Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1
Pikakysely 2
POISTO I: Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke 2014-2015 Mukana Helsingin kaupunginmuseo, Tampereen museot ja Tekniikan museo. Rajaus kulttuurihistoriallisten museoiden esinekokoelmien poistoihin. OKM:n tukemassa yhteishankkeessa tavoitteena oli kehittää ja kirjata hyviä käytäntöjä sekä poistopoliittisia argumentteja suomalaisten museoiden käyttöön. Hankkeen verkkojulkaisu ilmestyi huhtikuussa 2015. Ladattavissa: www.museoliitto.fi/kokoelmapoisto Taustalla: ICOMin eettiset säännöt, Disposal Toolkit (Museums Association), hankkeen poistokyselyn tulokset, Museo2015, Merkitysanalyysihanke. Kolme osaa: Eväät poistoihin (kysely), prosessi, temaattiset case-artikkelit. 3
POISTO II: Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke 3/2015-12/2015 Mukaan taidemuseokumppanit: Aboa Vetus & Ars Nova, Helsingin taidemuseo, Tampereen taidemuseo. Kartoitetaan erilaisten kokoelmien poistotarpeiden ja käytäntöjen eroja ja yhtymäkohtia. Syvennetään valittuja teemoja. Verkkojulkaisu ulos joulukuussa. Painotus temaattisissa artikkeleissa. Ohjausryhmässä: Kansallisgalleria, Museovirasto - Kansallismuseo, Museoliitto, Museoviraston kehittämisyksikkö, TAKO-verkosto ja hankemuseoiden johtajat. 4
Hankkeen taidemuseot taidekokoelmien poistoista: Poistoja on tehty tai harkittu kun: Teoksilla on selkeä elinkaari (modernit materiaalit lisäävät haasteita) Julkisiin teoksiin kohdistuu muutoksia tai ne aiheuttavat riskin yleisölle Poistojen tarve ei ole yhtä merkittävä kuin kulttuurihistoriallisissa museoissa: Resurssien rajallisuus liittyy lähinnä mahdollisuuksiin ylläpitää teoksia (elinkaari, konservointimahdollisuudet), ei tilaongelmiin. Poistopolitiikkaa ei ole kirjattu KOPOn lausumia laajemmin. Poistojulkaisusta: Monet arviointikriteerit ja poistotavat teoriassa mahdollisia ja prosessi sovellettavissa, mutta arviointiin ei ole ollut tarvetta. Ennakointi koetaan silti tärkeäksi. Suurimmat erot esinekokoelmista tehtäviin poistoihin: tekijänoikeudelliset kysymykset, taiteilijan rooli poistoprosessin eri vaiheissa, kokoelmien rahallinen arvo (taide vs. massatuotanto) 5
Jatkohankkeen teemat KOKOELMAPOISTOJEN YHTEISET KÄYTÄNNÖT POISTO I HANKKEEN PALAUTE KÄYTÄNNÖN HYÖTY MUSEOALALLE ABOA VETUS & AR NOVA HELSINGIN TAIDEMUSEO TAMPEREEN TAIDEMUSEO TAMPERE TAIDEMUSEO KOMMENTTI TAIDEMUSEOIDEN KOMMENTTI? ELINKAARI KOKOELMIEN POISTOARVIOINTI YHDESSÄ MYYNTI KOKOELMIEN SIIRTOFOORUMI DEMO TAKO verkosto TEKNIIKAN MUSEO KOMMENTTI TAMPEREEN MUSEOT TAMPEREEN MUSEOT HELSINGIN KAUPUNGIN MUSEO TEKNIIKAN MUSEO HELSINGIN KAUPUNGIN MUSEO 6
