1 Kepan periaatejulistus +\YlNV\WW\V\\VNRNRXNVHVVD Saatesanat 1. Perustehtävä ja arvot s. 3 2. Toiminnan päälinjat s. 4 3. Keinot s. 5 Saatesanat hmiskunnan on jälleen kerran löydettävä ratkaisuja suuriin ongelmiin, jotka liittyvät paitsi ihmisen, koko luomakunnan tulevaisuuteen. Tekniikan kehittyminen on luonut uusia mahdollisuuksia, joista ennen ei osattu uneksiakaan. Samalla eräät uhkaavat muutostekijät ovat tulleet aiempaa todellisimmiksi. Ajattelumme on kehityttävä ja toimintamme on oltava entistä määrätietoisempaa, jotta meillä ja tulevilla sukupolvilla olisi edellytykset hyvään elämään. Kylmän sodan päättymisen jälkeen maailma on joutunut ennennäkemättömän murroksen keskelle. Teknologiasta ja tiedosta on tullut merkittävä tuotannon tekijä. Taloudellinen toiminta ja kauppa sekä pääomat liikkuvat lähes rajattomasti. Globalisaatio, maailmanlaajuinen rajojen avautuminen, aiheuttaa ristiriitaisia vaikutuksia erityisesti kehittyvissä maissa, mutta myös vanhoissa teollistuneissa valtioissa. Pohjoinen ei muodosta mitään yhtenäistä yhteiskuntamallia. Kamppailu pohjoiseurooppalaisen solidaarisuutta korostavan hyvinvointimallin ja pohjoisamerikkalaisen yksilöllisyyttä korostavan uusliberalismin välillä jatkuu. Osassa entistä neuvostoblokkia köyhyys ja sosiaaliset ongelmat ovat lähellä perinteisten kehitysmaiden tasoa. Monien mielestä nyt on löydettävä uusia yhteiskunnan malleja, joissa erilaisten yhteiskunnallisten ajattelutapojen parhaat puolet pääsevät esiin.
2 Markkinoille on annettu yhä enemmän valtaa ohjata kehityksen suuntaa. Politiikan mahdollisuudet säädellä yhteiskuntien kehitystä ovat vastaavasti vähentyneet. Tämä on seurausta päätöksistä, joilla yhteiskunnallista sääntelyä on purettu. Markkinoiden vapautumisella on ollut myös hyviä vaikutuksia, kun menestyvät yritykset ovat kansainvälisessä kilpailussa tuottaneet uusia voittoja. Näiden voittojen hyödyllisyys koko yhteiskunnan kannalta on kuitenkin kyseenalainen, sillä sijoittajat toimivat yli kansallisvaltion rajojen ja sijoittavat voitot parhaiten tuottaville alueille. Hallitukset ovat suosineet sellaisten olojen muodostamista, jotka houkuttelevat sijoittajia. Etelän köyhissä maissa kansainvälistymisen vaikutukset ovat myös olleet kahtalaiset. Taloudellisen toiminnan, yritysten ja kaupankäynnin kansainvälistyminen on luonut voimakkaasti kehittyviä alueita ja keskuksia, joihin on syntynyt uusia työpaikkoja ja aineellista hyvinvointia. Eräät maat, jotka vielä vähän aikaa sitten kuuluivat köyhimpien maiden joukkoon, ovat nopeasti lähestyneet vanhojen teollisuusmaiden tasoa. Yksityisen pääoman sijoitukset ovat eräillä alueilla mm. Aasiassa yli kymmenkertaistuneet kymmenen viime vuoden aikana. Kehitys ja talouden kasvu koskettavat kuitenkin vain tiettyjä alueita ja yrityksiä, ei kokonaisia yhteiskuntia. Suurin osa vähiten kehittyneistä maista, varsinkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet sivuun tästä kasvuaallosta. 1990-luvulla teollisuusmaiden investoinnit kehitysmaihin ovat voimakkaasti lisääntyneet mutta perinteinen kehitysyhteistyö hiipunut. Valtaosa investoinneista on suuntautunut parin kymmenen maan kasvukeskuksiin, vain murto-osa vähiten kehittyneisiin maihin. Samalla köyhimpiin kehitysmaihin osoitettu kehitysyhteistyö on vähentynyt suhteellisesti eniten. Kaikki tämä on lisännyt perinteisen kolmannen maailman sisäistä tasokuilua. Globalisaation piiriin ovat tulleet pääoma- ja työmarkkinoiden lisäksi myös palvelut, kulttuuri ja jopa ajatukset. Teknologian muutosten kielteiset vaikutukset näkyvät teollistuneissa maissa, mutta ne uhkaavat haavoittuvia kehittyviä maita erityisen raskaasti. On vaara, että köyhimpien alueiden omaehtoinen kehitys estyy. Monet instituutiot, organisaatiot, hallitukset ja suuryritykset ovat huolehtineet omista eduistaan maailman kansainvälistyessä. Aikamme suuria kysymyksiä on se, miten kehityksen suuntaa voidaan muuttaa siten että myös ihmisen ja luonnon edut tulevat huomioiduiksi. Tämä vaatii toimintaa kaikilla tasoilla, maailmanlaajuisesta paikalliseen. Tarvitaan maailmanlaajuista poliittista yhteistoimintaa monikansallisten yritysten toiminnan säätelemiseksi ja vaikutusvallan rajoittamiseksi. Tämä vaatii pitkälle menevää kansainvälistä yhteistyötä mm. vero- ja