Terttu ja Anneli työuralla jo 50 vuotta

10 2008 Terttu ja Anneli työuralla jo 50 vuotta

super10 2008 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Ampumistragedia kosketti superilaisiakin 6 Superilaisille EM-kultaa! 7 Miten kuntaliitokset vaikuttavat ammattiosastoihin? 8 Lokakuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 SuPer on vahva vaikuttaja 14 Vuoropäiväkodin arkea Pirkkalassa 19 SuPer-Raksa-päivä kokosi nuoret 19 Liitto mukana Kuntamarkkinoilla 20 Työvoimapula pahenee Helsingissä 24 Lukijalta 26 Kilpailutus mutkistaa yksityisten toimintaa 28 Tällainen on toivetyöntekijä 30 Verkko on haaste ammattiyhdistyksille 32 Juhani Oinonen eläkkeelle 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lapsen maitoallergia 38 Käypä hoito 40 Luonnon hiljaisuus on uhanalaista 44 Superilaisia ehdokkaita ennätysmäärä 49 Tutkittua 50 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Töissä 50 vuotta ja yhä maistuu 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 63 P.S. 64 Kuulumisia 67 Arkistomme aarteita 28 14 Sara Rouvali osaa olla lasten aikuinen kaveri SuPerin ammattiosastojen puheenjohtajat työskentelevät uusien kannettavien kanssa. Reita Johansson luovutti 32 salkun Viveca Pyylle. Kokenut edunvalvoja Juhani Oinonen lähtee eläkkeelle. 54 Lokakuun Helsingissä on huoli ammattitaitoisen työvoiman riittävyydestä. 31. päivä tulee kuluneeksi 50 vuotta Terttu Mattilan ja Anneli Vallin valmistumisesta apuhoitajiksi. 20 2 super 10 2008

super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Fax (09) 2727 9120 Päätoimittaja Leena Lindroos (09) 2727 9174 Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) 2727 9176 Toimittajat Marjo Sajantola (09) 2727 9173 Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Antti Vanas Kannen kuva Terttu Mattilan ja Anneli Vallin kuvasi Jukka Järvelä. Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos 71 000 kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140 Tilatut: toimitus (09) 2727 9298 Kirjapaino ISSN 0784 6975 SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Paljon ja liikaa leena lindroos Parhaillaan eletään vuoden kiivainta aikaa. Normaalin työn ohella kiritään kiinni kaikkea sitä, mitä toimintasuunnitelmissa on ajateltu saatavan valmiiksi tämän vuoden puolella. Samanaikaisesti laaditaan uusia toimintasuunnitelmia ensi vuodelle. Monella paikkakunnalla suunnitelmat uudistuvatkin perusteellisesti. Vuodenvaihteessa toteutuvissa 32 kuntaliitoksessa on mukana 99 kuntaa ja yhdistymisten toteuduttua maamme kuntien lukumäärä on 348. Kuntakentän muutokset vaikuttavat myös useiden liiton ammattiosastojen toimialueisiin ja toimintaan. Uudistumissuunnitelmat ovat parhaillaan viimeistelyvaiheessa ja käytännössä muutokset näkyvät viimeistään ensi vuoden alussa. Kuntavaalit järjestetään tässä kuussa. Maamme asioista valitaan päättämään kaikkiaan 10 412 valtuutettua. Superilaisia ehdokkaita on ennätysmäärä, tämän numeromme ehdokaskoosteeseen tietonsa ilmoitti runsaat sata jäsentä. Asiantuntijoina jäsenemme tietävät parhaiten omien kuntiensa terveydenhuollon tilanteen. Enemmän kuin toivottavaa on, että he saavat kaiken mahdollisen tuen ja pääsevät vaikuttamaan päätöksiin. Eri puolilla maata on parhaillaan käynnissä useita vakavia supistus-, lomautus- ja irtisanomisprosesseja. Säästöjä yritetään synnyttää mahdottomilla yhtälöillä laillisuuden rajamailla. Epäkohtiin on tartuttu ja superilaista aktiivisuutta nähdään läpi Suomen. Jäseniltojakin järjestetään kaikkiaan 30 lähinnä marraskuussa. Aikataulu löytyy tästä lehdestä, joten jo nyt voi varata oman alueen illalle ajan myös omaan kalenteriin. Kaikki edellä mainittu on toimintaa, joka edellyttää aktiivisuutta ja osallistumista ja tuottaa onnistuessaan paljon hyvää. Se, mikä tässä syksyssä on liikaa, on koulutragedian toisinto vuodentakaisesta. Lehtemme lähtiessä painoon Kauhajoen murhenäytelmästä on vain pari vuorokautta ja koko maa vielä järkytyksestä hiljainen. Kollektiivisesti toivomme menehtyneiden nuorten omaisten ja läheisten jaksavan jatkaa elämää ja tapahtuneesta huolimatta opiskelijoiden uskovan itseensä, alaansa ja tulevaisuuteen. 10 2008 super 3

keskustelupalsta luottamushenkilöille on avattu! Ajankohtaista SuPerin Aktiivisivuille on avattu keskustelupalsta, joka on tarkoitettu SuPerin luottamusmiehille ja pääluottamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille tiedonvaihto- ja keskustelufoorumiksi. Palstalla on kuusi aihealuetta: viisi sopimusalan mukaan sekä Yleistä-palsta, jolla voi keskustella esimerkiksi työvuorolistoista sekä määräaikaisista työsopimuksista. Keskustelupalstan löydät SuPerin Aktiivisivuilta. Kirjaudu ensin SuPerin jäsensivuille osoitteessa www.superliitto.fi. Järjestelmä tunnistaa automaattisesti aktiivijäsenet (muun muassa luottamusmiehet) ja näyttää heille jäsensivuilla oikealla olevan painikkeen Luottamustehtävissä oleva, siirry Aktiivisivuille. Klikkaa painiketta ja olet Aktiivisivuilla. Keskustelupalstan löydät navigoinnista vasemmalta. Lokakuu 5. 12.10. Vanhusten viikko 7. 9.10. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Jyväskylä, Lastensuojelun Keskusliitto 10.10. Maailman mielenterveyspäivä 13. 15.10. Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry 15. 16.10. Viestinnän jatkokurssi, Sokos Hotel Pasila, SuPer ry 21. 22.10. Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry 24.10. YK:n päivä 25. 26.10. Taloudenhoitajien peruskurssi, Riihimäki, SuPer ry 26.10. Kunnallisvaalit 28.10. Vaihda vapaalle, Helsinki, SuPerin toimisto Marraskuu 7. 8.11. PeSu nollakasi perustietoa SuPerista, Kuusamo, SuPer ry 9. 16.11. Sokeain viikko 9. 15.11. Valtakunnallinen MS-viikko 14.11. Maailman diabetespäivä 15. 16.11. Taloudenhoitajien jatkokurssi, Riihimäki, SuPer ry 18. 19.11. Mielenterveysmessut, Helsinki, Mielenterveyden keskusliitto 19. 20.11. Ammattiosastojen edunvalvontapäivät, Helsinki, SuPer ry 20.11. Kansainvälinen lasten päivä 21.11. SuPerin 60-vuotisjuhlavuoden täydennyskoulutuspäivät, Helsinki 26. 27.11. PeSu nollakasi perustietoa SuPerista, Lappeenranta, SuPer ry super vaatii koukkuniemeltä toimia SuPer vaatii Tampereen kaupunkia korjaamaan Koukkuniemen vanhainkodin henkilöstömitoituksen. Samalla SuPer on valmis osallistumaan vanhainkodin toiminnan kehittämiseen. Puheenjohtaja Juhani Palomäen mukaan vanhainkodissa ei ole riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa eikä nykyisillä henkilöstöresursseilla pystytä turvaamaan laadukasta hoitoa, joten tilanne aiheuttaa vakavan potilasja työturvallisuusriskin. Palomäki vaatii, että Tampereen kaupunki korjaa tilanteen ja huolehtii jatkossa vanhuksistaan ja henkilöstön jaksamisesta. Koukkuniemen henkilöstömitoitus ei kanteluista huolimatta ole kunnossa. Erityisen huono tilanne on yöaikaan. Kouluttamattomien käyttöä hoitotyössä on vähennetty, mutta edelleen heitä käytetään koulutettujen sijaisten saantivaikeuksien vuoksi. Varahenkilöstöjärjestelmä on riittämätön, ja pitkäaikaisiin sijaisuuksiin on saatava lisää resursseja. Hoitohenkilökunta haluaisi toimia suunnitella joukolla osallistumista SuPerin jäseniltoihin, joita järjestetään viikoilla 45 47. Nyt on aika... osallistua myös oman ammattiosaston syyskokoukseen. keskustella työn- kaikissa tilanteissa eettisten periaatteiden mukaan. Vanhainkodin henkilökunta on joustanut mahdottomassa tilanteessa resurssiensa mukaan. Jaksamisongelmat ovat lisääntyneet, pitkiä sairauslomia on paljon ja johtamisessa on vakavia puutteita. Henkilöstö kokee, ettei heitä kuunnella eikä heille kerrota suunnitteilla olevista muutoksista. Hoitohenkilökunta on sitä mieltä, ettei se pysty nykyisessä tilanteessa antamaan asiakkaille niin hyvää hoitoa kuin haluaisi. Jatkossa on erittäin haasteellista saada hoitoalalle motivoituneita osaajia, jos henkilökunnalla ei ole mahdollisuutta tehdä hoitotyötä sitä ohjaavien periaatteiden mukaan, Palomäki sanoo. Vanhustenhoito on Kuntavaalien tärkein teema. Se oli kärjessä myös neljä vuotta sitten. Puolueet ovat tähän mennessä epäonnistuneet täysin vanhustenhoidon kuntoon saattamisessa ja turvaamisessa. Nyt puolueilla on mahdollisuus saattaa vanhustenhoito ja ikäihmisten arvostus niiden ansaitsemalle tasolle. antajan kanssa ensi vuoden täydennyskoulutuksesta. kerätä porukka ja lähteä 24. 26.10.2008 Osaava Nainen -messuille Turkuun. nauttia syksyn kirpeydestä. hemmotella läheisiään. 4 super 10 2008