Jos kokoelmapoistoille on akuutti tarve: Yhdessä mietitty, muokattu ja hyväksytty linja poistoihin auttaa sekä rutiineissa että ongelmatilanteissa. Tutustukaa tarvittaessa poistojulkaisuun. Onnistunut poistoprosessi johtaa laadukkaampiin kokoelmiin, MUTTA kokoelmapoistot eivät ole oikotie onneen. Resursseja (aika, työvoima, raha) on varattava prosessin kaikkiin vaiheisiin. Luottamus henkilökuntaan & tuki tarvittaessa. Onko prosessia mahdollista sujuvoittaa (tinkimättä laadukkuudesta)? Minkälaisissa päätöksissä tarvitaan tukea? Voidaanko jossain tilanteissa toimia kevennetyllä kaavalla? 7
Jos poistoille ei ole akuuttia tarvetta, onko poistopolitiikallekaan? -Kyllä! Valtakunnallisten erikoismuseoiden ja maakuntamuseoiden tulee tarvittaessa olla tukena pienempien museoiden poistopäätöksenteossa. Valmiudet tähän rooliin on huomioitava museon omien tarpeiden lisäksi. Poistoprosessin ensimmäinen askel on ennakointi vastaanottovaiheessa: Kerätäänkö tarvittavaa tietoa? Mainitaanko sopimuksissa poistojen mahdollisuus? Mihin varmuuden vuoksi vastaanotot johtavat? 8
Jos poistoille ei ole akuuttia tarvetta, onko poistopolitiikallekaan? -Kyllä! Miten museo pitää ohjakset omissa käsissä? Poistoperiaatteiden kirkastaminen tärkeää väärinkäsitysten välttämiseksi ja kokoelmien turvaamiseksi. Museoiden taloutta kiristetään. Saattaa tulla silti paineita esim. joidenkin kokoelmien vastaanottamiseen, vaikka ne eivät kuuluisi museon keruu- tai vastuualueeseen. Tuntuu että museota koskevat päätökset eivät ole museon omissa käsissä. Tiukoissa tilanteissa määräyksiä poistoihin, kokoelmien vastaanottamiseen ja käyttöön lainaamiseen voi tulla yllättäviltä tahoilta, ja museo on neuvoton tässä tilanteessa, kun esim. kunnan ylin johto vaatii jotain joka on museon sääntöjen vastaista. (poistokyselyn vastaukset 2014) Poistot herättävät yhä epäilyksiä alalla ja toisaalta niistä puhuttaessa saatetaan välittää väärää kuvaa niille alan ulkopuolisille, jotka päättävät museoiden rahoituksesta. Vaarana on se, että museokokoelmia aletaan ajatella jonakin sellaisena, joka voidaan tarvittaessa vaikkapa myydä. Tästäkin on jo esimerkkejä. (poistokyselyn vastaukset 2014) 9
Kokoelmapoistot esillä TAKO-verkoston tulevat seminaarit Teemapäivien aamupalakeskustelu Museoliiton koulutukset ja tapahtumat, mm. kokoelmatyön kehittämispäivä Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -verkkojulkaisu tulossa vuodenvaihteessa (Suomen museoliitto) Käännös englanniksi 2016 (yhdistelmäjulkaisu) Poistohanke esille omiin tapahtumiin? Apua poistopolitiikan kehittämiseen? Kokemukset kokoelmapoistojen myynnistä? Mukaan museoiden välisen kokoelmasiirtofoorumin demon kommentointiin? Ota yhteyttä & Osallistu : emilia.vasti@tekniikanmuseo.fi 10
KIITOS! Hanketiimi Aboa Vetus ja Ars Nova: Johanna Lehto-Vahtera Helsingin kaupunginmuseo: Elina Kallio Helsingin taidemuseo: Elina Leskelä Tampereen museot: Tiina Paavola Tampereen taidemuseo: Tapio Suominen Tekniikan museo: Kirsi Ojala Julkaisun toimitus: Minna Sarantola-Weiss & Emilia Västi TAKO-verkosto (kokoelmasiirtofoorumin demo) Yhteydenotot: Hankekoordinaattori Emilia Västi emilia.vasti@tekniikanmuseo.fi 11
12