RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS RAKENNUSTIETO OY Vuosikertomus 09
Sisällys Yliasiamiehen katsaus 3 Rakennustieto 5 Rakennustietosäätiö RTS 6 Yleistä 6 Tutkimustoiminta 6 Kehittämistoiminta 7 M1-päästö- ja puhtausluokitukset 7 RT-ympäristöselosteet 7 Kansainvälinen toiminta 8 Huomionosoitukset 9 Stipendit 11 Rakennustieto Oy 12 Yleistä 12 Asiakaspalvelu 14 Tietopalvelu 14 Liiketoiminnan kehittäminen 15 Sisäiset palvelut 15 Asiakassegmentit 16 Rakennus- ja rakennesuunnittelu 16 Infra 16 Talotekniikka 17 Talonrakennusurakointi 18 Kiinteistönpito 18 Rakennusmateriaali- ja tuoteteollisuus 19 Tuotteet ja palvelut 20 Ohjeet ja säännökset 20 Mediatuotteet 20 Sopimusasiakirjat 20 Kirjat 21 Lehdet 21 Näyttely 22 Mediamyynti 23 Tuotemyynti 24 Kirjakauppaketju 24 Rakennuskirjakauppa 24 Rakennustieto Kuopio 24 Rakennustieto Lappeenranta 25 Rakennustieto Oulu 25 Rakennustieto Tampere 25 Markkinointi 26 IT-toiminta 27 Taloushallinto 27 Henkilöstöhallinto 27 RTS:n hallituksen toimintakertomus 28 Rakennustieto Oy:n hallituksen toimintakertomus 33 Tietoa Rakennustiedon henkilöstöstä 37 Toimikuntalaitos, kokoonpanot ja toiminta 38 Hallinto-organisaatio 55 Rakennustietosäätiö RTS:n edustajisto 55 Rakennustietosäätiö RTS:n hallitus 56 Rakennustieto Oy:n hallitus 56 Toimintavuoden julkaisuja 57 RT-kortisto 57 SIT-kortisto 57 LVI-kortisto 58 Ratu-kortisto 58 KH-kortisto 58 Sopimusasiakirjat 59 Kirjat 59 Yhteystiedot 61 2
Yliasiamiehen katsaus Onneksi edellisestä lamasta oli opittu sen verran, että 90-luvun täysjarrutuksesta poiketen julkinen sektori piti hankkeensa käynnissä, aloitti uusia ja panosti infrarakentamiseen. Nyt tiedettiin, että rakentaminen on suomalaisessa yhteiskuntarakenteessa ja vero-ohjelmoinnissa tuloja tuottava, pitkiä ja laajoja työllistämisketjuja ylläpitävä tuotannon ala. Hallitus päätti kotitalousvähennyksen korotuksesta ja korjausrakentamisavustuksesta. Lisäksi ARA onnistui ohjaamaan merkittävän määrän rahoitusta asuntojen uudisrakentamiseen. Kiinteistö- ja rakentamisalan yksituumaiset, yhteiset ja vahvat kannanotot epäilemättä vaikuttivat tämän ilmapiirin syntymisessä. matti Rautiola, yliasiamies Huolet alkavat jo väistyä. Silti kuvaus vuoden 2009 talousmurheista on piirrettävä aikakirjoihin. Vuosi sitten tähän aikaan tunnelmat Rakennustiedossa olivat hyvin vakavat. Valtiovarainministerin ja parhaiden asiantuntijoidenkin ennusteet globaalista ja Suomen tulevasta talouskehityksestä olivat melkeinpä arvaamista. Erityisesti rakennusalalla alkoi näyttää uhkaavalta. Uusien omistusasuntojen kauppa ja rakentaminen pysähtyivät kuin seinään. Rakentaminen väheni 13 % ja bruttokansantuote putosi 7,8 %, joka oli suurin pudotus 1917 jälkeen. Tämä heijastui myös Rakennustiedon liikevaihtoon, mutta lopulta onnekkaasti vain 7,8 % pudotuksena. Tilinpäätöstä ja kassaa rasitti lisäksi edellisen vuoden roima tappio. Itäisissä ja eteläisissä naapurimaissamme pudotus oli vieläkin jyrkempää. Seurausvaikutuksina Pietarin yksikkömme henkilökunta supistui lähes puoleen ja Tallinnassa jouduttiin syömään suuri osa vararahastosta. Toimintavuoden keskeisimpiä tavoitteita olivat talouden ja kassan tasapainottaminen sekä Rakennustieto Oy:ssä tulosyksikkökohtaisen käsiohjauksen ja rullaavan budjetin käyttöönotto. Yhtiölle asetettiin rohkeaksi tavoitteeksi selkeä liikevoitto, joka saavutettiinkin tarkalleen. Ankara säästäminen, tehostaminen ja lomautukset toivat välittömiä helpotuksia kassaan ja tuottavuuteen sekä pysyväisluontoisia toimintakulttuurin parannuksia. Vahvat alueet vahvistuivat ja liiketoiminnan sähköistyminen eteni vääjäämättä. Kuten on tapana sanoa, vastoinkäymisistä tullaan ulos entistä vahvempina ja viisaampina. Edellisenä vuonna käynnistetty yhtiön organisaatiomuutos oli toinen iso urakka. Tuotekeskeisestä, parinkymmenen tulosyksikön viinimarjaterttumallista siirryttiin asiakaslähtöiseen segmentointiin ja tietopalveluun perustuvaan matriisiorganisaatioon. Ajoitus ei ollut kenties onnekkain, mutta kun työ oli jo hyvässä vauhdissa, prosessin peruuttaminen olisi ollut turhauttavaa ja vaikeaa. Kaiken tämän läpi käytyämme totesimme, että muutos osoittautui lopulta erinomaiseksi ajuriksi ja voiman lähteeksi. Työ oli vaativaa ja edellytti venymistä. Kaiken pihistelyn ja yleismaailmallisen epävarmuuden keskellä se suuntasi katseet tulevaisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Rakennuskantamme kuluttaa energiaa päivän tiedon mukaan 40 % kokonaisenergiankulutuksestamme. Kor- YLIASIAMIEHEN KATSAUS 3
jausvelkaa on päässyt kertymään runsaasti. Asunto-osakeyhtiöiden ja pientalojen moninaisten korjaustarpeiden päätökset syntyvät pääasiassa maallikoiden toimesta. Samaan aikaan tietopalvelut ja säännökset ovat asiantuntijoille tarkoitettuja, hajallaan tai puuttuvat kokonaan. Selkeiden ja helppotajuisten ohjeiden tarve rakennusten ylläpitoon, korjaamiseen ja jopa kokonaisten asuinalueiden parantamiseen on ilmeinen. Ilmasto- ja energiatalkoot ovat vaiheessa, jossa määräyksiä astuu voimaan, mutta ratkaisut ovat vielä keskeneräisiä ja pätevän tiedon saatavuus suuri ongelma. Syksyn kehittämisseminaarissa asetettiinkin hallitusten tehtäväksi laatia näistä tietopalvelutarpeista selvitykset, joiden soveltumisesta liiketoimintaan tullaan päättämään, kun taloustilanne antaa siihen mahdollisuuden. Kansainvälisen toiminnan kehittämisessä painettiin jarrua. Aiemmin perustetut operaatiot pidettiin käynnissä ja lisäksi Rakennustietosäätiö lähti perustajajäseneksi FINEDU-tukisäätiön toimintaan, jonka tarkoituksena on tukea laadukkaan ammattikoulutuksen vientiä Venäjälle ja suomalaisten yritysten menestymistä erityisesti Pietarin alueella. Vuodesta 2009 selvisimme loppujen lopuksi voittajina. Kaiken takana ovat ihmiset. Sekä säätiön että yhtiön vastuunsa tuntevat hallitusten jäsenet antoivat arvokkaan panoksensa ongelmien voittamiseen. Johto työskenteli voimiaan säästelemättä ja henkilökunta pystyi lomautuksien, vähentyneen henkilöstön, organisaatiomuutoksen ja työhuonevaihdosten aiheuttamasta lisätyöstä ja hämmennyksestä huolimatta mallikelpoiseen tulokseen. Toivottavasti vuosi 2010 osoittautuu helpommaksi ja saamme viimeistään vuoden kuluttua keskittyä parhaaseen osaamiseemme, sisältötyöhön ja luotettavaan tietopalveluun. Suurenmoiset kiitokset kaikille! 4 YLIASIAMIEHEN KATSAUS
