RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS RAKENNUSTIETO OY. Toimintakertomus 2006

Transkriptio

1 RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS RAKENNUSTIETO OY Toimintakertomus 2006

2

3 Yliasiamiehen katsaus Matti Rautiola, yliasiamies Kulunutta toimikautta 2006 leimasivat näkyvät ja tuntuvat henkilövaihdokset. Professori Gunnel Adlercreutz siirtyi eläkkeelle vuoden lopussa, 11 vuoden palveluksen jälkeen. Hänen ryhtyessään syyskuussa 1995 Rakennustietosäätiön yliasiamieheksi ja samalla koko Rakennustietokonsernin johtajaksi, maamme oli syvän laman jälkitunnelmissa, joka heijastui väistämättä myös Rakennustiedon toimintaan. Rakennustietosäätiön hallituksen puheenjohtaja, arkkitehti Erkki Aho luopui myös tehtävästään vuoden 2006 lopuksi, oltuaan seitsemän vuotta hallituksen peräsimessä. Lausun koko talon puolesta heille suuret kiitokset siitä, että takavuosien synkistä pilvistä huolimatta Rakennustieto on vakiinnuttanut asemansa rakennusalan yhteisenä tietotalona. Toiminta on tasaisesti laajentunut ja talo on tullut tunnetuksi arvostettuna ja luotettavana tiedon tuottajana, julkaisijana, kustantajana sekä jakelijana. Rakennusalan asiantuntijuuden kokoava toimikuntatyöskentelyn malli on ainutlaatuinen ja kelpaa esimerkiksi rakennusalan hyvistä, läpimenevistä käytänteistä myös muualle maailmaan. Gunnel Adlercreutzin poikkeuksellisen laajaan kansainväliseen kokemukseen perustuva visionäärinen ja taitava luotsaaminen johti talon kehityksen kohti menestystä. Jatkuvuuden takaa se, että hän jatkaa toistaiseksi säätiön hallituksen puheenjohtajana. Erkki Ahon innostava, talon arjesta kiinnostunut asenne, hänen laajat yhteytensä rakennusalaan ja yhteistyöhakuisuutensa ovat siivittäneet tätä myönteistä kehitystä. Edellä mainituista syistä tämänvuotinen yliasiamiehen katsaus painottuu menneen vuoden sijasta tulevan vuoden haasteisiin. Talo on huippukunnossa. Samalla kuitenkin kilpailu kovenee, lajit muuttuvat ja jatkuvaan liikkeeseen on vain sopeuduttava. Uudet haasteet liittyvät mm. lähialueilla tapahtuvan taloudellisen ja rakennustoiminnan virkistymiseen. Venäjän ja Itämeren alueen voimakas kasvu ja muutosprosessi kiinnostavat suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita. Yhteistyöhön on ilmoittautunutkin jo useita tahoja. Suomalaisen rakentamisen malli on vientikelpoinen ja levittäytyessään Itämeren alueelle se loisi yhteisiä pelisääntöjä kaikille alueella toimiville. Toimintaympäristö muuttuu myös kotikentällä. Rakentamisen toimintamallit, teknologia, taloudelliset omistusjärjestelyt ja uudet suunnittelun kulttuurit muokkaavat rakennustiedon käyttöä. Asiakasnäkökulma edellyttää tuotteiden ja palvelujen kriittistä arviointia ja uudistamista. Toisaalta Rakennustiedon yhteiskunnallisen roolin terävöittämiseen ja yhteistyön syventämiseen on panostettava. Palveluidemme tulee tarjota yhteiskunnalle sen tarvitsemia tietoja ja työkaluja väestön ikääntymisen problematiikkaan, ilmastomuutoksen hallintaan rakennetussa ympäristössä ja korjausrakentamisen massiiviseen ja monimuotoiseen tarpeeseen. Alkanut vuosi on strategian uudistamisen vuosi. Se merkitsee sitä, että omaa organisaatiota tarkastellaan osaamisen ja organisaation toimivuuden näkökulmasta ja asiakkaiden tuntemusta pyritään parantamaan. Toimintakentän muutosten ennakointia kuvaa esimerkiksi tietomallipohjaisen rakennusselostuksen kehittämishanke. Selostus tulee tarjoamaan uuden työkalun rakennussuunnitteluun, jonka perusteella tuotemalliin voidaan liittää älykäs tarviketieto ja selostustieto. KH-kortisto on ensimmäisenä kortistona siirtynyt kokonaan sähköiseen muotoon. Uudet käyttökulttuurit edellyttävät sensitiivistä asennoitumista ja uusien työkalujen kehittämistä kehittyville markkinoille. Vuoden 2005 tappiollisen tilinpäätöksen jälkeen konsernin tulosparannus oli roima ja vuosi 2006 selvästi voitollinen. Positiiviseen tulokseen vaikuttivat toisaalta luopuminen tappiollisista Omakotilehdestä ja Kuntatekniikka-lehdestä, toisaalta kolme keskeistä hanketta ja niihin liittyvät mainetta niittäneet julkaisut: InfraRYL, Kerrostalot sekä Huvilat ja saunat. Rakennustiedon yhdeksi merkittäväksi toimintamuodoksi on vakiintumassa luokitustoiminta, joka tarjoaa kiinteistön omistajille, rakennuttajille ja