ympäristöpolitiikan aloilla. Tämä vaatii myös YK:n ja muiden kansainvälisten instituutioiden vahvistamista ja demokratisoimista. Ihmisoikeuksien loukkaukset ovat kehitysmaissa yleisiä huolimatta kansainvälisistä julistuksista. On etsittävä keinoja, millä YK:n 50-vuotinen ihmisoikeuksien julistus voidaan muttaa sanoista teoiksi. Tarvitaan aloitteita talouden ja sosiaalisen kehityksen, paikallisen liikkumatilan ja monimuotoisuuden laajentamiseksi. On tuettava lokalisaatiota globaalisuuden vastapainona. Vapaaehtoiseen toimintaan perustuvien järjestöjen ja ihmisten keskinäisten verkostojen pitää vaikuttaa maailmankehitykseen. Kehityksen tulee perustua arvoihin, jotka ovat hyväksyttäviä ja oikeita ihmisten enemmistön kannalta. Tämän määrittelemisessä on otettava huomioon, mikä on ihmisen, yhteisöjen, koko maapallon sekä tulevien sukupolvien paras. Taloudelliset mittarit kertovat vain osan siitä, mitä ovat kehitys ja hyvä elämä. Siihen kuuluvat talouden lisäksi erottamattomasti ihmisten mahdollisuus osallistua itseään koskevien päätösten tekoon eli demokratia sekä oikeudenmukaisuus; hyvinvoinnin entistä tasaisempi jakautuminen, sukupuolten välinen tasa-arvo, kaikkien ihmisten oikeus kasvaa koulutuksen
kautta täyteen mittaansa, työskentely terveen elämän puolesta, luonnon monimuotoisuuden ja elokehän jatkuvuuden turvaaminen myös tuleville sukupolville. Nyt elävän sukupolven suuri haaste on yhdistää avautuvan maailman hyvät mahdollisuudet yhteisvastuuseen ja kumppanuuteen, jossa toteutuvat ihmisten oikeiksi kokemat arvot. Meidän on luotava uusien mahdollisuuksien maailma, jossa suurten lisäksi myös pienillä on sija - olipa kyse yksityisten ihmisten aloitteista, sosiaalisista pyrkimyksistä tai yritysten toiminnasta. Elämme yhdessä maailmassa. Yksilöllisyyttä ja henkilökohtaisia etuja korostavan kulttuurin rinnalle on kasvatettava kumppanuutta ja yhteisvastuuta, joka antaa yksilöiden elämälle suuremman merkityksen ja tarkoituksen. Suomella on kansainvälisessä yhteisössä hyvä nimi, jota kannattaa vaalia. Voimme suomalaisina vaikuttaa maailmankehitykseen enemmän kuin monet sellaiset kansakunnat, joiden rasitteena on siirtomaavallan ja valloituspolitiikan perinne. Olemme edellä yrittäneet lyhyesti kuvailla sitä maailman tilaa, jonka oloissa Kepan uusi periaatejulistus on laadittu. Maailma muuttuu alati, samoin käsityksemme siitä ja sen muuttamisen suunnasta. Ikuisten periaatejulistusten aika on ohi. Mutta julistuksemme perusarvot, maailmanlaajuinen yhteisvastuu ja kansainvälinen solidaarisuus, ovat pysyviä. 3 Tapani Ruokanen puheenjohtaja Folke Sundman toiminnanjohtaja 1. Kepan perustehtävät ja arvot epa on aatteellisesti, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhteistyöjärjestö, jonka jäsenet ovat sitoutuneet edistämään yhteisesti hyväksyttyjä arvoja. Jäsenjärjestöillä on omia erityistavoitteitaan ja -pyrkimyksiään, jotka eivät ole ristiriidassa yhteisten arvojen kanssa. Kepan jäsenet pyrkivät soveltamaan käytäntöön arvojaan sekä yhteistyössään että omassa toiminnassaan. Ihmisten erilainen aatteellinen tausta, ikä, sukupuoli ja koulutus sekä jäsenten erilainen perinne ja kulttuuri tarjoavat rikkaita mahdollisuuksia yhteisten arvojen toteuttamiseen käytännössä ja johdonmukaisesti. Kepan perustehtävä on rohkaista, tukea ja organisoida suomalaista kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan toimintaan maailmanlaajuisen yhteisvastuun puolesta. Pääväline tämän perustehtävän toteuttamiseksi on Kumppanuusohjelma, jonka avulla Kepa 1) lisää suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta maailmanlaajuisista kysymyksistä ja parantaa sen toimintakykyä järjestämällä tiedotus-, koulutus-, kampanja- ja palvelutoimintaa suomalaisille kansalaisjärjestöille ja yhdessä niiden kanssa sekä 2) vahvistaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia niin oman kenttätoimintansa kautta kuin rakentamalla yhteistyöverkostoja suomalaisten ja Etelän kansalaisjärjestöjen välillä. Kumppanuudella tarkoitamme kahden tai useamman kumppanin pitkäjänteistä ja tasaveroista kanssakäymistä, vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Kepan Kumppanuusohjelman ja muun toiminnan perusarvot ovat maailmanlaajuinen yhteisvastuu ja kansainvälinen solidaarisuus.
