkeiden toteutumista luomalla epävarmuutta jo tehtyjen kaavaratkaisujen, vaikutusarvioiden ja lupien perusteisiin ja kelpoisuuteen. Pahimmillaan jo pitkällä olevat hankesuunnitelmat joudutaan arvioimaan ja suunnitelmaan uudelleen. Lainsäädäntömuutoksen tuleminen alan tietoisuuteen täysin yllättäen on omiaan heikentämään tuulivoiman investointiympäristöä Suomessa. Mainittujen suunnitteilla olevien investointien toteutuminen ja sitä kautta kansallisten tuulivoimatavoitteiden saavuttaminen on
3 mahdollisia vain, mikäli tuulivoimaa koskevan lainsäädännön muutokset ovat ennakoitavissa. 2. Tuulivoiman ulkomelun nykyinen sääntely ja käynnissäoleva uudelleentarkastelu Yleisesti ympäristömelun ulko-ohjearvoista säädetään valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992). YM:n tuulivoimarakentamisen suunnittelu - oppaassa (ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) on annettu tuulivoimaa koskevat ulkomeluohjearvot. YM:n oppaan mukaiset meluohjearvot ovat 5-10 db matalammat kuin VNp:n mukaiset ohjearvot. Sekä VNp:n että YM:n oppaan mukaisesti mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db:n ennen sen vertaamista meluohjearvoihin, jos melu on erityisen häiritsevää iskumaisuuden tai kapeakaistaisuuden vuoksi. Tällä voidaan riittävästi ottaa huomioon tuulivoimamelun erityispiirteet. Käytännössä YM:n oppaan mukaisia ankaria meluohjearvoja sovelletaan kuten sitovaa normia. Jo tämä tuulivoima-alan erittäin hankalaksi ja rajoittavaksi nähty käytäntö asettaa tuulivoimamelun muusta teollisuus- ja ympäristömelusta poikkeavaan asemaan ja osaltaan takaa myös sisämelutasojen alhaisuuden. Ympäristöministeriö (YM) on toteuttanut kesällä 2013 päättyneen hankkeen, jossa laadittiin tuulivoimamelun mallinnuksen ja mittauksen ohjesuositukset, jotka on julkaistu VTT:n raportteina. Ne sisältävät yhteneväiset, luotettavat ja tuulivoimamelun erityispiirteet huomioon ottavat menetelmät tuulivoimamelun arvioimiseen. Ohjeistus on laadittu siten, että mallinnus tuottaa kaikissa tilanteissa ehdottoman enimmäismelutason riittävällä varmuusmarginaalilla. Käytännössä ohjeistus tulee joko pitämään samalla tasolla tai nostamaan mallinnettuja melutasoja aiempiin mallinnuksiin nähden. YM tulee laatimaan oman ohjeistuksen suositusten pohjalta. Ohjeistuksen käyttöönotto tulee siten pienentämään tuulivoimasta mahdollisesti aiheutuvia meluhaittoja. Tästäkin syystä nyt esitettyyn sisämelun ohjearvon alentamiseen ei ole tarvetta. YM valmistelee tällä hetkellä ulkomelutasoa koskevan sääntelyn uudistamista em. VNp:n yleisen uudistamistarpeen sekä erityisesti tuulivoimamelua koskevan ohjeistuksen sisällön ja aseman selkeyttämiseksi. Näemme epätarkoituksenmukaisena säätää tuulivoiman sisämelutasoista nyt kun ulkomelutasojen sääntelyn arviointi on kesken.