Kuntavaalit ovat hyvinvointivaalit puheenjohtaja juhani palomäki Lokakuun 26. päivä valitaan jälleen kerran kunnissa päättäjät ratkomaan paikallisia haasteita. Tällä kertaa sosiaali- ja terveydenhuolto ja erityisesti vanhustenhuolto ovat nousseet voimakkaasti keskusteluun. Erilaisissa kyselyissä nämä teemat ovat kirkkaasti kärjessä kuntalaisten huolenaiheina. Ja huoli on ymmärrettävä, aiheellinenkin. SuPer on selvittänyt vanhustenhuollon tilaa Suomessa. Kaksikymmentä paikkakuntaa on nyt SuPerin tarkan seurannan ja osa kovienkin toimenpiteiden kohteena. Vanhustenhuolto on nyt viimeinkin saatava tasolle, jolla se hyvinvointivaltiolla kuuluu olla. Myös terveyskeskustoiminta huolettaa kansalaisia. Erityisesti se, saadaanko palvelut turvattua. Ja sehän tarkoittaa, että on riittävästi ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa. Terveyskeskusten vetovoimaisuutta on merkittävästi nostettava. Päivähoidossa liikutaan paikoin laillisuuden rajoilla. Ryhmäkokojen tulee kaikkialla olla sellaisia, että voidaan taata turvallinen hoitoympäristö ja riittävä tuki lapsen kehitykselle. Hoitoalan haasteena on kaiken kaikkiaan johtaminen. Tänä päivänä työntekijät eivät enää hyväksy huonoa johtamista, vaan hakeutuvat muualle, jopa muille aloille. Oikeudenmukainen ja tasapuolinen johtaminen, kaikkien työn arvostaminen, inhimillinen ja ystävällinen kohtelu sekä jaksamista tukevat toimintatavat ovat kilpailukeinoja, joihin myös hoitoalan on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Valitettavan usein epäkohtiin tartutaan vasta, kun jotakin järkyttävää ja peruuttamatonta tapahtuu. Tarvittavat toimenpiteet ovat usein siinä vaiheessa jo mittavia. Toivon, että päättäjillä on riittävästi rohkeutta kuunnella kentän asiantuntijoita ja tehdä päätöksiä, joilla rakennetaan hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Kuntavaalit ovat vaikuttamisen paikka. Omassa kunnassa päätetään tärkeistä, arkipäivään ja tulevaisuuteen vaikuttavista asioista. Käytä ääntäsi, jokainen ääni ratkaisee! Hyvää vaalilokakuuta. 10 2008 super 5

Kauhajoen tragedia kosketti läheltä myös superilaisia: Voimaa omaisille teksti jukka järvelä Kauhajoen palvelualojen oppilaitoksessa 11 ihmisen kuolemaan päättynyt kouluampumistapaus kosketti myös superilaisia. Oppilaitoksessa koulutetaan muun muassa lähihoitajia. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki on surullinen uhrien omaisten puolesta. On valtavan surullista, että vuoden sisällä kuulemme toisen kerran näin traagisista ampumistapauksista. Mieleen tulee, että Suomessa on jokin pielessä, kun tällaisia tapahtuu. Palomäki miettii, onko yksilökeskeisyys saanut liikaa sijaa yhteiskunnassa ja välittämisen kulttuuri kadonnut. Näin ihmiset jäisivät yksin. Suomessa tarvitaan nyt arvokeskustelua siitä, mikä elämässä on tärkeää. Viekö työelämän markkina- ja talousvetoisuus meistä kaikki mehut? Onko arvomaailmamme aidosti oikea? Kauhajoen palvelualojen oppilaitos kuuluu Seinäjoen koulutuskuntayhtymään. Talouden korostuminen kaikessa toiminnassa saa unohtamaan inhimillisyyden ja oikean elämän. Meille ei riitä kohtuullinen rikastuminen, vaan ihmisiä uhrataan ahneudelle. Palomäen mukaan yhteiskuntaa on muutettava ihmisiä välittävämpään suuntaan ja peruspalveluihin on satsattava lisävoimavaroja. 1990-luvun kaltaisesta lama-ajattelusta on tällöin luovuttava. Valtion täytyy lähteä tukemaan kuntia taloudellisesti, jotta peruspalvelut saadaan kuntoon. kova isku Kauhajoen palvelualojen oppilaitoksessa voi opiskella sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lisäksi cateringja matkailualaa. Lisäksi siellä annetaan kotitalousopetusta. t opetetaan jo koulussa välittämään toisistaan ja huolehtimaan sairaista ja vähäosaisista lapsista vanhuksiin. t näkevät työssään monenlaista ahdinkoa ja tuskaa. Heille ei opiskeluvaiheessa olisi toivonut tämänkaltaista tapahtumaa, Palomäki päättää. Lähihoidosta EM-kultaa! Helsinkiläiset Tuuli Aho ja Laura Taavitsainen voittivat kultaa Rotterdamissa Hollannissa pidetyissä historian ensimmäisissä Euroopan ammattitaitokilpailuissa syyskuussa. Sarjana oli hoitoja huolenpito. Vuonna 2006 lähihoitajaksi valmistunut Tuuli Aho työskentelee Marian sairaalan päivystyksessä ja toimii Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa opiskelijatoiminnon ohjaajana. Laura Taavitsainen on saman oppilaitoksen lähihoitajaopiskelija ja hän on jo aiemmin menestynyt kotimaisessa Taitaja-kisassa. Suomalaisen hoitajakoulutuksen tasosta kertoo, että toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneiden Hollannin ja Tshekin kilpailijat olivat koulutukseltaan suomalaisia pidemmälle edenneitä. Hollannin kolmipäiväinen kilpailu sisälsi monipuolisesti seitsemän tehtävää, jotka liittyivät kotihoidon ensiapuun, aivoinfarktipotilaan hoivaan sairaalassa, liikuntarajoitteisen huoneiston suunnitteluun, elvytykseen, lääkelaskuihin, verenpaineen ja verensokerin mittaukseen ja sängynsijaamiseen. EuroSkills-kilpailuun saavat osallistua alle 18 27-vuotiaat Superilaista osaamista. Laura Taavitsainen ja Tuuli Aho toivat kultaa Hollannista. ammattiin opiskelevat tai jo ammatissa toimivat nuoret kaikista Euroopan maista. ANNA-MAIJA RUHANEN 6 super 10 2008

