Kisällistä mestariksi 1

Kisällistä mestariksi 1

2 Kisällistä mestariksi

Pohjois-Kymen Setlementti ry: Kisällistä mestariksi ammattipajamalli työllistämisen tukena Kisällistä mestariksi 3

l ll

Kisällistä mestariksi ammattipajamalli työllistämisen tukena Tämän oppaan tiedot on koottu RAY:n rahoittamassa ja Pohjois-Kymen Setlementti ry:n hallinnoimassa Uusi ura ammattipajasta projektissa, joka toteutettiin pilottihankkeena Iitin ja Kouvolan seudulla vuonna 2009 2011. Hankkeen tavoitteena oli kehittää työllistämisen tueksi ammattipajamalli, jossa mikro- tai pk-yrityksen sisälle rakennetaan ammattipaja vanhaa mestari-kisälli ajatusta noudattaen. Näin yrittäjän kokemus ja tietotaito hiljainen tieto saadaan siirrettyä eteenpäin. Oppaassa esitellään ammattipajamalli, joka yhdistää työn sekä tekijän ja joka toimii yhdistävänä siltana yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä, laajaa yhteistyöverkostoa hyödyntäen. Mallia on mahdollista toteuttaa niin julkisella, kunnallisella kuin kolmannellakin sektorilla siellä missä tarvitaan uudenlaisia työkaluja työllistämisen tueksi. Oppaaseen on koottu myös työsuhteisiin ja työllistämiseen liittyviä lakisääteisiä asioita ja annetaan vinkkejä niin mestarille kuin kisällillekin erilaisiin tilanteisiin. Koska neuvot ovat varsin yleisiä, kannattaa tietojen ajantasaisuus tarkistaa ja ongelmatilanteissa ottaa yhteyttä esimerkiksi työvoimatoimistoon, työsuojelupiiriin, omaan ammattiliittoon, yrittäjäjärjestöön jne. Oppaaseen on koottu nettilinkkivinkkejä tärkeimmistä www-osoitteista. Kouvolassa 31.5.2011 Iina Uttermark, projektipäällikkö Uusi ura ammattipajasta hanke 2009-2011 Kisällistä mestariksi 5

Sisällyslyettelo 1. Mistä lähdettiin? Ammattipajamalli työllistämisen tukena... 8 1.1 Taustaa... 8 1.2 Kenelle tarkoitettu... 9 1.3 Mitä tarjotaan... 10 1.4 Kuinka se tehdään... 11 1.5 Ydinpalvelu... 13 1.6 Täydentävät ja tukipalvelut... 14 1.7 Kokemuksia... 16 2. Työnhakukanavat Mistä kisälli mestarille, kisällille mestari?... 21 2.1 TE-toimiston palvelut työnantajalle... 21 2.2 TE-toimiston palvelut työnhakijalle... 21 2.3 Oma-aloitteinen työnhaku... 22 2.4 Työskentely freelancerina... 22 2.5 Muut rekrytointipalvelut... 23 3. Rahoitusta palkkaamiseen... 24 3.1 Työharjoittelu sekä työelämävalmennus... 24 3.2 Tukea palkkakustannuksiin... 24 3.3 Sopivaa työvoimaa oppisopimuskoulutuksella... 25 3.4 Yrityksen käynnistystuki... 25 3.5 Työolosuhteiden järjestelytuki... 26 3.6 Aloittavan yrittäjän starttiraha... 26 3.7 Työllisyyspoliittinen avustus... 26 4. Rahoitusta yrityksen kehittämiseen... 28 4.1 Investointiavustus... 28 4.2 Lainat, takaukset ja viennin rahoitus... 28 5. Palveluja ja neuvontaa yrittäjille... 29 5.1 Seudullinen yrityspalvelu... 29 5.2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset... 29 5.3 Alueelliset työsuojelupiirit... 30 5.4 Työministeriö... 30 6 Kisällistä mestariksi

5.5 Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot)... 31 5.6 Suomen Yrittäjät... 31 5.7 Työnantajaliitot ja EK... 32 5.8 Verohallinto... 32 5.9 Tyvi-palvelu... 32 5.10 Palkka.fi... 32 5.11 OpusLex... 33 5.12 Työkyvyn ylläpito... 33 5.13 Muita neuvojia... 34 6. Lakisääteiset asiat... 35 6.1 Työehtosopimus eli TES... 35 6.2 Työsopimus... 36 6.3 Työsuhteen osapuolet... 36 6.4 Työn alkamispäivä... 37 6.5 Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?... 37 6.6 Koeaika... 38 6.7 Työtehtävät ja työntekopaikka... 38 6.8 Työaika... 39 6.9 Palkanmaksu... 39 6.10 Lomat ja loma-ajan palkka... 40 6.11 Sairasloma ja sairasajan palkanmaksu... 41 6.12 Irtisanominen... 42 6.13 Muut mahdolliset ehdot... 44 6.14 Työntekijän perehdyttäminen... 46 6.15 Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto... 46 6.16 Nuoret työntekijät... 48 6.17 Rikostaustaote... 49 6.18 Lomauttaminen tai konkurssi... 49 6.19 Ammattiliiton jäsenyys... 50 6.20 Työtodistus... 51 Lähdeluettelo... 52 Kisällistä mestariksi 7

