MYRSKY-HANKE. Myrsky on suunnattu 12-29-vuotiaille nuorille, jotka elävät jollakin tavalla haasteellisessa elämäntilanteessa.



Samankaltaiset tiedostot
Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Kasvun ja oppimisen lautakunta liite nro 1 (1/9) KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMA Kulttuurikoski

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Johanna Krappe & Anna Tonteri Turun nuorisolautakunta

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Suunniteltu toiminta-aika Käytännössä toiminta alkoi

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

Nuorten Akatemia. Työpaja, Nuorten Suomi

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT :

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa Kuntamarkkinat

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Valtakunnallinen Myrsky-hanke Yhteisöllisyyttä, rohkeutta, itseluottamusta

Opetus-ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyn 2019 tulokset

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Mielenterveystaidot koululaisille Levi

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

OPS Minna Lintonen OPS

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Opetushallituksen kuulumiset

TERVEYDEN- EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHALLA TOIMIVA HANKE

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

TAITEEN AVULLA NUORI VOI TULLA SIKSI MIKÄ ON KASVAA TÄYTEEN MITTAANSA.

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa.

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

ICDP - Kannustava vuorovaikutus Vaasan kaupungin sijaishuollossa

KYSELYLOMAKE: FSD2638 KOKEMUKSIA MYRSKY-TAIDEHANKKEESEEN OSALLISTUMIS- ESTA

Valtakunnalliset työpajapäivät. Hyria säätiö sr. Yksilölliset polut valmennuksessa. Ke Rulla

Vaalan kuntastrategia 2030

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

SENSO PROJEKTI. Taustaa

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

Arvio toimintamallista: Luovat menetelmät osaksi nuorten palvelukokonaisuutta

Lappeenrannan kulttuuripolku

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Muutama teema. Heikki Mannila

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Suomen lasten ja nuorten säätiön Myrsky-rahoitusta kesäkuussa 2012 saaneet paikallishankkeet

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Yleisten osien valmistelu

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Tunneklinikka. Mika Peltola

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen saatavuuden parantaminen -kärkihankkeen tulokset Niilo Mäki Instituutin arviointi

TIEDOTE 16/ (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Leikkien liikkumaan Eino Havas, johtaja

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Arvio toimintamallista: Luova toiminta keinona harjoitella epäonnistumista Mokaamalla oppiminen

Tarinainstituutin. -koulutus

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa

Transkriptio:

MYRSKY-HANKE Myrsky on suunnattu 12-29-vuotiaille nuorille, jotka elävät jollakin tavalla haasteellisessa elämäntilanteessa. Myrskyssä eri taiteenalojen ammattilaiset ohjaavat taideprosesseja, joissa nuoret itse tekevät taidetta omista lähtökohdistaan käsin. Taiteilijat toimivat yhteistyössä nuoriso- ja kasvatusalan ammattilaisten kanssa. Myrsky-hanke on ns. sateenvarjohanke. Hanketta organisoiva Suomen lasten ja nuorten säätiö jakaa rahallista ja koulutuksellista tukea paikallisprojekteille, jotka toteuttavat toiminnan nuorten kanssa. Myrsky-hankkeen tavoitteet: kasvattaa nuorten luottamusta itseensä ja omiin kykyihinsä tarjota nuorille tiivis vertaisyhteisö, jonka avulla nuorten sosiaaliset taidot kehittyvät antaa välineitä oman identiteetin rakentamiseen kasvattaa rohkeutta ilmaista itseään

MYRSKYN TOIMINTA Myrsky on suunnattu erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille, toiminnassa painottuu vahvasti syrjäytymisen ehkäiseminen. Myrskyyn on osallistunut vuosina 2008-2013 yli 17 000 nuorta, joista kaikki ovat olleet mukana pitkäjänteisessä toiminnassa. Mukana on ollut yli 150 projektia eri puolilla Suomea ja nuoria on ohjannut niissä yli 100 eri alojen taiteilijaa Kaikissa projekteissa toteutuvat seuraavat periaatteet: toiminta on pitkäjänteistä nuoret ovat itse taiteentekijöinä ja heitä ohjaa taiteenalan ammattilainen taidetta tehdään nuorten omista lähtökohdista, niistä teemoista, joista nuoret itse haluavat kertoa toiminnan tarkoitus on nuorten elämäntaitojen vahvistaminen, ei niinkään taiteelliset motiivit Suomen lasten ja nuorten säätiö tarjoaa taiteilijoille välineitä nuorten kanssa toimimiseen koulutuksen ja työnohjauksen kautta.