Kuntaliitokset vaikuttavat osaan ammattiosastoista teksti ja kuva jukka järvelä Suomessa ensi vuoden alussa toteutettavissa mittavissa kuntaliitoksissa on mukana 99 kuntaa. Kuntaliitokset vaikuttavat myös joidenkin superilaisten ammattiosastojen toimintaan. Maassamme oli kuluvan vuoden alussa 415 kuntaa. Ensi vuoden alussa määrä on liitosten myötä vähentynyt 348 kuntaan. Merkittävin yhdistyminen tapahtuu Salon seudulla, jossa uuteen Salo-nimiseen kaupunkiin liitetään sen yhdeksän ympäristökuntaa. Superilaisissa ammattiosastoissa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia on alettu jo valmistella. Markku Silvennoinen. Kunnat yhdistyvät, miten tämä vaikuttaa superilaisiin ammattiosastoihin, SuPerin pääsihteeri Markku Silvennoinen? Ammattiosastoissa tarvitaan sääntömuutoksia, kun ammattiosaston toimialue muuttuu. Mahdollisesti myös nimeen tarvitaan muutosta. Joissakin tilanteissa voi olla tarpeen ammattiosastojen yhdistyminen, jolloin jokin nykyisistä ammattiosastoista lakkautetaan. Eräissä tapauksissa osa jäsenistä siirtyy toisen ammattiosastoon. Joissakin tapauksissa ammattiosastot puolestaan jatkavat toimintaansa sellaisinaan. Kaikissa muutosten kohteena olevissa kunnissa järjestetään luottamusmies-, työsuojelu- ja yt-toiminta uudelleen. Milloin muutokset alkavat näkyä ammattiosastoissa? Liiton toimisto tekee parhaillaan selvitystyötä ammattiosastojen kanssa. Muutokset näkyvät käytännössä tämän vuoden lopulla ja ensi vuoden alussa. Milloin osastomuutosten tulee olla lopullisesti valmiina? Tavoitteena on saada homma hoidettua tämän vuoden loppuun mennessä. Miten jäsenille tiedotetaan asiasta? Liiton toimisto ja ammattiosastot hoitavat yhdessä asian kullakin alueella ja tiedottavat jäsenille menettelyistä. Jäsenet päättävät ammattiosaston kokouksessa mahdollisista muutoksista. Mikä on hankalinta tässä prosessissa? Se, että henkilöstöä ei ole otettu kaikissa kunnissa riittävästi mukaan valmisteluun. Uskotko, että muutokset ammattiosastojen toiminnassa sujuvat jäsenten ja liiton kannalta hyvin? Uskon, että osaavat superilaiset hoitavat tämän asian yhteistyössä liiton toimiston kanssa yhtä sujuvasti kuin muutkin hankkeet. henkilökohtaisen avustajan asemaa parannettava SuPer haluaa selkeyttää vammaisen työnantajatehtävää ja samalla saattaa hoitotyötä tekevän avustajan aseman yhdenvertaiseksi muiden hoitotyötä tekevien kanssa. Vammaisista henkilöistä monikaan ei ole ymmärtänyt joutuvansa työnantajaksi hakiessaan henkilökohtaista avustajaa tai sitä, mitä juridinen työnantajuus käytännössä tarkoittaa ja kuinka paljon se vie aikaa ja voimavaroja. Henkilökohtaiseen avustajaan ei sovelleta työsopimus- eikä työehtosopimuslain tarkoittamia työehtosopimuksia, kun omassa kodissaan asuva vammainen toimii työnantajana. Jos työ suoritetaan vammaisen kotona ja työ on laadultaan hoitotyötä, ei avustajaan sovelleta myöskään työaikalain säännöksiä. vanhustenhoidon etiikasta julkaistu raportti Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE on ottanut kantaa vanhusten hoidon etiikkaan. Neuvottelukunta julkaisi Vanhuus ja hoidon etiikka -raportin, joka on suunnattu vanhusten parissa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille, poliittisille päättäjille, vanhuksille ja heidän omaisilleen ja läheisilleen. Se on tarkoitettu myös vanhusväestön hoitolinjausten tueksi. Työryhmässä mukana ollut Aira Pihlainen on SuPerin eettisen työryhmän jäsen. ETENEN kannanotossa korostetaan seuraavia asioita: vanhusten kohtelu yksilönä on keskeinen eettisesti kestävä hoidon perusta, hoito sosiaali- ja tervey-denhuollossa on yhteistyötä, vanhuksilla on oikeus osallistua hoitoaan ja hoitopaikkaansa koskevaan päätöksentekoon, vanhuksilla on oikeus turvalliseen lääkehoitoon, henkilöstön puutetta ei saa korvata psyykelääkkeillä, ikä ei saa olla syy evätä hoitoja, vanhuksilla on oikeus yhteiskunnan tarjoamaan suojaan, omaishoitajien asemasta ja jaksamisesta tulee huolehtia ja vanhuksella on oikeus hyvään hoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan. Raportti on luettavissa ETENEN sivuilta www. etene.org. 109 2008 super 7

lokakuun lyhyet koonnut jukka järvelä asukkaan terveyskeskuksissa neuvolatoiminta on kehittynyt myönteisesti. Myös joissakin muissa terveyskeskuksissa toiminta on parantunut. Valtakunnalliset ohjeet neuvolatoiminnasta ja terveyden edistämisestä suosituksineen ovat tukeneet terveyskeskuksia. Myös seurantatiedot palvelujärjestelmästä ja valtakunnalliset neuvolapäivät ovat yhdenmukaistaneet toimintaa. Tiedot käyvät ilmi kansallisesta äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan selvityksestä. www.edilex.fi JUKKA JÄRVELÄ Vauvat uhreina Vauvat joutuvat kokemaan jopa vakavaa fyysistä väkivaltaa yhä useammin. Turun yliopistollisessa sairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan pahoinpitelyepäilyt ovat kasvussa ainakin Varsinais-Suomessa. Vuosien 2004 ja 2006 välillä kasvu oli lähes kolminkertainen. www.edilex.fi Halpisviina tappoi Alkoholiverojen alentaminen ja viinan halpeneminen vuonna 2004 lisäsi alkoholin aiheuttamia kuolemia, käy ilmi suomalaistutkimuksesta. Etenkin pitkäaikaistyöttömien ja varhaiseläkkeellä olevien kuolleisuus kasvoi. Miesten alkoholikuolleisuus lisääntyi 16 prosenttia ja naisten 31 prosenttia vuosina 2004 2005 eli pian sen jälkeen, kun alkoholiveroja laskettiin ja omaan käyttöön tulevan alkoholin tuontirajoitukset poistettiin. Alkoholi on Suomessa työikäisten yleisin kuolemansyy. 15 64-vuotiailla miehillä viina on jo pahempi tappaja kuin sepelvaltimotauti. uutispalvelu duodecim Neuvolat kehittyvät Erityisesti Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä sekä väestöpohjaltaan yli 50 000 INGRAM PUBLISHING Aivot timminä Alzheimer-keskusliiton tiedotuskampanja lisää yläkouluikäisten tietoa muistiin ja oppimiseen vaikuttavista asioista sekä aivoterveyteen liittyvistä elintapatekijöistä. Liikunta, terveelliset ja monipuoliset ruokailutottumukset, riittävä uni ja aivojen aktiivinen käyttäminen tukevat aivoterveyden säilymistä. Aivot kehittyvät niitä käyttämällä, ja aivoterveyttä edistävät sekä sosiaaliset suhteet että älylliset haasteet. Tupakointi ja humalahakuinen alkoholinkäyttö taas ovat yhteydessä muistin ennenaikaiseen heikkenemiseen. alzheimer-keskusliitto Pihkaa lääkkeeksi Lääkelaitos on hyväksynyt kuusenpihkavoiteen lääkinnälliseksi tuotteeksi. Kuusenpihka on ensimmäinen suomalainen luonnonhoitomenetelmä, jolle Lääkelaitos on antanut hyväksynnän. Voidetta saa nyt apteekeista. Pihkavoide läpäisi Lääkelaitoksen testin pitkällisen valmistelun jälkeen. Voide on ikivanha kansanlääkintämenetelmä. Nyt sen on todettu tuhoavan ja estävän bakteerien ja sienten kasvua ilman sivuvaikutuksia. Pihka tehoaa myös kehittyneisiin sairaalabakteereihin. www.edilex.fi Lääkkeelle on vaihtoehto Rinnakkaislääkkeiden euromääräinen reseptimyynti kasvoi Suomessa vuoden ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana 7,8 prosenttia. Samaan aikaan reseptilääkkeiden kokonaismyynti kasvoi 5,9 prosenttia. Rinnakkaislääkkeiden osuus reseptilääkkeiden myynnin arvosta on noin 12 prosenttia, mutta jo joka kolmas myyty lääkepakkaus on rinnakkaislääke. Kasvusta huolimatta rinnakkaislääkkeiden myyntiluvut jäävät Suomessa kuitenkin vielä kauas EU:n keskitasosta. cision Auta vanhusta syömään Laitoshoidossa olevat vanhukset söisivät paremmin, jos hoitajilla olisi aikaa auttaa ruokailussa. Suomalaisista vanhainkotiasukkaista noin kolmannes on vajaaravittuja. Yhdysvaltalaistutkimuksessa laihtumisvaarassa olevat vanhukset söivät enemmän eikä heidän painonsa laskenut, kun vanhainkodin hoitajat avustivat päivän aterioilla ja välipaloilla. Keskimäärin heitä autettiin 40 minuuttia ateriaa kohden ja varttitunti välipaloilla. Tutkijat myöntävät, että harvassa vanhainkodissa on tarpeeksi henkilökuntaa, jotta kaikkia ehdittäisiin avustamaan näin. uutispalvelu duodecim Nivelreuma oireettomaksi Nivelreuma on mahdollista saada oireettomaksi riittävän varhain aloitetulla lääkehoidolla. Lancet-lehdessä esitellyistä tuloksista käy ilmi, että kun varhaisessa vaiheessa olevaa, keskivaikeaa tai vaikeaa nivelreumaa hoidetaan biologisen reumalääkkeen etanerseptin ja reumanhoidossa perinteisesti käytetyn metotreksaatin yhdistelmällä, tauti on mahdollista saada kokonaan oireettomaksi. cision 8 super 10 2008 KARI HULKKO