teollisuudelle vapaaehtoisen, markkinaehtoisen toimintamallin, vaihtoehdon normatiiviselle ohjaukselle. Eräänlainen merkkipaalu tavoitettiin, kun rakennusmateriaalien M1 -päästöluokitus myönnettiin kerran. Uutena asiana mainittakoon PromisE -luokitustoiminnan ja siihen liittyvän kehitystyön siirtyminen Rakennustiedon hallintaan. Vaikka säätiön tutkimusresurssit ovat hyvin pienet, toimintamuoto on varsin tärkeä. Sen varaan tukeutuu oma sisältötuotantomme, joka takaa aineiston julkaisutoimintaan. Konsernin kehityspanos oli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna, mikä näkyy vahvana tuotepalettina ja menestyksenä jatkossakin. YLIASIAMIEHEN KATSAUS

4

5 Rakennustieto Rakennustietosäätiö RTS on yksityinen ja yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävänä on edistää sekä hyvää kaavoitus- ja rakennustapaa että hyvää kiinteistönpitotapaa. Säätiötä ja sen toimintaa johtavat hallitus ja edustajisto, jossa koko rakennusala on edustettuna 47 järjestön ja yhteisön kautta. Rakennustietosäätiö RTS ja sen kokonaan tai osittain omistamat yhtiöt muodostavat organisaation, josta käytetään nimeä Rakennustieto. Rakennustietoon kuuluvat säätiön kokonaan omistama Rakennustieto Oy sekä RTS:n ja Rakennustieto Oy:n yhdessä enemmistöomistajina omistamat ET-INFOkeskuse AS (RTS 29 %, Rakennustieto Oy 25 %), St. Petersburg Construction Centre Ltd (RTS 40 %, Rakennustieto Oy 40 %), Moscow Construction Centre Ltd (RTS 21 %, Rakennustieto Oy 20 %, PCC 10 %) sekä Latvia Building Centre Ltd (RTS 30 %, Rakennustieto Oy 30 %). Lisäksi RTS on vähemmistöosakkaana Haahtela-kehitys Oy:ssä (RTS 7 %). Rakennustietosäätiö RTS on Rakennustiedon emoyhteisö ja toimii koko yhteisön tutkimus- ja kehitysyksikkönä. Kannattaviksi itsenäisiksi liiketoiminnoiksi muotoutuvat hankkeet siirtyvät yleishyödylliseltä säätiöltä yhtiölle. Säätiö osallistuu Rakennustiedon yhtiöiden toimintaan sekä henkilötasolla edustajiensa kautta että organisoimalla ja rahoittamalla laajaa toimikuntatyöskentelyä. Säätiön oma tutkimuspanos on vakaa niin henkilö- kuin budjettirahoituksen osalta. RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS Yleistä Edellisestä toimintavuodesta periytynyt haaste, talouden kääntäminen paremmaksi, onnistui. Rakenteelliset korjaukset tehtiin ja Rakennustieto Oy:n tulos saatiin selvästi positiiviseksi, säätiön tulos jäi edelleen hieman tappiolliseksi. Kortistojen kehittämisessä verkkopohjaisiksi palveluiksi otettiin suuri kehitysaskel, kun KH-kortiston nettiversio, KH Net, otettiin käyttöön joulukuussa. Muut kortistot seuraavat nopealla aikataululla. Toimintavuonna saatiin kaksi merkittävää tunnustusta. Rakennusalan yhteisiä laatuvaatimuksia tuottava hanke InfraRYL luokiteltiin Tekesin Infra-teknologiaohjelman yhdeksi top-ten -hankkeeksi. Ensimmäiset julkaisut valmistuivat ja aloitettiin ylläpitotoimet sekä jatkohankkeiden valmistelu. Arvostettu Suomalainen kerrostalo -tutkimuksen kirjasarja sai upean jatkon, kun sen yhteenveto-osa, Kerrostalot , valmistui. Kirja oli vuoden Tieto-Finlandia -ehdokkaana. Rakennusmateriaalien päästöluokituksen suosio jatkui. Toiminta täytti 10 vuotta ja joulukuussa jaettiin kunniakirja luokituksen tilanneelle yritykselle. Järjestelmä on maailman laajin ja toimivin. ProIT-tulosten pohjalta valmistui kaksi julkaisua: Tuotemallintaminen rakennushankkeessa, yleiset periaatteet ja Tuotemallintaminen arkkitehtisuunnittelussa. Säätiön yleishyödyllisyyttä hyödynnettiin erityisesti toimikuntatyöskentelyssä, jossa alan parhaat asiantuntijat antoivat panoksensa työhömme tietäen, että tulos tulee koko alan käyttöön. Tätä toimintaa on koko alan vahvistettava ja vaalittava, koska se epätavallisena toimintatapana ei ole itsestään selvää muille. Toimintavuonna oli toiminnassa 24 päätoimikuntaa ja 38 toimikuntaa tai työryhmää. Toimikuntatyöhön osallistui runsaat 400 henkilöä ja toimintavuonna pidettiin yhteensä noin 250 kokousta. Rakennustietosäätiö RTS oli pääsääntöisesti Rakennustiedon kustantamien tuotteiden julkaisija joko yksin tai yhdessä muiden osapuolien kanssa. Säätiö julkaisi RT-kortistoa (Rakennustieto) yksin ja yhteistyössä muiden kanssa SIT- (Sisustustieto), LVI-, KH- (Kiinteistönhoito) ja Ratu-kortistoja (Rakennustuotanto). Muita yhteistyössä julkaistavia tuotteita