Näihin perusarvoihin sisältyvät 4 kestävä kehitys ympäristön suojelu oikeudenmukaisuus suvaitsevaisuus tasa-arvo rauhantahto ihmisoikeudet demokratia 2. Toiminnan päälinjat epa on yhteistyön verkosto ja yhteenliittymä, jonka ääni on suomalaisen kehitysmaaliikkeen ääni. Siinä kuuluvat sekä Pohjoisen että Etelän yhteistyökumppaneiden korostukset. Yhdessä kumppaneidemme kanssa meillä on enemmän sanottavaa kuin yksin. Samalla olemme järjestöjen ja niiden kumppaneiden etujärjestö Suomessa. Kepa toimii niin jäsenjärjestöjensä kanssa kuin itsenäisesti sekä käytännön yhteistyössä että kehityspolitiikassa. Kepa edustaa suomalaisessa yhteiskunnassa laajaa kansalaismielipidettä kehitysyhteistyöstä. Kehitysyhteistyöllä ymmärrämme kansalaisyhteiskuntien ja ihmisten välistä kanssakäymistä, tiedon ja kokemusten vaihtoa sekä siltojen rakentamista niin yhteisöjen kuin yksilöiden kesken. Kepan kautta kanavoituva kansalaismielipide on suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ääni myös valtiovallan suuntaan. Näin Kepa toimii aktiivisena ja julkisena mielipidevaikuttajana. Kepa on sillanrakentaja, joka ei tyydy pelkästään mielipiteen esittäjän rooliin, vaan tarjoaa myös käytännössä palveluja ja kanavia kehitysyhteistyön toteuttamiseen. Kepa nojautuu sekä kannanotoissaan että käytännön toiminnassaan kansalaisjärjestöihin, jotka ovat sen jäseniä. Kepa korostaa kulttuurien vuorovaikutusta ja kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa osana kehitysyhteistyötä: molemmilla - eteläisellä ja pohjoisella - on annettavaa toisilleen yhteisessä kumppanuudessa. Kulttuurien erilaisuus on rikkaus, jonka keskellä myös me suomalaiset olemme saavana osapuolena. Kepa seuraa kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n ja sen erityisjärjestöjen, Eu:n, kansainvälisten rahoituslaitosten, ja Maailman kauppajärjestön toimintaa. Kepa tiedottaa niistä jäsenilleen ja pyrkii vaikuttamaan niiden politiikkaan. Kepan tehtävänä on antaa kansalaisille tietoja globalisaation vaikutuksista ja kansainvälisen järjestelmän kautta vaikuttamisen mahdollisuuksista. Kepa tukee paikallisiin strategioihin ja omaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa. Kepa haluaa vaikuttaa talouspolitiikkaan sekä Pohjoisessa että Etelässä. Kepalla on aloitteellinen ja koordinoiva tehtävä erityisesti sellaisissa kysymyksissä ja projekteissa, joista kehitysmaaliikkeessä ja järjestökentässä ollaan laajasti yksimielisiä. Kepan kenttätoiminta ja kehityspoliittinen toiminta tukevat toisiaan, ne yhdistyvät Kepan perustehtävässä. Kumppanuus Etelän ja Pohjoisen ihmisten välillä vaatii kokemusta molemmista ja se syntyy pitkäjänteisestä käytännön yhteistyöstä.