Mitä mieltä? muut lehdet Kasvottoman hallinnon kaipuu on minusta merkillistä. Hallinnon pitää olla ihmisen näköinen ja ihmisen puhuteltavissa. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kotilääkäri 8/2008 Syyskuun kysymys oli: Käytkö marjassa tai sienestämässä? Kun lapset syövät, nukkuvat, liikkuvat ja leikkivät riittävästi, oppiminenkin sujuu paremmin. Opetusministeri Sari Sarkomaa sydän 4/2008 90 % kyllä 10 % en Työturvallisuuden kannalta tärkeintä on, että funtsii etukäteen, miten tekee asiat. Hyvin ajateltu on puoliksi tehty. Rekkamies JP Saarela telma 3/2008 30 vuotta sitten Suomen Apuhoitajaliitto oli huolissaan työttömien ja muihin töihin siirtyneiden apuhoitajien määrästä. Kyllä, koska metsässä kulkeminen on sielulle tervehdyttävää marjat ja sienet vielä + + + luonto antaa voimia, rauhaa ja saalista. tuoreista, ilmaisista luonnonantimista tulee nauttia! itse kerätyt marjat ja sienet maistuvat paremmilta kuin ostetut. sienistä saa uskomattoman hyviä ruokia. on kesän kohokohta päästä mustikkametsään! myyn keräämäni marjat ja sienet. on itsestään selvä, lapsena opittu tapa: luonnonantimet talteen. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. En, koska pelkään metsäneläimiä, en uskalla liikkua metsissä. on omaa laiskuutta ja asiaan perehtymättömyyttä. ulkopaikkakuntalaisena en tiedä paikkoja. Pitäisi järjestää työpaikoilla yhteisiä marjastus- ja sienestyspäiviä. marjat on kaukana eikä ole omaa autoa. en kerkiä mutta äiti käy. en syö sieniä. pelkään käärmeitä ja inhoan hirvikärpäsiä. lapsena jouduin pakosta poimimaan, ja silloin päätin, etten ikinä poimi enää. nyt koulutetaan liikaa apuhoitajia ja vastaanottoavustajia ja paha työttömyys uhkaa lähivuosina. Liitto halusi kyselylomakkeen avulla kartoittaa apuhoitajatyön ulkopuolella olevien määrän. Myös Ruotsissa olevien apuhoitajien lukumäärä kiinnosti, Tukholmassa heitä arveltiin olevan useita satoja. Lehden lukijakunnalle välitettiinkin vetoomus, jotta sivun kokoista kyselylomaketta jaettaisiin kaikille niille, jotka ovat työttömänä tai siirtyneet muihin töihin. apuhoitajalehti 10/1978 10 2008 super 9

10 super 10 2008

Järjestötoiminta voi olla raakaa, mutta sen pitää olla reilua teksti marjo sajantola MARJO KOIVUMÄKI Ensin apuhoitajien ja sittemmin myös perus- ja lähihoitajien etujen valvoja SuPer on tehnyt työtä jo 15 vuotta sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ammatin kehityksen puolesta. Ilman SuPerin voimakasta ja laajaa vaikutusta lähihoitajuus voisi olla tänä päivänä jotain aivan muuta. Sosiaali- ja terveysalan rakenneuudistuksen myötä 1990-luvun taitteessa koettiin tarpeelliseksi uudistaa myös alan koulutus. Näin sai alkunsa nykyinen lähihoitajakoulutus, joka korvasi aiemmat kymmenen sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkintoa. Aivan yksinkertaista koulutuksen uudistaminen ei ollut. SuPerilla oli kuitenkin alusta alkaen selkeä näkemys siitä, että koulutuksen Perus- ja lähihoitajat työskentelevät myös terveyskeskuksissa ja eritasoisissa sairaaloissa. Kuvassa lähihoitaja Heidi Mäkinen avustaa Kalevi Trogenia Katriinan sairaalassa. oli annettava valmiudet työllistyä yhtälailla niin lasten päivähoitoon, vanhustenhoitoon kuin erikoissairaanhoitoonkin. Jo silloin nähtiin, että oli erittäin paljon sellaisia vaikuttajatahoja, jotka olisivat halunneet koulutuksesta nykyistä paljon suppeampaa. Itse sanoisin arkikielellä, että tahdottiin hoitoapulaistasoista koulutusta. Haluttiin ikään kuin ammattiryhmä auttamaan ja palvelemaan muita hoitoalan ammattiryhmiä, eikä potilaita ja asiakkaita, SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki muistelee. Sinnikkäästi ja voimakkaasti vaikuttamalla SuPer sai eri tahot vakuuttuneeksi siitä, että myös terveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tarvitaan lähi- ja perushoitajatasoista työntekijöitä ja alan koulutusta. Silti jopa näihin päiviin asti on tullut esityksiä koulutuksen lyhentämisestä ja ammatin laaja-alaisuuden supistamisesta. Tämä pienentäisi myös palkkaa, koska sitä maksetaan työn vaativuuden mukaan. 10 2008 super 11