olivat Rakentajain kalenteri -vuosikirja, alan sopimusasiakirjat sekä neljä lehteä: Rakennustaito, RY.Rakennettu Ympäristö, Locus-lehti ja Kehittyvä Kiinteistö -lehti. Toimintavuonna luovuttiin kustannussyistä kahdesta lehdestä. Säätiön tietopalvelutoimintaan kuuluivat lisäksi kirjajulkaisutoiminta, näyttelytoiminta sekä erilaiset tietokannat ja niiden ylläpito. Kotimaan näyttely- ja kirjakauppatoiminnasta vastasivat Rakennustiedon alueyksiköt Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa ja Tampereella. Säätiö osallistui aktiivisesti alan yhteisiin strategiahankkeisiin kuten Rakennuspoliittisen ohjelman seurantatyö, Visio 2010 ja RAKENNUSTIETO

6 M1-luokituksen 10-vuotisjuhlavuoden tunnustuspalkinnon vastaanottivat maxit Oy Ab:n Helena Turto ja Gunnar Forsman. Rakennusalan perustutkimusvaliokunta SPOT. Säätiön henkilökunta uudistui. Rakennustekniikan Keskus -säätiön tutkimusjohtajana toiminut Petri Neuvonen palasi Rakennustietoon. Kesäkuussa aloitti kehittämispäällikkönä Osmo Rasimus edellisen toimintavuoden lopussa eläkkeelle siirtyneen Esko Ojanperän seuraajana. Vuosi oli myös yliasiamies Gunnel Adlercreutzin viimeinen säätiössä. Hän siirtyi toimintavuoden päättyessä eläkkeelle, mutta jatkaa säätiön hallituksen puheenjohtajana seitsemän vuotta puheenjohtajuutta hoitaneen Erkki Ahon seuraajana. Tutkimustoiminta Rakennustietosäätiö RTS toimii rakennusalan yhteisprojektien ohjelmoijana ja organisoijana, erityisesti sellaisten, joihin tarvitaan riippumatonta toimijaa. Säätiön oma tutkimusorganisaatio pidettiin kevyenä, toimeksiannot toteutettiin pääsääntöisesti verkostoitumalla ja käyttämällä ulkopuolisia konsultteja. RTS:n tutkimustoiminnan painopistealueita olivat kestävä kehitys, suunnittelun, rakentamisen ja käytön prosessit, informaatio- ja kommunikaatioteknologia sekä korjausrakentaminen. Kestävän kehityksen painopistealueen toimintaa olivat sisäilmastoluokitus ja ympäristöselosteet. Sisäilmastoluokitus 2000:n ja siihen sisältyvien rakennustuotteiden luokitusjärjestelmien tavoitteena on sisäilman laadun parantaminen. Luokitustoimintaa ohjaa ja kehittää päätoimikunta PT 17 Sisäilmastoluokitus. Toimintavuonna vietettiin Sisäilmastoluokituksen ja siihen liittyvän luokitustoiminnan 10-vuotisjuhlavuotta. Alkuvuodesta järjestettiin aiheeseen liittyvä säätiön rakennusfoorumi Sisäilmaston laadun varmistaminen korjausrakennushankkeissa. FinnBuild messuilla jaettiin M1-luokituksen 10-vuotisjuhlavuoden tunnustuspalkinto maxit Oy Ab:lle osoituksena jatkuvasta, aktiivisesta ja innovatiivisesta tuotteiden kehittämisestä hyvän sisäilmaston luomiseksi. M1-luokiteltujen rakennusmateriaalien lukumäärä kasvoi yli tuhanteen. Tuhannennen luokituksen haltijalle, ruotsalaiselle Eco-Boråstapeter Ab:lle, myönnettiin kunniakirja vuoden 2006 joulukuussa. Puhtausluokituksen mukaisia M1-luokiteltuja ilmanvaihtotuotteita oli vuoden lopussa noin sata yhdeksällä eri yrityksellä. Ajantasainen luettelo luokitelluista tuotteista löytyy Rakennustiedon Internet-sivuilta RT-Ympäristöselosteiden hyväksymistä ja menetelmän kehittämistä varten perustettu päätoimikunta PT 21 Ympäristöselosteet kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa. Pääpaino toimintavuonna oli uuden menetelmäohjeen kehittämisessä. RT-Ympäristöselosteita tehtiin vuoden aikana neljä kappaletta neljälle eri yritykselle. Selosteiden kokonaismäärä kasvoi 26:een. Selosteet ovat nähtävillä Rakennustiedon Internet-sivuilla Ympäristötiedon tuottamisen tarpeellisuus nostettiin teemaksi säätiön alkuvuoden seminaarissa Ympäristötieto Tuottavat ratkaisut rakennusteollisuuteen. Tilaisuuden esitelmöitsijät olivat alan asiantuntijoita. Osallistujat saivat tietoa tulevaisuuden vaatimuksista ja tavoitteista sekä elinkaariasioista liittyen toimitilahallintaan, suunnitteluun sekä rakennus- ja rakennusmateriaaliteollisuuteen. Toimintavuoden suurin panostus oli edelleen rakentamisen ja käytön prosessien painopistealueella, jossa InfraRYL-hanke eteni suunnitelman mukaisesti. Kyseessä on laaja, monivuotinen alan verkostohanke. Sen tuloksena syntyy koko infra-alan kattava nimikkeistöjärjestelmä, laatuvaatimustietokanta ja verkkopohjainen tietopalvelu, johon sisältyy myös toimivuuspohjaisia määrittelyjä. Toimintavuonna valmistui Infra 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö ja määrälaskentaohje, InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet sekä osan 2 ennakkoversio vesihuollosta. Valmiiden osien siirtämistä toimikuntatyöhön ylläpidettäviksi ja jatkokehitettäviksi valmisteltiin. Hanke luokiteltiin Tekesin Infra-teknologiaohjelman loppuarvioinnissa yhdeksi top-ten -hankkeeksi. Toimintavuonna vahvistettiin Talo nimikkeistö seitsemän vuotta kestäneen mittavan työn tuloksena. ProIT-tulosten eli tuoterakennekirjastojen julkaisemisesta osana RT-kortistoa sekä suunnitteluohjeiden julkaisemisesta tehtiin yhteistyösopimus Rakennusteollisuus RT ry:n kanssa. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian painopistealueella jatkettiin Rakennustiedon omien sähköisten palvelujen kehittämistä. Kehittämistyön tavoitteena on laaja, asiakaslähtöinen Internetpohjainen tieto-, työväline- ja palvelukokonaisuus, joka perustuu omiin tuotteisiin täydennettynä muiden toimijoiden tuotteilla. Toimintavuonna kehitettiin edelleen uutta julkaisujärjestelmää RAKENNUSTIETO

7 ja Internet-sivustoa. Klara-kustannuslaskentaohjelman kehittämishanke jatkui suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi käynnistettiin kaksi merkittävää Tekes-hanketta: KH-RYL ja Tuotemallia lukeva rakennusselostus. Korjausrakentamisen painopistealueella valmistui Suomalainen kerrostalo -tutkimus- ja julkaisuhanke. Sen tuloksena julkaistiin laajalle yleisölle suunnattu tietoteos Kerrostalot : arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen. Kirja valittiin vuoden 2006 Tieto-Finlandia -ehdokkaaksi. Hanke toteutettiin yhteistyössä Museoviraston ja Rakennustekniikan keskus -säätiön kanssa. Samaan aihepiiriin liittyi ympäristöministeriön toimeksiantona toteutettu Kerrostalot tutkimushanke, jonka toinen vaihe valmistui vuoden lopussa. Säätiö osallistui toimintavuonna myös useisiin alan muiden toimijoiden hankkeisiin, jotka tukivat säätiön tutkimustoiminnan painopistealueita. Viron Rakennuskeskuksessa valmistui Suomen ympäristöministeriön tukema Rakennuttajan käsikirja -hanke. Ympäristöministeriön tuella saatiin päätökseen Esteetön rakennus ja ympäristö -suunnitteluoppaan uusiminen ja päivittäminen. Teknillisen korkeakoulun SUKE-hankkeen tuloksena julkaistiin Malli suunnittelun ohjaukseen projektinjohtourakoinnissa. T&K -johtajana toimi tekn. lis., arkkitehti Christer Finne ja tutkimuspäällikkönä vastuualueenaan korjausrakentaminen arkkitehti Petri Neuvonen. Kestävän kehityksen painopistealueen toimintaa hoiti projekti-insinööri Laura Sariola. Kehittämistoiminta Rakennustiedon kehittämistoiminta sisältää uusiin toiminta-alueisiin ja tuotteisiin tähtääviä projekteja sekä nykyisten tuotteiden ja sisäisen toiminnan arviointi- ja kehitystyötä. Sisäiset kehittämisprojektit tehdään pääasiassa omana työnä. Strategiatarkastelun tuloksia käsiteltiin hallitusten yhteisessä strategiaseminaarissa lokakuussa Bilbaossa Espanjassa. Seminaarissa käsiteltiin Rakennustiedon vaikuttavuutta, sähköistä liiketoimintaa ja hallintomallien kehittämistä. Toimintavuonna toteutettiin Sopimuslomake Net -palvelun asiakastutkimus. Rakennustiedon sisäistä laatujärjestelmää päivitettiin. Aloitetoiminta tuotti ennätysmäärän ideoita, joista toimintavuonna palkittiin 13 aloitetta. Toimintavuonna jatkui laaja monivuotinen julkaisutietokantojen hallintaa ja nettipalvelujen uusimista koskeva kehittämisprojekti. Verkkoliiketoimintaa kehitettiin edelleen Rakennustieto Oy:ssä. Kehittämistoiminnan ohessa laadittiin loppuvuodesta Tekesille kiinteistö- ja rakennusalan teknologiaohjelmien jalkauttamisselvitys. Kehittämispäällikkönä toimi alkaen DI Osmo Rasimus. Säätiön pitkäaikainen kehitysjohtaja Esko Ojanperä siirtyi eläkkeelle edellisen toimintavuoden lopussa. Rakennusfoorumit Rakennusfoorumit ovat Rakennustietosäätiö RTS:n järjestämiä vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään rakennusalan ajankohtaisia aiheita asiantuntevien alustajien ajatusten pohjalta. Foorumit tarjoavat rakennusalan kysymyksistä kiinnostuneille tilaisuuden luovaan ajatustenvaihtoon muiden alan ammattilaisten kanssa. Toimintavuonna pidettyihin yhdeksään rakennusfoorumiin osallistui yhteensä 280 henkilöä. Vuoden rakennusfoorumeiden aiheet olivat: Sisäilmaston laadun varmistaminen korjausrakennus- hankkeissa Miten asunnon arvo säilyy? Pääkaupunkiseudun aluepolitiikan keskeiset kysymykset Kaupunkimaista pientalotyyppiä etsimässä Projektipankit tänään ja huomenna Miten katot saadaan pysymään ylhäällä? Tarvitaanko Suomessa koerakentamista? Kerrostalorakentamisen uudet haasteet Suunnittelun kilpailuttaminen kiinteistö- ja rakennusalalla Kansainvälinen yhteistoiminta Rakennustietosäätiö RTS jatkoi aktiivista toimintaa alan muiden kansainvälisten järjestöjen ja toimijoiden kanssa tavoitteena kor- RAKENNUSTIETO