Kepan tehtävä on innostaa kampanjoillaan suurta yleisöä yhteistoimintaan ja tarjota ihmisille heille luontevia kanavia käytännön työhön jäsenjärjestöjen välityksellä. Kepa on myös itse kanava työhön Etelässä. Kepa haluaa vaikuttaa politiikan ja talouselämän päättäjiin sekä Suomessa että Etelässä. Uskottava toiminta edellyttää kokemusta molemmilta alueilta. 5 Kepan kenttätoiminta on laaja kirjo erilaisia ja eritasoisia elementtejä. Tehtävämme on tukea Etelän kumppaneiden työtä omien toimintaedellytystensä vahvistamiseksi. Kepa liittää myös pienet projektit suurempaan kontekstiin ja verkostoon. Kepan ohjelmat ovat monimuotoisia, yhteiskuntien eri tasoilla ja eri organisaatioissa käyttökelpoisia. Kepan tehtävä on tarjota mahdollisuuksia kehitysmaissa tehtävään työhön sekä nuorille aktivisteille että kokeneille asiantuntijoille. Siksi Kepa harjoittaa nuorisovaihtoa ja tarjoaa omien ohjelmiensa kenttätehtäviä sekä välittää jäsenjärjestöilleen tietoja käytettävissä olevista henkilöistä. Kepa tarjoaa koulutus- ja muita palveluja suomalaisille kansalaisjärjestöille kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä koskevissa kysymyksissä. Kepa toimii myös kehitysmaatiedon pankkina. Kepa toimii yhteistyössä valtiovallan eri instituutioiden kanssa ja pyrkii myös vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin. Lähin käytännön yhteistyökumppani on Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto. Kepa tarjoaa viralliselle kehitysyhteistyölle vaihtoehtoisia kanavia ja toimintatapoja. Käytännön kenttäkokemukset antavat mahdollisuuksia ja aineistoa kehitysyhteistyöpolitiikan muotoilemiseen ja siihen vaikuttamiseen. Kepa luo yhteyksiä hallitusten kehitysavun ja kansalaisjärjestöjen (NGO) välille sekä Suomessa että Etelässä. 3. Keinot epan toimintastrategialla tarkoitamme käytännön toimintaa, jonka tavoitteena on toteuttaa yhteisesti hyväksyttyjä arvoja. Strategiaa konkretisoidaan tähän julistukseen perustuvassa keskipitkän aikavälin toimintaohjelmassa. Strategian toteuttamiseksi käytetään seuraavia keinoja ja toimintamuotoja:.xpssdqxxvrq\kwhlqhqwhkwlylpphmdpdkgroolvxxwhpph Kepa toimii yhteistyöverkostona Pohjoisen ja Etelän kumppaneiden kesken. Kepa toimii Etelän kansalaisyhteiskunnan, perusyhteisöjen, kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten toimintaryhmien vahvistamiseksi ja edistää niiden keskinäistä verkostoitumista. Kepa auttaa yhteistyökumppaneita vahvistamaan toimintakykyään ja toteuttaa yhteisiä projekteja niiden kanssa. Kepa tekee yhteistyötä erityisesti Etelän yhteiskunnallisten muutosliikkeiden, kuten ympäristö-, ihmisoikeus-, nais- ja vammaisjärjestöjen kanssa. Kepa edistää monikulttuurisuutta ja osallistuu kulttuuri yhteistyöhön ja -vaihtoon. Kepa kunnioittaa kulttuurien erilaisuutta ja kykyä oppia keskinäisessä vuorovaikutuksessa.
.DLNNL\KGHVVlROHPPHNHKLW\VPDDOLLNNHHQllQL 6 Kepa vahvistaa suomalaisten vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Kepa toimii myös kattojärjestönä ja kantaa kollektiivista vastuuta suomalaisesta kehitysmaaliikkeestä. Kepa ottaa osaa globalisaatiokeskusteluun myös konkreettisesti kehitysyhteistyöhankkeissa. Kepa seuraa kansainvälistä kehityspoliittista keskustelua ja osallistuu siihen. Kepa tukee kehitysmaaliikkeen kampanjoita ja järjestää Suomessa näyttäviä yhteisesiintymisiä. Kepa osallistuu aktiivisesti Euroopan unionin kehityspolitiikan hahmottamiseen ja edustaa Eu:ssa suomalaisia kehitysyhteistyöjärjestöjä. Kepa pitää yllä aktiivisia ja monipuolisia suhteita kehitysmaaliikkeen kansainvälisiin ja alueellisiin järjestöihin ja verkostoihin. Kepa toteuttaa toimialaansa liittyvää tiedotus- ja julkaisutoimintaa ja tuottaa koulutus- ja muita tietopalveluja suomalaisille kansalaisjärjestöille. Kepa harjoittaa toimialaansa liittyvää ja toimintaa tukevaa selvitys- ja tutkimustoimintaa