SuPerilla oli lähihoitajakoulutuksen alusta alkaen selkeä näkemys siitä, että koulutuksen oli annettava valmiudet työllistyä yhtälailla niin lasten päivähoitoon, vanhustenhoitoon kuin erikoissairaanhoitoonkin, puheenjohtaja Juhani Palomäki toteaa. Palomäki huomauttaa, että etenkin tehyläiset esimiehet ovat voimakkaasti yrittäneet heikentää lähihoitajan asemaa joissain työyhteisöissä. Varsinkin erikoissairaanhoidossa on haluttu toisen asteen tutkinnon suorittaneet kokonaan pois. Lääkehoito on asia, jonka puolesta taistelijoita SuPerin lisäksi on muualla ollut hyvin vähän. SuPerin sinnikkään uurastuksen ja hyvien yhteistyökumppanien kanssa tehdyn työn tuloksena saatiin esimerkiksi turvallinen lääkehoito-ohjeistus, ja superilaiset pääsevät toteuttamaan laaja-alaista osaamistaan. JUKKA JÄRVELÄ ammattitaidon puolesta Nyky-yhteiskunta vaatii, että tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Siten kaikkien hoitajien tulee saada tehdä yhä laajaalaisemmin töitä. Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Palomäen mielestä liitto on jo 60 vuotta taistellut sen edestä, että jäsenet pääsevät käyttämään kaikkea ammattitaitoaan, ja tilanne kärjistyi 1980-luvulta alkaen, virkamuutosten myötä. Sanoisin, että vuodesta 1982 lähtien on erikoissairaanhoidossa ja joltain osin myös terveyskeskuksissa ollut halua muuttaa perushoitajien ja muidenkin toisen asteen tutkinnon suorittaneiden virkoja ja toimia sairaanhoitajan toimiksi. Tässä Tehy on ajanut koko ajan aktiivisesti sairaanhoitajien puolta. Toimenkuvia on kavennettu, jotta voitaisiin osoittaa, ettei perus- ja lähihoitajatasoista työvoimaa tarvita, koska heillä ei ole valtuuksia tehdä kaikkia töitä. SuPerissa ollaan edelleen vakuuttuneita kolmivuotisen koulutuksen tarpeellisuudesta ja siitä, että erikoissairaanhoidossakin tullaan tarvitsemaan yhä enemmän lähihoitajan osaamista. Palomäki toteaa, että nykyisin monet työnantajat ovat havainneet, että vanhat tavat toimia ovat olleet virheellisiä, mutta SuPerilla riittää vielä työsarkaa tässäkin. Tuottavuus ja tuloksellisuus -ajattelussa on hyvää tämä, että nyt halutaan että kaikki ihmiset saavat käyttää täysipainoisesti osaamistaan. Tilanteeseen vaikuttaa myös yhteiskunnan voimakas ikärakenteen muutos, hoitajien eläköityminen ja koko ajan yhä uhkaavampana häämöttävä hoitajapula. Palomäen mielestä johtamiselta vaaditaan nyt paljon. Eri kunnissa ja jopa kuntien eri osissa on pitkälti erilaiset käytännöt. Kun johtaminen on kohdallaan, työntekijät kokevat, että heitä arvostetaan ja kohdellaan tasa-arvoisesti. Kun toiminta on avointa ja työntekijät ovat motivoituneita, päästään siihen, että työssä on mukava olla. Johtamisen haaste on suuri. Ihmiset voivat nyt huonosti, koska ovat uupuneita ja on kaikenlaista muuta lieveilmiötä. Tilanne voi korjaantua vain siten, että johtaminen ja esimiestyö ovat niiden käsissä, jotka osaavat sen tehdä. Kansalaisia huijataan aina vaalien alla samoilla teemoilla ja tavoitteilla, joita ei ole aikomuskaan toteuttaa. haasteita jatkossakin Palkkausedunvalvonta hoitoalalla on haasteellista, mutta sitä se on joka puolella maailmaa. Palomäki ihmettelee, että edelleen yhteiskunnassa on vallalla käsitys kutsumuksellisuudesta. Hoitoalan palkkaus pitää saada työn vaativuuden määrittämälle tasolle. Näin vaalien alla puolueet ja ehdokkaat toistuvasti korostavat hoitajien tämän päivän ammattilainen tutkinnon kokonaislaajuus on 120 opintoviikkoa. Näistä 40 opintoviikkoa on koulutusohjelmittain eriytyviä ammatillisia opintoja. Koulutusohjelmia on yhteensä yhdeksän: ensihoito, kuntoutus, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito- ja huolenpito, suu- ja hammashoito, vammaistyö, vanhustyö sekä asiakaspalvelu ja tietohallinta. koulutus antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin. n tutkinto antaa hyvät valmiudet työskennel- lä koko sosiaali- ja terveysalan kentällä. toimii sekä perustason tehtävissä että työryhmän vastaavan tehtävissä. Monipuolisen ja vaativan koulutuksen antamilla valmiuksilla lähihoitajalla on myös hyvät valmiudet vaikuttaa työn sisältöön ja vaativuuteen. t työskentelevät muun muassa lasten päiväkodeissa, asiakkaiden kodeissa, erilaisissa avopalveluyksiköissä, terveyskeskuksissa ja eritasoisissa sairaaloissa, palvelu-, kuntoutus- ja vanhainkodeissa sekä vastaanottotyössä ja järjestöissä. Lähihoitajia työskentelee myös ulkomailla. 12 super 10 2008

SUPERIN ARKISTO Hoitovälineiden sterilointi autoklaavilla kuului apuhoitajan tehtäviin. tärkeyttä ja heidän palkkauksensa kohdalleen saattamista ja terveydenhoitoon ja vanhusten huoltoon satsaamisen tärkeyttä. Se on silkkaa sanahelinää, kun katsotaan, mitä kunnissa tänäkin päivänä tapahtuu. Kaikkialla joudutaan taistelemaan eduista ja siitä, että saataisiin riittävästi työvoimaa. Kansalaisia huijataan aina vaalien alla samoilla teemoilla ja tavoitteilla, joita ei ole aikomuskaan toteuttaa. SuPer jatkaa edelleen voimakkaasti työtään superilaisten puolesta, mutta myös potilaiden ja asiakkaiden puolesta. Haluamme yhä enemmän olla mukana kehittämässä sosiaali- terveydenhuoltoa ja koko yhteiskuntaa. SuPerissa on aina jäsenten asioiden rinnalla ajettu niin kaikkien hoitajien asioita kuin myös asiakkaiden ja potilaiden ihmisten asioita. SuPerilla on laajat ja luottamukselliset yhteiskunnalliset yhteistyösuhteet. Tämä on Palomäen mielestä sen ansiota, et- Nyky-yhteiskunta vaatii, että tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. tä SuPerissa ei hyväksytä minkäänlaista epäeettistä järjestötoimintaa. Toiminnan on oltava suoraa ja rehellistä, luottamusta herättävää. Asiat on tuotava selkeästi esiin. Järjestötoiminta voi olla raakaa, mutta sen pitää olla reilua. Palomäki näkee SuPerin toiminnan tulevaisuuden haasteellisena, mutta vahvana, sillä liiton asema on neuvottelutoiminnassa erittäin hyvä, superilaisia on runsaasti eri luottamustoimissa, jäsenmäärä kehittyy hyvin ja jäsenet ovat tyytyväisiä liiton toimintaan. SuPer tulee jatkamaan itsenäisenä liittona. Vain SuPer on aidosti lähihoitajien ja sosiaali- ja terveydenhoitoalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden asialla. Meillä on erittäin pitkä historia niihin haasteisiin, joita näillä ammattiryhmillä on. SuPerissa tunnetaan menneet, halutaan elää voimakkaasti tässä päivässä ja tiedetään tulevat haasteet. Yhä enemmän havaitaan, että muutkin hoitoalan ammattilaiset luottavat SuPeriin. Jokaisessa SuPer-lehden juhlavuoden numerossa kerrotaan apu-, perus- ja lähihoitajien sekä alan 60-vuotiaan ammattiyhdistystoiminnan historiasta itse juhlavuoden tapahtumia unohtamatta. 10 2008 super 13

Pereen päiväkodissa Lastenhoitaja nauttii kolmivuorotyöstä teksti elina kujala kuvat katrin havia Päiväkodin yö on hiljainen, mutta iltaisin lapset tarvitsevat aikuisen syliä ja puhuvat syntyjä syviä. Pirkkalalaisen Pereen päiväkodin piha on hiljainen. Sisällä henkilökunta tekee lähtöä kotiin, hoitajat huutelevat ovelta työkavereille heipat. Syysilta hämärtyy vähitellen. Sara Rouvalin työvuoro on vasta alkamassa. Hän vaihtaa aulassa kuulumisia kollegansa Sari Halisen kanssa. Rouvali valvoo tänä yönä Pereen päiväkodissa neljän pienen tytön unta. Vielä ei tosin ole nukkumatin aika, vaan Turusen perheen tyttötrio 5-vuotias Sonja, 3-vuotias Mona ja melkein 2-vuotias Olivia juoksevat hiukset hulmuten jumppasaliin. Puoli kymmeneltä illalla päiväkotiin tuodaan nukkumaan vielä 5-vuotias Vieno Naumanen. Köysissä hurjia tarzanhyppyjä tekevä Toni Tertsonen, 5, ei jää yöksi, vaan hänet isä hakee tänään ennen iltauutisia kotiin. Iltaisin ja öisin avoinna olevaa vuorohoitoa on suomalaisperheille tarjoiltu 1960-luvun lopusta saakka. Aluksi se oli harvinaisuus, sairaaloiden yhteydessä toimivien ja henkilökunnan lapsille tarkoitettujen päiväkotien poikkeuspalvelu. Nykyään vuorohoitoryhmiä tai siihen erikoistuneita päiväkoteja on jo lähes kaikissa kaupungeissa. Pirkkalan tapaan monet pienemmätkin kunnat haluavat tarjota palvelun hou- kutellakseen asukkaikseen lapsiperheitä. Pereen päiväkodissa vuorohoitoryhmä on toiminut lähes kaksi vuotta. vuorotyö tuo vaihtelua Sara Rouvali laittaa lapsille iltapalaa. Pikku Kakkonen on katsottu, nyt kaakao ja karjalanpiirakat maistuvat. Turusen tytöt vertailevat yöpaitojensa Iines Ankka -painatuksia ja tietävät kertoa, että iskä on taksiyrittäjä ja äiti lentoemäntä, joka nyt on jo Hongkongissa, vaikka aamulla vielä oli täällä. Rouvalia tyttöjen jutut hymyilyttävät. Perheensä kanssa Tampereella asuva Rouvali valmistui seitsemän vuotta sitten lähihoitajaksi ja muutaman virka-aikoja noudattaneen työvuoden jälkeen kiinnostui mahdollisuudesta tehdä kolmivuorotyötä päiväkodissa. Vuorotyön etuna on sen vaihtelevuus. Yövuorotkin ovat minusta mukavia ja tykkään, kun keskellä viikkoa saattaa olla useampi vapaapäivä, perustelee Rouvali. Pereen päiväkodin vuorohoitoryhmä on auki 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Ryhmässä on Turvallinen aikuinen. Sara Rouvali auttaa kaksivuotiasta Olivia Turusta kokemaan vauhdin hurman. 14 super 10 2008