8 RTS:n kultaiset ansiomerkit saivat vuonna 2006 yli-insinööri Laila Hosia, toiminnanjohtaja Vesa Juola ja reskontranhoitaja Helvi Paakkanen. keatasoisen ja terveellisen rakentamisen edistäminen ja hyödyllisen vuorovaikutuksen aikaansaaminen. Säätiön yliasiamies toimi kansainvälisen rakennuskeskusten liiton UICB:n (Union Internationale des Centres du Bâtiment) puheenjohtajana ja Rakennustieto Oy:n toimitusjohtaja sen pääsihteerinä. Molempien toimikausi kestää vuoden 2008 loppuun. Rakennustieto Oy hoitaa myös UICB:n webhosting- ja taloushallinnon tehtävät. UICB:n Executive Committee kokoontui tammikuussa Rakennustiedossa, kesäkuussa Brysselissä ja syyskuussa vuosiseminaarin yhteydessä Prahassa. UICB käynnisti jäsenhankintakampanjan ja sopi asiantuntijavaihdosta ICT-kehitystyön ja tutkimustoiminnan alueilla. Ensimmäisinä vaihtoa 2007 kokeilevina keskuksina ovat Rakennustieto, YEM Istanbulista ja Tanskan Rakennuskeskus. Tuotemallistandardia ylläpitävän IAI-järjestön kautta (International Alliance for Interoperability) säätiö osallistui kansainväliseen IAI-tuotemallistandardisointityöhön. IAI-järjestön Suomen osasto toimi säätiön päätoimikuntana. ICIS (International Construction Information Society) on luokituksia, kustannuslaskenta- ja työselostusohjeita ylläpitävien organisaatioiden kansainvälinen kattojärjestö. Säätiön T&K -johtaja osallistui järjestön toimintaan Talo-nimikkeistöryhmän päätoimikunnan edustajana, hallituksen jäsenenä ja rahastonhoitajana. Säätiö oli rakennusalan tutkimuslaitosten kansainvälisen kattojärjestön CIB:n (International Council for Research and Innovation in Building and Construction) jäsen. Toimintavuonna käynnistyi laaja norjalaisten vetämän konsortion EU-verkostohanke StandINN, jossa edistetään elinkaarimallien, toimivuuspohjaisten toimintatapojen sekä tuotemallintamisen käyttöä. Yhteistyö muiden pohjoismaiden vastaavien toimijoiden kanssa oli tiivistä ja hyvää. Toimintavuoden aikana vaihdettiin kokemuksia kustantamis- ja toimintamalleista. Pohjoismaisten Rakennuskeskusten johto kokoontui Rakennustiedossa ja Kööpenhaminassa Tanskan Rakennuskeskuksen 50-vuotisjuhlien yhteydessä. Kokouksissa käsiteltiin markkinatilannetta, tuotevalikoimia ja tulevaisuuden näkymiä. Pohjoismaiset Rakennuspäivät Suomen osasto ry:n sihteeriys hoidettiin Rakennustiedossa. Säätiö oli edustettuna myös Suomen osaston hallituksessa, mikä vastasi muissa pohjoismaissa voimassa olevaa käytäntöä. Huomionosoitukset RTS:n kultaiset ansiomerkit RTS:n kultainen ansiomerkki myönnetään erityisistä syistä säätiön toimintaan huomattavalla tavalla vaikuttaneille henkilöille. Ansiomerkit myöntää RTS:n hallitus. Toimintavuonna myönnettiin seuraavat ansiomerkit: ansiomerkki nro 93 yli-insinööri Laila Hosialle (ympäristöministeriö) ansiomerkki nro 94 toiminnanjohtaja Vesa Juolalle (ATL) ansiomerkki nro 95 reskontranhoitaja Helvi Paakkaselle (Rakennustieto) Keskuskauppakamarin ansiomerkit Vuosijuhlassa jaettiin Keskuskauppakamarin ansiomerkit seuraaville Rakennustiedon henkilöille (suluissa palvelusvuodet): toimituspäällikkö Sirkka-Liisa Söyrilä (35 v.) näyttelypäällikkö Eero Salenius (25 v.) myyntipäällikkö Jukka Inkinen (15 v.) päätoimittaja Kimmo Lehtonen (15 v.) mediatoimituksen sihteeri Irma Myllyharju (15 v.) markkinointipäällikkö Anneli Satukangas (15 v.) markkinointisihteeri Aija Hellman (10 v.) kustannuspäällikkö Tiina Heloma (10 v.) tutkimuspäällikkö Petri Neuvonen (10 v.) johtaja Pasi Pulakka (10 v.) UICB:n rakennustietopalkinto Rakennuskeskusten kansainvälinen liitto UICB on perustanut vuonna 1978 UICB:n rakennustietopalkinnon edistääkseen hyvää RAKENNUSTIETO

