3D kaupunkimallinnuksen kehitys Ennen vuotta 2000 Mallinnus manuaalisesti Tietojen käsittely ja siirto monimutkaista Mallien käsittely edellytti tehotyöasemia Aikavievää, kallista ja tehotonta Vain innokkaille idealisteille Ksv:n Töölonlahti-simulaattori 2000 2010 uudet teknologiat ja mahdollisuudet Mittausteknologia, pistepilvet, viistoilmakuvaus OGC Web Services, CityGML, streaming, Web 2.0 Ensimmäiset automaattiset rakennusmallintimet Ksv Töölölahtisimulaattori vuonna 1999 Kehitys 2010-2013 Useat kaupungit myös Saksan ulkopuolella tekevät CityGML-malleja Hollannissa CityGML virallinen standardi INSIPIRE rakennusmalli CityGML-mukaan (vireillä) Ajankohtaista Standardien ohjaama voimakas kehitys Yksinkertaiset selainpohjaiset työvälineet Monipuolinen hyötykäyttö CityGML-pohjaiset tietojärjestelmät ja -varastot Berliinin aurinkopotentiaalin analyysi / Berlin Solaratlas 2013
Jarmo Suomisto / Helsinki Kaupunkisuunnitteluvirasto 11.2.2014
Fiksu Kalasatama Strategiaohjelma: Kalasatamasta luodaan älykkään kaupunkirakentamisen mallialue Strategiaohjelma: Uusia asuin- ja työpaikka-alueita hyödynnetään uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämis-, kokeilu- ja käyttöönottoympäristöinä Elinvoimainen metropoli 2025: Kokeilevuus, sallivuus, käyttäjälähtöisyys, muotoilun hyödyntäminen, kokeilualustojen luominen, älykkään kaupungin rakentaminen Tekes Fiksu kaupunki ohjelman ensimmäinen pilottialue (Koko ohjelma: 100M 2013-2017 yritysten kehityshankkeisiin). Ohjausryhmä: Penttilä (pj), Oasmaa, Asikainen, Raitio / Taske, KSV,Tekes, Helen, ATT, ADC, FVH http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/uutiset/kalasatamafiksu-kaupunki Energiakäyttäytyminen Esim. Älykkäät energiajärjestelmät hanke; reaaliaikainen energiakulutuksen seuranta ja vertailu; liikkuminen palveluna Rakentamisen laatu Esim. kosteusanturit rakennuksissa / avoin data; kaavoituksen ja rakennuttamisen 3D-mallit / avoin data Kokeilukaupunginosa Esim. YLE kokeilutuotannot; urbaanin ruokahuollon kokeilut Uusi kantakaupunki Esim. älyliikenteen eri hankkeet
Suunnittelutyön evoluutio Toiminnallisista tarpeista lähtevä työtapojen muutos ja toisaalta teknologian kehityksen mahdollistama työn uudelleen ajattelu ovat jatkuvassa vuorovaikutussuhteessa. Tietokoneavusteisen suunnittelutyön ensimmäisessä sähkökynävaiheessa perinteiset manuaalityökalut korvattiin tietotekniikalla, piirrettiin tietokoneella. Tietotyön toisessa vaiheessa, jossa nykyisin toimimme, prosesseja digitalisoidaan tietoteknisille alustoille ja tuotteet digitalisoituvat. Tietomallipohjaisen työn lähtökohtina ovat kattava tietomalli, verkossa oleva data sekä käytännössä ajasta ja paikasta riippumaton työn. Uudet mahdollisuudet johtavat käytännössä työnteon uudelleenajatteluun. Työ 1.0 SÄHKÖKYNÄ karttatiedosto 2D-CAD printti sähköposti levyjako pienoismalli visualisointi manuaalinen prosessi Tietotekniikka korvaa manuaalityökalut Työ 2.0 TIETOTYÖ 3D kantakartta paikkatieto luokitellut aineistot 3D kaupunkimalli mallipohjainen suunnittelu tiedostotuote projektipankki 3D-tuloste simulaattori high-end render digitalisoitu prosessi avoin data Sähköiset palvelut ja digitaaliset tuotteet Työ 3.0 TIETOMALLITYÖ ajasta ja paikasta riippumaton työ työvälineet ja data pilvessä big data human cloud kattava tietomalli informaatio mallissa uusi työtapa hajautettu ryhmätyö tunnusluvut analyysit simulaatiot vertaa internet 1996 Työn uudelleenajattelu
Kaupunkisuunnittelu Analyysityökalut suunnitteluvälineiksi 3D-mallipohjainen aluesuunnittelu on kaupunkimallinnuksen eniten käytettyjä sovellusalueita. Tähän saakka mallipohjainen suunnittelu on perustunut geometriamalleihin ja niiden visualisointiin sekä pelimoottoreilla tapahtuvaan liikkumiseen malleissa. Tietomalliin perustuva suunnittelu avaa kokonaan uuden mahdollisuuksien maailman suunnittelukäytännöille. Tietomalliin perustuvassa suunnittelussa esim. kaavataloudelliset tunnusluvut sekä ekologisiin laskennan lähtötiedot ovat reaaliaikaisesti saatavana suunnittelun edetessä. Vaihtoehtojen vertailu ja haluttujen tavoitteiden optimointi on suunnittelun kohde eikä jälkeenpäin todettu arvo.