MYRSKY KEVÄÄLLÄ 2013 Myrsky-projekteja on toiminnassa eri puolilla Suomea yhteensä 35. Toimintaan osallistuu noin 1500 nuorta ja 70 taiteilijaa. Kohderyhminä ovat mm: huostaan otetut nuoret työttömät nuoret pakolaiset mielenterveysongelmista kärsivät yläasteen erityisoppilaat Taiteenaloista mukana mm. teatteri, tanssi, elokuva, kuvataide, sirkus, musiikki

MYRSKYN RAHOITUS Myrskyn vuosibudjetti on 450 000 euroa. Rahoittajina toimivat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden sekä muutama yritys (Lemminkäinen, Hartwall, Marimekko ja UPM) MYRSKY PROJEKTITUET Säätiö on saanut projektitukihakemuksia vuosina 2011-2013 yli 6 miljoonan euron edestä. Hakemusten määrä on koko ajan kasvussa. Toiminta kentällä on aktiivista ja laadukasta, mutta rahoitusta ei ole tarpeeksi. Tukea on tähän mennessä voitu myöntää noin 800 000 euroa, mikä on noin 13% haetusta määrästä. Laadukkaita Myrsky-projekteja käynnistyisi vuosittain yli puolet nykyistä enemmän, mikäli rahoitusta olisi riittävästi jaettavissa.

MIKSI MYRSKY? Pitkäjänteisessä taiteellisessa prosessissa nuori voi avata lukkoja, jotka ovat syntyneet esimerkiksi koulukiusaamisen, vaikeiden kotiolojen tai mielenterveysongelmien kautta. Eheyttävän prosessin myötä nuori on valmiimpi löytämään oman paikkansa maailmassa, jatkamaan opiskeluja tai löytämään töitä. Myrskystä tehdyn kolmivuotisen tutkimuksen mukaan hanke on lisännyt nuorten osallisuutta yhteiskunnassa ja vahvistanut osallistujien hyvinvointia. Myös useiden Myrsky-nuorten henkilökohtaiset selviytymistarinat tukevat tätä tutkimustulosta. (Tutkimus: Iloa ja voimaa elämään nuorten taiteen tekemisen merkitykset Myrsky-hankkeessa. Tutkijoina toimivat: Katriina Siivonen & Sirkku Kotilainen & Annikka Suoninen)

Nuorten selviytymistarinoita 1 Kotiinsa syrjäytynyt Minna, 20-v, Helsinki. Pääsi mukaan Sirkus Magentan vetämään Myrsky-projektiin osana syrjäytyneille nuorille suunnatun Vamostoimintakeskuksen toimintaa Alkutilanne: Minnan taustalla on pitkä koulukiusaaminen, joka oli tehnyt Minnasta ihmispelkoisen eikä Minna luottanut enää omiin kykyihinsä Sirkusprojekti auttoi Minnaa toimimaan luonnollisessa vuorovaikutuksessa yhdessä muiden kanssa Alkutilanteesta, jossa Minna ei uskaltanut lähteä kotoaan, eikä katsoa muita ihmisiä silmiin päästiin puolen vuoden aikana siihen, että Minna aloitti itsenäisesti harrastaa sirkusta aikuisryhmässä iltaisin Minna alkoi uskoa, että ihmisten kanssa voi olla myös hyvä olla ja että hänestäkin voi tulla joskus hyvinvoiva aikuinen

Nuorten selviytymistarinoita 2 Huostaanotettu Niko, 15-v, Pori Niko pääsi osallistumaan Satakunnan elävän kuvan keskuksen Myrsky-projektiin nuorisokodissa, johon hänet oli sijoitettu useampi vuosi aikaisemmin - Alkutilanne: Niko oli ryhmässä ainainen häirikkö, hän voi pahoin ja toi sen ilmi väkivallan ja vihan kautta - Teki Myrsky-projektissa lyhytelokuvan yhdessä muutaman muun pojan kanssa aiheesta äidin kaipuu - Projekti auttoi Nikoa prosessoimaan vaikeita tunteitaan ja elämän polkuaan etäännytetysti taiteen keinoin. - Niko koki myös vahvoja onnistumisen kokemuksia - Lyhytelokuvan ensi-illassa Niko pääsi esille pitkästä aikaa positiivisessa valossa - Myös Nikon lähipiiri sai kerrankin Nikosta positiivisen tarinan kerrottavakseen - Projektin jälkeen Niko ei häiriköinyt enää entiseen malliin ja koko laitoksen henki oli parantunut.