9 UICB:n rakennustietopalkinnon 2006 sai opetusministeriö, palkinnon vastaanottivat Risto Järvelä ja Päivi Wathén. tiedonvälitystä rakennusalalla. Suomessa Rakennustietosäätiö RTS jakaa palkinnon joka toinen vuosi tunnustuksena henkilölle, ryhmälle tai organisaatiolle, joka toiminnallaan on merkittävästi vaikuttanut korkeatasoisen tiedonvälityksen kehittymiseen rakennusalalla. Vuoden 2006 UICB:n rakennustietopalkinnon sai opetusministeriö, joka on tehnyt pitkäjänteistä, ansiokasta työtä tiedon levittämiseksi. Siitä hyvänä esimerkkinä voi mainita Liikuntapaikkasarjan, jota ministeriö on rakennusneuvos Risto Järvelän johdolla määrätietoisesti kehittänyt lajiliittojen kanssa ja siten taannut julkaisujen hyvän sisällön lisäksi laaja-alaisen tiedonvälityksen alallaan. Pietilä-palkinto Pietilä-palkinto myönnetään joka toinen vuosi tunnustuksena nuorelle arkkitehdille, joka on tehnyt merkittävää työtä arkkitehtuurin uudistamiseksi. RTS:n hallitus myönsi vuoden 2006 Pietilä-palkinnon (7.000 ) Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n arkkitehdeille Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen ja Juha Mäki-Jyllilä tunnustuksena heidän poikkeuksellisesta menestyksestään arkkitehtuurikilpailuissa. Alueelliset Rakennustietopalkinnot Rakennustietosäätiö RTS jakaa vuosittain alueellisen Rakennustietopalkinnon kunkin alueyksikön toimialueella. Palkintolautakuntana toimii alueyksikön päätoimikunta. Palkinto voidaan myöntää yksityiselle henkilölle tai työryhmälle, joka on alueyksikön toimialueella erityisesti edistänyt hyvää kaavoitus-, rakennus- tai kiinteistönpitotapaa tietoa tuottamalla, jakamalla tai sitä hyväksi käyttämällä. Rakennustietopalkinto jaettiin ensi kertaa vuonna Tampere: Leila Parhankankaalle hänen vapaaehtoisesta kulttuuriteostaan ja oman pääoman sijoittamisesta kulttuurihistoriallisen rakennuksen, Pikku-Palatsin, restaurointiin Oulu: Oulun kaupungin rakennusvalvontavirastolle Pientalon- tekninen laatu -hankkeesta Lappeenranta: RI Pertti Aholalle hänen määrätietoisesta pyrkimyksestään rakentamisen teknisen laadun tason kehittämiseksi Kuopio: FM Helena Riekille hänen kokoamastaan ja toimittamastaan Kuopion kaupungin rakennushistoriaa kattavasti esittelevästä teoksesta. Stipendit Rakennustietosäätiö jakaa vuosittain stipendejä yhdyskuntasuunnittelua, arkkitehtuuria ja rakennustekniikkaa käsittelevien kirjojen, artikkeleiden, näyttelyiden ja vastaavien laatimiseen. Yleishyödyllisen säätiön jakamina stipendit ovat verottomia. Toimintavuonna säätiö jakoi stipendeinä yhteensä euroa seuraaville: Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetekniikan laitos; rakennustekniikan verkkojulkaisun kehittämiseen ja ylläpitoon ensimmäisenä vuonna arkkitehti, professori Reijo Jallinoja; Berliinin Kulttuuri-instituutissa pidettävää näyttelyä esittelevän näyttelyluettelon tekemiseen rakennusmestari Ilari Siekkinen; taloyhtiön putkiremonttia käsittelevän kirjan ja dvd:n tekemiseen Betonielementtirakentamisen historia -projekti; Betonielementtirakentamisen historiajulkaisuun, jonka tarkoituksena on kuvata teollisen rakentamisen kehitys, tulokset ja yhteiskunnallistaloudellinen merkitys monipuolisesti ja objektiivisesti Oulun rakennusvalvontavirasto; Pientalon asuttavuuden suun- nittelu- ja arviointijärjestelmä -hankkeelle diplomi-insinööri, TkT Jari Virta; kirjan kirjoittamiseen kor- jausrakennuttamisesta taloyhtiöissä Rakennustaiteen Seura; Helsingin seudun kulttuuriympäristön oppaan kuvitukseen ja taittoon arkkitehti Johanna Vuorinen; Merkillisiä muotoja -näyttelyn järjestämiseen vapaa toimittaja, arkkitehtiylioppilas Pekka Hänninen; yleistajuisen oppaan kirjoittamiseen pientalorakentajille ekologisesta rakentamisesta arkkitehti Jorma Mukala; Kirmo Mikkolan kirjoituksia sisältävän esseekokoelman käsikirjoituksen loppuunsaattamiseen. RAKENNUSTIETO