Rakennustieto Rakennustietosäätiö RTS ja sen kokonaan tai pääosin, suoraan tai välillisesti omistamat yhtiöt muodostavat säätiökonsernin, josta käytetään nimeä Rakennustieto. Toimintavuoden aikana Rakennustietosäätiö RTS ryhtyi Rakennus-, kiinteistö- ja ympäristöalan Venäjä-koulutusja kehittämisyhteistyön tukisäätiö -nimisen säätiön (FIN- EDU-säätiö) perustajajäseneksi. RAKENNUSTIEDON SÄÄTIÖKONSERNIN RAKENNE Rakennustietosäätiö RTS EDUSTAJISTO HALLITUS YLIASIAMIES SÄÄTIÖKONSERNIN JOHTO STRATEGINEN SUUNNITTELU T&K Toimikuntalaitos Tutkimushankkeet Kehittämistoiminta LUOKITUS M1 Ympäristöseloste OMISTAJUUS Julkaisuoikeudet Varallisuus YHTEISKUNTA- SUHTEET, VIESTINTÄ Jäsenyydet eri organisaatioissa Sidosryhmät Rakennusfoorumit STIPENDIT, PALKINNOT, TUKI, TUNNUSTUKSET RAKEVA, ga, Pietilä, UICB, ansiomerkit, kustannustuki, alueelliset palkinnot Vaikuttaminen Varallisuus Ei toimiva Strategiset omistukset Sisältö Toimikuntalaitos Julkaisuoikeudet Rakennustieto Oy (RTS 100 %) Estonian Building Centre (RTS 29 %, Rati 25 %) ET-INFOkeskuse AS St. Petersburg Construction Centre Ltd (RTS 40 %, Rati 40 %) PCC / Infstroy Yhtiö xx / xx % Moscow Construction Centre Ltd (RTS 21 %, Rati 20 %, PCC 10 %) MoCC Latvian Building Centre Ltd (RTS 30 %, Rati 30 %) LBC Suomen Määrälaskenta Oy (RTS 100 %) Rahasto Haahtela-kehitys Oy (RTS 7%) - rakentamisen ohjelmistotalo Liikekiinteistö (RTS 100 %) - lainavakuus Taide Pickala Golf FISE Oy (RTS 7,4 %) - pätevyyksien myöntäminen FINEDU-säätiö (RTS 4 %) - Venäjän koulutussäätiö RAKENNUSTIETO 5
RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS Yleistä Rakennustietosäätiö on yksityinen ja yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävänä on edistää sekä hyvää kaavoitusja rakennustapaa että hyvää kiinteistönpitotapaa. Säätiötä ja sen toimintaa johtavat hallitus ja edustajisto, jossa koko rakennusala on edustettuna 49 järjestön ja yhteisön kautta. Rakennustietosäätiö RTS on säätiökonsernimuotoinen Rakennustiedon omistajayhteisö ja toimii koko yhteisön tutkimus-, kehitys-, luokitus- ja strategisen suunnittelun yksikkönä sekä huolehtii yhteiskuntasuhteista. Kannattaviksi itsenäisiksi liiketoiminnoiksi muotoutuvat hankkeet siirtyvät säätiöltä yhtiölle. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä toimikuntatyön tulosten kaupallisesta hyödyntämisestä vastaa Rakennustieto Oy. Tekijänoikeudet säilyvät säätiöllä. Säätiö osallistuu Rakennustiedon yhtiöiden toimintaan hallitustyön kautta, henkilötasolla edustajiensa kautta kuten myös organisoimalla ja rahoittamalla laajaa toimikuntatyöskentelyä. Rakennustietosäätiö RTS on pääsääntöisesti Rakennustieto Oy:n kustantamien tuotteiden julkaisija, joko yksin tai yhdessä muiden osapuolien kanssa. Näitä tuotteita ovat mm. kortistot, sopimusasiakirjat, tietokannat, lehdet, kirjat, näyttelyt ja Rakentajain kalenteri. Kahden lehden kustannussopimus päättyi. Säätiön oma tutkimuspanos on vakaa niin henkilöresursoinnin kuin budjettirahoituksen osalta. Säätiö osallistuu jatkuvasti kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, järjestää julkisia keskustelutilaisuuksia, jakaa stipendejä, ansiomerkkejä ja useita rakennusalan palkintoja ja tunnustuksia sekä tukee alan professuureja ja opiskelijatoimintaa. Tutkimustoiminta Rakennustietosäätiö RTS toimii rakennusalan yhteisprojektien ohjelmoijana ja organisoijana, erityisesti sellaisten, joihin tarvitaan riippumatonta toimijaa. Säätiön oma tutkimusorganisaatio pidettiin kevyenä, toimeksiannot toteutettiin pääsääntöisesti verkostoitumalla ja käyttämällä ulkopuolisia konsultteja. RTS:n tutkimustoiminnan painopistealueita olivat kestävä kehitys, suunnittelun, rakentamisen ja käytön prosessit, informaatio- ja kommunikaatioteknologia sekä korjausrakentaminen. Rakennustieto ryhtyi RYM Oy:n osakkaaksi Rakennustieto Oy:n kautta. Kestävän kehityksen painopistealueen toimintaa olivat sisäilmastoluokitus ja siihen liittyvät M1-luokitukset sekä RT-ympäristöselosteet. Säätiön edustaja osallistui aktiivisesti Finnish Green Building Council -nimisen toiminnan valmistelutyöhön, jonka tavoitteena on käynnistää toiminta vuoden 2010 aikana. Promisen, rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmän, jatkokehitys oli jäissä osaksi resurssipulan vuoksi ja osaksi sen takia, että odotettiin Sustainable Building Alliancen (SBA) määrittelemiä ydinindikaattoreita. Tarkoituksena on jatkaa kehittämistä toimintavuoden 2010 aikana. Suunnittelun ja rakentamisen prosessien painopistealueen toimintaa olivat RYL-hankkeet ja Talo-nimikkeistötyö. Toimintavuonna valmistuivat monivuotisen hankkeen tuloksena InfraRYLin osat 2 ja 4. Tuloksia ylläpidetään ja kehitetään aktiivisesti päätoimikunnan PT 29 RTS Infra alaisuudessa. Toiminta muodostaa myös perustan vuonna 2010 käynnistettävälle uudelle infra-asiakassegmentille. Toinen tärkeä merkkipaalu saavutettiin, kun ensimmäinen KiinteistöRYL valmistui. Hanke teki läheisesti yhteistyötä Rakennustiedosta erillään olevan YPA-hankkeen kanssa, jonka tuloksena syntyy KiinteistöRYLin tueksi tarvittavat lomakkeet. RYLien kehittäminen jatkui toimintavuonna käynnistämällä MaaRYLin, RunkoRYLin ja SisäRYLin päivitystyöt. Talo-ryhmässä jatkui nimikkeistötyö ja nimikkeistön päivitystyö. Talo-nimikkeistö täytti toimintavuonna 40 vuotta. Määrälaskentaohje laitettiin lausunnolle ja korjausten jälkeen se asetettiin käyttöön ryhmän Internet-sivuille. Hankenimikkeistöstä tehtiin englanninkielinen versio, joka julkaistaan vuonna 2010. LVI-nimikkeistön laadinta käynnistettiin toimintavuonna. Mielenkiintoisena detaljitietona mainittakoon, että Kreikassa on laadittu ehdotus kansalliseksi CAD-kuvataso-ohjeeksi, joka pohjautuu Talo 90 -luokituksen netissä olevaan englanninkieliseen versioon. Vuoden mittaan on annettu tukea ja neuvoja ohjeen laatineelle kreikkalaiselle insinööritoimistolle. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian painopistealueen toimintaa oli InfraTM-hanke ja COBIM-hankevalmistelut. InfraTM (tietomalli) -hankkeen tehtävänä on aktiivisesti vaikuttaa infra-alan yhteisen tietomallin edistämiseen ja 6 Rakennustieto
kehittämiseen. Kyseessä on laaja sateenvarjohanke, jota rahoittavat väylävirastot, suurimmat kaupungit ja Infra ry. Hankkeen yhteyteen käynnistettiin useita hankkeita samasta aihealueesta: Mallintamisohjelmien välistä tiedonsiirtoa palvelevien InfraModel-määritysten päivitys sekä Infra-suunnittelunimikkeistön esiselvitys. Viimeksi mainittua rahoitti SKOL ry. Lisäksi valmisteltiin RYM Oy:n B3-ohjelmaan INBIM-hanke-ehdotus, jonka tavoitteena on infra-mallintamisohjeiden laadinta sekä sen yhteyteen käynnistetyn InfraTimantti -hankkeen esiselvitys, jossa VTT valmistelee infra-mallintamiseen liittyvää tutkimushanketta. Loppuvuonna käynnistyi toinen merkittävä panostus, kun Senaatti-kiinteistöjen pyynnöstä ryhdyttiin valmistelemaan Senaatti-kiinteistöjen mallintamisohjeen päivittämiseen ja laajentamiseen tähtäävää RYM Oy:n B3-ohjelmaan ehdotettavaa hankekokonaisuutta, COBIM. Säätiön päätoimikuntana toimiva PT 22 buildingsmart Finland on kansainvälisen buildingsmart -järjestön jäsen. Järjestö tekee työtä rakennusalan ohjelmistojen yhteiskäyttöisyyden lisäämiseksi ja rakennusalan tuotetietomallin IFC:n (Industry Foundation Classes) kehittämiseksi. buildingsmart Finland -päätoimikunta on suomalaisten rakennusalan yritysten ja rakennusalan ohjelmistoja tuottavien yritysten muodostama yhteistyöfoorumi. buildingsmart Finland järjesti toimintavuonna useita yleisiä seminaareja ja jäsentilaisuuksia. Sen lisäksi päätoimikunnassa valmisteltiin RYM Oy:n B3-ohjelmaan ehdotettavaa hanketta WEBIM (Working Effectively with BIM) tavoitteena COBIM-hankkeen vaatimusten toteutusohjeet täydennettynä VTT:n tutkimusosiolla. Korjausrakentamisen