1 Mistä lähdettiin? Ammattipajamalli työllistämisen tukena Ammattipajamalli on kehitetty RAY:n rahoittamassa ja Pohjois-Kymen Setlementti ry:n hallinnoimassa, kolmevuotisessa Uusi ura ammattipajasta hankkeessa. Visiona on ollut rakentaa yrityksen sisälle ammattipaja vanhaa mestari-kisälli ajatusta noudattaen; tavoitteena löytää mahdollisimman sopiva kisälli yrityksen tarpeista lähtien ja samalla työllistää työtä ja/tai koulutusta vailla oleva henkilö. Ammattipajamallin avulla rakennetaan tasavertaista yhteistyötä alueen eri toimijoiden yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välille. Yhteisenä tavoitteena on yhdistää työ ja työnantaja sekä osaaminen ja työtä vailla oleva henkilö. Yksilöity, henkilökohtainen palvelu, asioiden joustava sujuminen, ajan ja resurssien säästö sekä verkosto- ja viranomaistyön helpottuminen auttavat työnantajaa työllistämään ja työnhakijaa työllistymään. 1.1 Taustaa Työelämä on jo pitkään ollut murroksessa: tänä päivänä ns. vakituinen työpaikka alkaa olla enemmän poikkeus kuin sääntö. Pätkätyöläisyys lisääntyy ja leivänmuruset on usein käytännössäkin haalittava usealta taholta. Puhutaan elinikäisestä oppimisesta; yksi ammatti ei enää koko loppuelämäksi riitä. Tarvitaan päivitystä. Toisaalta maassamme on paljon pienyrittäjiä, käsillä tekijöitä, jotka ikääntyvät eikä heillä ole valmiina ketään elämäntyönsä jatkajaa. Koulusta valmistunut ei vielä ole mestari alallaan, vaan tarvitaan työssä oppimista, kokemuksen kautta karttuvaa ammattitaitoa. Vanhassa mestari-kisälli-menetelmässä kokenut ammattilainen siirsi osaamisensa pikku hiljaa, esimerkin kautta, nuoremmalleen. Siinä tulivat tutuiksi niin työmenetelmät, välineet kuin asiakaskuntakin. Samalla se takasi opin siirtymisen uudelle sukupolvelle. Tätä mestari-kisälli menetelmää voimme hyödyntää myös tänä päivänä. Tukemalla pienyrittäjää työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä, kulkemalla rinnalla kappaleen matkaa, voimme osaltamme madaltaa kynnystä palkata kokeneelle mestarille kisälli koulutettavaksi ja perehdytettäväksi ties vaikka oman yritystoiminnan jatkajaksi. Viereisellä sivulla on tarkasteltu niitä ympäristömuuttujia ja trendejä, joita tunnistamalla ja tulkitsemalla voidaan ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja vaikutuksia yhteiskuntaan. Mestari: Tarpeet ja tarjonta kohdallaan 8 Kisällistä mestariksi

1.2 Kenelle tarkoitettu Tämän päivän työmarkkinoilla on ostajan markkinat. Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa, on yrittäjällä useita vaihtoehtoja lähteä etsimään sopivaa ehdokasta. Ilmoitus lehdessä tuonee paljonkin potentiaaleja työnhakijoita, mutta jollei yrittäjä halua käyttää omaa aikaansa ja resurssejaan mahdollisiin puhelintiedusteluihin, hakemusten käsittelyyn ja ehdokkaiden haastatteluun, on avuksi tarjolla niin maksutonta kuin maksullistakin palvelua. Ammattipaja-mallin avulla voidaan tarjota niin yrittäjälle kuin työnhakijallekin apua toistensa löytämiseen. Ammattipajamallissa tarjottu palvelu, alkuvaiheen neuvonta, on maksutonta. Ensimmäisen puolen vuoden ajan (sitoutuminen ammattipajamalliin) mestari-kisälli -parille tarjottava tuki auttaa yrittäjää uudessa roolissaan työnantajana ja työhön opastajana, mestarina. Säännöllinen yhteydenpito ja kuulumisten kysely antaa turvallisuuden tunnetta myös uudelle kisällille - tutun henkilön puoleen on helppo kääntyä. Kisällistä mestariksi 9