10 2008 super 15

23 lasta. Heitä kaitsevat lastentarhanopettaja ja kuusi lastenhoitajaa, kaikki tekevät kolmivuorotyötä. Eniten lapsia on hoidossa päivällä. Illan hoidossa olevista lapsista monet haetaan kuuden seitsemän aikoihin, viimeiset iltakymmeneltä. Usein yöhoidossa on vain yksi lapsi, mutta toisinaan joku saattaa olla parikin vuorokautta yhteen menoon päiväkodissa, kertoo Rouvali. Ympärivuorokautinen päivähoito ei kuulu subjektiivisen päivähoidon piiriin, vaan se on tarkoitettu perheille, jotka omien työaikojensa takia välttämättä tarvitsevat sitä. Suurin osa lasten vanhemmista on itsekin vuoro työläisiä. Rouvali naurahtaa, että kun sekä hoitajat että lasten vanhemmat tekevät kolmivuorotyötä, tuntuu työvuorolistojen laatiminen päiväkodissa ajoittain aivan omalta tieteenlajiltaan. Yksikin peruutus tai sairastapaus pistää koko paletin uusiksi. Matkalla nukkumatin maahan. Sonja ja Mona Turunen valmistautuvat kuuntelemaan iltasadun. Hoitajan täytyy luoda turvallinen ilmapiiri, jotta lasten on hyvä tulla tänne. Aikuisille vuorohoito taitaa kuitenkin aiheuttaa enemmän harmaita hiuksia kuin itse pääosan esittäjillä. Lapset sopeutuvat vuorohoitoon tosi hyvin. Sehän on vain tottumiskysymys, vakuuttaa Rouvali. Päiväkodissa nukutaan sikeästi, eikä pienimpienkään saattelemisessa yöpuulle ole ongelmia. Päiväkoti, sen rutiinit ja hoitajat ovat lapsille tuttuja. Turvallisuuden tunne on vuorohoidossa tärkeää. Hoitajan täytyy luoda turvallinen ilmapiiri, jotta lasten on hyvä tulla tänne, sanoo Rouvali. Muiden lasten mielestä on tosi jännää, kun jotkut saavat jäädä päiväkotiin yöksi, nauraa Sari Halinen, joka itse työskentelee Pereen päiväkodin Oranssit-ryhmässä. Se on auki tavallisen päiväkotiryhmän tapaan aamusta myöhäiseen iltapäivään. Sari Halinen vertaa, että kaikissa päiväkodeissa pyritään nykyään kodinomaiseen ilmapiiriin, mutta vuorohoitoryhmässä se korostuu. Tiukkaa tuntisuunnitelmaa ei noudateta Pereen päiväkodin muissakaan ryhmissä, mutta ne ovat silti sidottuja esimerkiksi keittiön kanssa yhdessä sovittuihin ruokaaikoihin. Vuorohoitoryhmässä hoitaja voi lasten kanssa elää vapaammin. Talo on iltaisin tyhjä ja kaikki tilat ovat vuorohoidon väen käytössä. Hoitaja laittaa itse iltapalaa pöytään kaapista löytyvistä aineksista. Viikonloppuisin saatetaan lähteä retkeilemään lähiympäristöön tai käydä lasten kanssa vaikka kaupassa. Illalla lapset ovat erilaisia kuin päivällä. He hakeutuvat lähelle ja haluavat tulla syliin istumaan. Iltaisin meillä on usein juuri ne parhaat keskustelut, miettii Rouvali avatessaan makuuhuoneen kerrossänkyjä ja oikoessaan peittoja Sonjan, Monan ja Olivian innokkaalla avustuksella. kasvavat vaatimukset 34-vuotias Sari Halinen on työskennellyt lähihoitajana jo 13 vuotta. Hän on ensimmäisiä, jotka 90-luvun puolivälissä valmistuivat lähihoitajan ammattinimikkeellä. Päivähoidossa on tapahtunut paljon muutoksia kymmenen vuoden aikana. Kun aloitin lastenhoitajana, päiväkodeissa oli vielä tarkasti jaotellut isojen ja pienten ryhmät. Pereen päiväkodissa kaikki ovat sisarusryhmiä. Ensin ajatus paristakymmenestä 1-6-vuotiaasta lapsesta samassa ryhmässä kauhistutti, mutta nyt se on ehdottomasti työssä rikkaus. On hienoa ja haastavaa olla päivän aikana eri-ikäisten lasten kanssa tekemisissä ja seurata, kuinka isommat auttavat pienempiä ja kuinka pienemmät oppivat isommilta, sanoo Halinen. Toinen päivähoidossa viime vuosina tapahtunut iso muutos on erityislasten siirtyminen omista ryhmistään tavallisiin päiväkotiryhmiin muiden lasten joukkoon. Yhteiskunta ja lasten vanhemmat odottavat varhaiskasvatukselta paljon. Halinen ja Rouvali toteavat yhdestä suusta, että vanhempien vaatimukset päiväkotia kohtaan kasvavat jatkuvasti. Lapsille toivotaan erityispalveluja kielikylvyistä omiin, yksityisiin ulkoiluvuoroihin. Vanhempien toiveita yritetään tietenkin mahdollisuuksien mukaan huomioida, mutta kun ryhmässä on parikymmentä lasta, ei yltiöyksilölliseen palveluun ole mahdollisuutta. Hoitajat toivovat vanhempienkin ymmärtävän sen. Yhteiskunnan odotukset ja päivähoidolle asetetut, jatkuvasti kasvavat vaatimukset eivät valitettavasti näy lastenhoitajien palkkakuitissa, huomaut- 16 super 10 2008

Huumoria ja hyvää energiaa. Lastenhoitajat Sari Halinen (vas.) ja Sara Rouvali uskaltavat työssäänkin innostua uudesta. Päiväkodin SuPer-naiset sari vastaa minusta tuli lasten parissa työskentelevä lähihoitaja, koska... se on kutsumusammattini. En ole koskaan halunnut tehdä mitään muuta työtä. superin jäsenenä... haluan olla aktiivinen. Kun on itse mukana vaikuttamassa, on myös lupa valittaa epäkohdista! kasvatan lapsista kunnon kansa laisia... maalaisjärjellä ja arjen huumorilla. lastenhoitajana paras puoleni on... iloisuus ja aito rakkaus lapsiin. Olen luova ja kannustava aikuinen. Jos lapsi haluaa rakentaa vessapaperista ja teipistä raketin, niin kyllähän se meiltä onnistuu! vaikeinta työssäni on... se, että kaikkia lapsia pitäisi pystyä kohtelemaan tasapuolisesti ja jokaiselle haluaisi päivän aikana antaa myös yksilöllistä huomiota. Ryhmät ovat isoja, lapset eri ikäisiä ja toiset vaativat enemmän hoitajien huomiota kuin toiset. tänään päiväkodissa paras hetki oli, kun... eräs pieni poika teki kakan vessanpönttöön! Sitä on odotettu ja toivottu. Hoitaja taputti käsiään ja poika sai tarran seinälle. Tällaisia uutisia on kiva kertoa lapsen vanhemmillekin. sara vastaa minusta tuli lasten parissa työskentelevä lähihoitaja, koska... äitinikin työskentelee päiväkodissa. superin jäsen... olen, koska se on nimenomaan meidän lähihoitajien oma ammattiliitto. kasvatan lapsista kunnon kansalaisia... rakkaudella ja rajoilla. lastenhoitajana paras puoleni on... se, että osaan olla lapsille aikuinen kaveri. Juttelen ja kuuntelen lapsia kuin kavereitani, mutta osaan myös asettaa tiukat rajat. vaikeinta työssäni on... vuoropäiväkodin mukanaan tuoma epäsäännöllisyys työssä ja työajoissa. Kun kaikki ryhmän hoitajat tekevät kolmivuorotyötä, viestit eivät aina kulje henkilökunnan välillä. Seitsemän aikuisen ryhmässä myös yhteisestä linjasta kiinni pitäminen voi olla välillä vaikeaa. tänään päiväkodissa paras hetki oli, kun... sain tulla pitkästä aikaa yövuoroon! On kivaa, että yöhoidossa on tällä kertaa neljä lasta. Heistä on seuraa toisilleen. 10 2008 super 17

taa Pirkkalan SuPerin hallituksessa istuva Halinen. Hän muistuttaa, että päiväkodin hoitohenkilökunta tekee tiimityötä koulutustaustasta riippumatta, ja lähihoitajat suunnittelevat ja toteuttavat päiväkodin toimintaa tasaveroisina yhdessä muiden kasvatusalan ammattilaisten kanssa. isän ja äidin tuki Kasvatuskumppanuudesta puhutaan nyt paljon. Korealta kalskahtava sana tarkoittaa selkokielellä vanhempien ja hoitajien tekemää yhteistyötä: sitä, että lapsesta huolehtivat aikuiset katsovat samaan suuntaan. Sari Halinen ja Sara Rouvali päivähoidon ammattilaisina ovat vanhempien tuki. He ovat työssään aitiopaikalla näkemässä lapsiperheiden arjen ja vanhemmuuden yhteiskunnalliset muutokset. Nykyään on paljon nuoria vanhempia, joille oma esikoinen saattaa olla ensimmäinen kosketus lapsiperheen arkeen, sanoo Rouvali. Isovanhemmat asuvat kaukana, eikä se kuuluisa turvaverkko otakaan kaikkien kohdalla koppia. Vanhempien kanssa keskustellaan paljon ihan perusasioista kuten lasten nukkumisesta ja syömisestä. Rouvali sanoo, että hänen työnsä hienoimpia hetkiä on, kun huomaa että hoitajan antamasta neuvosta on oikeasti ollut perheelle hyötyä. Silloin tuntee tekevänsä merkityksellistä työtä. Sari Halinen peräänkuuluttaa molemminpuolista luottamusta. Olisi hienoa, jos aikuiset uskaltaisivat kertoa perheen elämästä myös silloin, kun kaikki ei kotona olekaan kohdallaan, sanoo Halinen. Kodin ongelmat näkyvät lapsesta kyllä heti täällä päiväkodissa. Meidän olisi helpompi auttaa, jos tietäisimme mistä on kysymys. iltasadun aika Vain porkkanat jäävät. Aleksandra Leuku syö illallisen päiväkodissa, mutta lähtee sitten kotiin nukkumaan. Sara Rouvali valmistautuu työyöhön hörppimällä energiajuomaa, joka on kuin kylmää kahvia purkissa, kuten hän nauraen sanoo uteliaalle Mona Turuselle. Keittiön pöydän ääressä istuva Sari Halinen hymyilee pienelle Olivialle, joka jättää piirakan kuoret pöydälle ja syö tyytyväisenä vain riisitäytteen. Kohta on iltasadun vuoro. Parasta työssäni on arjen komiikka ja se, kun lapset oppii päiväkotivuosien aikana tuntemaan niin perin pohjin, että jo ilmeestä osaa arvata mitä on mielessä, sanoo Halinen. Hyvässä hengessä Tampereen kyljessä Pirkkalassa sijaitseva Pereen päiväkoti avattiin kolme vuotta sitten. 90-paikkaisessa päiväkodissa toimii saman katon alla kuusi erilaista ryhmää: avoin päiväkoti, allergiaryhmä, vuorohoito sekä kolme sisarusryhmää. Monimuotoisuus tuo uudenlaista energiaa päiväkodin arkeen, vaikka yhdessä päätetyt arvot ja toiminta-ajatus ovat jokaisella ryhmällä samoja. Meidän punainen lankamme on leikki. Sitä arvostetaan ja kunnioitetaan. Lapsille täytyy olla aikaa ja tilaa pitkäkestoiseen leikkiin, sanoo päiväkodin johtaja Kirsi Huhtala-Reinikka. Yhteistyö kodin ja päiväkodin välillä on tärkeää. Vaikka järjestetyt yhteiset tilaisuudet ja kasvatuskeskustelut ovat tärkeitä, on erittäin tärkeää myös kiinnittää huomiota jokapäiväisiin kohtaamisiin vanhempien kanssa lasta tuotaessa ja hakiessa. Näillä pienillä kohtaamisilla on tärkeä merkitys luottamuksen syntymisessä ja ne ovat tärkeä perusta yhteistyölle vanhempien kanssa. Työviihtyvyys on talossa arvossaan. Hoitohenkilökuntaan kuuluu tällä hetkellä 24 lastenhoidon ammattilaista, heistä 12 on lähihoitajia. Virkistystoimintaan on panostettu: Tallinna ja hohtokeilahalli ovat tulleet tutuksi, viime kevään voimanponnistus oli Punahilkka-näytelmä, jokakeväinen mökkireissu on jo perinne. Olemme sopineet, että asioita ei jätetä hampaan koloon vai ristiriidat selvitetään heti. Päiväkodin väki on työhönsä sitoutunutta ja innostuu rohkeasti kokeilemaan uusia ideoita. Myönteinen ilmapiiri lähtee henkilökunnan omasta asenteesta, kiittelee Huhtala-Reinikka. 18 super 10 2008

SuPer-Raksa yhdisti mies- ja naisvaltaisen alan nuoret teksti ja kuva sonja kähkönen Suomen lähi- ja perushoitajaliitto järjesti yhdessä Rakennusliiton kanssa koulutus- ja virkistystapahtuman alle 35-vuotiaille jäsenilleen. Espoossa Siikarannassa 6. 7. syyskuuta vietettyjen SuPer- Raksa-päivien tarkoituksena oli kehittää yhteistyötä järjestönuorten välillä. Päivien aikana osallistujat käsittelivät laaja-alaisesti työelämään liittyviä kysymyksiä. Keskustelua syntyi muun muassa työturvallisuudesta, työilmapiiristä ja palkkauksesta. Hoitoja rakennusalan työn sisällön eroista huolimatta molemmilla aloilla painitaan samankaltaisten ongelmien kanssa. Puutteelliset työvälineet, vuokratyövoima, esimiestoiminta, kiire sekä maahanmuuttajat puhuttavat kumpaakin työntekijäkuntaa. Keskustelujen kautta pyrittiin löytämään uusia eväitä ja ratkaisuja nuorten työssäjaksamisen tueksi. SuPer-Raksa-päiville osallistui yhteensä 135 nuorta, joista superilaisia oli 35. Asiapitoisen ohjelman ohella nuorilla oli SuPerin ja Rakennusliiton nuoret olivat yhtä mieltä siitä, että puutteellinen työhön perehdyttäminen on yksi merkittävistä työturvallisuuden kompastuskivistä. mahdollisuus benji-hyppyihin ja sumopainiin. Lisäksi osallistujia viihdyttivät stand up -koomikko sekä Engraved-bändi. Kuntamarkkinoilla 7000 kävijää teksti ja kuva marjo sajantola SuPer osallistui syyskuussa kunta-alan vuosittaiseen suurtapahtumaan, joka tänä vuonna keräsi kahden päivän aikana yli seitsemän tuhatta kävijää Kuntatalolle Helsinkiin. SuPerin messupisteen vierailijat saivat tietoa muun muassa superilaisten ammatillisesta osaamisesta. Lukuisat kuntapäättäjät, johtavat viranhaltijat ja muut liiton toiminnasta kiinnostuneet vierailivat SuPerin messuosastolla. Keskustelua käytiin muun muassa henkilöstömitoituksesta ja väestön ikääntymisen mukanaan tuomista lisääntyvistä ongelmista. Viime vuodesta poiketen, tänä vuonna pikkukunnissakin alkaa olla jo rekrytointiongelmia etenkin lyhytaikaisissa sijaisuuksissa. Toukokuussa julkaistu SuPerin selvitys lähi- ja perushoitajien osaamisen käytöstä kiinnosti myös useita osastolla kävijöitä ja selvitys vietiin tiedoksi myös kotikuntiin. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen selvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien työvoimavaje on kunta-alalla keskimäärin 5 prosenttia. Sosiaalitoimen ammattiryhmissä vaje on 5,7 prosenttia ja terveydenhuollon ammattiryhmissä 4,3 prosenttia. Yleisin syy vajeeseen on muodollisesti pätevän henkilöstön puute. Suurin vaje on Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa Suhteellisesti eniten työvoimavajetta oli erityislastentarhanopettajien, sosiaalityöntekijöiden ja erityissosiaalityöntekijöiden ammattiryhmissä. Lukumääräisesti eniten työvoimavajetta oli kuntaalan muutoinkin suurissa ammattiryhmissä kuten lähihoitajien, perushoitajien, lastenhoitajien ja kodinhoitajien ryhmässä sekä sairaanhoitajien ja erikoissairaanhoitajien ryhmässä, mutta vajeen suhteellinen osuus jäi alle 5 prosentin. 10 2008 super 19