painopistealueella ympäristöministeriö julkaisi kirjan Kerrostalon julkisivukorjaus, jonka sisältö tuotettiin säätiössä. T&K -johtajana toimi TkT, arkkitehti Christer Finne ja tutkimuspäällikkönä vastuualueenaan korjausrakentaminen arkkitehti Petri Neuvonen. Kestävän kehityksen painopistealueen toimintaa hoitava projekti-insinööri Laura Sariola jäi toimintavuonna äitiyslomalle ja hänen sijaisenaan toimi Petri Neuvonen. Kehittämistoiminta Kehittämistoiminnan painopiste määritellään yksityiskohtaisesti Rakennustieto Oy:n kanssa erillisellä kehityssopimuksella, jota tarkastellaan toimintavuoden aikana säännöllisesti. Keskeisiä tehtäviä olivat laatujärjestelmän uudistaminen uuden organisaation toimintojen mukaiseksi ja sitä tukevaksi sekä kehittämissopimuksessa sovitut asiakastutkimukset ja kehittämissuunnitelmat. Strategiaprosessin tausta-aineistoja ja työkaluja ylläpidettiin ja kehitettiin. Kehittämispäällikkönä toimi DI Matti Valtiala. M1-päästö- ja puhtausluokitukset Rakennustietosäätiön ylläpitämän rakennusmateriaalien päästöluokitustoiminnan tavoitteena on edistää vähäpäästöisten rakennusmateriaalien kehittämistä ja käyttöä. Päästöluokitellut tuotteet tunnistaa M1-merkistä. Vuoden lopussa oli yli 1500 M1-luokiteltua tuotetta noin 130 yritykseltä. Vuonna 1996 alkanut toiminta on sekä asiakkaiden että testauslaitosten osalta ollut jo pitkään hyvin kansainvälistä. Rakennustietosäätiön ylläpitämän ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokituksen tavoitteena on tarjota sisätiloissa oleskeleville entistä parempaa tuloilmaa. Puhtausluokitellut tuotteet tunnistaa M1-merkistä. Vuoden lopussa oli M1-puhtausluokiteltuja tuotteita yli 200 kymmeneltä yritykseltä. Luokitustoiminta on perustettu yhteistyössä Sisäilmayhdistys ry:n kanssa. Luokitustoimintaa ohjasi ja valvoi päätoimikunta PT 17 Sisäilmastoluokitus. Toiminnasta vastasi huhtikuun lopussa äitiyslomalle jääneen Laura Sariolan sijaisena arkkitehti Petri Neuvonen. RT-ympäristöselosteet Rakennustietosäätiön ylläpitämät RT-Ympäristöselosteet tarjoavat vertailukelpoista ympäristötietoa rakennustuotteista. Vuoden lopussa seloste oli laadittu 36 tuotteesta. Ympäristöselosteisiin liittyvä eurooppalainen standardointi on edelleen käynnissä. RT-Ympäristöselostetoiminta on perustettu yhteistyössä Rakennusteollisuus RT ry:n kanssa. Ympäristöselostetoimintaa ohjasi ja valvoi päätoimikunta PT 21 Ympäristöselosteet. Toiminnasta vastasi huhtikuun lopussa äitiyslomalle jääneen Laura Sariolan sijaisena arkkitehti Petri Neuvonen. Rakennusfoorumit Rakennusfoorumit ovat Rakennustietosäätiö RTS:n järjestämiä vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia, joissa RAKENNUSTIETO 7
käsitellään rakennusalan ajankohtaisia aiheita asiantuntevien alustajien ajatusten pohjalta. Foorumit tarjoavat rakennusalan kysymyksistä kiinnostuneille tilaisuuden luovaan ajatustenvaihtoon muiden alan ammattilaisten kanssa. Toimintavuonna pidettyihin kuuteen rakennusfoorumiin osallistui yhteensä 340 henkilöä. Vuoden rakennusfoorumeiden aiheet olivat: Teollinen rakentaminen kustannustehokas off the rack -mallisto vai myös haute couture? Tästäkö lääke lamaan? Mitä energian säästäminen ja ekologisuus oikeasti merkitsee? Faktat pöytään. Miten yleistaloudellinen tilanne vaikuttaa rakennusalaan? Arkkitehtuurin julkisuus ja Arkkitehti-lehti Pääsuunnittelupalveluiden hankinnan kipupisteet: Tehtäväluettelot. Auts! Tuotemallit. Auts! Tekijänoikeudet. Auts. Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen Pää auki metropoliin Maahanmuuttajat ja rakennettu ympäristö Kansainvälinen toiminta Suhdanteiden aiheuttamasta hetkellisestä hiljenemisestä huolimatta Rakennustiedon asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden toimintakenttä jatkaa laajenemistaan ja kansainvälistymistään. Rakennustieto on vastannut tietopalvelutarpeeseen perinteisesti tytäryhtiöidensä, Tallinnan ja Pietarin rakennuskeskusten kautta sekä osallistumalla UICB:n, kansainvälisen rakennuskeskusten liiton pohjoismaiseen ja globaaliin toimintaan. Henkilökohtaisia jäsenyyksiä tärkeimmiksi katsotuissa organisaatioissa ja osallistumista niiden toimintaan on pyritty ylläpitämään, perusteluna kv. toimintaympäristön kehityksen seuraaminen ja vaikuttaminen keskeisten kehityshankkeiden sisältöihin. Muilta osin kansainvälisen toiminnan laajentamista lykättiin eteenpäin, kunnes taloudellinen tilanne paranee. Rakennus-, kiinteistö- ja ympäristöalan Venäjä-koulutusja kehittämisyhteistyön tukisäätiö (FINEDU-säätiö) perustettiin edistämään rakennusalan koulutuksen vientiä erityisesti Pietarin alueelle. Rakennustietosäätiö RTS ryhtyi perustajajäseneksi hankkeeseen. Tuotemallistandardia ylläpitävän buildingsmart -järjestön kautta säätiö osallistui kansainväliseen tuotemallistandardisointityöhön. buildingsmart -järjestön Suomen osasto toimi säätiön päätoimikuntana. ICIS (International Construction Information Society) on luokituksia, kustannuslaskenta- ja työselostusohjeita ylläpitävien organisaatioiden kansainvälinen kattojärjestö. Säätiön T&K -johtaja osallistui järjestön toimintaan Talonimikkeistöryhmän päätoimikunnan edustajana, hallituksen jäsenenä ja rahastonhoitajana. Säätiö oli rakennusalan tutkimuslaitosten kansainvälisen kattojärjestön CIB:n (International Council for Research and Innovation in Building and Construction) jäsen. Pohjoismaiset Rakennuspäivät Suomen osasto ry:n sihteeriys hoidettiin Rakennustiedossa. Säätiö oli edustettuna myös Suomen osaston hallituksessa, mikä vastasi muissa pohjoismaissa voimassa olevaa käytäntöä. Säätiön edustaja osallistui hallituksen jäsenenä PRP:n hallituksen kokouksiin. Toiminta oli aktiivista ja Suomen osasto järjesti mm. tutustumismatkan Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyömaalle sekä matkan vuorostaan Tukholmassa järjestettyyn PRP:n konferenssiin. Valmistelut vuonna 2011 Suomessa järjestettävään konferenssiin aloitettiin toimintavuonna. Yliasiamies oli toimintavuonna Kungliga Tekniska Högskolan KTH:n, Skolan för arkitektur och samhällsbyggnad (Tukholma), hallituksen jäsen. ET-INFOkeskuse AS Toimintakaudella taloudellinen taantuma koetteli erityisesti Viroa ja muita Baltian maita. ET-INFOkeskusen 17. toimintakausi olikin sopeutumista vuoden mittaan heikkenevään rakennusalan suhdanteeseen. Huonosta suhdannetilanteesta huolimatta näyttelyssä oli 58 näytteilleasettajaa ja näyttelyyn tutustui vuoden aikana yli 5200 rakennusalan ammattilaista. Rakennustarvikkeisiin, palveluihin ja neuvontaan keskittyvä näyttely oli avoinna jo neljännentoista vuoden. Näyttelyn yhteydessä toimivan kirjakaupan valikoimaa laajennettiin erityisesti kansainvälisille suunnittelijoille tarkoitettujen kirjojen osalta. Seminaareja vuoden aikana järjestettiin 22 kappaletta ja niihin osallistui yli 887 ammattilaista. ET-INFOkeskusen koulutusseminaarit hyväksyttiin osaksi rakennusinsinöörien virallista täydennyskoulutusta. Kustannustoiminnassa jatkettiin normaalisti kortistotuotteiden eli ETF- ja KH-kortistojen täydentämistä sekä kir- 8 Rakennustieto