Ammattipajamallin tarjoaman palvelun tärkeimmät käyttäjät ovat työntekijää vailla olevat mikro- ja pk-yrittäjät, joilla on tarve rekrytoida mutta ei välttämättä tietotaitoa, aikaa ja resursseja lähteä etsimään eri vaihtoehtoja. Palvelun käyttäjiä ovat myös työttömät työnhakijat, joilta puuttuu ammatillinen koulutus tai joiden koulutus on vanha tai puutteellinen. Palvelun avulla työnhakija saa yhteyden yritykseen, jonka kanssa hänen omat toiveensa ja tavoitteensa työelämässä ovat samansuuntaiset. Mestarin opissa työntekijä pystyy kehittämään omaa osaamistaan ja ammattipajamallin antama tuki ja vähintään puolen vuoden mukana kulkeminen osaltaan rohkaisevat ottamaan kisällin askelia uusissa tehtävissä. Yrittäjäasiakkaat voidaan luokitella pieniin, käsityöläistyyppisiin yrityksiin, joissa yrittäjän lisäksi ei työsken- Mestari: Turvallisuus, tuki ja oman tele mahdollisesti ketään muita oman perheen lisäksi; ajan säästö ollut parasta. toimiminen työnantajan roolissa on uutta ja haastavaa. Suomalaiset pienyrittäjät ikääntyvät: Monen yrittäjän mielessä voi olla sukupolvenvaihdos eikä mahdollista jatkajaa löydy omasta perhe- tai lähipiiristä. Yrittäjälle jää tällöin vaihtoehdoksi löytää yritystoiminnalleen jatkaja avoimilta markkinoilta tai lopettaa yritystoimintansa kokonaan. Työ voi olla pitkälle käsillä tehtävää, eikä ammattitaitoa välttämättä opita koulussa vaan käytännön työtä tekemällä. Oppi ja hiljainen tieto siirtyvät mestarilta kisällille. Konkreettisen, käytännön tuen saaminen työllistämisessä, sen alkuvaiheessa, auttaa yrittäjää siirtämään omaa tietotaitoaan ja mahdollisesti myöhemmin koko yritystoimintaansa seuraavalle sukupolvelle. Vaikka pilottihankkeessa mukana olleet yrittäjät ovat kaikki olleet hyvinkin erilaisia toimialoiltaan, on yksi yrittäjiä ja yrityksiä yhdistävä tekijä ollut tuen tarve työllistämisessä: ilman ulkopuolista, konkreettista tukea piilossa olleet työpaikat olisivat saattaneet jäädä täyttymättä jo pelkästään kankeaksi ja aikaa vieväksi mielletyn byrokratian takia. Vaikka yhteiskunnalla on tarjolla maksutonta työnvälityspalvelua, eivät TE-toimistojen resurssit yksinään riitä: tarvitaan useampi osapuoli tuottamaan ammattipajamallin mukaista palvelua. Resursseja ja eri alojen osaamista yhdistämällä päästään tuloksiin, joihin yksin ei ylletä. Palvelusta hyötyvät siten myös yhteistyökumppanit. Työllistymisellä on yhteiskunnallisen merkityksen (verotulojen kasvu, säästöjen syntyminen sosiaalimenoissa) lisäksi myös suuri henkilökohtainen merkitys. Työllistyminen ehkäisee syrjäytymistä, työttömän taloudellinen tilanne kohenee, elämänhallinta ja elämän mielekkyyden kokeminen paranevat ja ihminen pystyy itse, omalla toiminnallaan vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa. 1.3 Mitä tarjotaan Jotta mikro- tai pk-yrittäjä yrittäjä joka ei kenties koskaan ole aiemmin toiminut työnantajan roolissa - lähtee etsimään/hakemaan yritykseensä sopivaa työntekijää, hänen on oltava perillä monenlaisista työllistämiseen liittyvistä seikoista, työlainsäädännöstä lähtien. Voidakseen hakea ja saada yhteiskunnan tarjoamia työllistämistukia, hänen olisi perehdyttävä myös työhallinnon byrokratiaan. Hyvin usein käy niin, että yrittäjän rajallisten resurssien (kiire, byrokratian kankeus tai vaikeus, kokemattomuus työnantajana toimimisesta jne.) vuoksi potentiaali työpaikka jää täyttämättä. 10 Kisällistä mestariksi

