KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA Länsi-Suomen Huoltorykmentti Varasto-osasto Hämeenlinnan varasto HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asemaasema
Päivitystiedot: Päiväys Asia Nimi ja virka-asema 18.9.2013 Suunnitelman laadinta Kari Ursin palomestari
Sisältö: 1 Yleistä... 5 1.1 Suunnitelman tarkoitus... 5 1.2 Säädösperusta... 5 1.3 Suunnitelman päivittäminen... 5 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen... 5 2 Alueen yleistiedot... 6 2.1 Osoite ja yhteystiedot... 6 2.2 Ajo-ohjeet... 6 2.3 Alueen kuvaus... 6 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot... 6 2.5. Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä... 7 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet... 7 3 Suuronnettomuusvaarat... 8 3.1. Vaaraa aiheuttavat kemikaalit... 8 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot... 8 4 Alueen pelastusorganisaatio... 9 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat... 9 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen... 9 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa... 10 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö... 10 5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet... 10 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet... 10 5.2 Torjuntakalusto... 11 6 Tukiorganisaatiot... 11 7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa... 12 7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat)... 12 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen 13 7.3 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen... 13 7.4 Evakuointi... 13 7.5 Ympäristövahinkojen minimoiminen... 14 7.6 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto... 14 7.7 Viestintä... 14 7.8 Suojelutoimet ja menettelyt niiden toteuttamiseksi (ydinlaitosonnettomuus) 14 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen... 14 8 Väestön varoittaminen... 15 8.1 Väestöhälyttimet... 15 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät... 15 8.3 Yleinen vaaramerkki... 15 8.4 Vaara ohi -merkki... 16 8.5 Vaaratiedotteet... 16 8.6 Väestölle annettavat toimintaohjeet... 16 9 Onnettomuudesta tiedottaminen... 16 9.1 Onnettomuusilmoitukset... 16 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku... 17 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen... 17 9.4 Medialle tiedottaminen... 17 10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen... 18 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset... 19 LIITE 1: Kartta tuotantolaitoksen ja sen ympäristön alueesta... 20
LIITE 2: Suuronnettomuuden vaikutus- ja vaara-alue... 21 LIITE 3: Pelastuskomppaniaan sisältyvät pelastusyksiköt toimintavalmiusaikoineen. 22 LIITE 4: Viestiliikenne eri johtamistilanteissa (periaatteellinen)... 24 LIITE 5: Lomake pelastustoiminnan lopettamisesta... 25 LIITE 6: Onnettomuustiedottaminen (ohjeellinen kaavio)... 26 LIITE 7: Vaaratiedote-lomake. 27 LIITE 8: Turvallisuustiedote 28 LIITE 9: Johtamissuunnitelma (ei julkinen)... 37
1 Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 :ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen Pelastuslaitos asetti ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen Internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista. Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään. Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Suunnitelman liitteenä on päivitetty turvallisuustiedote (liite 8). Turvallisuustiedote on jo aiemmin jaettu lähialueen asukkaille toiminnanharjoittajan toimesta. Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksen Internet-sivuilla.
2 Alueen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittaja Länsi-Suomen Huoltorykmentti (LSHR) / Maavoimien Materiaalilaitos / Maavoimat Osoite Ilveskalliontie 159 13700 Hattula Yhteyshenkilöt esitetty johtamissuunnitelmassa 2.2 Ajo-ohjeet Alueelle johtava Ilveskallion tie kääntyy Armijärventiestä ja kulkee tien 130 alitse. Varastoalueen toimisto sijaitsee Ilveskalliontien päässä. Varastoalueelle johtava tie haarautuu toimistorakennuksen edustalta. Vaihtoehtoisesti alueelle voidaan kulkea joko Hyrväläntieltä Mäntyrannantien kautta tai Sattulantieltä Veneveistäjäntien kautta. Ajoreitit on esitetty liitteenä olevassa kartassa (liite 1). 2.3 Alueen kuvaus Toiminnan kuvaus Yleiskuvaus alueen rakennuksista Varastoalueella varastoidaan ja kunnossapidetään räjähteitä rauhan- ja kriisiajan tarpeisiin. Varastoalueella on noin 60 rakennusta, joissa varastoidaan ampumatarvikkeita. Kokoontumispaikat vaaratilanteissa Kokoontumispaikka on varastoalueen toimistorakennus, jonne perustetaan ensisijainen johtopaikka alueella tapahtuvissa onnettomuuksissa. 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot Ilveskallion varastoalue sijaitsee Hattulan kunnassa 12 kilometria Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen. Pohjoisen puolella 540 metrin päässä on Sattulan asutustaajama. Koillisessa 700 metrin päässä on Nihattulan kylä, jossa sijaitsee Nihattulan koulu. Nihattulan ja Sattulan välissä sijaitsevat lisäksi Tanssi- ja Huvikeskus Satulinna sekä Hattula Golf. Lähin työpaikkatila on Millog Oy.n korjaamo Ilveskallion luolastossa. Varastoalueen, Sattulan ja Nihattulan välissä on tie numero 130 ja maakaasuputki. ( liite 1)