jakustannustoimintaa. Maaliskuussa ilmestyi ensimmäinen viroksi käännetty akustiikan suunniteluun tarkoitettu kirja. Alkuperäisteos on ilmestynyt Suomessa RILin kustantamana. Vuosi oli myös ET-INFOkeskusen strategian tarkastelun ja toiminnan uudelleen suuntaamisen vuosi. Lokakuun 2009 strategiaseminaarissa uudistettiin yrityksen tulevaisuuden visiota ja strategiaa vuosille 2009 2012. Hallitus hyväksyi uuden strategian loppuvuodesta, ja samalla aloitettiin ETF-kortiston verkkoversion tuotanto uuden sähköiseen tietopalveluun tähtäävän strategian mukaisesti. Yhtiön kotisivut ovat osoitteessa www.ehituskeskus.ee. ET- INFOkeskusen tuotteita on saatavissa myös Tarton ammattikoulujenkeskuksen kirjastossa olevasta infopisteestä. ET-INFOkeskusen palveluksessa oli toimintavuonna keskimäärin neljä henkilöä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Heimo Salo, hallituksen jäseninä Andrei Blitstein, Erki Laimets ja Matti Rautiola sekä toimitusjohtajana Kea Siidirätsepp. Pietarin Rakennuskeskus PCC Toimintavuosi oli Pietarin Rakennuskeskus PCC:n kolmastoista. Pietarin Rakennuskeskuksen näyttely-, seminaarija toimistotilat sijaitsevat Pietarin Rakennusteknisen Instituutin talossa osoitteessa Torzhkovskaya ulitsa 5. RTS:n kultainen ansiomerkki myönnetään erityisistä syistä säätiön toimintaan huomattavalla tavalla vaikuttaneille henkilöille. Ansiomerkit myöntää RTS:n hallitus. Toimintavuonna myönnettiin seuraavat ansiomerkit: ansiomerkki nro 104, yksikön päällikkö Harri-Ylivillamo (Ratahallintokeskus) ansiomerkki nro 105, päätoimittaja Ilmo Rekonen (Rakennustieto) ansiomerkki nro 106, tuotepäällikkö Alpo Lempiäinen (UPM-Kymmene Wood) Täydet palvelusvuodet Vuonna 2009 palkittiin täysistä palveluvuosista seuraavat Rakennustiedon henkilöt (suluissa palvelusvuodet): Raija Lahtinen (30 v.) Irja Hansio (20 v.) Erkki Helo (20 v.) Riitta Hyötylä (20 v.) Jaana Lapatto (20 v.) Markku Lappalainen (20 v.) Olavi Kärnä (20 v.) Merja Nyman (20 v.) Sirpa Vento (20 v.) Kati Efraimsson (10 v.) Jussi Kaskia (10 v.) Hannele Sinkko (10 v.) Matti Valtiala (10 v.) Pietarin alueella nopeasti syventynyt talouden lama vaikeutti PCC:n markkinatilannetta. Seminaari- ja koulutuspalvelujen kysyntä supistui toimintavuonna, mutta PCC järjesti silti noin 50 tilaisuutta, joihin osallistui yli 2000 asiakasta. Infstroy-lehden mainostuotot vähenivät, mutta näyttelytoiminta säilyi lähes ennallaan, myytynä oli 40 näyttelypaikkaa ja 20 esitejakelusopimusta. PCC:n liikevaihto laski edellisestä vuodesta noin kolmanneksen ja tilanteeseen reagoitiin supistamalla vastaavasti menoja. PCC:n palveluksessa oli keskimäärin 13 työntekijää. Pietarin Rakennuskeskus PCC:n hallituksen puheenjohtajana toimi Markku Salmi ja jäseninä Matti Rautiola, Irina Belinskaja sekä Aleksei Belinsky. Keskuksen toimitusjohtajana toimi Irina Belinskaya. Huomionosoitukset RTS:n kultaiset ansiomerkit Täysistä palveluvuosista palkittuja. RAKENNUSTIETO 9
Rakennustiedon ga-palkinto Rakennustiedon ga-palkinto perustettiin vuonna 2007 ja se myönnetään Gunnel Adlercreutzin rahastosta henkilölle tai henkilöille, jotka ennakkoluulottomalla ja avoimella yhteistyöllään alan hyväksi ovat edistäneet hyvää kaavoitus-, rakennus- tai kiinteistönpitotapaa. Vuoden 2009 Rakennustiedon ga-palkinnon, 2.000 euroa, sai toimitusjohtaja Helena Soimakallio seuraavin perusteluin: Toimitusjohtaja Helena Soimakallion myötä Rakennusinsinöörien liitto RIL on näkyvästi vahvistanut rooliaan rakennetun ympäristön vastuunkantajana. Hän on ollut keskeisesti mukana ajankohtaisissa hankkeissa, joiden käynnistämisessä ja loppuunsaattamisessa on tarvittu kirkasta näkemystä, nopeaa toimintaa ja pitkän matkan kestävyyttä. Mainittakoon vaikkapa Osaamisbarometri, ROTI Rakennetun ympäristön tila -selvitys ja RYM-SHOK -hanke, jotka ovat tuoneet tärkeää uutta tietoa rakentamis- ja kiinteistöalalle ja sysänneet koko alan kehitystä merkittävästi eteenpäin. Helena Soimakallio toimii myös useissa rakennetun ympäristön yhteistyörakenteissa. Hänen valoisa, energinen ja ennakkoluuloton asenteensa kannustaa yhteistyökumppanit avoimeen, luovaan keskusteluun, jonka johdosta yhteistyö on aina sekä miellyttävää että tuloksellista. RAKEVA-palkinto RAKEVA-palkinto myönnetään henkilölle, ryhmälle, yritykselle tai jär jestölle, joka on rakennusalalla edistänyt uusien toimintatapojen tai menetelmien soveltamista suunnittelussa tai rakentamisessa. RAKEVA-palkinnon 2009 sai Skanska Oy ja toimitusjohtaja Juha Hetemäki seuraavin perusteluin: Skanska Oy on viiden nollan (5 zero) visiollaan siirtynyt aivan uuteen ja koko alaan verrattuna ennen näkemättömään toimintamalliin. 5 zero visioon kuuluu nolla tappiollista hanketta nolla työpaikkatapaturmaa nolla ympäristöhaittaa nolla eettistä rikettä nolla virhettä Palkinnon myöntämisen perusteena olivat etenkin työturvallisuuden nostaminen omaksi ja sitä myötä koko alan näkyväksi ja tärkeäksi kehittämiskohteeksi sekä käytännössä toteutuneet nollavirheluovutukset. Myöntäessään RAKEVA-palkinnon Skanska Oy:lle RTS:n hallitus toivoo, että Skanskan strategian viitoittama toimintatapa leviäisi nopeasti koko alan toimintatavaksi. Rakennustiedon ga-palkinto 2009 luovutettiin toimitusjohtaja Helena Soimakalliolle. (Oik. Gunnel Adlercreutz) RAKEVA-palkinnon otti vastaan Skanska Oy:n toimitusjohtaja Juha Hetemäki (oik.) 10 Rakennustieto
ALUEELLISET RAKENNUSTIETOPALKINNOT Rakennustieto Kuopio Rakennustieto Tampere Rakennustieto Lappeenranta Rakennustieto Oulu Alueelliset Rakennustietopalkinnot Rakennustietosäätiö RTS jakaa vuosittain alueellisen Rakennustietopalkinnon kunkin alueyksikön toimialueella. Palkintolautakuntana toimii alueyksikön päätoimikunta. Palkinto voidaan myöntää yksityiselle henkilölle tai työryhmälle, joka on alueyksikön toimialueella erityisesti edistänyt hyvää kaavoitus-, rakennus- tai kiinteistönpitotapaa tietoa tuottamalla, jakamalla tai sitä hyväksi käyttämällä. Stipendit Rakennustietosäätiö jakaa stipendejä säätiön tarkoitusta, hyvän kaavoitus-, rakennus- ja kiinteistönpitotavan edistäminen, toteuttavien kirjojen, artikkeleiden, näyttelyiden ja vastaavien laatimista varten. Toimintavuonna vallinneen heikon taloudellisen tilanteen vuoksi säätiö ei jakanut stipendejä vuonna 2009. Alueelliset Rakennustietopalkinnot jaettiin vuonna 2009 seuraavasti: Kuopio: Rakennusliike RP Karmi Oy Lappeenranta: Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus Oulu: Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudio Tampere: Tyrvään Pyhän Olavin kirkon talkooväki RAKENNUSTIETO 11