Ammattipajamallissa hanketyöntekijä paneutuu henkilökohtaisesti kunkin yrittäjän tilanteeseen; kartoittaa yrittäjän tarpeet ja toiveet, etsii ja esittelee eri vaihtoehtoja, auttaa lomakkeiden ja viranomaispapereiden täyttämisessä ja toimii linkkinä viranomaisiin päin. Näin yrittäjän aika säästyy varsinaiseen yritystoimintaan. Ammattipajamallin palvelun lähtökohta on henkilökohtaisuus: yhdessä yrittäjän kanssa tehdään tarvekartoitus sekä pohditaan tarjolla olevia vaihtoehtoja. Mikäli keskusteluissa päädytään työllistämiseen, suunnitellaan haun toimenpiteet (tehtävänkuvauksen laatiminen, haun kohderyhmän määrittely, potentiaalien ehdokkaiden selvittäminen ja heidän kontaktointinsa jne.) kunkin yrittäjän tarpeista ja toiveista lähtien. Toimivan yhteistyöverkoston kautta lähdetään etsimään yrittäjän toiveet ja vaatimukset täyttäviä työntekijäehdokkaita. Tavoitteena on löytää työnhakija, jonka työ/koulutushistoria, kokemus, toiveet ja tavoitteet työllistymisessään ovat työnantajan kanssa samansuuntaiset. Mallissa työnantajaa autetaan löytämään yritykselle mahdollisimman sopiva työntekijä ja samalla autetaan työtöntä henkilöä löytämään itselleen niin ikään sopivin mahdollinen työnantaja. Malli tarjoaa kummallekin osapuolelle, niin työnantajalle kuin työntekijällekin, konkreettisen opastamisen ja tuen, ennen sopimuksen syntymistä mutta myös sen jälkeen. Se toimii myös linkkinä yrittäjän, työntekijän ja viranomaisten välillä. Palvelun tavoitteena on saada mahdolliset piilotyöpaikat esiin tarjoamalla yrittäjälle niin konkreettista tukea, jotta hän uskaltaa lähteä työllistämään. Yrittäjän kokemuksesta, taustasta ja tarpeista riippuen tuki voi olla esim. työlainsäädäntöasioiden selvittelyä, yhteydenottoja eri viranomaisiin, työllistämisvaihtoehtojen selvittämistä ja pohdintaa yhdessä yrittäjän ja työvoimaviranomaisen, oppisopimustarkastajan jne. kanssa, työnhakijaehdokkaiden etsintää ja mahdollisesti työhaastatteluissa tukena olemista. Palvelu voi olla myös yhteistä pohdintaa yrittäjän kanssa esim. sukupolvenvaihdos- tai muissa erityiskysymyksissä sekä yrittäjän ohjaamista eteenpäin oikealle luukulle tilanteessa, jossa yrittäjä tarvitsee tuekseen muunlaista neuvontaa. Tässä ovat apuna toimivat kumppanuusverkostot Yrittäjäjärjestöt, kaupungin tarjoamat yrityspalvelut sekä muut yhteistyökumppanit. Yrittäjän tilanteesta riippuen tulos voi olla myös jotakin muuta kuin uuden työpaikan syntyminen välittömästi: joskus polku työllistämiseen voi löytyä pitkällisemmänkin pohdinnan kautta. 1.4 Kuinka se tehdään Ammattipajamalli työkaluna Ammattipajamallissa asiakkaan (työntekijää vailla oleva yrittäjä sekä työtä vailla oleva työnhakija) saama palvelu tuotetaan vahvassa yhteistyössä eri ydinsidosryhmien kanssa, jolloin näillä ryhmillä on keskeinen merkitys palvelun tuotantoprosessissa. Sidosryhmät toimivat lisäresurssien tarjoajina ja samalla ammattipajamalli auttaa niitä omien tavoitteidensa saavuttamisessa intressit yhdistyvät. Kisällistä mestariksi 11

Ammattipajahankkeen ohjausryhmä Pohjois-Kymen Setlementti ry Kouvolan kaupunki/perusturva Kouvolan kaupunki/ oppisopimustoimisto Kouvola Innovation/KINNO Työ- ja elinkeinotoimisto Työvoiman palvelukeskus Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry Työväen Sivistysliitto TSL/ Moks2-hanke Muita yhteistyökumppaneita Setlementtiliitto RAY Alueen yrittäjät Työttömät työnhakijat Alueen järjestö- ja hanketoimijat ELY-keskus Kymenlaakson ammattikorkeakoulu jne Kuva: Ammattipajahankkeen ohjausryhmä ydinsidosryhmänä Suhdeverkoston merkittävänä osana on yhteys alueen TE-toimistoon, oppisopimustoimistoon ja työvoiman palvelukeskukseen sekä niiden asiantuntijoihin. Tiedon ja kokemusten jakaminen sitouttaa yhteistyökumppanit ammattipajamallin toteuttamiseen, varsinkin kun tavoitteet ovat yhteiset. Ydinsidosryhmien lisäksi palvelun tuottamisessa on mukana koko joukko muitakin toimijoita. Samalla näillä toimijoilla on mahdollisuus hyödyntää ammattipajamallista saatuja kokemuksia omassa toiminnassaan. Viereisellä sivulla on ammattipajamallin asiakaspalveluprosessin kuvaus, jossa näkyvät kunkin toiminnon yhteydet palveluprosessiin sekä vaihtoehtoiset etenemistavat prosessissa. 12 Kisällistä mestariksi

Kisälli: Riittävästi tukea, sai soittaa tarvittaessa 1.5 Ydinpalvelu Ydinpalvelu perustuu organisaation ulkopuolisten toimijoiden yhteen saattamiseen, mikä tekee palvelusta erityisluonteisen. Palvelun tuottaminen vaatii useamman osapuolen, joten palvelu tuotetaan vahvassa yhteistuotannossa, jossa ammattipajahanke on yhdistävä tekijä. Yrittäjällä on halutessaan mahdollisuus saada ehdokkaiden seulontaan, haastatteluun ja valintaan tukea koko rekrytointiprosessin ajan. Lopullisen päätöksen työntekijävalinnasta tekee aina yrittäjä. Palvelun tuloksena on lähtökohtaisesti harjoittelu-, työelämävalmennus-, palkkatuki- tai oppisopimuspaikka. Kisällistä mestariksi 13