Nuorten selviytymistarinoita 3 Huumekoukkuun joutunut Linda Linda pääsi osallistumaan Myrsky-projektiin Bass Campin räppipajassa, joka kokoontui viikonloppuisin Helsingissä - Alkutilanne: Linda oli joutunut huonoon seuraan, käytti huumeita ja oli lopettanut koulun kesken - Bass Campin projektissa Linda löysi paikan, missä hän pääsi kohdistamaan energiansa johonkin häntä innostavaan. - Hän löysi uuden kaveriporukan, minkä kautta oli helpompi jättää vanha maailma taakse - Räpin kautta Linda sai äänensä kuuluviin ja sai kertoa maailmalle itselleen tärkeistä asioista. - Projektiin osallistuttuaan Linda on jättänyt huumeporukat ja on saanut jalansijaa musiikki- maailmassa. HS kertoi Lindan tarinan 4.4.2013

Mikä tekee taideprosessista erityisen? Taideprosesseissa nuoret saavat onnistumisen kokemuksia, joiden myötä itsetunto ja omanarvontunto kasvavat ei ole oikeaa tai väärää lähdetään nuorten omasta näkökulmasta. Tiivis ryhmässä tekeminen ja yhteinen päämäärä kehittävät luontevalla tavalla sosiaalisia taitoja Taiteen tekeminen tarkoittaa myös näkyväksi tulemista, sekä taiteen välityksellä että sen ohessa omana itsenään.

Mikä tekee taideprosessista erityisen? Taiteen kautta voidaan tarkastella maailmaa uudella tavalla ja laajentaa osallistujien maailmankuvaa Taiteen kautta voidaan käsitellä omaan elämänkulkuun liittyviä kipeitä asioita etäännytetysti ja siten saada terapeuttista tukea Taiteen tekeminen itsessään innostaa ja saa luovan ajattelutavan liikkeelle myös muussa elämässä Taideprosessiin osallistuminen laajentaa osallisuutta ja toimijuutta. Se tapahtuu mm. omien rajojen ylittämisenä, unohtamisena.

Edellytykset toimivaan prosessiin Ohjaaja: - laittaa sivuun omat kunnianhimonsa - antaa nuorille mahdollisuuden tuoda esiin aidosti omia ideoitaan niin, että sisältö kumpuaa nuorten maailmasta - huolehtii siitä, että ryhmä on turvallinen - Tukee nuorta dialogisesti tämän omassa tekemisessä

Edellytykset toimivaan prosessiin Ohjaaja - huolehtii siitä että prosessi etenee ja tuottaa tuloksia - on nuorten kanssa samalla tasolla - löytää tasapainon taideprosessin toteuttamisen (taiteen itseisarvon) ja taiteen kasvatuksellisen puolen (taiteen välinearvon) välillä

Keskeinen ongelma tavanomaisissa kasvatusmetodeissa on, että ne ohjaavat oppilaita passiivisuuteen. Kouluja on käsitelty paikkoina, joissa kunnellaan ja imetään tietoa. (Nussbaum 2010)

TAIDEPROSESSIEN TAVOITTEET EROAA Terapeuttinen prosessi Kokemuksellinen / elämyksellinen prosessi Yhteisöllinen prosessi Taidon oppimista painottava prosessi Lopputuotos voi olla suuressa tai pienessä roolissa riippuen tavoitteista

TULITEATTERI FLAMMA

Osallistuminen Myrskyyn on muuttanut tapaa, jolla ajattelen asioita. Osaan nykyään etsiä uusia tapoja ratkaista ongelmia 15-vuotias nuorisokodissa asuva nuori Olen oppinut paljon, enimmäkseen itsestäni. Nauru, tai enemmänkin nauraminen on tullut opittua uudestaan, se oli pitkään hukassa. Työtön nuori Olin sijoitettuna laitokseen, koska olin niin masentunut ja sulkeutunut. Myrsky-projektissa ymmärsin, että ihmisten kanssa on ihan hyvä olla. Nyt tulevaisuus näyttää valoisalta. 17-vuotias tyttö

Tämä kevät on ollut yksi parhaista vuosikymmeneen. En muista koska olisin viimeksi aidosti iloinnut ja nauranut. Projekti ei ole vaikuttanut ainoastaan minuun vaan koko perheeseen. Tämä on luonut uskoa minuun, että ehkä selviän elämässä ja että joku päivä vielä parannun Myrsky-projektiin osallistunut työtön nuori aikuinen