RAKENNUSTIETO OY Yleistä Rakennustieto Oy toteuttaa Rakennustietosäätiö RTS:n tarkoitusta tuottamalla ja myymällä sellaisia tuotteita ja palveluja, joiden avulla rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset ja kuluttajat voivat päivittäin toimia hyvän kaavoitus-, rakennus- ja kiinteistönpitotavan mukaan. Yleinen talouslama ja rakennustoiminnan alasajo syvenivät nopeasti vuoden 2008 lopulla. Yhtiön budjetti vuodelle 2009 osoittautui nopeasti liian optimistiseksi ja hallitus hyväksyikin helmikuussa yhtiölle uuden, alenevaan liikevaihtoon perustuvan budjetin, jossa myyntituottoja oli leikattu 5 %. Vuoden 2008 tappiollinen tulos yhdessä alenevan kysynnän kanssa heikensivät nopeasti maksuvalmiutta ja yhtiö aloitti jo 2008 lopulla mittavan säästöohjelman maksuvalmiuden ylläpitämiseksi ja kannattavuuden palauttamiseksi. Toimintavuoden päätavoitteeksi asetettiin kannattavuus. Tähän pyrittiin laskevan liikevaihdon oloissa tiukalla säästölinjalla. Koko henkilökunta oli lomautettuna kaksi viikkoa tammi- helmikuussa ja uudelleen kaksi viikkoa kesällä. Henkilötyövuosien määrä laski eläkkeelle ja osaaikaeläkkeelle siirtymisten ja irtisanoutumisten johdosta 7 htv. Henkilöstökuluissa säästettiin edelliseen vuoteen verrattuna noin 400 000 huolimatta palkkojen yleiskorotuksista syksyllä 2008 ja 2009. Muissa kiinteissä kuluissa saatiin aikaan yli 500 000 :n säästöt, jotka kohdistuivat kaikkiin menoeriin, myös markkinointiin ja tuotekehitykseen. Liikevaihto laski edellisestä vuodesta 750 000. Muuttuvien kulujen säästöillä saatiin kuitenkin myyntikate pidettyä lähes edellisen vuoden tasolla ja myyntikateprosentti nousi 66:sta 70:een. Yhtiön kokonaissäästöt olivat edelliseen vuoteen verrattuna runsaat 1 500 000. Tällöin muuttuvien kulujen säästö on suhteutettu toteutuneeseen liikevaihtotasoon. Yhtiö kykeni palauttamaan kannattavuutensa ja oli voitolla vuoden 2009 jokaisena kuukautena. Tämä paransi hitaasti maksuvalmiutta ja yhtiö selviytyi taloudellisista velvoitteistaan ajallaan ja lisälainaa ottamatta. Vuoden 2009 aikana siirryttiin talouden ohjauksessa ns. käsiohjaukseen. Tilausten ja maksujen hyväksymisvaltuudet keskitettiin toimitusjohtajalle, perustettiin hallituksen puheenjohtajan, toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan muodostama ad-hoc -ryhmä nopeisiin päätöksiin, tiivistettiin kassatilanteen seurantaa ja ennakointia ja otettiin käyttöön uuden talouspäällikön kehittämiä parempia talouden seuranta- ja ennakointityökaluja. Yhtiö irtisanoi Locus-lehden julkaisu- ja kustannussopimuksen ja Isännöintiliitto irtisanoi Kehittyvä Kiinteistö -lehden sopimuksen. Rakennustieto Tampere lopetti tappiollisen näyttelytoiminnan ja muutti pienempiin tiloihin ja kirjakaupan kannalta paremmalle kauppapaikalle. Yt-neuvottelukunta aloitti työnsä jo vuoden 2008 lopulla yhtiön taloudellisen tilanteen ja lomautusten johdosta. Neuvottelukunta on hakenut säästömahdollisuuksia ja seurannut tiiviisti säästöohjelman toteuttamista. Ytneuvottelukunnan työ jatkui koko vuoden ja sen panos on ollut merkittävä tekijä yhtiön maksuvalmiuden ja kannattavuuden palauttamisessa. Yt-neuvottelukunta jatkaa 12 Rakennustieto
työtään myös 2010. Syksyllä 2009 Rakennustietosäätiö RTS:n ja Rakennustieto Oy:n hallitukset käsittelivät ja tarkistivat Rakennustiedon strategiaa vuosille 2010 2014. Strategiassa lähdetään selkeästi siitä, että lähiajan tärkein tavoite on selvitä laman yli mahdollisimman vähin vaurioin ja valmistautua vuoden 2010 lopulla alkavaan kysynnän nousuun. Muita strategisia tavoitteita, joiden toteuttamiseen tarvittaisiin ulkopuolelta ostettavia palveluja, on siirretty aikataulussa eteenpäin. Yhtiö on vienyt vuoden 2009 aikana loppuun asiakassegmentointiin perustuvan organisaatiouudistuksensa, joka tähtää sisäisten resurssien parempaan käyttöön, myynnin ja markkinoinnin tehostamiseen, johtamisjärjestelmän selkiyttämiseen sekä liiketoiminnan kehittämiseen perinteisen tuotekehityksen sijaan. Tämä toimintakertomus noudattaa uuden organisaation mukaista toimintalogiikkaa, jota havainnollistaa kuva sivun alareunassa. Vuoden 2009 aikana jatkettiin niitä kehityshankkeita, jot- ka oli käynnistetty aiemmin ja jotka kasvattivat myyntituottoja kertomusvuodelle. Vuonna 2009 saatiin myyntiin Ratu-kortiston nettiversio Ratu Net, uusitut Sopimuslomake Net ja RT Tarviketieto Net sekä KiinteistöRYL ja InfraRYLin jatko-osia. Toimintasuunnitelman mukaisia kehityshankkeita karsittiin taloustilanteen vuoksi eikä muita suunniteltuja hankkeita toteutettu. Yhtiö siirsi eteenpäin myös muita toimintasuunnitelmaan sisältyneitä hankkeita kuten taloushallintojärjestelmän uusimisen, toimitilojen kunnostamisen, henkilöstöetuuksien lisäämisen sekä rekrytoinnin viestintään. Rakennustiedon ensimmäinen ympäristöohjelma valmistui vuoden 2009 lopulla. Rakennustieto Oy:n hallitus on osallistunut aktiivisesti yhtiön talouden parantamiseen ja pitänyt etusijalla kannattavuuden palauttamista. Yhtiön budjettitavoitteet vuodelle 2009 olivat 10 250 000 liikevaihtoa ja 150 000 liikevoittoa. Yhtiön tulos vuodelta 2009 on 9 700 000 liikevaihtoa ja 175 000 liikevoittoa. Liiketoiminnan kehittäminen Markkinatietoon perustuva tarjoaman uudistaminen Segmenttitasoisen yhteistyön koordinointi Sisäiset palvelut Asiakkuuksien hallinta Taloushallinto ERP CRM HR Logistiikka Asiakaspalvelu Myynti ja markkinointi Asiakastiedon haltuunotto 1. Asiakassegmentit 1. Rakennus- ja rakennesuunnittelu 2. Infra 3. Talotekniikka 4. Talonrakennusurakointi 5. Kiinteistönpito 6. Materiaali- ja tuoteteollisuus 2. Toiminnot Mediamyynti Tuotemyynti, alueorganisaatio Vähittäismyynti ja verkkokirjakauppa, kirjakauppaketju Markkinointi Tietopalvelu Sisältötuotanto segmenteille 1. Asiakassegmentit 1. Rakennus- ja rakennesuunnittelu 2. Infra 3. Talotekniikka 4. Talonrakennusurakointi 5. Kiinteistönpito 6. Materiaali- ja tuoteteollisuus 2. Toiminnot Ohjetoimitus Kirjatoimitus Lehtitoimitus Mediatoimitus Lomaketoimitus Näyttely RAKENNUSTIETO 13
Asiakaspalvelu -kuva Tampereen uuden TIETOkirjakaupan avajaisia vietettiin 1.4.2009. Asiakaspalvelu Asiakaspalvelu on se osa organisaatiosta, joka kohtaa päivittäin Rakennustiedon asiakkaat kuluttajista rakennusalan ammattilaisiin, suurista pieniin, henkilökohtaisesti ja sähköisesti. Toimintavuonna toteutetun organisaatiouudistuksen keskeisin asia oli asiakaslähtöisyys ja sen pohjalta lähtevä tietotarpeiden mukainen asiakkaiden segmentointi. Päämääränä on entistä paremmin tukea asiakkaidemme liiketoimintaa ja olla osana rakentamisen arvoketjua. Ollakseen asiakaslähtöinen pitää asiakaspalvelun eri osien hallita asiakassegmenttien asiakastieto ja sieltä saatava asiakaspalaute. Vuoden 2009 aikana luotiin edellytykset näiden toimintojen parantamiselle. Järjestelmien kehittämisellä ja toimenkuvien uudistamisella pyrittiin parantamaan tietojen keräämistä, jalostamista ja dokumentointia, jotta saamme asiakkaidemme ydinviestit kirjatuksi palvelu- ja tuotekehitystä varten. Rakennustiedon tuote- ja mediamyyntiin sekä markkinointiin lisättiin henkilöresursseja samalla kun toimenkuvia uudistettiin. Tavoitteena on asiakaslähtöinen tuotekehitys myynnin ja markkinoinnin vuorovaikutuksessa strategian asettamien tavoitteiden mukaisesti. Asiakaspalvelusta vastasi varatoimitusjohtaja Heimo Salo. Tietopalvelu Tietopalvelu-ryhmä tuottaa asiakassegmenteille tietotuotteita ja tietopalveluja. Tietopalveluryhmään kuuluvat: Ohje- ja säännöstoimitus Mediatoimitus Lomaketoimitus Kirjatoimitus Lehtitoimitus Näyttely Toimintavuonna 2009 tietopalvelu-ryhmän työtä käynnistettiin. Tietopalvelujohtajien, toimituspäälliköiden ja näyttelypäällikön sekä muun henkilöstön toimenkuvat tarkistettiin uuden organisaation mukaisiksi. Toimenkuvien tarkistuksen yhteydessä tehtiin sisäisiä siirtoja, joilla vahvistettiin tuotannon kapeikkoja. Vuoden aikana täsmennettiin tuotteiden ja liikevaihdon jakautumista eri segmenteille sekä koordinoitiin eri tuotteiden tuotantoohjelmat. Tietopalvelutuotteiden kehittäminen tapahtuu yhtiön Liiketoiminnan kehittämisryhmässä, jonka jäseninä ovat segmenteistä vastaavat tietopalvelujohtajat. Vuoden 2009 keväällä lakkautettiin Tampereen Rakennustiedon näyttely. Vuoden lopussa päättyivät kahden lehden, Locus ja Kehittyvä Kiinteistö, julkaisu- ja kustannussopimukset. Lehtitoimituksen henkilöresurssit 14 Rakennustieto
Tampereen TIETOkirjakaupan alakertaan tehtiin vuokrattava koulutus- ja näyttelytila. sopeutettiin vastaamaan muuttunutta tarvetta. Vuonna 2009 valmistuivat ensimmäinen KiinteistöRYL ja Infra- RYLin osat 2 ja 4. Laadittavana olivat MaaRYL, Runko- RYL sekä SisäRYL. Ohje-, säännös- ja tarvikekorttituotanto toteutuivat tavoitteiden mukaisina. Sopimuslomakevalikoimaa laajennettiin kiinteistöalan sopimuksilla. Locus-lehdestä tehtiin kaksi kaksoisnumeroa kustannusten säästämiseksi, muutoin lehdet ilmestyivät julkaisuohjelmansa mukaisesti. Kirjatuotannossa keskityttiin teknisiin käsikirjoihin ja kirjojen taloudellinen tulos oli budjetin mukainen. Näyttelytoiminnassa panostettiin näyttelyn markkinointiin, koulutustarjontaan ja tilavuokrauksen tehostamiseen. Vuoden lopulla laadittiin tietopalvelun tuotanto-ohjelma, joka sisältyy Rakennustieto Oy:n toimintasuunnitelmaan 2010. Tietopalvelu-ryhmästä vastasi toimitusjohtaja Markku Salmi. Liiketoiminnan kehittäminen Liiketoiminnan kehittämistä varten uuteen organisaatioon perustettiin toimintavuonna LIKE-ryhmä. Se koostuu asiakassegmenttien tietopalvelujohtajista ja sillä on kiinteät yhteydet organisaation muihin yksiköihin ja päätöksentekoon. LIKE-ryhmän kanssa kiinteässä yhteistyössä toimii IT-osasto, koska varsin suuri osa liiketoiminnasta ja kehitettävistä uusista tuotteista on sähköisiä tuotteita. Vuoden 2009 aikana Rakennustiedon tuotekehityssalkku otettiin entistä paremmin haltuun uusimmalla työkaluja ja menetelmiä uusien tuotteiden kustannusten ja tuottojen arvioimiseksi. Samalla pystyttiin entistä helpommin arvioimaan tuotekehitysvaiheessa olevien tuotteiden keskinäistä paremmuutta ja riippuvuutta. Keskeisenä ajatuksena liiketoiminnan kehittämisessä ja varsinkin LIKE-ryhmän työssä on markkinatietoon perustuvan tarjoaman uudistaminen ja segmenttitasoisen yhteistyön koordinointi. Tälle työlle luotiin syksyllä hyvät perusteet ja se on hyödynnettävissä tulevina vuosina. Liiketoiminnan kehittämisestä vastasi varatoimitusjohtaja Heimo Salo. Sisäiset palvelut Toimintavuoden aikana Rakennustieto Oy:n sisäiset palvelut selkeytettiin yhtenäiseksi toiminnoksi sisältäen talous- ja henkilöstöhallinnon, toimisto- ja kokouspalvelut sekä varastotoiminnot. Vuoden alkupuolella korostui kassatilanteen hallinta ja maksuvalmiuden ylläpitäminen. Organisaatiouudistuksen käyttöönottamiseksi käynnistettiin liikevaihdon ja asiakkuuksien jako segmenteittäin sekä aloitettiin talouden raportointijärjestelmän muuttaminen uuden organisaation mukaiseksi. Talouden seuranta- ja ennustemenetelmiä kehitettiin ja luotiin uusi tuoteryhmittäinen seurantatyökalu hallitukselle tapahtuvaan raportointiin. Sisäiset palvelut -yksiköstä vastasi talouspäällikkö Eija Karonen. RAKENNUSTIETO 15
Kortistojen sivumääräiset jakaumat RT-rakennetyypit tietomallinnuskäyttöön. RT CAD mallinnustyypit 391 s. Hakemisto 253 s. SisäRYL 416 s. Ohjeet 456 s. RYL-kirjat 8 kpl 2 736 s. Ohjeet 5 066 s. MaalausRYL 366 s. Säännökset 485 s. Tarviketieto 1 866 s. Säännökset 2 104 s. RT Tuotetieto 764 s. SIT RT-kortisto yhteensä 12 163 sivua. Rakennustarvikkeet-hakemisto 699 s. (paperiversio poistui 2009), jatkossa vain nettituotteena. SIT-kortisto yhteensä 2487 sivua. Asiakassegmentit Rakennus- ja rakennesuunnittelu Rakennus- ja rakennesuunnittelusegmentin asiakkaita ovat arkkitehti- ja rakennesuunnittelijat. Tavoitteena on tarjota jatkuvasti määräysten muutosten mukaan uusiutuvaa ja täydentyvää rakennusalan ammattitietoa RT-kortiston, käsikirjojen ja tiedotuksen avulla. Rakennus- ja rakennesuunnittelusegmentille julkaistiin asuntosuunnittelua, ulkotilojen suunnittelua sekä pysyvien työpaikkojen puku-, pesu- ja wc-tiloja koskevia uusittuja RT-tilasuunnitteluohjeita. Rakenteiden suunnittelua koskevina ohjeina uusittiin sahattua ja höylättyä puutavaraa sekä puun jatkojalosteita kuten puuikkunoita koskevia ohjeita. Perustusten vedeneristysohjeita ja rakenteiden murtosuojausta koskevia ohjeita päivitettiin. Rakennemääräysten muistilista rakennesuunnittelijoille uusittiin vastaamaan eurokoodien mukaista suunnittelua ja uusia vuonna 2010 voimaan astuvia energiamääräyksiä. Muistilista energiamääräysten muutoksista julkaistiin myös rakennusalan johtajien käyttöön. Rautatalon, Akateemisen kirjakaupan ja Taidehallin julkisivu- ja kattoikkunadetaljeja koskevia ohjeita julkaistiin. RT-netissä julkaistiin lisäksi rantarakentamista ja energiatehokkuutta koskevat RT-ideaohjeet. Toimintavuonna julkaistut RT- ja SIT-ohjekortit on lueteltu sivulla 57. Rakennussuunnitteluun suunnatuista kansainvälisistä kirjahankkeista ilmestyivät Alvar Aallon Viipurin kirjastoa koskeva englanninkielinen julkaisu, Newly Drawn Emerging Finnish Architects - julkaisu sekä Kotina puinen kaupunkikylä, joka tehtiin sekä suomen- ja englanninkielisenä että venäjän- ja englanninkielisenä painoksena. Kirmo Mikkolan kirjoituksia julkaistiin Jorma Mukalan koostamana Arkkitehtuurilinjoja-kirjana, joka sai huomiota myös julkisuudessa television ja lehdistön kautta. Rakennussuunnitteluun kohdistetun RT- kortiston nettiversion käyttäjien määrä ylitti 3000 tilaajan rajan, mikä vastasi noin 50 % tilaajista. CD:n tilaajia oli toimintavuonna 2400 ja RT- kansioversion käyttäjiä vielä 950 tilaajaa. Kehitystyön tavoitteena on soveltaa kokemustieto myös entistä paremmin asiakkaiden digitaalisilla työasemilla käytettäväksi ja jakaa se ajantasaisena netin välityksellä. RT-ohjeet ja RYL-käsikirjat hyväksytetään lausunto- ja konsensusmenettelyllä, millä varmistetaan tiedon oikeellisuus. Kirjoja tuotetaan rakennus- ja rakennesuunnittelusegmentille ammattisuunnitteluun raportteina ja pamfletteina sekä vuosi- ja käsikirjoina. Segmentin markkinointi ja myynti on järjestetty netin avulla tiedotuksen ja tuotetarjonnan sekä kirjakauppaverkoston puhelinmyynnin avulla. Rakennus- ja rakennesuunnittelusegmentin tietopalvelujohtajana toimi Markku Lappalainen. Infra Infra on Rakennustieto Oy:n asiakassegmenteistä uusin. Se tarjoaa luotettavaa tietopalvelua infran rakennuttajille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, oppilaitoksille ja opiskelijoille sekä kirjastoille. Infrasegmenttiin sisältyy infran uudisrakentaminen, korjaaminen ja ylläpito. Segmentin tietopalvelu keskittyi toimintavuonna alan en- 16 Rakennustieto