Kuva: Ydinpalvelun komponentit eli yrittäjän valittavissa olevat palvelut 1.6 Täydentävät ja tukipalvelut Ammattipajamallissa hanketyöntekijän tarjoama apu ja tuki eivät pääty työsuhteen solmimiseen vaan ammattipajasopimuksen solmimalla yrittäjä sekä työntekijä ovat molemmat sitoutuneet kulkemaan mukana hankkeessa vaadittavat 6 kuukautta, halutessaan jopa pitempään. Hanketyöntekijän tiivis yhteydenpito niin työnantajaan kuin työntekijäänkin tukee mestari-kisälli paria työsuhteen alkuvaiheessa ja auttaa kumpaakin osapuolta löytämään roolinsa. Kuuden kuukauden tai mahdollisesti jopa pitemmän yhteistyöjakson aikana hanketyöntekijä käy niin yrittäjän kuin työntekijänkin kanssa säännöllisesti keskusteluja kunkin ammattipajan tilanteesta, kerää palautetta ja auttaa mahdollisesti esiin tulevien ongelmien ratkaisuissa. Tässä korostuvat ydinsidosryhmät yhteistyökumppaneina, jotka edistävät hankkeen toimintoja tarjoamalla tarvittavia lisäresursseja, kuten neuvontapalveluita jne. Ydinsidosryhmistä tärkeimmässä roolissa aivan ehdokkaiden hausta ja mahdollisista taloudellisista tukipäätöksistä lähtien ovat TE-toimisto sekä kaupungin oppisopimustoimisto; ilman tätä toimivaa yhteistyötä ei palvelua olisi mahdollista toteuttaa. Seuraavalla sivulla on kuvattuna ammattipajamallin tarjoama seuranta ja tuki työnantajalle sekä työntekijälle harjoittelu/valmennus/oppisopimus- tai palkkatukityöpaikan synnyttyä. 14 Kisällistä mestariksi

AMMATTIPAJAN TARJOAMA SEURANTA JA TUKI työnantajalle sekä työntekijälle 1 vko aloittamisesta TYÖNTEKIJÄ TES TYÖNANTAJA Selvittely SEURANTA 6 kk aloittamisesta VÄLIAIKA/PÄÄTÖSKESKUSTELU, TULOS VAPAAEHTOINEN JÄLKITYÖSKENTELY seurannasta sopiminen Kisällistä mestariksi 15

1.7 Kokemuksia Työnantajille/mestareille, työntekijöille/kisälleille sekä sidosryhmille tehtiin kirjalliset kyselyt 1.9.2009 31.8.2010 välisenä aikana, jonka pohjalta on saatu paljon arvokasta tietoa. Tuloksesta nousee selkeästi esille se, että yrittäjät ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Jokainen ammattipaja on ilmoittanut saaneensa hyvän, heille sopivan työntekijän. Työntekijät ovat myös olleet tyytyväisiä saadessaan lähtökohtaisesti pysyvän työpaikan. Hankkeessa mukana oleville ammattipajoille ja ydinsidosryhmälle on tehty sosionomiopiskelijan harjoitustyönä vielä kirjallisiin kyselyihin pohjautuvat, syventävät henkilökohtaiset haastattelut. Näiden haastattelujen perusteella voidaan todeta mm. että enemmistö sidosryhmien edustajista näki ammattipajamallin roolin positiivisena vaihtoehtona ja tärkeänä yksilöllisenä palveluntuottajana hankkeen parhaimpana antina sidosryhmät näkivät henkilökohtaisen, yksilöidyn palvelun työntekijät/kisällit pitivät hankkeen tärkeimpänä antina saatua työpaikkaa ja hankkeelta saatu tuki koettiin yleisesti positiivisena työnantajat/mestarit arvostivat mm. apua työntekijän haussa, niin paperitöissä kuin haastatteluissakin. Sekä työllistämiseen saatu rahallinen tuki että hankkeen tarjoama apu työllistämisessä koettiin niin tärkeäksi, että suurin osa työllistäisi jatkossa vain, mikäli ko. tukea olisi saatavana edelleen työnantajat, joilla oli aikaisempaa kokemusta työntekijän etsimisestä, kokivat hankkeen edistäneen, yksilöllisen palvelun keinoin, sopivan työntekijän löytymistä. 16 Kisällistä mestariksi

Ensimmäisen ammattipajan käynnistyminen Tuomon Luomu Ky:ssä 1. Yrittäjän yhteydenotto Ammattipajahankkeeseen, tapaaminen, yrittäjän hankkeeseen soveltuvuus, yrittäjän tarpeiden ja tilanteen kartoitus, yhteistyöstä, menettelytavoista ja edellytyksistä sopiminen. 2. Yhteys oppisopimustoimistoon ja TE-toimistoon yleisten ohjeitten saamiseksi/toimintapojen selvittämiseksi sekä pyyntö TE-toimistoon työnhakijaehdokkaiden etsimiseksi yrittäjän määrittelemien ehtojen perusteella. 3. TE-toimisto esittelee ehdokkaita pajalle ja yrittäjälle. Yritys Oppisopimustoimisto Ammattipaja TE-toimisto Ammattipaja 4. Yhteydenotto työnantajaan, työnantajan tapaaminen, haastateltavien valinta. 5. Yhteydenotot ehdokkaisiin, kutsut haastatteluun, ehdokkaiden haastattelu yhdessä työnantajan kanssa, työnantajan keskustelu ehdokkaista yhdessä muiden työntekijöiden kanssa, uuden työntekijän valinta. Päätös työllistämistavasta (oppisopimus). Työntekijä Ammattipaja Yritys TE-toimisto 6. Työllistämistuen yksilöinti (kesto ja määrä) TE-toimistolla yhdessä valitun ehdokkaan kanssa, yrittäjältä vaadittavien asiakirjojen toimittaminen TE-toimistolle. TE-toimiston ilmoitus ammattipajalle, ettei sopimuksen solmimiseen ole estettä, viranomaispäätös palkkatuesta. 7. Oppisopimuskelpoisuuden tutkinta, tapaaminen oppisopimustoimistolla yhdessä yrittäjän ja valitun työntekijän kanssa, koulutusvaihtoehtojen läpikäynti, muiden ehtojen ja tukien määräytyminen, oppisopimuksen solmiminen. Työntekijä Ammattipaja Yritys Oppisopimustoimisto Kisällistä mestariksi 17

8. Ammattipajan käynnistyminen työntekijän aloittaessa työn 27.5.2009. 9. Ensimmäinen tukikäynti yrityksessä 28.5.2009, oman Ammattipaja-sopimuksen solmiminen. 10. Oppisopimustoimiston tukikäynnit työmaalla. Yrittäjä+työntekijä = ammattipaja ilman seiniä Ammattipaja 7. Yrittäjä, valittu työntekijä sekä hankkeen projektipäällikkö tapasivat oppisopimustoimistolla 22.5. jolloin käytiin läpi eri koulutusvaihtoehtoja, oppisopimuskelpoisuus, muiden ehtojen sekä tukien määräytyminen. Oppisopimuksen solmiminen. Oppisopimustoimisto Yritys Yritys 1. Tuomon Luomu Ky:n yrittäjä Tuija Horppu saa kimmokkeen ottaa yhteyttä Pohjois-Kymen Setlementti ry:n Ammattipaja-hankkeeseen 11.5.2009 saatuaan sitä koskevaa sähköpostia Kymen Yrittäjiltä. Hän oli jo aiemmin ehtinyt laittaa työpaikan avoimeksi työvoimatoimistoon, mutta oli kiinnostunut siitä, mitä Ammattipaja-hanke voisi hänelle tarjota. Seurasi tapaaminen yhdistyksen toimistolla 14.5., jossa kartoitettiin työnantajan soveltuvuus hankkeeseen (sitoutuminen, tuen saamisen kriteerit), mitkä ovat yrittäjän tarpeet, mitä ominaisuuksia ja taitoja mahdollisella uudella työntekijällä tulisi olla jne. Nämä kirjattiin ylös omalle lomakkeelleen, joka toimi työvälineenä myös TEtoimistoon päin. Samalla sovittiin yrittäjän ja Ammattipaja-hankkeen yhteistyöstä, mahdollisista työllistämistavoista (palkkatuki/oppisopimus) sekä menettelytavoista. Tämä on juuri minua varten, totesi yrittäjä. 2.-3. Ammattipajahankkeen vetäjä otti seuraavaksi yhteyttä oppisopimustoimistoon sekä TE-toimistoon yleisten menettelytapaohjeiden saamiseksi ja pyysi TE-toimistoa etsimään yrittäjälle sopivia ehdokkaita yrittäjän määrittelemien ehtojen puitteissa. Ehdokkaita löytyi 20. 4. Tapaamisessa 18.5. yhdistyksen toimistolla hankkeen vetäjä sekä yrittäjä valitsivat yhdessä 20:sta ehdokkaasta haastatteluun kutsuttavat 8 henkilöä. 5. Työhaaastattelut pidettiin 19.5. yhdistyksen toimistolla yhdessä yrittäjän sekä hankkeen vetäjän kanssa. Yrittäjä keskusteli työntekijävalinnasta myös muiden yrityksen työntekijöiden kanssa ennen uuden työntekijän lopullista valintaa. 6. Hankkeen vetäjä sekä valittu työntekijä kävivät yhdessä TE-toimistossa 20.5. toimittaen samalla sinne yrittäjältä vaadittavat asiakirjat (verovelkatodistus, ote kaupparekisteristä sekä palkkatukihakemus). TE-toimisto ilmoitti, ettei tuen saamiselle ollut esteitä (palkkatukipäätös). 18 Kisällistä mestariksi

