Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti Liisa Bergius, Keski-Suomen ELY-keskus Kuvailisin Keski-Suomea maisemallisesti pienois- Suomeksi. Kuhmoisten seutu muistuttaa Karjalaa: järviä, mäkiä, Karstulan länsi-osat jo Pohjanmaata, Pihtiputaan seudut jo turvesoineen Perä-Pohjolaa. Päijänne Suomenselkä Hämeen viljelyja järvimaa Itäinen Järvi-Suomi Lähde: www.finnica.fi 2 1
Kaupunki-maaseutu -luokitus 2013 Maaseudun paikalliskeskukset Suurempien kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevat taajamakeskukset, pikkukaupungit ja isot kirkonkylät. 1. 2. 3. 4. Kaupungin läheinen maaseutu Maaseutumainen alue, joka on toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita. : - -. Ydinmaaseutu Intensiivistä maankäyttöä ja/tai paikallistasolla elinkeinorakenteeltaan monipuolista suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua. Harvaan asuttu maaseutu Harvaan asuttua aluetta, jossa toiminnoiltaan monipuolisia keskittymiä ei ole tai ne ovat pieniä ja sijaitsevat etäällä toisistaan. Alueen maa-alueesta suurin osa on metsää. Lähde: Suomen ympäristökeskus SYKE, www.ymparisto.fi 3 Keski-Suomen rakennuskulttuurin piirteitä Tyypillistä moninaisuus ja vaihtelevaisuus: Useiden eri kulttuurivaikutteiden risteysalue Rakennuskanta on nuorta ja pihapiirien rakennusten ikä vaihtelee Rakennusperinnössä on nähtävissä itäisen ja läntisen Suomen kulttuurierot ja vaikutteet. Perinteiselle talonpoikaiselle pihapiirille on tyypillistä rakennusten suuri lukumäärä. Pihapiirin jäsentely luonnonpiirteiden, kulttuurivaikutteiden vaikutteiden tulosuunnasta ja rakennustavan mukaan. 4 Lähde: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa, Keski-suomen liitto, Keski-Suomen museo 2009. Kuva: Hankasalmen Pienmäen talomuseo, Liisa Bergius 2
Keski-Suomen rakennuskulttuurin piirteitä Kirkonkylät on miljöötyyppi, joka on ehkä ankarimmin kokenut sotien jälkeisen rakennemuutoksen. Ehjiä kirkonkyliä ei ole säilynyt Keski- Suomessa juurikaan. Useista kirkonkylistä on tullut tiiviitä kuntakeskuksia katuineen ja kerrostaloineen. Viime vuosikymmeninä maaseutu- ja kaupunkirakentaminen on jatkanut yhdenmukaistumista. Lähde: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa, Keski-suomen 5 liitto, Keski-Suomen museo 2009. Kuva: Karstulan keskustaa, Saija Silén Keski-Suomen rakennuskulttuurin piirteitä Pääpaino maaseudulla on ollut pientila- ja karjatalousvaltaisella toiminnalla. Varsinaisia kartanoja ei Keski- Suomessa ole, vaikka vauraimpien tilojen päärakennukset saattavat olla mittasuhteiltaan ja ulkoasultaan kartanomaisia. 6 Lähde: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa, Keski-suomen liitto, Keski- Suomen museo 2009, Kuvat: Saija Silén: Hukki, Kuhmoinen ja Kinnulan maisemia 3
Keski-Suomen rakennuskulttuurin helmiä Petäjäveden vanha kirkko ja Lemettilä. Kuvat: Liisa Bergius 7 Uusiokäyttö ja kulttuuriset arvot Maakunnan kulttuuriympäristöryhmä MAKU: K-S ELY, K-S liitto, K-S museo, Jkl yliopisto, K-S Pro Agria, Metsähallitus, K-S Metsäkeskus, Keski-Suomen kylät ry, MTK Keski- Suomi, Lapuan hiippakunta + kuntien kulttuuriympäristöyhdyshenkilöt Huolehtii kulttuuriympäristön arvojen säilymisestä ja hoidon tason parantamisesta Keski-Suomessa. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Kulttuuriympäristöohjelma: Vuoteen 2015 mennessä Keski-Suomen kulttuuriympäristön arvo ja ominaispiirteet tunnetaan ja tunnustetaan ja niiden hoito on turvattu. Hoito on toteutunut asennemuutoksen ja riittävän rahoituksen turvin Kulttuuriympäristöpalkinto: Tavoitteena on nostaa esiin kulttuuriympäristön hoidon hyviä esimerkkejä, puurtajia ja osaajia 8 4
Pappilasta päiväkodiksi, päiväkodista Pappilan pidoiksi Kulttuuriympäristöpalkinto 2005: Kangasmannilan pappila, Keuruu Kuvat: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, Liisa Bergius 9 Maatilasta matkailutilaksi Kunniakirja 2005: Lauttamäen tila, Pylkönmäki, Saarijärvi 10 Kuva: Saija Silén 5
Pappilasta (väentuvasta) autokorjaamoksi, autokorjaamosta matkailu- ja kokoontumiskäyttöön Kunniakirja 2011: Marjoniemen pappila, Uurainen 11 Kuvat: Liisa Bergius Työtilaisuuksia maaseudun yrittäjille: Kulttuuriympäristöpalkinto 2011: Kyyjärven saha Kunniakirja 2006: Karin päre ja puu, Toivakka Kyyjärven Saha osaa hyödyntää puumateriaalin arvokkaita ominaisuuksia ja näyttää että puunjalostuksen osaajille on kysyntää. Toiminnalla tuetaan myös laadukkaan puutavaran kasvattajia ja toimittajia. Sahalla on vakuuttava referenssilista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista ja monista muista kohteista, joihin se on toimittanut erikoissahattua puutavaraa. Yksi harvoista perinteisten rakennusmateriaalien valmistajista ja toimittajista, asiakkaita ympäri Suomea Vastaa perinnerakentamiseen liittyvään kysyntään ja edistää näin merkittävästi kulttuuriympäristön hoitoa Tekee perinteisiä katteita ja riukueli särentäaitoja. Työhön liittyy myös vanhojen virheiden korjausta ja oikeiden menetelmien neuvontaa sekä työnäytöksiä 6
Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Huopanankosken vanha kalahautomo. Kuva: Liisa Bergius 13 Kalastushistoriallinen näyttely Huopanankosken kalahautomoon Kuvat v. 1994: Liisa Bergius Kuvat vv. 14 2011-2013: Liisa Bergius, Helena Raatikainen 7
Navettakino, Konnevesi Keski-Suomen taidetoimikunnan vuoden kulttuuriteko tunnustuspalkinto 2004 ja 2006 Nuoren maaseutuyrittäjän palkinto Keski-Suomen maaseutugaala 2011 Kuva: www.navettakino:fi 15 Kuva: www.kantrilehti.fi Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Hotel Lonely Star, Väätäiskylä, Multia. Kuva: Liisa Bergius 16 8