10 RT-kortisto RT-kortistoon kuuluvat kirjat yht s. Hakemisto 453 s. LVI-kortisto TalotekniikkaRYL s. Hakemisto 62 s. Ohjeet s. Tuotetieto 136 s. Ohjeet 2041 s. Tarviketieto 1930 s. Säännökset 932 s. Säännökset s. Kortistojen sivumääräiset jakaumat Tiedonjyvät 331 s. RAKENNUSTIETO OY Yleistä Rakennustieto Oy toteuttaa Rakennustietosäätiö RTS:n tarkoitusta tuottamalla ja myymällä sellaisia tuotteita ja palveluja, joiden avulla rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset ja kuluttajat voivat päivittäin toimia hyvän kaavoitus-, rakennus- ja kiinteistönpitotavan mukaan. Toimintavuoden 2006 keskeisenä tavoitteena oli kääntää edellisenä vuonna 2005 tappiota tuottanut liiketoiminta uudelleen voitolliseksi. Tähän pyrittiin ennen kaikkea kustannussäästöillä sekä liikevaihdon maltillisella kasvattamisella. Toimintavuonna 2006 yhtiön tietopalvelutuotteiden myyntituotot olivat noin 4 % edellisvuotta korkeammat ja vuoden 2006 toteutunut liikevaihto oli yhtiön tähänastisen historian suurin. Liikevaihdon kasvu on jatkunut kolmena vuotena peräkkäin. Yhtiön liikevaihto kasvoi kirjojen kustantamisen, kirjakauppatoiminnan ja koulutustoiminnan tulosalueilla. Yhtiö irtisanoi toimintavuonna Suomen Omakotilehden ja Kuntatekniikka-lehden kustannussopimukset taloudellisin perustein. Yhtiön sekä muuttuvien että kiinteiden kustannusten kasvu pysäytettiin ja yhtiön liiketoiminta oli voitollista. Yhtiö on panostanut pitkäjänteiseen kehitystoimintaansa siirtyäkseen sähköiseen liiketoimintaan. Yhtiön tuotekehitysmenot olivat noin euroa ( euroa vuonna 2005 ja euroa vuonna 2004). Yhtiö jatkoi julkaisujen hallinta -projektiaan, jossa keskityttiin oman tiedontuotantoalustan kehittämiseen, verkkopalvelujen luomiseen sekä kortistojen jakelun siirtämiseen Internetiin. InfraRYLin kehitystyö jatkui laajana Rakennustietosäätiön vetämänä yhteishankkeena. InfraRYLin ensimmäinen julkaisu valmistuu syksyllä InfraRYL Osa 1 Väylät ja alueet oli samalla Rakennustiedon kustantama kirja. InfraRYLin käyttöönottoa tukemaan julkaistiin myös määrämittausohje ja järjestettiin useita koulutustilaisuuksia. Tuotekehitystyön tuloksena avattiin keväällä 2006 Rakennustiedon uusitut verkkosivustot, jotka sisältävät sekä kuluttajille että ammattilaisille omat palvelukokonaisuutensa. Verkkopalvelumme oli varsin suosittua, huippukuukautena marraskuussa Rakennustiedon verkkosivuilla oli kävijää. Ensimmäinen verkkokortistomme, KH Net Kiinteistöpalvelu, julkistettiin loppuvuodesta. Kerrostalot kirja ilmestyi syksyllä pitkällisen tutkimustyön lopputuloksena ja se valittiin vuoden 2006 Tieto-Finlandia -ehdokkaaksi. Yhtiö jatkoi Klara-kustannuslaskentaohjelmiston kehityshanketta sekä ProIT-ohjelman tulosten julkaisemista tuotemallioppaina ja tyyppirakenteina. Yhtiö käynnisti yhdessä Rakennustietosäätiön sekä sopimuskumppaneiden kanssa uusina hankkeina Rakennusalan palveluhakemiston kehityshankkeen sekä Internetissä jaettavien RT Videoiden liiketoiminnan. Tekesin tukemana käynnistettiin Tuotemallia lukevan RT Rakennusselostuksen sekä KH-RYLin, Kiinteistöpalveluiden yleisten laatuvaatimusten, kehityshankkeet. Yhtiön alueyksiköt jakoivat toimintavuonna ensimmäistä kertaa alueelliset Rakennustieto-palkinnot henkilöille tai organisaatioille, jotka omalla alueellaan olivat edistäneet hyvän kaavoitus-, rakennus- ja kiinteistönpitotavan toteutumista. Yhtiö osallistui lukuisille messuille, joista tärkeimpiä oli syksyn FinnBuild, jonka toimeksiantajana Rakennustieto toimii yhdessä LVI-Keskusliiton kanssa. Helmikuussa järjestettiin perinteinen Runeberginpäivän vastaanotto asiakkaille ja sidosryhmille sekä syksyllä asiakastilaisuus uusitun Helsingin Rakennustarvikenäyttelyn ja M1-luokituksen merkeissä. Rakennustieto osallistui syksyllä 2005 Great Place to Work -työhyvinvointikilpailuun yhdessä Tanskan Rakennuskeskuksen kanssa ja yhteisö palkittiin helmikuussa 2006 yhtenä Suomen parhaista työpaikoista pk-yritysten sarjassa. Tyky-toimintaa jatkettiin toimintasuunnitelman mukaisesti erilaisten luentojen ja liikuntapalvelujen merkeissä ja kehityskeskustelut käytiin loppukeväästä Yhtiön näkymät vuodelle 2007 ovat suotuisat. Markkinatilanne on alkuvuonna 2007 jatkunut hyvänä ja sellaisena sen oletetaan edelleen säilyvän. Yhtiö on jatkanut tuotekehitystoimintaansa vuoden 2007 alusta ja sen tuloksena valmistuvat myyntiin keväällä 2007 LVI-kortiston verkkoversio, LVI Net, ja syksyllä RTkortiston verkkopalvelu RT Net. Maaliskuussa saadaan myyntiin InfraRYLin verkkoversio InfraRYL Net ja lokakuussa valmistuu Tuotemallia lukeva RT Rakennusselostus. 10 RAKENNUSTIETO