3. Tuulivoiman aiheuttaman sisämelutason erityiselle säätelylle ei ole tarvetta 4 Nyt käsillä olevista asiakirjoista ei löydy perusteluita tuulivoimaa koskevien sisämeluohjearvojen tarkistamiseen ja myöskään tuulivoimatoimijoiden tiedossa olevat tuulivoimamelun vaikutuksia koskevat tutkimukset eivät tue tarvetta tiukennukseen. Asetusehdotuksessa tuulivoimamelu on perusteettomasti rinnastettu musiikkimeluun. Nykyisessä asumisterveysohjeessa ja esitetyssä asetuksessa edellytetään 3-10 db:n lisäämistä määritettyyn sisämelutasoon ennen sen vertaamista meluohjearvoihin, jos melu on erityisen häiritsevää impulsimaisuuden tai kapeakaistaisuuden vuoksi. Ulkomelutasoon tehtävien korjausten tavoin myös tällä sisämelua koskevalla korjauksella voidaan riittävästi ottaa huomioon tuulivoimamelun erityispiirteet. Tuulipuistojen hyvällä suunnittelulla, noudattamalla melumallinnuksessa em. YM:n hankkeessa syntynyttä ohjesuositusta ja asiasta myöhemmin annettavaa YM:n ohjetta sekä noudattamalla ulkomelutasojen ohjearvoja ja nykyisin käytössä olevan asumisterveysoppaan sisämelutason ohjearvoja estetään tuulivoiman aiheuttamat meluongelmat. Näin ollen hallituksen esitykseen liittyvään asetukseen sisällytetty tuulivoimamelua koskeva erillinen 25 db:n (LA eq, 1h) sisämelutasovaatimus ei ole tarpeen eikä perusteltu. Asetusluonnoksessa jää myös epäselväksi tuleeko meluohjearvoon 25 db:n (LA eq, 1h) tehdä vielä impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus. Asetusluonnoksen tarkoittama taustamelusta selvästi erotettavissa oleva melu tarkoittaa sisämelun osalta useimmiten kapeakaistaista melua ja näin ollen häiritsevyyskorjaus pudottaisi ohjearvon jopa kohtuuttoman matalaan tasoon 19 db:n (LA eq, 1h). 4. Asetuksen soveltamisala Asetuksen perustelumuistiossa esiin nostettu asetuksen soveltamisala on sanottu hyvin joustavasti. Myös asetuksen 1 :n tekstissä jää epäselväksi millä edellytyksillä asetuksen ohjearvoja voidaan noudattaa vapaa-ajan asutuksen yhteydessä. Esitämme, että asetukseen täsmennetään selkeämmin, että ohjearvot on tarkoitettu vakituisen ympärivuotisen asutuksen olosuhteiden määrittämiseen. Lisäksi esitämme, että asetukseen määritetään selkeästi millä edellytyksillä ohjearvoja voidaan soveltaa vapaaajan asutukselle.
5 5. Sisämelun mittaaminen Lisäksi haluamme tuoda esille huolemme asetuksessa esitetyn sisämelutason todentamisen ja mittaamisen haasteista. Moderneissa kodeissa muut melunlähteet, kuten kodinkoneet ja ilmastointi, aiheuttava asetuksessa mainittua 25 db:n tasoa korkeampaa melua, jolloin 25 db:n todentaminen on erittäin vaikeaa. Tämä asettaa mittalaitteille ja mittausolosuhteille erityisen haastavat vaatimukset. Lisäksi mittauksessa tulisi saada vertailutulokset tilanteesta, jolloin epäilty melun aiheuttaja ei ole päällä tai toiminnassa, mikä käytännössä tarkoittaa tuulivoimalan tuotannon seisauttamista. On erittäin hyvä, että melun mittaajan tulee myös tunnistaa aistinvaraisesti kuuluva ääni. Äänen kuuleminen ja sen tunnistaminen on kuitenkin täysin subjektiivinen kokemus ja siksi erittäin haastavasti todennettavissa. 6. Asumisterveysoppaan meluohjearvojen siirtäminen ohjeesta asetukseen Lopuksi haluamme tuoda esille, että kannatamme asumisterveysohjeessa melulle määritettyjen ohjearvojen siirtämistä sellaisenaan asetukseen. Tuulivoima-ala noudattaa jo nyt asumisterveysohjeessa määriteltyjä arvoja ja niiden antaminen asetustasoisesti selkeyttää tilannetta. Kunnioittavasti Jari Suominen Jukka Leskelä Timo Laakso Puheenjohtaja Johtaja, sähköntuotanto Puheenjohtaja Suomen tuulivoimayhdistys ry Energiateollisuus ry Tuulivoima-alan toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry