119 Ympäristömelu Raportti PR-Y1865 Janakkalan kunta Turku 24.2.2012 Leena Turkka Juttilantie 1 Sivu 1 (19) 14200 Turenki TIE- JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Turengin asemanseudun asemakaavamuutos Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh (09) 321 2228 fax (09) 328 1050 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 6 20520 TURKU puh (02) 467 5110 fax (02) 467 5118 promet@promethor.fi
2/19 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 1 Yleistä... 5 2 Kohteen sijainti ja ympäristö... 5 3 Ohjearvot... 7 3.1 Ympäristömelun ohjearvot... 7 3.2 Sisämelutasojen ohjearvot... 7 4 Melutasojen laskenta... 8 4.1 Laskentamenetelmät... 8 4.2 Maastomalli... 9 4.3 Liikennetiedot... 9 5 Ympäristömelun laskentatulokset... 11 5.1 Suunnitellut rakennukset, alue 1 (Nykyinen peltoalue)... 11 5.2 Suunnitellut rakennukset, alue 2 (Pientalotontit)... 12 5.3 Suunnitellut rakennukset, alue 3 (Nykyinen teollisuusrakennus)... 12 5.4 Suunnitellut rakennukset, alue 4 (Hotelli-/liikerakennus)... 12 5.5 Olemassa olevat rakennukset... 13 6 Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset... 14 6.1 Suunnitellut rakennukset, alue 1 (Nykyinen peltoalue)... 15 6.2 Suunnitellut rakennukset, alue 2 (Pientalotontit)... 16 6.3 Suunnitellut rakennukset, alue 3 (Nykyinen teollisuusrakennus)... 16 6.4 Suunnitellut rakennukset, alue 4 (Hotelli-/liikerakennus)... 16 6.5 Olemassa olevat rakennukset... 16 7 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset... 17 7.1 Piha-alueiden melutasot ja meluntorjuntatoimet... 17 7.2 Julkisivujen ääneneristävyys... 18 8 Lisätietoa... 19 9 Kirjallisuus... 19 Liite 1. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 1B) alueella nykytilanteessa. Liite 2. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 2B) ennustetilanteessa vuonna 2030, massoittelu VE1.
3/19 Liite 3. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 3B) ennustetilanteessa vuonna 2030, massoittelu VE2. Liite 4. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 4A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 4B) ennustetilanteessa vuonna 2030, alueelle 1 sijoitettu yhtenäinen kerrostalo. Liite 5. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 5A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 5B) ennustetilanteessa vuonna 2030, kahden olemassa olevan asuinrakennuksen pihaalueet suojattu meluaidalla.
4/19 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa ja sen vaikutuksia Turengin asemanseudun asemakaavan muutosalueella Janakkalassa. Alueella sijaitsee 12 asuinrakennusta ja alueelle on suunniteltu uusia asuinrakennuksia ja hotelli. Uusien rakennusten osalta tutkitaan kahta kaavaluonnosversiota VE1 ja VE2. Selvityksessä on tarkasteltu melutasoja nykytilanteessa ja ennustetilanteessa. Lisäksi selvityksessä on määritetty meluntorjunnan tarve ja rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Näiden perusteella on esitetty suosituksia suunnittelualueen maankäytölle/jatkosuunnittelulle. Kaikkien kaavaan kuuluvien asuinrakennusten (uusien ja olemassa olevien) piha-alueiden melutasojen tarkastelussa on käytetty valtioneuvoston päätöksen 993/1992 uusille kaavoitettaville asuinalueille sovellettavia ohjearvoja L Aeq,7-22 = 55 db(a) ja L Aeq,22-7 = 45 db(a). Melulähteinä melulaskennoissa huomioitiin Turengintie, Hausjärventie sekä kaava-alueen itäpuolella kulkeva rautatie. Laskentatuloksen perusteella rautatie on alueen merkittävin melunlähde. Ennustetilanteessa vuonna 2030 yöajan ohjearvo ylittyy kaikilla kaavoitettavan kohteen olemassa olevien rakennusten piha-alueilla. Päiväajan ohjearvo ylittyy kahdella olemassa olevan rakennuksen piha-alueella. Kyseisillä rakennuksilla päiväajan ohjearvo saadaan alittumaan esimerkiksi tontin rajalle sijoitettavalla 2,5 metriä korkealla meluaidalla. Kummallakin massoitteluvaihtoehdolla päivä- ja yöajan ohjearvot ylittyvät selvästi alueen eteläosaan suunniteltujen rakennusten piha-alueilla. Mikäli aluetta suunnitellaan asuinkäyttöön, tulisi rakentaminen toteuttaa yhtenäisillä, suurehkoilla rakennuksilla, jotka muodostavat suojaisan sisäpihan, jonne oleskelualueet voidaan sijoittaa. Havainnollistava esimerkki piha-aluetta melulta suojaavasta massoittelusta on esitetty liitteessä 4. Asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat alueen eteläosaan suunnitelluilla rakennuksilla (VE1 ja VE2) suurimmillaan 46 50 db. Tämän suuruiset vaatimukset luokitellaan erittäin korkeiksi. Eristävyysvaatimuksen toteuttaminen vaatisi näiltä osin kaksoisjulkisivua tai muuta vastaavaa erityisrakennetta, joka nostaa rakentamisen kustannuksia merkittävästi. Alueelle voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa toimistorakennuksia. Toimistorakennuksille ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan suuruudeltaan 25 db, mikä toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Kaava-alueen muilla asuinrakennuksilla ääneneristävyysvaatimukset vaihtelevat välillä 30...46 db. Ääneneristävyysvaatimukset johtuvat junien ohiajoista aiheutuvista hetkellisistä maksimiäänitasoista.
5/19 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa ja sen vaikutuksia Turengin asemanseudun asemakaavan muutosalueella Janakkalassa. Alueella sijaitsee 12 asuinrakennusta ja alueelle on suunniteltu uusia asuinrakennuksia ja hotelli. Uusien rakennusten osalta tutkitaan kahta kaavaluonnosversiota VE1 ja VE2. Selvityksessä on tarkasteltu melutasoja nykytilanteessa ja ennustetilanteessa. Lisäksi selvityksessä on määritetty meluntorjunnan tarve ja rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Näiden perusteella on esitetty suosituksia suunnittelualueen maankäytölle/jatkosuunnittelulle. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.2 käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth, Olli Laivoranta ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkasteltava kohde on Turengin asemaseudun asemakaava, joka sijaitsee Janakkalan kunnassa. Kuvassa 1 on esitetty kaava-alueen kaavaluonnosversio VE1, jossa on merkitty kaavoitettava alue punaisella rajattuna. Lisäksi kuvaan on numeroitu alueet, joille on suunniteltu rakennettavan uusia rakennuksia. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee nykytilanteessa 12 asuintaloa. Alueille 1 ja 2 on suunniteltu rakennettavan asuintaloja. Alueen 1 osalta tutkitaan kahta massoitteluvaihtoehtoa VE1 (kuva 1) ja VE2. Alueella 3 olevien teollisuusrakennusten tilalle on tarkoitus rakentaa asuinpientaloja. Alueelle 4 on suunniteltu rakennettavan hotelli- /liikerakennus.
6/19 Kuva 1. Tarkastelualueen sijainti.
7/19 3 OHJEARVOT 3.1 Ympäristömelun ohjearvot Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovellettavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 55 db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 3 Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Majoitusrakennusten ulkoalueille sovelletaan vanhoille asuinrakennuksille käytettäviä ohjearvoa. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie- ja raideliikenteiden aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. 3.2 Sisämelutasojen ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta (taulukko 2). Ohjearvot on annettu ekvivalentti- eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo 22 7. Myös Asumisterveysohjeessa [4] on esitetty asuinhuoneistojen sisätilojen päivä- ja yöajan keskiäänitason ohjearvot (taulukko 3).
Taulukko 2. Valtioneuvoston päätöksen ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa [3] 8/19 Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa 35 db(a) 30 db(a) Opetus- ja kokoontumistilat 35 db(a) - Liike- ja toimistohuone 45 db(a) - Taulukko 3. Asumisterveysohjeen ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa [4] Käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuoneisto Asuinhuone, paitsi keittiöt 35 db(a) 30 db(a) Asunnon muut tilat 1 ja keittiö 40 db(a) 35 db(a) 1) Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö. Jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo. Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq -taso ylittää 25 35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36). Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.2 käyttäen yhteispohjoismaisia tieja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan CADtiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset.
9/19 Laskennassa käytetään teiden ja junaliikenteen liikennemäärätietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, este- ja maavaimennus sekä heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 4 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta-asetukset. Taulukko 4. Laskenta-asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 5 x 5 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus 2 m 1000 m Tien pinta 0 (kova) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Alue rautatien alapuolella 1 (pehmeä) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) Heijastusten lukumäärä 1 4.2 Maastomalli Tarkasteltavan ja sitä ympäröivän alueen maastomalli saatiin Maanmittauslaitokselta. Maastomalli on luotu 10 x 10 m korkeuspisteaineiston avulla. Melukartoissa on esitetty rakennukset eri väreillä käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: 4.3 Liikennetiedot olemassa olevat asuinrakennukset mustalla muut olemassa olevat rakennukset harmaalla suunnitellut rakennukset ruskealla Tieliikenne Laskennassa käytetyt teiden liikennemäärätiedot on saatu Janakkalan kunnalta (Leena Turkalta). Liikennemäärätiedot on esitetty taulukossa 5. Päiväliikenteen osuudeksi on arvioitu 90 % koko vuorokauden liikennemäärästä.
10/19 Taulukko 5. Tieliikennetiedot Katu (osuus) Vuorokausiliikennemäärä v. 2012 [kpl] Vuorokausiliikennemäärä v. 2030 [kpl] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Turengintie länsi 4751 6392 5 50 Turengintie itä 7472 10053 5 50 Alueen muilla teillä ja kaduilla liikennemäärät ovat niin pieniä, ettei niiden melulla ole merkittävää vaikutusta kaavoitettavan alueen kokonaismeluun. Vuoden 2030 ennusteliikennemäärät on arvioitu käyttäen Tiehallinnon julkaisemia yleisiä liikenteen kasvukertoimia. Liikennemäärän arvio on tässä tapauksessa melko karkea. Tieliikennemelun vaikutus kokonaismeluun on kuitenkin kaava-alueella hyvin pieni verrattuna raideliikenteen meluun. Näin ollen liikennemääräarvion epätarkkuudella ei ole merkittävää vaikutusta mallinnuksen tuloksiin. Raideliikenne Raideliikenteen liikennemäärätiedot hankittiin VR Track Oy:ltä. Liikennemäärät on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Laskennassa käytetyt junamäärät, pituudet ja ajonopeudet Tyyppi Sm1/2 Sr Selitys Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC-vaunut) Nykytilanne v. 2012 Päivä [kpl] Yö [kpl] Ennustetilanne v. 2030 Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] 2 0 0 0 53 50 18 10 21 5 245 160 Pen Pendolino (Sm3) 14 2 27 8 159 200 Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat 12 2 18 3 55 50 IC2 F-TaJu R-TaJu Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista IC-vaunuista koostuvat junat suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 17 2 26 8 158 200 10 16 16 22 345 80 1 1 2 2 440 80
11/19 5 YMPÄRISTÖMELUN LASKENTATULOKSET 5.1 Suunnitellut rakennukset, alue 1 (Nykyinen peltoalue) 5.1.1 Nykytilanne Melulaskennan tulosten perusteella (liitteet 1A ja 1B) päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) koko tarkasteltavalla alueella yöajan keskiäänitaso on yli 45 db(a) koko tarkasteltavalla alueella. 5.1.2 Ennustetilanne Massoittelun VE1 melulaskennan tulosten perusteella (liitteet 2A ja 2B) päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) kaikilla suunnitelluilla piha-alueilla yöajan keskiäänitaso on yli 45 db(a) kaikilla suunnitelluilla piha-alueilla yöajan ohjearvon ylitys on paikoin yli 10 db. Massoittelun VE2 melulaskennan tulosten perusteella (liitteet 3A ja 3B) päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) kaikilla suunnitelluilla piha-alueilla lukuun ottamatta pohjoisimman rakennuksen piha-aluetta yöajan keskiäänitaso on yli 45 db(a) kaikilla suunnitelluilla piha-alueilla yöajan ohjearvon ylitys on paikoin yli 10 db. 5.1.3 Meluntorjunta Piha-alueiden meluntorjunta voidaan toteuttaa massoittelemalla asuinrakentaminen suureksi yhtenäiseksi rakennukseksi ja sijoittaa oleskelualueet ns. sisäpihamaisesti suojaan. Esimerkki kyseisenlaisesta rakennuksesta ja sen vaikutuksesta piha-alueen meluun on esitetty liitteissä 4A ja 4B. Melulaskennan perusteella päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) kerrostalon sisäpihalla yöajan keskiäänitaso on alle 45 db(a) kerrostalon sisäpihalla. Laskennallisen tarkastelun perusteella junaradan viereen sijoitettava 3 metriä korkea meluaita laskee alueen päivä- ja yöajan keskiäänitason merkittäviltä osin piha-alueita alle 50 db(a). Yöaikaisen ohjearvon 45 db(a) alle ei kuitenkaan päästä. Meluesteen toteuttamismahdollisuus radan varteen tulee tarvittaessa varmistaa Liikennevirastolta.
12/19 5.2 Suunnitellut rakennukset, alue 2 (Pientalotontit) 5.2.1 Nykytilanne Melulaskennan tulosten perusteella (liitteet 1A ja 1B) päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) oleellisilla osilla tarkasteltavalla alueella yöajan keskiäänitaso on yli 45 db(a) koko tarkasteltavalla alueella. 5.2.2 Ennustetilanne Melulaskennan tulosten perusteella (liitteet 2A ja 2B) päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) suunnitelluilla piha-alueilla yöajan keskiäänitaso on yli 45 db(a) suunnitelluilla piha-alueilla yöajan ohjearvon ylitys on noin 3 8 db. 5.3 Suunnitellut rakennukset, alue 3 (Nykyinen teollisuusrakennus) 5.3.1 Nykytilanne Melulaskennan tulosten perusteella (liitteet 1A ja 1B) päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) teollisuusrakennusten ympäristössä lukuun ottamatta alueen eteläisintä osaa yöajan keskiäänitaso on yli 45 db(a) kaikkialla teollisuusrakennusten ympäristössä. 5.3.2 Ennustetilanne Melulaskennan tulosten perusteella (liitteet 2A ja 2B) päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) alueella lukuun ottamatta alueen eteläisintä osaa yöajan keskiäänitaso on yli 45 db(a) koko alueella yöajan ohjearvon ylitys on noin 8 db. 5.4 Suunnitellut rakennukset, alue 4 (Hotelli-/liikerakennus) 5.4.1 Nykytilanne Melulaskennan tulosten perusteella (liitteet 1A ja 1B) päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) koko tarkasteltavalla alueella yöajan keskiäänitaso on yli 50 db(a) koko tarkasteltavalla alueella.
13/19 5.4.2 Ennustetilanne Melulaskennan tulosten perusteella (liitteet 2A ja 2B) päiväajan keskiäänitaso on pääsääntöisesti yli 55 db(a) suunnitelluilla pihaalueilla yöajan keskiäänitaso on yli 50 db(a) suunnitelluilla piha-alueilla. yöajan ohjearvon ylitys on noin 3 6 db. 5.4.3 Meluntorjunta Piha-alueiden meluntorjunta voidaan toteuttaa massoittelemalla rakennus suureksi yhtenäiseksi rakennukseksi ja sijoittaa oleskelualueet ns. sisäpihamaisesti suojaan vastaavasti kuin liitteen 5 esimerkissä alueella 1 on tehty. Melulaskennan perusteella (liitteet 4A ja 4B) päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) rakennuksen sisäpihalla yöajan keskiäänitaso on alle 45 db(a) rakennuksen sisäpihalla. 5.5 Olemassa olevat rakennukset 5.5.1 Nykytilanne Melulaskennan tulosten perusteella (liitteet 1A ja 1B) nykytilanteessa päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) kaikkien olemassa olevien asuinrakennusten piha-alueilla lukuun ottamatta kahta, lähimpänä asemaa sijaitsevaa rakennusta yöajan keskiäänitaso on yli 45 db(a) kaikkien olemassa olevien asuinrakennusten piha-alueilla. 5.5.2 Ennustetilanne Melulaskennan tulosten perusteella (liitteet 2A ja 2B) ennustetilanteessa päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) kaikkien olemassa olevien asuinrakennusten piha-alueilla lukuun ottamatta kahta, lähimpänä asemaa sijaitsevaa rakennusta yöajan keskiäänitaso on yli 45 db(a) kaikkien olemassa olevien asuinrakennusten piha-alueilla. 5.5.3 Meluntorjunta Kahdella asemarakennuksen lähellä sijaitsevalla rakennuksella päiväajan keskiäänitaso ylitti ohjearvon. Laskennallisena meluntorjuntana näiden tonttien radan puoleisille rajoille sijoitettiin meluaita. Kun aidan korkeus on 2,5 metriä, melulaskennan tulosten perusteella (liitteet 5A ja 5B)
14/19 päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) oleellisilla osilla suojattujen asuinrakennusten piha-alueita yöajan keskiäänitaso on yli 45 db(a) kaikkien olemassa olevien asuinrakennusten piha-alueilla. 6 JULKISIVUJEN ÄÄNENERISTÄVYYSVAATIMUKSET Julkisivun ääneneristävyysvaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo) asuin-, majoitus- ja toimistorakennuksille julkisivuun kohdistuvan tie- ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena asuin- ja majoitusrakennuksille julkisivuun kohdistuvan raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Laskennassa on käytetty taulukon 2 ja 3 ohjearvoja sekä Asumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db(a):n maksimimelutasoa yöaikaiselle junamelulle. Normaalisti raideliikenteen maksimimelutasoa sovelletaan asuin- ja majoitushuoneistoille pelkästään yöaikaan, koska suurin osa ihmisistä nukkuu tällöin. Lasketut ääneneristävyysvaatimukset sisältävät varmuusvaran 3 db, joka tulee huomioida julkisivurakenteita suunniteltaessa. Alle 25 db vaatimuksia ei ole esitetty. Taulukossa 7 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia rakentamiseen [5]. Hotellihuoneet rinnastetaan käyttötarkoituksesta johtuen asuinhuoneisiin. Taulukko 7. Ääneneristävyysvaatimuksien vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus 25 db Vaatimuksen taso Normaali/ alhainen Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta-alasuhde lattiapinta-alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta-alojen keskinäinen suhde.
15/19 6.1 Suunnitellut rakennukset, alue 1 (Nykyinen peltoalue) Laskennan perusteella rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan junaradan puoleisilla julkisivuilla, joilla vaatimus on suuruudeltaan 50 db massoitteluvaihtoehdolla VE1 ja 46 db vaihtoehdolla VE2. Vaatimukset aiheutuvat junien ohiajon hetkellisistä maksimiäänitasoista. Vaatimukset on esitetty kuvissa 2 ja 3. Kuva 2. Ääneneristävyysvaatimukset alueella 1 massoitteluvaihtoehdolle VE1 Kuva 3. Ääneneristävyysvaatimukset alueella 1 massoitteluvaihtoehdolle VE2
16/19 6.2 Suunnitellut rakennukset, alue 2 (Pientalotontit) Laskennan perusteella rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan junaradan puoleisilla julkisivuilla, joilla vaatimus on suuruudeltaan 38 db. Vaatimukset aiheutuvat junien ohiajosta aiheutuvista hetkellisistä maksimiäänitasoista. Vaatimukset on esitetty kuvassa 4. 6.3 Suunnitellut rakennukset, alue 3 (Nykyinen teollisuusrakennus) Alueen rakennusten massoittelusta ei ollut vielä saatavilla luonnosta. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset laskettiin kahdelle arviorakennukselle, jotka sijoitettiin alueen junaradan puoleiselle reunalle. Laskennan perusteella rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan junaradan puoleisilla julkisivuilla, joilla vaatimus on suuruudeltaan 34 db. Vaatimukset aiheutuvat junien ohiajosta aiheutuvista hetkellisistä maksimiäänitasoista. Vaatimukset on esitetty kuvassa 4. 6.4 Suunnitellut rakennukset, alue 4 (Hotelli-/liikerakennus) Alueelle on suunniteltu rakennettavan hotelli. Laskennan perusteella hotellin julkisivujen ääneneristävyysvaatimus on suurimmillaan radan puoleisella julkisivulla, jolla vaatimus on suuruudeltaan 46 db. Vaatimukset aiheutuvat junien ohiajosta aiheutuvista hetkellisistä maksimiäänitasoista. Tämän suuruiset ääneneristävyysvaatimukset luokitellaan erittäin korkeiksi, mikä tulee huomioida julkisivujen suunnittelussa ja huoneistojen sijoittelussa. Vaatimukset on esitetty kuvassa 4. 6.5 Olemassa olevat rakennukset Laskennan perusteella kaavoitettavalla alueella olemassa olevien asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimus vaihtelevat välillä 30 46 db. Suurimmillaan ne ovat rakennuksella, joka sijaitsee lähimpänä asemarakennusta. Vaatimukset aiheutuvat junien ohiajosta aiheutuvista hetkellisistä maksimiäänitasoista. Vaatimukset on esitetty kuvassa 4.
17/19 Kuva 4. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset alueilla 2, 3 ja 4 sekä olemassa olevilla rakennuksilla 7 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7.1 Piha-alueiden melutasot ja meluntorjuntatoimet Kaikkien kaavaan kuuluvien asuinrakennusten (uusien ja olemassa olevien) piha-alueiden melutasojen tarkastelussa on käytetty uusille kaavoitettaville asuinalueille sovellettavia ohjearvoja L Aeq,7-22 = 55 db(a) ja I Aeq,22-7 = 45 db(a). Hotellin osalta ohjearvoina on käytetty 55 db(a) ja 50 db(a). Yöajan ohjearvo ylittyy kaikilla kaavoitettavan alueen olemassa olevilla ja suunnitelluilla rakennuksilla. Lisäksi päiväajan ohjearvo ylittyy kahdella olemassa olevalla rakennuksella aseman läheisyydessä ja lähes kaikilla suunnitelluilla uusilla rakennuksilla. Alueella 1 päivä- ja yöajan ohjearvot ylittyvät ennustetilanteessa selvästi kummallakin massoitteluvaihtoehdolla. Yöajan ohjearvon ylitys on suuruudeltaan paikoin jopa yli 10 db. Piha-alueiden meluntorjunta voidaan toteuttaa käytännössä ainoastaan massoittelemalla
18/19 asuinrakentaminen suureksi yhtenäiseksi rakennukseksi ja sijoittaa oleskelualueet ns. sisäpihamaisesti suojaan. Esimerkiksi radan varteen sijoitettavalla kolme metriä korkealla meluaidalla ei saada yöajan ohjearvoa täyttymään. Alueilla 2 ja 3 päiväajan ohjearvo alittuu, mutta yöajan ohjearvot ylittyvät ennustetilanteessa selvästi. Yöajan ohjearvon ylitys on suuruudeltaan kaikkialla yli 5 db ja paikoin lähes 10 db. Yöajan ohjearvoja ei saada alitettua kohtuullisilla meluntorjuntatoimilla. Alueelle 4 suunnitellun hotelli-/liikerakennuksen piha-alueilla päivä- ja yöajan ohjearvot ylittyvät ennustetilanteessa. Piha-alueiden meluntorjunta voidaan toteuttaa käytännössä ainoastaan massoittelemalla asuinrakentaminen suureksi yhtenäiseksi rakennukseksi ja sijoittaa oleskelualueet ns. sisäpihamaisesti suojaan. Melulaskennassa olemassa olevien ja suunniteltujen rakennusten piha-alueita suojattiin 2 ja 3 metriä korkeilla aidoilla. Aseman lähellä sijaitsevalla kahdella asuinrakennuksella päiväajan ohjearvo saadaan alittumaan, kun tontin laidalle sijoitetaan 2,5 metriä korkea melueste. Pihojen suojaamiseen käytettävän meluaidan tulisi olla ääntä imevä, jotta heijastusmelua lähialueen pihoille ei syntyisi. Ääntä imeviä aitoja on kaupallisesti myytävänä tai vaihtoehtoisesti sellainen tulee erikseen suunnitella. Tonttikohtaisilla alle 3 metriä korkeilla meluesteillä ei saada yöajan ohjearvoja alittumaan yhdelläkään asuinrakennuksella. Tätä korkeampia meluesteitä ei tutkittu, koska niiden toteuttaminen pientalojen piha-alueilla ei ole mielekästä. 7.2 Julkisivujen ääneneristävyys Junaradan ohiajoista aiheutuvien hetkellisten maksimiäänitasojen johdosta asuin- ja majoitusrakennusten ääneneristävyysvaatimukset ovat kaavoitettavalla alueella korkeita.
19/19 Alueella 1 asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan suuruudeltaan 50 db massoitteluvaihtoehdossa VE1 ja 46 db vaihtoehdossa VE2. Tämän suuruiset vaatimukset luokitellaan erittäin korkeiksi. Eristävyysvaatimuksen toteuttaminen vaatisi näiltä osin kaksoisjulkisivua, tai muuta vastaavaa erityisrakennetta joka nostaa rakentamisen kustannuksia merkittävästi. Alueelle voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa toimistorakennuksia. Toimistorakennuksille ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan suuruudeltaan 25 db, mikä toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Alueelle 2 sijoitettavien asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan suuruudeltaan 38 db. Alueelle 3 sijoitettavien asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan suuruudeltaan 36 db Alueelle 4 sijoitettavan hotellirakennuksen julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan suuruudeltaan 46 db. Olemassa olevilla rakennuksilla julkisivujen ääneneristävyysvaatimus vaihtelee välillä 30 46 db ollen suurimmillaan rautatien lähellä sijaitsevilla rakennuksilla. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan asemakaavamääräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Asuinrakennuksen kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että tie- ja raideliikenteen aiheuttaman melutason erotus ulko- ja sisätilojen välillä on vähintään x db. 8 LISÄTIETOA Olli Laivoranta Promethor Oy Toni Hägerth Promethor Oy puh. 041 506 3418 Puh. 040 843 6485 sp. olli.laivoranta@promethor.fi sp. toni.hagerth@promethor.fi 9 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus 1996. 65 s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 4. Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 5. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje. 2009.
371600 371700 371800 3 2 4 1 6755400 6755500 6755500 6755300 6756100 6756100 Liite 1A 371600 371700 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 371800 PR-Y1865 Mittakaava 1:3500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys Turengin asemanseudun asemakaavamuutos Nykytilanne v. 2012 Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22 24.2.2012 6755400 6755300
371600 371700 371800 3 2 4 1 6755400 6755500 6755500 6755300 6756100 6756100 Liite 1B 371600 371700 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 371800 PR-Y1865 Mittakaava 1:3500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys Turengin asemanseudun asemakaavamuutos Nykytilanne v. 2012 Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7 24.2.2012 6755400 6755300
371600 371700 371800 3 2 4 1 6755400 6755500 6755500 6755300 6756100 6756100 Liite 2A 371600 371700 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 371800 PR-Y1865 Mittakaava 1:3500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys Turengin asemanseudun asemakaavamuutos Massoittelu VE1 Ennustetilanne v. 2030 Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22 24.2.2012 6755400 6755300
371600 371700 371800 3 2 4 1 6755400 6755500 6755500 6755300 6756100 6756100 Liite 2B 371600 371700 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 371800 PR-Y1865 Mittakaava 1:3500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys Turengin asemanseudun asemakaavamuutos Massoittelu VE1 Ennustetilanne v. 2030 Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7 24.2.2012 6755400 6755300
371600 371700 371800 3 2 4 1 6755400 6755500 6755500 6755300 6756100 6756100 Liite 3A 371600 371700 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 371800 PR-Y1865 Mittakaava 1:3500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys Turengin asemanseudun asemakaavamuutos Massoittelu VE2 Ennustetilanne v. 2030 Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22 24.2.2012 6755400 6755300
371600 371700 371800 3 2 4 1 6755400 6755500 6755500 6755300 6756100 6756100 Liite 3B 371600 371700 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 371800 PR-Y1865 Mittakaava 1:3500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys Turengin asemanseudun asemakaavamuutos Massoittelu VE2 Ennustetilanne v. 2030 Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7 24.2.2012 6755400 6755300
371950 372050 4 6755750 1 6755750 6755650 6755650 6755850 6755850 Liite 4A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 371950 PR-Y1865 Mittakaava 1:1500 (A4) 372050 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys Turengin asemanseudun asemakaavamuutos Alue 1, yhtenäinen rakennus, jolla sisäpiha Ennustetilanne v. 2030 Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22 24.2.2012
371950 372050 4 6755750 1 6755750 6755650 6755650 6755850 6755850 Liite 4B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 371950 PR-Y1865 Mittakaava 1:1500 (A4) 372050 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys Turengin asemanseudun asemakaavamuutos Alue 1, yhtenäinen rakennus, jolla sisäpiha Ennustetilanne v. 2030 Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7 24.2.2012
371820 371840 371860 371880 371920 371940 371960 6756020 Meluaita, korkeus 2,5 m 6756020 6755960 2 6755960 4 6755860 6755880 6755880 6755840 6755920 6755920 6755940 6755940 6755980 6755980 6756040 6756040 6756060 6756060 Liite 5A 371820 371840 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 371860 371880 PR-Y1865 371920 Mittakaava 1:1000 (A4) 371940 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys Turengin asemanseudun asemakaavamuutos Olemassaolevat rakennukset Ennustetilanne v. 2030, suunniteltu meluntorjunta Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22 24.2.2012 371960 6755860 6755840
371820 371840 371860 371880 371920 371940 371960 6756020 Meluaita, korkeus 2,5 m 6756020 6755960 2 6755960 4 6755860 6755880 6755880 6755840 6755920 6755920 6755940 6755940 6755980 6755980 6756040 6756040 6756060 6756060 Liite 5B 371820 371840 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 371860 371880 PR-Y1865 371920 Mittakaava 1:1000 (A4) 371940 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys Turengin asemanseudun asemakaavamuutos Olemassaolevat rakennukset Ennustetilanne v. 2030, suunniteltu meluntorjunta Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7 24.2.2012 371960 6755860 6755840