Talotekniikka RYL 2002 696 s. Ratu-kirjat 1 464 s. Suunnitteluohjeet 1 043 Tuotetieto 197 s. Ohjeet 2 360 s. Hukat 27 s. Tiedotteet 174 s. Säännökset 1 150 s. Tiedonjyvät 352 s. LVI Kone-Ratu 222 s. Korjaus-Ratu 720 s. Talo-Ratu 801 s. Ratu LVI-kortisto yhteensä 4755 sivua. Ratu-kortisto yhteensä 4451 sivua. simmäisen laatuvaatimusasiakirjan, Infra RYLin, tuotantoon. Toimintavuonna valmistui kaksi osaa InfraRYListä käsikirjana, InfraRYL 2006 osa 3 Järjestelmät ja täydentävät rakenteet ja InfraRYL 2006 osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet. Toimintavuonna päivitettiin ja täydennettiin InfraRYLin osaa 1 Väylät ja alueet. Päivitykset julkaistiin InfraRYL Netissä ja nettisivulla www.rts.fi/infraryl. Vuoden lopussa oli käytössä InfraRYL Net versio 2009/3. Toimintavuonna jatkettiin Infra-nimikkeistöjärjestelmän laadintaa päivittämällä Infra 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö ja määrämittausohje versioon 2.1 sekä saatiin toimenpidenimikkeistö koekäyttöön. Infra-ala oli laajasti mukana kehitystyössä. Sekä RYLit että nimikkeistö tehdään vaativalla konsensuksella, joten Rakennustiedon toimikunnat olivat merkittävässä roolissa. Infrasegmentin tietopalvelujohtajana toimi Lea Vettenranta. Talotekniikka Talotekniikkasegmentin tavoitteena on tarjota asiakaslähtöisesti tietopalveluja talotekniikan ammattilaisille erilaisiin tarpeisiin. Asiakkaita ovat LVI-suunnittelijat LVI-urakoitsijat ja -asentajat rakennuttajat ja kiinteistön omistajat kiinteistöyhtiöt ja isännöitsijät kiinteistöjen huolto- ja kunnossapito-organisaatiot kuntien ja valtion virastot ja laitokset seurakunnat oppilaitokset ja opiskelijat kirjastot. Segmentin tietopalvelua olivat toimintavuonna ensisijaisesti LVI-kortisto, LVI-selostus CD ja TalotekniikkaRYL 2002, mutta tietopalvelua oli myös omassa ja välitettävässä kirjallisuudessa, lomakkeissa ja Kehittyvä Kiinteistö lehdessä. LVI-kortistoa julkaistiin sähköisesti LVI Net palveluna ja LVI-kortisto CD:nä. TalotekniikkaRYL 2002 kuuluu kortistoon. LVI Netin ja LVI-kortisto CD:n käyttäjillä on käytettävissä RT Tarviketieto Net palvelu. LVI Net palvelua päivitetään jatkuvasti sitä mukaa kuin tuotteita ilmestyy. LVI-kortisto CD:tä päivitettiin kolme kertaa toimintavuoden aikana. LVI Net palvelulla oli käyttäjiä toimintakauden lopussa yli 1200 ja LVI-kortisto CD:llä yli 530. LVI-kortisto CD:n tilaajia pyrittiin saamaan LVI Net käyttäjiksi. LVI Netiä kehitettiin mm. käytettävyyttä parantamalla. Ohjetietoa linkitettiin Tarviketieto Netin tuotetietoon. Asiakastuki auttaa tuotteiden käyttöönotossa ja käytössä. Kortistoa täydennettiin mm. seuraavilla ohjekorteilla: Uimahallien ja virkistysuimaloiden LVIA-suunnittelu, Kiinteistöjen kaukojäähdytys. Lisäksi Hanketietokortti 09 ja Talotekniikan suunnittelun tehtäväluettelo TATE 09 julkaistiin testikäyttöön. Tiedonjyväkortit käsittelivät vesimaksua ja vesimittareita. Myös säännöstiedostoa täydennettiin runsaasti: RakMK C3, D2, D3, E1 jne. Lisäksi päivitettiin Rakentamismääräysten muistilista pääsuunnittelijalle (arkkitehti) ja uutena ilmestyi Rakentamismääräysten muistilista energiamääräysten aiheuttamista muutoksista rakennusurakoitsijoille ja rakennuttajille. Vuoden 2010 tuotannossa otetaan ohje- ja tiedonjyväkorteissa huomioon energia- ja korjausnäkökulmat sekä ympäristövaikutukset. Toimintavuonna 2009 julkaistut RAKENNUSTIETO 17
LVI-ohjekortit ja tiedonjyväkortit on lueteltu sivulla 58. LVI Net -palveluun liitettiin Käyttöikälaskin (excel), jonka avulla voidaan määritellä kiinteistön järjestelmien ja laitteiden jäljellä oleva käyttöikä. KH-kirjat 697 s. Asuintalon ATKhuoltokirja 179 s. Asuintilojen käyttöohjeet 50 s. Ohjeet 2 349 s. LVI-selostus CD ohjelma on tarkoitettu LVI-selostusten laadintaan. LVI-selostus CD helpottaa, selkeyttää ja yhdenmukaistaa LVI-selostusten laadintaa. Selostuspohjana on TalotekniikkaRYL 2002 -nimikkeistö. TalotekniikkaRYL 2002:n päivitystyön valmistelu käynnistettiin toimintavuoden lopussa. Keväällä 2010 tehdään päivitystarvekysely. Tavoitteena on saada varsinainen päivitystyö käyntiin syksyllä 2010. SopimuslomakeNet -palveluun liitettiin myös testikäytössä olevat ohjekortit Talotekniikan suunnittelun tehtäväluettelo TATE 09 ja Hanketietokortti 09. Vuonna 2010 talotekniikan sopimusasiakirjatarjontaa ja -tarvetta seurataan ja yhteistyökumppanuuksia pyritään luomaan. Kehittyvä Kiinteistö lehteen (8 nroa) tuotiin segmentin kautta talotekniikkatietoa. Talotekniikkasegmentin tietopalvelujohtajana ja LVI-kortiston päätoimittajana toimi Tiina Strand. Talonrakennusurakointi Talonrakennusurakoinnin asiakassegmentti on laaja ja palvelee hyvin erikokoisia toimijoita. Asiakkaita ovat rakennusliikkeet suurista pieniin, työkunnat, alan oppilaitokset, rautakaupat ja rakennustyön valvonta. Toiminnan tavoitteena on tarjota luotettavaa ja käyttökelpoista tietopalvelua toimijoiden hyvinkin erilaisiin tietotarpeisiin sisältäen keskeisen tietopalvelun, kuten laatuvaatimukset ja laadunvarmistus, hyvät käytännöt, sopimustekniikka, tuottavuus, työturvallisuus ja nimikkeistöt. Pienille toimijoille on tarpeen kehittää tiiviitä ja helppokäyttöisiä tietokokonaisuuksia, joiden käyttöönottokynnys on matala. Tietopalvelu koostuu Ratu-kortistosta, Rakennusalan työturvallisuus -kansiosta, Rakennustaito-lehdestä, Rakentajain kalenterista, omasta ja välitettävästä kirjallisuudesta, lomakkeista, RT-julkaisuista, erityisesti RYLeistä sekä Klara Net -kustannuslaskentaohjelmistosta. Tuotekohtainen koulutus ja asiakastuki parantavat asiakkaan tietopalvelusta saamaa hyötyä ja käyttökokemusta. Toimintavuoden tietopalvelu on kuvattu tuotekohtaisissa esittelyissä. Toimikuntatyöskentely on konsensusta vaativien tietopalveluiden tekemisessä edelleen käytössä. Ratu-kortiston kolmevuotinen korjausrakentamisen menetelmien ja menekkien päivitys jatkui ja toimintavuonna Tuotetieto 1868 s. Säännökset 1 290 s. KH-kortisto yhteensä 6634 sivua. Tiedonjyvät 201 s. KH valmistui 20 korjausohjekorttia. Toimintavuonna julkaistut Ratu-tietokortit on lueteltu sivulla 58. Tietopalvelutuotteiden integrointi keskenään ja osaksi yritysten omia järjestelmiä on tulevaisuuden kehityssuunta. Tiedon julkaisumuoto valitaan käyttäjän ja tiedon käytettävyyden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Maksuttomat tiedotepalvelut pitävät toimijat uusimman tiedon tasalla. Talonrakennusurakointisegmentin tietopalvelujohtajana toimi Raija Lahtinen. Kiinteistönpito Kiinteistönpitosegmentin tavoite on ohjeistaa kiinteistöjen käyttäjiä ennakoivaan ja suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Segmentin tuotteita olivat toimintavuonna mm. KH-kortisto sekä kiinteistönpidon kirjat, lomakkeet, lehdet ja koulutus. Elokuussa julkaistiin ensimmäinen palvelujen RYL, KiinteistöRYL 2009 Kiinteistöpalveluiden yleiset laatuvaatimukset, joka julkaistiin kirjana ja KH Net -kiinteistötietopalveluun liitettynä Internet-sovelluksena. KiinteistöRYL auttaa kiinteistöpalveluiden ostajaa, myyjää ja käyttäjää kiinteistönpidon määrittelyssä, toteutuksessa ja toteutuksen valvonnassa kaikenlaisissa kiinteistöissä. Julkaisun laadintaan osallistui lähes 100 kiinteistö-, rakennusja talotekniikka-alan asiantuntijaa seitsemässä eri toimikunnassa. Rakennustieto ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus aloittivat joulukuussa KiinteistöRYLin aineistoon perustuvan laatukoulutuksen yhteistyössä Kiinteistöpalvelut ry:n ja Suo- 18 Rakennustieto