2.5. Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Alueella * päiväaikaan * yöaikaan Vaara-alueella * päiväaikaan * yöaikaan 400-700 400-1000 Vaara-alueella olevien henkilöiden määrän suuri vaihtelu johtuu Tanssi- ja Huvikeskus Satulinnan sekä Hattula-Golfin toiminnoista. 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Automaattinen paloilmoitin Automaattinen sammutuslaitteisto Kaikki varastosuojat sekä terminaalirakennus on suojattu automaattisella paloilmoittimella. Ei ole Kaasuhälytinjärjestelmä Ei ole Savunpoisto Ei ole Palopostiverkosto Alueella on kesäaikaan paineistettu 4 palovesiverkosto. Sammutusvesialtaat Kohdesuojaukset Alueen sisäpuolella on Lintulammi sekä kaivettuja sammutusvesialtaita. Alueen ulkopuolella etelässä sijaitsevat Hepolammi, Omettalammi sekä kaivettuja palovesialtaita Ei ole Sammutusvesien talteenotto Ei ole Valvontakamerat Alueella on kameravalvonta
3 Suuronnettomuusvaarat 3.1. Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali olomuoto YK-numero Varastointija käsittelymää rä Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet Torjuntaohjeet onnettomuustilant eissa Räjähteet enintään 50 tonnia/ varastosuoja 1.1 1.6 Sirpaleet/heitteet, paineaalto, tulipallo, myrkylliset kaasut Tokeva ohje T1 Varastosuojien sijainti alueella on esitetty johtamissuunnitelman karttaliitteissä. 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Prosessi Onnettomuusskenaario Vaara-alue Vaarat Johtamissuunnitelma Räjähteiden varastointi, kunnonvalvonta, valmistus ja huolto Epäsuotuisat varastointiolosuhteet, lähinnä suuret lämpötilan muutokset, aiheuttavat varastoiduissa tuotteissa ennalta arvaamattomia muutoksia. Tämä johtaa itsesyttymiseen. 100-1000 metriä (evakuointi alue 200 2000 metriä) Räjähdys, tulipalo liite 9 Räjähteiden Materiaalia lastattaessa, 100-1000 Räjähdys, liite 9 varastointi, kuljetettaessa tai metriä tulipalo kunnonvalvonta, käsiteltäessä tapahtuu (evakuointi alue valmistus ja työtapaturma tai 200 2000 huolto onnettomuus metriä) Maastopalo Alueella tai sen ulkopuolella 100-1000 Räjähdys, liite 9 syttynyt maastopalo leviää metriä tulipalo varastosuojaan (evakuointi alue 200 2000 metriä)
Luonnonilmiöt Myrskyn kaatama puu 100-1000 Räjähdys, liite 9 vaurioittaa varastosuojaa, metriä tulipalo lumikuorma sorruttaa (evakuointi alue varastosuojan tai salama 200 2000 sytyttää tulipalon metriä) Ilkivalta tai Alueelle tunkeutuva henkilö 100-1000 Räjähdys, liite 9 tuhotyö aiheuttaa joko tahattomasti metriä tulipalo tai tahallisesti (evakuointi alue vaaratilanteen 200 2000 metriä) Suuronnettomuuden välitön vaikutusalue on esitetty liitteessä 2. 4 Alueen pelastusorganisaatio 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Varaston oma organisaatio muodostuu alueella työskentelevästä henkilökunnasta (1+3+3), joka kykenee katkaisemaan vain pienemmät mahdolliseen onnettomuustilanteeseen johtavat tapahtumaketjut. Henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti koulutusta toiminnasta onnettomuustilanteissa. Panssariprikaatin sotilaspalokunta on myös koulutettu toimimaan varastoalueella. Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt esitetty johtamissuunnitelmassa 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Henkilökunta liikkuu alueella pääsääntöisesti pareittain. Onnettomuuden havaitessaan tekevät he hätäilmoituksen puhelimitse hätäkeskukseen ja tämän jälkeen suorittavat puhelimitse myös sisäisen hälytyksen. Automaattisen paloilmoittimen hälyttäessä hälytystieto välittyy alueella työskentelevien matkapuhelimiin. Mikäli onnettomuus tai vaaratilanne havaitaan muiden kuin alueella työskentelevien toimesta esimerkiksi Panssariprikaatin päävartiossa valvontakameroista tai vartiointitehtävissä alueella tai sen lähistöllä liikuttaessa, hälytetään alueen pelastusorganisaatio sisäisen ohjeen mukaisesti puhelimitse.
4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Ennen pelastusviranomaisen paikalle saapumista alueen pelastusorganisaatio ryhtyy sellaisiin toimenpiteisiin, joihin he kussakin tilanteessa kykenevät. Pelastusviranomaisen saapuessa paikalle alueen pelastusorganisaatio tarjoaa aluetta koskevan asiantuntijapalvelun. Panssariprikaatin sotilaspalokunta osallistuu suorittavana yksikkönä pelastustoimintaan. 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö Kalusto Sijainti Käsisammutin 6 kg Jokaisessa varastosuojassa sekä työkoneessa Sammutusvesiverkosto (kesäaika) Aidatun alueen sisäpuoli 5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman johtaja Toimintaval miusaika Ilmoitinlaitehälytys: Pelastusjoukkue Päivystävä 20 minuuttia PALOHÄLYTYS (hälytyskoodi 103) KHP31, KH401, KH451, MRG421 palomestari Räjähdys/Sortumav Pelastusjoukkue Päivystävä 20 minuuttia aara (hälytyskoodi 444) KHP31, KH401, KH451, KH453, MRG421 palomestari Räjähdys/Sortuma, Pelastuskomppania Päivystävä 30 minuuttia suuri Yksiköt kts. liite 3 päällikkö (hälytyskoodi 443) Maastopalo, suuri Pelastuskomppania Päivystävä 30 minuuttia (hälytyskoodi 423) Yksiköt kts. liite 3 päällikkö
Liikennevälinepalo, Pelastuskomppania Päivystävä 30 minuuttia suuri (tehtäväkoodi 413) Yksiköt kts. liite 3 päällikkö Muu tulipalo, suuri Pelastuskomppania Päivystävä 30 minuuttia (hälytyskoodi 433) Yksiköt kts. liite 3 päällikkö 5.2 Torjuntakalusto Kalusto Sijainti Helikopteri (tiedustelu) Utin Jääkärirykmentti (virka-apupäivystys) Panssaroitu ajoneuvo (tiedustelu) Panssariprikaati 6 Tukiorganisaatiot Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa Poliisi Liikenteen ohjaus, evakuoinnin avustaminen, vaara-alueen eristäminen Hattulan kunta Evakuoitujen huolto Vapaaehtoinen pelastuspalvelu 040 522 1307 (valmiuspäivystäjä) Evakuoitujen huolto
7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa 7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Räjähdevarastoalueen onnettomuuskohtaiset johtamissuunnitelmat suuronnettomuusskenaarioihin on kuvattu erillisessä johtamissuunnitelmassa (liite 9). Yleiset pelastustoiminnan toimintamallit ja johtamissuunnitelmat on kuvattu Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastustoimintaohjeessa. Pelastustoiminnan muodostelmia ovat yksikkö, pelastusryhmä. pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä. Kaikilla muodostelmilla on oltava ennalta nimetty johtaja. Eri muodostelmien vahvuuksia laskettaessa ja toimintaorganisaatiota määriteltäessä kaikki toimintakykyiset pelastusyksiköt rinnastetaan toisiinsa palokuntamuodosta riippumatta. Yksikkö: henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan = kulkuneuvo, kalusto ja niiden miehitys Pelastusryhmä: johtaja, 3-7 henkilöä sekä tehtävän mukaiset ajoneuvot ja kalusto = paloesimies tai yksikönjohtaja, peruskoulutettu miehistö sekä hälytysvasteen mukaiset yksiköt Pelastusryhmän johtaja: päivystävä paloesimies tai muu kuin päätoiminen yksikönjohtaja Pelastusryhmän varajohtaja: johtaa pelastusryhmää tarvittaessa ja käyttää samaa kutsutunnusta kuin pelastusryhmän varsinainen johtaja Tilannepaikan johtaja: pelastusryhmän johtaja, joka johtaa toimintaa tilannepaikalla pelastustoiminnanjohtajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti Pelastusjoukkue: johtaja ja 2-5 pelastusryhmää = päivystävä palomestari (P3) tai muu joukkueen johtaja sekä 2-5 pelastusryhmää Päivystävä palomestari: (P3), pelastustoiminnan- tai pelastusjoukkueen johtaja Pelastuskomppania: johtaja, komppanian esikunta ja 2-5 pelastusjoukkuetta = päivystävä päällikkö (P2), tarvittaessa erikseen hälytettävä PEL JOKE, sekä päivystävien palomestareiden ja muiden joukkueenjohtajien johtamat 2-9 pelastusjoukkuetta Päivystävä päällikkö: (P2), pelastustoiminnan- tai pelastuskomppanian johtaja Operaatiopäällikkö: toimii pelastuskomppanian tehtävissä komppanian johtajan alaisuudessa ja pitää tämän ajan tasalla, kerää tiedot tilanteesta ja yksiköistä, jakaa puheryhmät ja pitää toimintapäiväkirjaa Tilannepäällikkö: toimii pelastuskomppanian tehtävissä komppanian johtajan alaisuudessa ja pitää tilannekuvan ajan tasalla Pelastusyhtymä: yleisjohtaja, eri viranomaisten muodostama johtoryhmä, pelastustoiminnanjohtaja, PEL JOKE ja vähintään 2 pelastuskomppaniaa tukimuodostelmineen = pelastusjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö, päivystävä päällikkö sekä päivystävien palomestareiden ja erikseen hälytettävän henkilöstön muodostamat PEL JOKE sekä vähintään 2 pelastuskomppaniaa esikuntineen Pelastusjohtaja: alueen pelastustoimea johtava pelastusviranomainen PEL JOKE: pelastustoimen johtokeskus on esikunta, joka perustetaan aina pelastusyhtymän tehtävässä ja tarvittaessa pelastuskomppanian tehtävässä. Voidaan perustaa tarpeen mukaan myös muissa tilanteissa. Yleisjohtaja: johtaa kaikkien viranomaisten toimintaa tehtävissä, joissa johtovastuu on pelastustoimella. Yleisjohtaja on yleensä sama kuin pelastustoiminnanjohtaja. Pelastusyhtymän tilanteissa yleisjohtaja on
kuitenkin pelastusjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö, ja lisäksi pelastustoimen muodostelmalla on erillinen pelastustoiminnanjohtaja 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Hälytysvasteen mukaisesti hälytetyn pelastustoiminnan johtaja vastaa onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittamisesta. Kohteeseen saapumisen jälkeen voimavarojen yhteensovittamiseen liittyvät kokoamisvaihe, perustamisvaihe ja ryhmitysvaihe. Pelastusryhmä miehittää hälytysvasteessa määritetyt yksiköt. Pelastusryhmä voi muodostua useasta ajoneuvosta ja vähintään henkilövahvuudesta 1+3. Yksiköiden tulee siirtyä välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen KH PE KUTSU - puheryhmään, jossa ilmoittaudutaan pelastustoiminnan johtajalle / operaatiopäällikölle yksikön ollessa miehitettynä ja matkalla kohteeseen. Ilmoituksen tulee sisältää tieto yksikön vahvuudesta, tarvittaessa pelastussukeltajien lukumäärästä, sekä mahdollisista mukana tulevista vahvennuksista. Pelastustoiminnan johtaja ilmoittaa KH PE KUTSU -puheryhmässä tulokynnyksen ja antaa mahdollisesti ohjeistuksen tilanteessa käytettäviin puheryhmiin siirtymisestä. Tulokynnykselle saavuttuaan lähettävät yksiköt tilatiedon kohteessa ja tekevät ilmoituksen pelastustoiminnan johtajalle / operaatiopäällikölle. Pelastusyksiköiden sisääntulokohta tai muu sopiva paikka toimii yksiköiden kokoamispaikkana. Kokoamispaikalla kootaan eri asemilta saapuvat yksiköt ja perustetaan pelastusyksiköt ja joukkueet vahvennuksineen. Pelastusmuodostelmat ryhmitetään toiminta-alueelle, niille määrätään johtajat ja annetaan tehtäväkäsky. Ensimmäisenä kohteessa olevan yksikön esimiehen on annettava lyhyt tilanneselvitys pelastustoiminnan johtajalle niillä tiedoilla, mitä välittömästi saapumisen jälkeen on käytettävissä. Saapuvien yksiköiden tulee huomioida jäljempänä saapuvien yksiköiden tilantarve. Pelastustoiminnan johtaja tilannearvion suoritettuaan päättää tukiorganisaatioiden hälyttämisestä. Alueen pelastusorganisaatio sekä kemikaaliasiantuntijat kohtaavat toimintaa johtavan pelastusviranomaisen johtopaikalla. 7.3 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Pelastuskomppaniatasoisissa pelastustoimintatehtävissä johtopaikka perustetaan ensisijaisesti ammusvarastoalueen toimistorakennukseen. Varapaikkana toimii Panssariprikaatin päävartio. Pelastuskomppanian toimintaa voidaan tukea miehittämällä Hämeenlinnan paloasemalla sijaitseva Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen johtokeskus. Pelastusyhtymätasoisissa pelastustoimintatehtävissä perustetaan pelastuslaitoksen johtokeskus Kanta- Hämeen pelastuslaitoksen Hämeenlinnan paloasemalle. Pelastusyhtymän johtajana toimii pelastuspäällikkö tai hänen varamiehensä apunaan alueen, erikseen tehtäviin nimetty ja koulutettu henkilöstö 7.4 Evakuointi Evakuoinnin toteuttaminen on kuvattu johtamissuunnitelmassa (liite 9).
7.5 Ympäristövahinkojen minimoiminen Alueella varastoitavien vaarallisten aineiden laatu huomioiden voidaan olettaa, että suuronnettomuustilanteissa ei synny varsinaisia ympäristövahinkoja. 7.6 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Pelastushenkilöstön muonituksessa tukeudutaan joko Hattulan tai Hämeenlinnan vpk:hin. Kalusto- ja polttoainehuolto järjestetään lähimmältä tarkoituksen mukaiselta paloasemalta. 7.7 Viestintä Pelastustoimintatilanteiden viestiliikenteessä noudatetaan Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen Viestiohjetta. Pelastustoiminnassa käytettävät VIRVE- viranomaispuhelinverkon puheryhmät ovat seuraavat: KH PE ANTO -puheryhmä Puheryhmä on tarkoitettu hätäkeskuksen tehtäväantoon yksiköille ja sitä voidaan käyttää kiireellisten tiedotteiden välittämiseen kaikille kyseisen puheryhmän käyttäjille. Ryhmä on aina päivystyksessä hätäkeskuksessa. KH PE INFO -puheryhmä Puheryhmä on tarkoitettu muodostelman johtajan ja hätäkeskuksen väliseen viestiliikenteeseen. Puheryhmässä voidaan myös välittää hälytysvalmiuden ylläpitämiseen liittyviä ilmoituksia. Pelastustoiminnan johtajan kuuntelee puheryhmää. ja se on hätäkeskuksessa jatkuvassa päivystyksessä. KH PE KUTSU -puheryhmä Puheryhmää käytetään tehtävissä joita johtaa päivystävä palomestari tai niitä suuremman pelastusmuodostelman tehtävissä resurssien ilmoittautumis- ja kokoamispuheryhmänä. Yksiköt ilmoittavat tässä puheryhmässä pelastustoiminnan johtajalle olevansa matkalla kohteeseen. Puheryhmä on kuuntelussa yksikönjohtajien ja palomestareiden radiopuhelimissa. KH PE KUTSU -puheryhmää voidaan käyttää myös epäselvissä tilanteissa pelastustoiminnan johtajan ja johtamispuheryhmän selvittämiseen. Viestiliikenne eri johtamistason pelastustehtävissä on esitetty viestikaavioina liitteessä 4. 7.8 Suojelutoimet ja menettelyt niiden toteuttamiseksi (ydinlaitosonnettomuus) Ei relevantti. 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen Päätöksen pelastustoiminnan päättymisestä tekee pelastustoiminnan johtaja. Päätöksen yhteydessä ratkaistaan jälkiraivauksen ja -vartioinnin tarve, josta päätöspöytäkirja on annettava asianosaisille kirjallisena (liite 5).
8 Väestön varoittaminen 8.1 Väestöhälyttimet Väestön hälytysjärjestelmänä käytetään kiinteitä yleisiä väestöhälyttimiä. Suurtehohälyttimien kautta voidaan varoitusäänen lisäksi lähettää myös puheviestejä. Väestöhälyttimien sijainti on seuraava: 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Väestön hälyttäminen alueilla, joille väestöhälyttimien ääni ei kuulu, suoritetaan pelastuslaitoksen yksiköiden kaiutinlaitteiden avulla. Onnettomuustilanteen johdosta voidaan antaa myös viranomaistiedotteita radioverkon ja tekstitelevision kautta. Ne täydentävät edellä kuvailtua yleistä hälytysjärjestelmää. 8.3 Yleinen vaaramerkki Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva sireeniääni. Äänimerkin nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina radiossa annettava viranomaisten vaaratiedote. Tiedotteessa kerrotaan vaaramerkin antamisen syy sekä annetaan tilanteen edellyttämät toimintaohjeet. Kuultuasi yleisen vaaramerkin: Suojaudu sisätiloihin. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusluukut ja pysäytä ilmanvaihto. Avaa radio, odota ohjeita ja toimi niiden mukaisesti. Pysy sisällä. Mene ulos vain jos se on välttämätöntä (esim. ihmishengen pelastamiseksi). Vältä puhelimen käyttöä Jos tunnet kaasun tai savun hajua, hengitä kostutetun vaatteen läpi. Pyri ylempiin kerroksiin. Jos olosuhteet käyvät vaarallisen kemikaalin tai runsaan savun vuoksi sietämättömäksi, soita hätäkeskukseen ja ilmoita tilanteestasi. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta - voit joutua matkalla vaaraan. Viranomaiset antavat lisäohjeita, myös tiedon alueen tyhjentämisestä, radiossa tai kaiutinauton kuulutuksissa Jos et pääse sisätiloihin ja tunnet kaasun hajua, poistu kaasun alta sivutuuleen. Pyri korkeampaan maaston kohtaan. Suojaa hengitystä kostutetulla vaatteella. Väestöhälyttimien kokeilumerkki Kokeilumerkki on 7 sekunnin pituinen tasainen äänimerkki. Kokeilumerkkiä käytetään hälytinjärjestelmien käyttökunnon testaamiseen. Järjestelmien testaus suoritetaan kerran kuukaudessa.
8.4 Vaara ohi -merkki Vaara ohi -merkki on yhden minuutin pituinen tasainen äänimerkki. Äänimerkki tarkoittaa yleistä vaaramerkkiä koskevan varoitustilan purkamista. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on poistunut. 8.5 Vaaratiedotteet Vaaratiedote on toimivaltaisen viranomaisen antama tiedote, jonka tarkoitus on varoittaa vaarallisesta tapahtumasta. Tarpeen vaatiessa tiedote myös ohjeistaa, miten suojautua vaaralliselta tapahtumalta tai sen seurauksilta ja miten välttää vaaratilanteita. Toimivaltainen viranomainen lähettää vaaratiedotteen Hätäkeskukseen. Hätäkeskuksen tulee viipymättä välittää vaaratiedote edelleen Yleisradio Oy:öön. Hätäkeskuksen tulee tarvittaessa avustaa vaaratiedotteen antavaa viranomaista kääntämisessä toiselle kansalliskielelle. Vaaratiedotteen antava viranomainen vastaa tiedotteen ja sen käännöksen sisällön oikeellisuudesta. Vaaratiedote välitetään väestölle tiedoksi radiossa. Vaaratiedote voidaan lisäksi välittää väestölle tiedoksi televisiossa, jos vaaratiedotteen antava viranomainen niin päättää. Vaaratiedotteen lomakepohja on liitteenä (liite 7). 8.6 Väestölle annettavat toimintaohjeet (Huomioi kielilaki kohdan 8.5 mukaisesti.) Suuronnettomuustilanteissa pelastustoiminnan johtajalla on oikeus, jollei tilanteen hallitseminen ei muutoin ole mahdollista, määrätä ihmisiä suojautumaan sekä evakuoida ihmisiä ja omaisuutta (Pelastuslaki 379/2011 36 ). Toimenpiteiden tarve, taso ja laajuus riippuvat onnettomuustyypistä ja sen vaikutuksista. Väestölle voidaan antaa toimintaohjeita suojautumisesta sisätiloihin, suojaväistöstä tai evakuoinnista tämän suunnitelman mukaisesti. 9 Onnettomuudesta tiedottaminen 9.1 Onnettomuusilmoitukset Onnettomuustilanteiden ulkoisessa tiedottamisessa (onnettomuuksiin liittyvä tiedottaminen ja pelastuslaitoksen toimintaa koskeva tiedottaminen) noudatetaan Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tiedotusohjetta. Ohjeellinen kaavio onnettomuustiedottamisesta on liitteessä 6. Operatiivisesta johtamisesta vastaa pelastuslaitoksen pelastustoimintaohjeen mukainen pelastusviranomainen, joka voi delegoida tiedottamistehtävän mutta ei vastuuta tiedottamisesta. Kun onnettomuudessa toimii useita viranomaistahoja, tiedottamisesta vastaa aina toimintaa johtava viranomainen. Mikäli vastuuviranomainen on pelastustoiminnan johtaja, hän vastaa myös tiedottamisesta. Pelastustoiminnan johtaja huolehtii siitä, että tiedottaminen on nopeaa ja todenperäistä. Pelastustoiminnan päätyttyä tiedottamisen yleisvastuu siirtyy onnettomuutta tutkivalle viranomaiselle (esim. poliisi tai onnettomuustutkintalautakunta).
9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Onnettomuustilanteissa pelastusviranomainen tekee seuraavat ilmoitukset muille viranomaisille ja toimijoille: 9.2.1 Ilmoitukset sisäasiainministeriölle Sisäasiainministeriö tarvitsee nopeasti tiedon suuronnettomuuksista tai niiden uhkista sekä muista erityistä huomiota herättäneistä onnettomuuksista ja tapahtumista. Ilmoituksen tekemisestä vastaa toimintaa johtava pelastusviranomainen. Ilmoitus tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Hätäkeskuksen tehtävänä on aina varmistaa, että toimintaa johtava pelastusviranomainen on tehnyt onnettomuusilmoituksen. 9.2.2 Onnettomuustutkintakeskukselle tehtävä ilmoitus Suuronnettomuustilanteissa tai niiden vaaratilanteissa tiedonkulusta onnettomuustutkinta-keskukselle huolehtii pelastustoimintaa johtava viranomainen. Hätäkeskus varmistaa, että toimintaa johtava pelastusviranomainen on tehnyt tämänkin tyyppisissä tilanteissa onnettomuusilmoituksen. Aina kun onnettomuusilmoitus tehdään onnettomuustutkintakeskukselle, tulee se tehdä myös sisäasiainministeriön päivystäjälle. 9.2.3 Kunnalle / kunnan johdolle tehtävä ilmoitus Kun onnettomuus vaikuttaa merkittävästi tapahtumapaikkakunnan tai sen osan normaaliin toimintaan tulee pelastustoiminnan johtajan huolehtia tiedottamisesta kunnan johdolle. Tiedottaminen tapahtuu kunnan valmiussuunnitelman ja/tai kriisiviestintäohjeen mukaisesti. Pelastuslaitoksen johtokeskuksessa on Merlot-ohjelmistoon muodostettu valmiit hälytysryhmät kuntien johtoryhmille annettavia ilmoituksia tai hälytyksiä varten. 9.2.4 Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle tehtävä ilmoitus Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) valvomalla toimialalla tapahtuneesta onnettomuudesta (kemikaali-, räjähde- kaasu-, painelaite-, sähköonnettomuus) tulee tehdä ilmoitus, joka tehdään täyttämällä TUKESin onnettomuusilmoituslomake. 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen Ei relevantti. 9.4 Medialle tiedottaminen Onnettomuudesta tiedottaminen pyritään aloittamaan heti onnettomuuskohteeseen saapumisen jälkeen. Pelastustoiminnan ollessa vielä käynnissä, tiedottamisesta ja tiedotustilaisuuksien järjestämisestä vastaa pelastustoiminnan johtaja toimien samalla tiedotustilaisuuksien puheenjohtajana. Jos tilanne on sen kaltainen, että se vaatii keskitetyn tiedotustilaisuuden järjestämistä, on tilaisuuden pitopaikka- ja -aika ja muut tarvittavat tiedot hyvä kertoa mahdollisimman aikaisin. Tiedotustilaisuuden tarkoituksena on kertoa keskitetysti mahdollisimman monelle tiedotusvälineen edustajalle mitä on tapahtunut ja mikä on viimeisin tilanne. Jos tilanteen tai onnettomuuden hoitamisessa on mukana useita eri viranomaisia, on tiedottamisen kannalta hyvä, että tiedotustilaisuuksissa olisi mahdollisimman monen toimijan edustajat paikalla.
Kun pelastustoimet on lopetettu ja onnettomuusalue on luovutettu poliisin tutkinnalle, siirtyy päätiedotusvastuu poliisille ja pelastusviranomainen antaa jatkossa tarvittaessa erillisiä lausuntoja vain pelastustoimeen liittyen. 10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen Vastuuhenkilöt palomestari Seppo Vilpas Harjoitustiheys Kolmen vuoden välein Harjoitusten tavoitteet Harjoituksen toteuttaminen Harjoitusten teema Harjoituksen suunnittelu Harjoituksen dokumentointi 1. Kohteen ja viranomaisen yhteistoiminnan testaaminen ja kehittäminen. 2. Kohteen turvallisuusorganisaation toimivuuden arviointi. 3. Sisäisen ja ulkoisen pelastussuunnitelman toimivuuden arviointi. 4. Viranomaisten välisen yhteistyön testaaminen ja kehittäminen. Harjoitus voidaan toteuttaa joko suoritusharjoituksena (sisältää torjuntatoimien ja välineiden käyttöä ja harjoittelua) tai suunnitelmaharjoituksena (ei varsinaisten torjuntatoimien harjoittelua). Turvallisuusselvityksessä suuronnettomuusvaaroiksi määritellyt tilanteet (vaihtuva teema). Teeman valintaan vaikuttavat vuorotteluperiaate ja/tai tapahtuneet vaara/läheltä piti- tilanteet. Harjoituksen teemaksi voidaan valita joku muukin ristitekijä. Vastuuhenkilöt laativat harjoitussuunnitelman joka sisältää seuraavat asiat: - harjoituksen ajankohta, kohde ja onnettomuustyyppi - harjoitukseen osallistuvat tahot (viranomaiset, kohteen edustajat, tarkkailijat) - harjoituksen operatiivisesta johdosta vastaavat henkilöt - harjoituksen tehtäväjako - harjoituksesta tiedottaminen (sisäinen/ulkoinen) - palautteen kokoaminen ja hyödyntäminen. Harjoituksista laaditaan lyhyt raportti johtopäätöksineen. Raportti jaetaan harjoitukseen osallistuneille tahoille sekä tallennetaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kemikaalirekisteriin.
Kuva 1. Harjoitustarpeet ja harjoitusmuodot (Pelastustoimen harjoitusstrategia) 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset Aika Harjoituksen aihe Harjoituksen vastuuhenkilö
LIITE 1: Kartta tuotantolaitoksen ja sen ympäristön alueesta
LIITE 2: Suuronnettomuuden vaikutus- ja vaara-alue Kuvassa on esitetty laajin mahdollinen välittömän vaaran alue sekä evakuointialue.
LIITE 3: Pelastuskomppaniaan sisältyvät pelastusyksiköt toimintavalmiusaikoineen Tehtäväkoodit 403 ja 433 (rakennuspalo ja muu tulipalo) yksikkö yksikkö yksikkö toimintavalmiusaika RKH P31 RKH P2 RKH P30 RKH451 RKH453 MRG421 15 minuuttia RKH401 RKH403 RKH406 15 minuuttia RKH505 RKH461 RKH463 25 minuuttia R????1 (lähin vapaa pelastusyksikkö) 30 minuuttia R????3 (lähin vapaa säiliöyksikkö) Tehtäväkoodi 413 (liikennevälinepalo) yksikkö yksikkö yksikkö toimintavalmiusaika RKH P31 RKH P2 RKH P30 RKH451 RKH453 MRG421 15 minuuttia RKH401 RKH403 15 minuuttia RKH505 RKH461 RKH463 25 minuuttia R????1 (lähin vapaa pelastusyksikkö) 30 minuuttia R????3 (lähin vapaa säiliöyksikkö) Tehtäväkoodi 423 (maastopalo) yksikkö yksikkö yksikkö toimintavalmiusaika RKH P31 RKH P2 RKH P30 RKH451 RKH453 15 minuuttia RKH401 RKH403 15 minuuttia RKH431 RKH461 RKH463 25 minuuttia
R????1 R????1 R????3 30 minuuttia Tehtäväkoodi 443 (räjähdys / sortuma) yksikkö yksikkö yksikkö toimintavalmiusaika RKH P31 RKH P2 RKH P30 RKH451 RKH453 15 minuuttia RKH401 RKH406 15 minuuttia RKH461 RKH505 R????1 25 minuuttia
LIITE 4: Viestiliikenne eri johtamistilanteissa (periaatteellinen) Viestiliikenne pelastusjoukkuetehtävässä Viestiliikenne pelastuskomppaniatehtävässä
LIITE 5: Lomake pelastustoiminnan lopettamisesta
LIITE 6: Onnettomuustiedottaminen (ohjeellinen kaavio)
LIITE 7
LIITE 8 Maavoimien Materiaalilaitos Länsi-Suomen Huoltorykmentti Varasto-osasto Hämeenlinnan varasto Turvallisuustiedote Sisältää toimintaohjeet suuronnettomuuden varalle Ilveskallion varastoalueen lähialueen asukkaille Tämä yleistiedote annetaan Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun asetuksen 855/2012 mukaisesti Ilveskallion varastoalueen lähiympäristön asukkaille.
LIITE 8 Tiedottamisen peruste Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012 edellyttää, että turvallisuusselvitysvelvollisen toiminnanharjoittajan on tiedotettava turvallisuustoimenpiteistä ja onnettomuustilanteita koskevista toimintaohjeista sellaisille henkilöille ja yhteisöille, joihin tuotantolaitoksessa tapahtuva suuronnettomuus voi vaikuttaa. Toiminnanharjoittajan tulee jakaa tuotantolaitoksen ympäristöön asetuksen 855/2012 liitteen VII mukaiset asiat sisältävän tiedotteen. Tiedote on tarkastettava joka kolmas vuosi ja tarvittaessa päivitettävä. Jos laitoksessa tehdään merkittäviä suuronnettomuusvaaraan vaikuttavia muutoksia, uusittu tiedote on jaettava välittömästi ympäristölle. Vaikka tiedotetta ei olisi muutettu, sen jakelu on uusittava joka tapauksessa vähintään viiden vuoden välein. Suuronnettomuudella tarkoitetaan huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa vaarallisia kemikaaleja käsittelevän tai varastoivan laitoksen toiminnassa esiintyneistä hallitsemattomista tapahtumista, jotka voivat aiheuttaa ihmisen terveyteen tai ympäristöön kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaara. Tässä yleistiedotteessa kerrotaan, kuinka Ilveskallion varastoalueen toiminnasta aiheutuvassa mahdollisessa vaaratilanteessa ja sen vaikutusalueella tulee toimia vahinkojen välttämiseksi tai niiden vaikutusten saattamiseksi mahdollisimman vähäisiksi. Tässä tiedotteessa käsitellään räjähteiden vaaraominaisuuksia, jotka mahdollisessa onnettomuustilanteessa tai siihen liittyvässä tulipalossa voivat aiheuttaa vaaraa varikon alueen ulkopuolella.
LIITE 8 LSHR Hämeenlinnan varaston tehtävä Länsi-Suomen Huoltorykmentti on Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan alainen, itsenäinen tulosvastuullinen joukko-osasto. LSHR:n varasto-osaston Hämeenlinnan varaston tehtävänä on varastoida räjähteitä puolustusvoimien tarpeiden mukaisesti. Varastoalue on sijoitettu Ilveskalliolle LSHR:n hallinnassa olevalle alueelle. Varaston tavoitteena on teknisin keinoin ja huolellisella työllä varmistaa toiminta siten, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisille eikä ympäröivälle luonnolle. Tästä huolimatta vakavien onnettomuuksien mahdollisuutta ei voida kokonaan poistaa. Länsi-Suomen Huoltorykmentin toiminnasta vastaa LSHR:n komentaja LSHR:n varasto-osaston toiminnasta vastaa varasto-osaston päällikkö
LIITE 8 Ilveskallion varastoalueen sijainti Iittala Varastoalue Hämeenlinna Ilveskallion varastoalue sijaitsee Hattulan kunnassa, Sattulan ja Nihattulan kylän tuntumassa.
LIITE 8 Toiminta Hämeenlinnan varastolla Ilveskallion varastolla varastoidaan ja kunnossapidetään räjähteitä rauhan- ja kriisiajan tarpeisiin. Varastoinnissa ja käytössä huomioidaan käyttöturvallisuus ja ympäristö. Eri alojen tehtävissä työskentelevät henkilöt huolehtivat toimintaedellytysten luomisesta tehtävän suorittamiselle. Ilveskallion varaston toimintaan liittyviä suuronnettomuuden vaaroja on selvitetty lukuisten riskien arviointien avulla. Riskien arviointien perusteella varikko on kohdistanut tarvittavia toimenpiteitä todettujen suuronnettomuusvaarojen torjumiseksi. Suuronnettomuusvaaran torjumiseksi Länsi-Suomen Huoltorykmentti on laatinut kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen mukaisen turvallisuusselvityksen, joka on toimitettu toimintaa valvovalle lupaviranomaiselle, Pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle. Hämeenlinnan varaston turvallisuusselvityksen julkiset osat ovat luettavissa Hämeenlinnan Pikku-Parolassa sijaitsevan varastoosaston johdon rakennuksessa arkipäivisin klo 08.00-15.00.
LIITE 8 Käsiteltävien vaarallisten aineiden ominaisuuksia Räjähteet Muu aine Aineen vaaraominaisuudet Terveys- ja ympäristövaikutukset Vaaran tunnistaminen Räjähdysvaara, josta voi aiheutua: - Painevaikutuksesta sinkoutuneiden materiaalien ja kappaleiden leviäminen ympäristöön mahdollisesti jopa yli 1 km etäisyyksille. - Sirpaleiden leviäminen ympäristöön yli 0,5 km etäisyyksille. - Painevaikutukset ympäristöön jopa useiden kilometrien etäisyyksille (ikkunoiden rikkoutuminen). - Lämpövaikutukset muutamien satojen metrien etäisyyksille. - Myrkyllisten palokaasujen leviäminen tuuliolosuhteista riippuen jopa yli 1 km etäisyyksille. - Maaperän tärinä muutamien satojen metrien etäisyyksille. Painevaikutuksesta sinkoutuneiden materiaalien ja kappaleiden iskeytymisestä aiheutuva uhka ihmisille ja rakenteille. Sirpaleiden osumisesta aiheutuva vammautuminen ja palon syttyminen. Rakenteiden rikkoutuminen painevaikutuksesta sekä ihmisiin kohdistuva paineen aiheuttama vammautuminen. Lämmön aiheuttama tulipalo ja palovammat lähietäisyyksillä. Myrkyllisten palokaasujen aiheuttamat vaarat. Maastoon levinneet räjähtämättömät räjähteet. Tärinän aiheuttama herkkien laitteiden ja rakenteiden rikkoutuminen. Tulipalojen ja räjähdysten aiheuttamat: -Savut -Valoilmiöt -Maaperän tärinä -Paineaallot -Painevaikutuksesta sinkoutuneet materiaalit, kappaleet ja sirpaleet -Äänet Lisätietoja räjähteistä sekä niiden ominaisuuksista antavat: Päivätyöaikana klo 08-15: Päivätyöajan ulkopuolella: - varasto-os päällikkö: 0299 464300 - vartiosto: 0299 442129 - HML varaston päällikkö : 0299 464374 - varaston vastuullinen päällikkö: 0299 464389
LIITE 8 Varautuminen Räjähteisiin liittyvät vaarat ja turvallisuuden kannalta kriittiset kohteet on kartoitettu ja tunnistettu. Näiden riskitekijöiden vähentämiseksi ja poistamiseksi on tehty ja tehdään jatkuvasti työtä mahdollisimman hyvän turvallisuustason saavuttamiseksi. Ilveskallion varastolla noudatetaan seuraavia turvallisuuden ylläpitämiseen ja sen parantamiseen liittyviä menettelytapoja ja periaatteita: - toiminta on erillisen lupaviranomaisen hyväksymää, luvanvaraista - henkilöstö on perehdytetty tehtäväänsä ja työskentelyyn räjähteiden kanssa - henkilöstölle on opetettu räjähteiden ominaisuudet sekä se, millä tavalla tällaisten aineiden ja tuotteiden kanssa tulee menetellä ja työskennellä - tilat ja vaarallisten aineiden käsittelyyn käytettävät laitteistot täyttävät viranomaisten asettamat normit - osa tiloista on varustettu automaattisella paloilmoitinyhteydellä hätäkeskukseen - tilojen ja laitteiden kunnossapito tehdään ennakolta suunnitellusti - toimintaan kohdistuu ulkopuolisen lupaviranomaisen ja pelastusviranomaisen suorittamaa tarkastusta Ilveskallion varaston alueella on jatkuva vartiointi. Alueelle pääsy ilman asianmukaista lupaa on kielletty. Alueet on aidattu ja osoitettu kieltotauluin. Vartiohenkilöstö valvoo aluetta ympäri vuorokauden, apunaan erilaiset tekniset valvontajärjestelmät. Vartioinnin avulla valvotaan Ilveskallion alueella vallitsevaa yleistilaa. Vartioinnin tehtävänä on myös ehkäistä alueeseen kohdistuva kaikenlainen luvaton toiminta. Turvallisuusselvityksessä esille tulleisiin suuronnettomuusvaaroihin on varauduttu laatimalla sisäinen pelastussuunnitelma. Pelastustoimintaa harjoitellaan säännöllisesti oman nimetyn ja koulutetun pelastushenkilöstön kanssa. Sisäisen pelastussuunnitelman lähtökohtana on onnettomuustilanteissa tuhojen rajaaminen ja estäminen, ihmisten pelastaminen sekä muiden pelastusviranomaisten avustaminen. Hämeenlinnan varastolla on yhteistoimintasopimus Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa, jonka mukaisesti varasto tukee pelastuslaitosta lähialueiden onnettomuustapauksissa. Lisäksi säännöllisen väliajoin järjestetään yhteistoimintaharjoituksia pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa.
LIITE 8 Toiminta suuronnettomuustilanteessa Turvallisuusselvitystä laadittaessa on tullut esiin, että räjähteisiin liittyvässä onnettomuustilanteessa vaaran vaikutukset saattavat ulottua laajemmalle kuin varikon käytössä ja hallinnassa oleva alue ulottuu. Alla olevassa kuvassa on merkittynä alue, joka tullaan evakuoimaan poliisin johdolla mahdollisessa suuronnettomuustilanteessa. Viranomaiset ilmoittavat kokoontumispaikat erikseen tilanteen mukaan. Viranomaiset harjoittelevat suuronnettomuustilanteen pelastustoimintaa säännöllisesti. Harjoituksesta tiedotetaan alueen asukkaita erikseen. Evakuointialue Käytetään suuronnettomuuden laajuuden arvioinnin mukaisia evakuointietäisyyksiä, jotka ovat vähintään 2 km kohteesta. Toimintaohjeet suuronnettomuuden varalle Vaarassa olevien hälyttäminen Suojautuminen Vältä puhelimen käyttöä Hälytys annetaan yleisellä hälytysmerkillä viranomaisten toimesta alueella olevilla väestösuojeluhälyttimillä. Poliisin ja/tai puolustusvoimien henkilöstön varmistus lähialueelle hälytysmerkin perille menosta. Noudata viranomaisten antamia ohjeita. Siirry sisälle. Pysy sisällä. Sisätiloissa tulee siirtyä pois ikkunan ääreltä, sulje kaihtimet / vedä rulla- ja/tai ikkunaverhot ikkunoiden eteen. Sulje ilmanvaihtolaitteet. Aukaise radio ja kuuntele lisätietoja. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta ettet joutuisi vaaraan matkalla. Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
LIITE 8 Väestön varoittamiseen käytettävät äänimerkit Äänimerkit ovat: yleinen vaaramerkki vaara ohi -merkki kokeilumerkki Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Vaara ohi -merkki tarkoittaa yleistä vaaramerkkiä koskevan varoitustilan purkamista. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on poistunut. Kokeilumerkkiä käytetään hälytinjärjestelmien käyttökunnon testaukseen. Yleinen vaaramerkki Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva ääni, jossa nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Vaara ohi merkki Vaara ohi -merkki on yhtämittainen tasainen äänimerkki, jonka kesto on yksi minuutti. Kokeilumerkki Kokeilumerkki on 7 sekunnin pituinen tasainen ääni. Vaara ohi -merkki ja kokeilumerkki voivat sisältää käynnistysvaiheessa nousevan äänen jakson sekä merkin lopussa laskevan äänen jakson. (Kokeilumerkkiä käytetään joka kuukauden ensimmäisenä arki maanantaina)
LIITE 8 Tarkemmat yhteystiedot Länsi-Suomen Huoltorykmentti PL 100 13131 HÄMEENLINNA Puh: 0299 800 (vaihde) Sähköposti: etunimi.sukunimi@mil.fi Länsi-Suomen Huoltorykmentti/ varasto-osasto PL 100 13131 HÄMEENLINNA Puh: 0299 800 (vaihde) Sähköposti: etunimi.sukunimi@mil.fi Varasto-osaston päällikkö Kapteeni Timo Kiiski puh. 0299 464300