8. Ammattipaja ilman seiniä käynnistyy 27.5.2009 uuden työntekijän aloittaessa työt. 9. Ensimmäinen tukikäynti yrityksessä 28.5.2009 ja Ammattipaja -sopimuksen solmiminen. 10. Oppisopimustoimiston tukikäynnit työmaalla jatkuvat koko oppisopimuskauden ajan. 11. Tukikäynnit ja kuulumisten kyselyt jatkuvat vähintään puolen vuoden ajan ammattipajasopimuksen solmimisesta - käytännössä kuitenkin ammattipajahankkeen loppuun saakka. Yrittäjä: Tämä on juuri minua varten Kisällistä mestariksi 19

Alla on kuvattuna tiivistetysti ammattipajamallin tarjoama palvelu sen sisältö, edut ja hyödyt niin työnantajalle, työntekijälle kuin laajemminkin, yhteiskunnallisesti tarkastellen. Ominaisuudet Edut - järkisyyt Hyödyt - - - - - - - - - - - - - - Mestari: Ei ole tarvinnut paneutua niin käytännön asioihin, kuten hakumenettelyyn. Pääsi helpommalla työhönotossa. 20 Kisällistä mestariksi

Työnhakukanavat Mistä kisälli mestarille, kisällille mestari? 2 2.1 TE-toimiston palvelut työnantajalle TE-toimistot tarjoavat maksutta monipuolisia palveluja yritysten ja työnantajien tarpeisiin. Työnantaja voi sopia TE-toimiston kanssa, millaista työvoimaa yritys tarvitsee, millä tavoin sopivia hakijoita etsitään, miten työpaikasta tiedotetaan ja millaisella aikataululla. Työnantajan niin halutessa paikka voidaan ilmoittaa avoimeksi TE-toimiston Avoimet paikat palveluun, jolloin ilmoitus tavoittaa suuren joukon aktiivisia työnhakijoita. TE-toimisto myös etsii työnantajan tarpeiden perusteella sopivia työnhakijoita ja välittää heille tiedon työtehtävästä. TE-toimisto voi myös esitellä sopivia ehdokkaita työnantajalle. Lopullisen valinnan ja päätöksen rekrytoinnista tekee työnantaja. TE-toimistot järjestävät myös erilaisia rekrytointitilaisuuksia ja kampanjoita, joissa työnantajilla on mahdollisuus esitellä työtä hakeville omaa yritystoimintaansa ja avoimia työpaikkoja. 2.2 TE-toimiston palvelut työnhakijalle Varsinkin ensimmäisen työpaikan oli se sitten kesätyötä tai opintojen rinnalla tehtävää osa-aikatyötä löytäminen voi tuntua haastavalta. Työnhaussa valttia ovat oma-aloitteisuus ja aktiivisuus. TE-toimisto tarjoaa työnhakijalle työnhakuun liittyvän neuvonnan ja työnhakuvalmennuksen lisäksi henkilökohtaista työnvälityspalvelua. Ajantasaista tietoa avoimista paikoista saa työhallinnon verkkosivuilta. Ilmoittautumalla työnhakijaksi ovat hakutiedot heti käytettävissä, kun TE-toimisto hakee ehdokkaita työnantajan ilmoittamaan avoimeen työpaikkaan. Muita TE-toimiston työnhakijalle tarjoamia palveluita ovat mm. Paikkavahti-palvelu, CV-netti sekä työnhakuvalmennus. Koulutus- ja ammattitietopalvelu tarjoaa tietoja eri koulutusvaihtoehdoista ja ammattialoista sekä opintojen rahoituksesta. Ammatinvalintapsykologeilta saa tarvittaessa tukea ja neuvoja ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun. Vinkkejä verkossa: www.mol.fi Kisällistä mestariksi 21