men Isännöintiliiton kanssa. Koulutusyhteistyö jatkuu vuonna 2010. KH-kortistoa julkaistiin entiseen tapaan KH Net -kiinteistötietopalveluna ja KH-kortisto CD:nä. Ohjekortteja julkaistiin 16 kpl (228 sivua). Niissä käsiteltiin mm. murtosuojausta, kiinteistönpitonimikkeistöä, piha-alueiden kasvien hoitoa sekä ulkoleikkipaikkojen kunnossapitoon liittyviä toimenpiteitä ja määräyksiä. Tiedonjyviä julkaistiin 7 kpl (20 sivua). Aiheina olivat mm. putkiremontit ja vesimaksut. Säännöskortteja julkaistiin 34 kpl (211 sivua). Joukossa olivat mm. kirjanpitolaki ja viestintämarkkinalaki. Tuotekortteja julkaistiin 157 kpl (545 sivua). Toimintavuonna julkaistut KH-ohjekortit ja tiedonjyvät on lueteltu sivulla 58. KH Netiin liitettiin käyttöikälaskin, jonka avulla voidaan määritellä kiinteistön järjestelmien ja laitteiden jäljellä oleva käyttöikä. Laskin vertaa asennusvuotta keskimääräiseen käyttöikään ja ilmoittaa kunnon värikoodeina. Laskinta voi käyttää apuna kiinteistön teknisen PTS:n laadinnassa. Vuonna 2010 KH-kortistoon lisätään mm. sopimusasiakirjojen laadintaohjeita. Myös kaikki hissikortit päivitetään vastaamaan uusia EU-määräyksiä. Sopimuslomake Net -palveluun tuli merkittävä lisä kiinteistönpidon sopimusasiakirjoja, kun palvelussa julkaistiin noin 20 kpl Kiinteistöalan Kustannus REP Oy:n lomakkeita. Vuonna 2010 palveluun lisätään edelleen kiinteistönpidon asiakirjoja. Rakennustieto julkaisi kahta kiinteistöalan lehteä, Locusta ja Kehittyvää Kiinteistöä. Molemmat ilmestyivät 8 kertaa. Kiinteistönpitosegmentin tietopalvelujohtajana toimi Ilmo Rekonen. Rakennusmateriaali- ja -tuoteteollisuus Segmentin liiketoimintavolyymi koostui kortisto-, lehti- ja kirjamediasta sekä Helsingin Rakennuskeskuksen näyttelytoiminnasta. Rakennusmateriaali ja -tuoteteollisuus -asiakassegmentti palveli myös tietopalvelujemme tilaajia. Kortistomedia tarjosi kattavaa, ajantasaista ja käyttövalmista tietoa rakennusmateriaaleista ja -tuotteista suunnittelun tarpeisiin ja rakennustuotevalintoihin. Kortistomedian tuottaa mediatoimitus. Toimintavuoden lopussa alettiin ideoida TietoMediaa, joka kattaa kaikki Rakennustiedon mediapalvelut. TietoMediasta luodaan rakennusalalle mediabrändi. Yhtiön organisaatiouudistuksen tavoitteiden mukaisesti TietoMedia tarjoaa kohdennettua ja asiakaslähtöistä mediapalvelua hyödyntäen Rakennustiedon koko mediavalikoimaa. TietoMediassa korostetaan ohje- ja tarviketiedon linkittämistä, mikä on selkeä kilpailuetu verrattuna markkinoiden muihin mediapalveluihin. Toimintavuonna solmittiin Rakennustiedon ja Puuteollisuusyrittäjät ry:n välinen kumppanuussopimus, jonka tavoitteena on lisätä rakennusalan ammattilaisten ja päätöksentekijöiden tietoisuutta puuteollisuusyrittäjien tarjoamista tuotteista ja palveluista. Sopimuksen tarkoituksena on myös pitkäjänteisesti kehittää puuteollisuustuotteiden tuoteinformaatiota, markkinointia, vientiä, tuotekehitystä sekä rakennusalan ohjetuotantoa puuteollisuuden alueella. Rakennusmateriaali- ja -tuoteteollisuussegmentin tietopalvelujohtajana toimi Tuomo Kämäräinen. Diagrammi 2: Talo 2000 -tuotenimikkeistön mukainen jakauma Rakennustarvikkeet-tietokannassa, yhteensä 22 000 tuotetta, 2600 yritystä Diagrammi 1: Mediapalveluiden liikevaihto 2009 Helsingin Rakennuskeskus 300 000 Kirjamedia 20 000 Rakennuskalusto ja -välineet 6 % Kiinteistön hoito- ja toimintavarusteet 5 % Maa- ja aluerakennustuotteet 9 % Lehtimedia, bannerit 340 000 Kortistomedia 1 300 000 Talotekniikkatuotteet 18 % Runkorakennustuotteet 16 % Täydentävät rakennustuotteet 15 % Rakennusvarusteet ja kalusteet 13 % Yhteensä 1 960 000 Pintatuotteet 18 % RAKENNUSTIETO 19
RT CAD -kirjastot RT Net -palvelu RT-rakennusselostus Net LVI Net -palvelu <> RT Tarviketieto Net <> <> <> Infra RYL Net SIT Net -sisustustietopalvelu <> <> <> <> KH Net -kiinteistötietopalvelu Ratu Net -palvelu Tuotteet ja palvelut Ohjeet ja säännökset Ohje- ja säännöstoimitus vastaa asiakassegmenttien ohje- ja säännöstuotannosta. Toimintavuonna valmistui eri kortistoihin 103 ohjekorttia, 120 säännöskorttia ja 9 tiedonjyvää. Ilmestyneet ohjekortit on lueteltu sivulla 57. Toimituksessa oli 2009 laadittavana ennätysmäärä RYLkirjoja (Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset), kun työn alla olivat samaan aikaan MaaRYL, RunkoRYL, Sisä- RYL, MaalausRYL sekä InfraRYL osa 1:n päivitys. Näistä MaaRYL, RunkoRYL ja InfraRYL osa 1 ilmestyvät 2010 aikana. Ohje- ja säännöstoimituksen toimituspäällikkönä toimi Irja Hansio. mediatuotteet Mediatoimitus vastaa asiakassegmenttien kortistomedian tuottamisesta ja toimii läheisessä yhteistyössä myös mediamyynnin kanssa. Mediatoimitus tuotti informaatiota rakennustarvikkeista ja -materiaaleista sekä palveluista. Mediatuotteet julkaistiin sekä painettuina RT-tarvikekortteina että sähköisesti RT-, SIT-, KH- ja LVI Netissä ja RT-tarviketieto Netissä sekä RT-rakennusselostus Net -ohjelman tarviketietopankissa. Sähköinen tarviketieto sisälsi myös tuotteiden 2D-detalji-, GDL- ja tekstuurikirjastoja. Tarviketietoa linkitettiin nettikortistojen ohjekortteihin. RT Tarviketieto Netin tie- tokantaa päivitettiin aktiivisesti vastaamaan mahdollisimman hyvin rakennustuotemarkkinoiden tarjoamaa. Mediatoimituksen toimituspäällikkönä toimi Tuomo Kämäräinen. Sopimusasiakirjat Sopimusasiakirjavalikoima koostuu rakennus- ja kiinteistönpitoalan sopimuslomakkeista, tehtäväluetteloista, asiakirjamalleista ja sopimusehdoista. Tuotteita julkaistaan paperilomakkeina ja Internetissä Sopimuslomake Net -palvelussa osoitteessa www.sopimuslomake.net. Lomakkeiden jakelujärjestelmän Sopimuslomake Net -palvelun uusi versio julkaistiin kesäkuussa 2009. Palvelu integroitiin Rakennustiedon lisenssienhallinta- ja tuotetietojenhallinta-tietokantoihin, joiden avulla palvelun sisällön ja käyttäjätietojen hallinnointi tehostuu. Palvelussa toteutettiin uusi lomakeverkkokauppa, jossa asiakas pystyy täysin omatoimisesti asioimaan koko lomakkeen täyttämis- ja ostoprosessin ajan. Palvelussa julkaistaan täytettäviä lomakkeita, ladattavia tiedostoja ja linkkituotteita. Täytettävät lomakkeet luodaan palveluun rakennetulla työpöydällä suoraan asiakkaiden käytettäväksi. Uusi teknologia mahdollistaa jatkossa lisäpalveluiden liittämisen palveluun. Rakennustieto Oy ja Kiinteistöalan Kustannus REP Ltd solmivat jälleenmyyntisopimuksen koskien REP-lomakkeiden välittämistä Sopimuslomake Net -palvelussa. Sopimus on ensimmäinen sähköisten tuotteiden jälleenmyyntisopimus. Viheraluerakentajat ry ja Sopimusasiakirjat-yksikkö jär- 20 RAKENNUSTIETO