11 SIT-kortisto Tuotetieto 50 s. Hakemisto 17 s. Ratu-kortisto Ratu-kirjat s. Suunnitteluohjeet ja tiedotteet s. Ohjeet 260 s. Säännökset 336 s. Kone-Ratu 222 s. Korjaus-Ratu 646 s. Talo -Ratu 733 s. RT Palveluhakemiston ja digitaalisten RT Videoiden liiketoiminnan odotetaan tuovan toimintavuonna uutta liikevoittoa. Syksyllä 2006 hallitus vahvisti yhtiölle vuodeksi 2007 tulossuunnitelman, jossa liikevaihtotavoite on milj. euroa. Merkittävin riski liikevaihtotavoitteen toteuttamisessa liittyy tuotekehitystyön tulosten valmistumiseen aikataulussaan. RT-kortisto (Rakennustietokortisto) RT-kortiston toimintavuosi oli 64. RT-ohjetiedostoa täydennettiin ja uusittiin tasaisesti eri aihealueilla. Laadittiin mm. Talo nimikkeistön käyttöönottoa edistäviä ohjeita, sisustussuunnittelun sopimuksen laatimisohjeet ja huoneakustiikan perusteita käsittelevä ohje. Julkaistiin alan järjestöjen yhteisesti hyväksymät rakennusalan suunnittelukilpailun periaatteet. Esteetöntä ympäristöä koskevat ohjeet sekä ohjeet haja-asutuksen talousvesien käsittelystä uusittiin vastaamaan muuttuneita määräyksiä. Rakenteet-osan uusiminen jatkui: mm. ajantasaistetut ohjeet saumatusta peltikatosta ja pientalon kivirakenteista julkaistiin. Uutta rakenteet-osassa ovat rakennedetaljikortit. Tilat-osassa uutena aiheena ilmestyi apteekkitilojen suunnitteluohje. InfraRYL, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1, Väylät ja alueet (622 sivua) julkaistiin sekä RT-kirjajulkaisuna että RT-kortiston CD:llä. InfraRYLiin liittyen julkaistiin Infra 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö/määrämittausohje sekä ennakkoversio InfraRYL, Vesihuolto. RT-säännöstiedostossa julkaistiin mm. uudistettu rakentamismääräyskokoelman osa A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus, määräykset ja ohjeet RT-kortiston CD-version RT CAD -kuvapankissa julkaistiin uutta ohjetiedostoon liittyvää CAD-aineistoa mm. kivirakenteista ja apteekkitiloista. Rakennustarvikkeet hakemisto julkaistiin painettuna alkuvuodesta ja sähköisenä tiedoiltaan päivitettynä RT-kortisto CD:n yhteydessä kolmesti toimintavuonna. Rakennustarvikkeet-tietokantaa julkaistaan maksullisena Tarviketieto Net -palveluna, jolla oli toimintavuonna 400 tilaajaa. RT-tarvikekorttien tuotetietojen tallentamista jatkettiin Tarviketieto Netin ominaisuuskantaan, jotta palvelun käytettävyyttä voidaan kehittää. Rakennusselostus Net -hankkeeseen otettiin mukaan valikoiden pilottiyrityksiä, joille toimitettiin RT-tarvikekortit. Myöhemmin yritysten tarviketietoa tullaan laajentamaan Rakennusselostustietokannasta tulostettaviin työ- ja huolto-ohjeisiin. RT-tarvikekortit julkaistiin KH Net -kiinteistötietopalvelun osana. RT-kortistoa täydennettiin yhdeksällä tuoreutuserällä. Vuonna 2006 ilmestyneiden RT-korttien kappale- ja sivumäärät olivat seuraavat: ohjekortit 24 kpl (255 sivua), säännöskortit 51 kpl (296 sivua) ja tarvikekortit 190 kpl (658 sivua). Toimintavuonna julkaistut ohjekortit on lueteltu sivulla 55. RT-toimituksessa valmistuivat myös seuraavat hakemistot: 2 kpl asiahakemistoa ja sisällysluetteloa (yht. 214 sivua) sekä Rakennustarvikkeet hakemisto (690 sivua). RT-kortiston julkaisija oli Rakennustietosäätiö RTS ja päätoimittajana toimi tekn. tri Markku Lappalainen. LVI-kortisto LVI-kortisto CD:tä päivitettiin kolme kertaa toimintavuoden aikana. LVI-kortisto CD:n käyttäjiä oli toimintavuoden lopussa noin Paperimuotoisen LVI-kortiston päivitykset ilmestyivät kolme kertaa toimintavuoden aikana, paperikortiston käyttäjiä oli noin Kortistoa täydennettiin mm. seuraavilla ohjekorteilla: Puupellettilämmitys, Talousjätevesien käsittely haja-asutusalueilla, Sammutuslaitteistot, Rakennusten sähköpiirustusten piirrosmerkit, Rakennusten lämmitys, Kaukolämmitys, Kevytöljylämmityslaitteiden uusiminen, Lämmitä oikein; Vesikeskuslämmitysjärjestelmän käyttäjän ohje, Kaukolämpölaitteiden hoito ja huolto, Kevytöljylämmitysjärjestelmän hoito ja huolto sekä seuraavilla tiedonjyväkorteilla: Rakennusten energiatodistusmalli valmis, Kaukojäähdytys ja Patteriverkoston ilmausongelmat kuriin. Myös säännöskortteja päivitettiin runsaasti ja julkaistiin Rakentamismääräysten muistilista LVI-suunnittelijalle, Toimintavuonna 2006 julkaistut LVI-ohjekortit ja -tiedonjyväkortit on lueteltu sivulla 55. Toimintavuoden aikana jatkettiin TalotekniikkaRYL 2002 mukaisen LVI-selostusmallin laadintaa ja käynnistettiin LVI Net -palvelun tuottamista. Lisäksi oltiin aktiivisesti mukana uusimassa RAKENNUSTIETO 11