2.3 Oma-aloitteinen työnhaku Työnhaussa omatoimisuus kannattaa, koska on paljon työpaikkoja, joista ei ilmoitella julkisen haun kautta. Ne ovat ns. piilotyöpaikkoja, jotka täytetään, jos kysyntä ja tarjonta kohtaavat eli löytyy oikea ihminen tarjoamaan työpanostaan oikeaan aikaan. Henkilökohtaisten suhteiden ja tuttujen kautta löytyy myös usein työtilaisuuksia, esim. tuttu työnantaja voi palkata mielellään tutun työntekijän uudestaan. Myös puskaradion kautta tieto hyvästä työntekijästä leviää. Entisiltä työnantajilta tai työtovereilta voi pyytää myös kirjallista suositusta: hyvä suositus paperilla palvelee pitkään. Kannattaa seurata tiedotusvälineitä ja kysellä töitä monesta eri paikasta. Suora työnhaku tuottaa usein parempia tuloksia, koska samasta paikasta kilpailevia muita hakijoita ei välttämättä ole. Suora yhteydenotto yrityksen esimieheen tai johtajaan puhelimitse tai sähköpostilla voi tuottaa kutsun henkilökohtaiseen tapaamiseen. Ennen yhteydenottoa kannattaa selvittää itselleen omat vahvuudet ja keskeiset osaamisalueet ja pyrkiä luomaan yritykselle tarve palkata juuri sinut. Työnhakutaitoja kannattaa kehittää. Työnhakuoppaista saa tietoa siitä, miten työtä haetaan, kuinka työpaikkailmoitukseen vastataan, miten kirjoitetaan työhakemus ja CV eli oma ansioluettelo. Niistä saa vinkkejä myös työhaastatteluun valmistautumiseen. On hyvä muistaa, että vaikkei haastattelu poikisikaan oitis työpaikkaa, on jokainen työhaastattelukokemus plussaa; harjoitus tekee mestarin. Työnhaussa voi käyttää mielikuvitusta. Vapaaehtoistoiminnassa, kesätöissä, harrastuksissa, kursseilla tai vaihto-oppilasvuoden aikana voi oppia monia työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja ja saada työkokemusta. Joskus kannattaa ottaa vastaan myös sellaista työtä, joka ei heti täyttäisikään kaikkia unelmia ja odotuksia; ensimmäiset työtehtävät eivät ehkä ole juuri niitä mitä haluaisi lopun elämäänsä tehdä, mutta jokaisen työn hoitaminen kunnialla on osoitus ahkeruudesta ja luotettavuudesta ominaisuuksista joita arvostetaan alalla kuin alalla. Mitään työtä ei kannata väheksyä, vaan kaikki työkokemus on arvokasta ja auttaa työuralla eteenpäin. Vinkkejä verkossa: www.uranus.fi/tyonhaku www.tyovoimaporssi.fi www.monster.fi www.ammattinetti.fi www.tyonhaku.com www.tyonhakuopas.com www.duuniportti.fi 2.4 Työskentely freelancerina Itsensä voi työllistää muutenkin kuin toimimalla palkkatyössä tai yrittäjänä; ammattitaitoaan voi myydä myös freelancerina. Freelancer-työ eroaa työsuhteisesta työstä monella tavalla. Freelancer on vapaa ammattilainen, joka tekee työtään toimeksiantosuhteessa. Toimeksiantajia voi olla useita samanaikaisesti ja toimeksiannot voivat vaihdella vuorotellen työsopimussuhteiden kanssa. Freelancer ei tarkoita samaa kuin toiminimellä työskentely, vaikka monella freelancerilla oma toiminimi onkin. Freelancer-työtä voidaan tehdä usealla tavalla: työsuhteessa työskennellessä on tehty työnantajan kanssa työsopimus, jolloin työnantajalla on työnjohto-oikeus. Silloin työ- 22 Kisällistä mestariksi

suhteessa sovelletaan työsopimus-, vuosiloma ja työaikalakia. Työtä voidaan tehdä joko määräaikaisessa tai toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Freelancer-työtä voi tehdä myös ns. työkorvausta vastaan, jolloin kyseessä on toimeksiantosopimus. Silloin toimeksiantajalla ei ole freelanceriin työnjohdollista asemaa. Myöskään työsopimus-, vuosiloma- ja työaikalaki eivät koske työntekijää. Freelancer päättää itse omista työajoistaan ja tavoistaan. Vastuu mahdollisista vahingoista on freelancerilla itsellään ja hän myös hankkii itse työvälineensä, kantaa yrittäjäriskin ja hoitaa työstä aiheutuvat kustannukset. Tällainen toimeksiantosopimus kannattaa aina tehdä kirjallisena. Freelancer saa tekemästään työstä kertakorvauksen. Hän myös vastaa itse eläke- ja sosiaaliturvastaan. Työhön ei tällöin kuulu myöskään mitään lomaetuja. Ennakonpidätyksen voi suorittaa joko freelancerverokortin tai ennakkoperintärekisterin mukaisesti. Koska freelancer ei ole palkansaaja, työ ei myöskään kasvata työttömyysturvan saamisen edellyttämää työssäoloehtoa. Lisäksi freelancerin on itse hoidettava mahdolliset vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset työnteon ajalle. Lisätietoa verkossa mm: www.freet.fi 2.5 Muut rekrytointipalvelut TE-toimistojen lisäksi maksullisia rekrytointipalveluja yrityksille on tarjolla runsaasti. Tilapäiseen työvoimapulaan tarjoavat apua myös henkilöstövuokrausyritykset. Myös työtä hakevat voivat ilmoittautua ehdolle rekrytointipalveluihin. Monilla oppilaitoksilla on opiskelijoille tarkoitettuja palveluja haettaessa esim. harjoittelu- tai kesätyöpaikkaa. Erilaiset hankkeet ja projektit voivat myös tarjota työtilaisuuksia ja harjoittelupaikkoja. Vinkkejä verkossa: www.hrv-palvelut.fi www.eilakaisla.fi www.barona.fi www.selekta.info.fi www.vps.fi www.staffpoint.fi Kisällistä mestariksi 23