20 super 10 2008

Työvoimapula pahenee Helsingissä Kuka hoitaa Maisa-mummoa? teksti ja kuvat marjo sajantola kuvitus salla pyykölä Helsingin terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon johtaja Annikki Thodénilla ja terveys keskuksen pääluottamusmies Silja Paavolalla on yhteinen huoli riittävästä työvoimasta. Thodén näkee hyvän työilmapiirin yhtenä rekrytointivalttina. Paavolan mielestä työntekotapojen on muututtava koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyvä työilmapiiri on rekrytointivaltti Helsinkiläiset saavat pitkäaikaista sairaalahoitoa Kivelän, Koskelan, Myllypuron ja Suursuon sairaaloissa. Laitokset ovat suuria, ovatko myös haasteet? Helsingin terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon johtaja Annikki Thodén haluaa oikoa virheellisiä käsityksiä kaupungin pitkäaikaista sairaalahoitoa tarjoavien sairaaloiden maineesta työpaikkoina. Hänen mielestään on epäoikeudenmukaista puhua siitä, että työ näissä sairaaloissa tai yleensä vanhustenhuollossa olisi erityisen raskasta tai erityisen huonosti mitoitettua muuhun hoitoalaan verrattuna. Meillä on avoimia toimia ja pulaa etenkin sijaisista, mutta tämän hetkinen työvoimapula koskee koko terveydenhuoltoa. Käsitykseni on, että akuuttisairaaloissa on vielä hankalampi henkilöstötilanne, pääosin ehkä vaikean sairaanhoitajavajeen takia. Mielestäni on ikävää, kun sanotaan, ettei kukaan tykkää vanhusten hoidosta, eikä alalle saada henkilökuntaa tarpeeksi ja että kaikki otetaan työntekijöiden selkänahasta. Ei se ihan näin ole. Thodén näkee, että koko sosiaali- ja terveydenhoitoalan työvoimapula johtuu myös yhteiskunnan taloudellisista suhdanteista. Kun on valinnan varaa, monet hoitajat hakeutuvat muihin töihin parempien ansioiden tai säännöllisen päivätyön takia. Lisäksi henkilökunta liikkuu alan sisällä ja hakee erilaisia työkokemuksia. Toisaalta on rikastuttavaa, että henkilökunnalla on mahdollisuus hankkia monenlaista työkokemusta. Työyhteisön kannalta ja itsekkäästi työnantajan kannalta ajateltuna jatkuva rekrytointiprosessi on aika työlästä. Kuitenkin meillä on osastoja, joissa kaikki vakanssit ovat täynnä, ja monella osastolla on hyvä ydinporukka, joka ei muualle haluakaan. Tällöin on saatu aikaan hyvä työilmapiiri ja ehkä samantyyppiset ihmiset ovat sattuneet yhteen. Parin vuoden sisällä hoitoalan eläköityminen tulee vähentämään työvoimaa entisestään, mutta Thodén ei ole vielä aivan epätoivoinen rekrytoinnin suhteen. Hän luottaa hoitoalan vetovoimaisuuteen tulevaisuudessakin, sillä työ on haastavaa, mielenkiintoista ja ihmisläheistä työtä. Opiskelijat ovat taas kiinnostuneita hoitoalan monipuolisista vaihtoehdoista ja lisäksi moni hoitaja palaa takaisin hoitotyöhön kokeiltuaan muita työaloja. Hyvä työilmapiiri ja muut työhyvinvoinnin osatekijät tulevat olemaan melkoisia rekrytoinnin valttikortteja työvoimapulasta kärsivillä alueilla. hoidettavana vakavasti sairaita ihmisiä Helsingin pitkäaikainen sairaalahoito keskitettiin vuoden 2004 organisaatiouudistuksessa Kivelän, Koskelan, Myllypuron ja Suursuon sairaaloihin ja samalla hoitopaikkoja vähennettiin yli kahdella sadalla. Tällä hetkellä sairaansijoja on 1215, mutta kaupungilla on tarkoitus vähentää vielä sairaansijoja tehostamalla kotihoitoa sekä palveluasumista. Olemme pyrkineet siihen, että kohdennamme pitkäaikaista sairaalahoitoa heille, jotka todella erikoisosaamista tarvitsevat. Potilaina meillä on kaiken ikäisiä, mutta enimmäkseen iäkkäitä henkilöitä. Koska kaikki ovat vakavasti sairaita ja heillä on paljon toimintakyvyn puutteita, heistä noin 85 prosenttia myös kuolee sairaaloissa. On kuitenkin muistetta- 10 2008 super 21

va, että kaiken aikaa meiltä myös potilaita kotiutuu tai siirtyy kevyempään hoitoon, Thodén kertoo. Hän myöntää, että tilanne voi tosin kärjistyä, mikäli potilasta yritetään kotiuttaa vasten tahtoaan. Turvattomuuden tunne saa monet haluamaan ympärivuorokautiseen valvottuun hoivaan tai sairaalahoitoon. Kevyempään hoitopaikkaan pääsyä odotteleekin jatkuvasti keskimäärin viitisenkymmentä potilasta. yksilövastuista hoitotyötä Työ on haastavaa, mielenkiintoista ja ihmisläheistä. Sairaaloiden vuodeosastojen hoitohenkilöstöstä lähi- ja perushoitajia on noin 65 prosenttia. Työ on yksilövastuista hoitotyötä, ja omahoitajalla on kolmesta neljään omaa potilasta. Hoitajilta toivotaan geriatrisen hoitotyön osaamista tai ainakin vahvaa kiinnostusta aiheeseen, koska muistisairaudet ovat hyvin yleisiä. Vaikeasti sairailla on usein paljon lääkkeitä, vaikka turhaa lääkitystä pyritään välttämään. Uni- ja psyykenlääkkeiden käyttö on saatu selvästi vähentymään, ja myös päivätoiminnan on oltava aktiivista ja virikkeellistä. Potilaan omia hiipuvia voimavaroja on yritettävä ylläpitää ja vahvistaa mahdollisuuksien mukaan kuntouttavalla työotteella. Ammatillisten taitojen lisäksi hoitajat tarvitsevat hyviä vuorovaikutustaitoja, sillä omahoitajina he ovat yhteydessä potilaidensa omaisiin. Koska meillä on tärkeintä huomioida potilaan tarpeet yksilöllisesti, työ vaatii sitoutunutta, innostunutta ja ammattitaitoista henkilökuntaa, mutta myös sitä, että työt ja työvuorot on suunniteltu hyvin. Potilaslähtöinen hoitotyö antaa hoitajille mahdollisuuden tehdä työnsä siten, kuin se on ajankäytön kannalta järkevintä tehdä. Hoitajien ammattitaidolta vaaditaan todella paljon, mutta omaiset ovat olleet tyytyväisiä läheistensä hoitoon. Viimeisin omaisille suunnattu asiakastyytyväisyyskysely antoi kouluarvosanaksi 8,6. Thodénin mielestä tulokset osoittavat myös, että omaiset saavat haluamaansa tietoa ja tuntevat tulevansa kuulluiksi ja olonsa turvalliseksi läheistensä hoidon suhteen. Aina voimme kuitenkin yhteisesti kehittää ja parantaa toimintaamme. kuuleeko virasto, täällä hoitaja? Vaativa työ verottaa myös tekijänsä voimia. Hoitohenkilöstön sairauspoissaololuvut ovat olleet noin seitsemän prosentin luokkaa. Tätä lukua Thodén pitää melkoisen korkeana, mutta poissaolojen määrä on pysynyt samoissa lukemissa jo muutaman vuoden ajan.. Vuosi sitten päättynyt Terveet työajat -hanke tarkasteli ja tutki myös työn raskautta. Sen perusteella meillä tehdään keskiraskasta työtä, joka kuluttaa etenkin tuki- ja liikuntaelimistöä. Siksi henkilöstön on osattava käyttää monenlaisia apuvälineitä ja hallittava ergonomiset työtavat ja asennot. Työkaveri on muistettava aina pyytää tarvittaessa apuun yksilövastuinen hoitotyö ei ole yksintyöskentelyä. Koska hoitohenkilöstön omat voimavarat vaikuttavat työssäjaksamiseen, henkilöstöä kannustetaan huolehtimaan fyysisestä kunnostaan muun muassa tarjoamalla järjestettyä liikuntaa. Parin vuoden ajan on järjestetty myös yhteisiä työhyvinvointipäiviä. Thodénin mielestä keskeinen hyvinvoinninlähde työntekijälle on kuitenkin hyvä työilmapiiri sekä avoin ja keskusteleva työyhteisö. Tähän voi jokainen työntekijä omalta osaltaan vaikuttaa. Jokaisen tulee voida myös avoimesti puhua asioista suoraan omalle lähiesimiehelle tai oman sairaalansa johdolle. Thodén haluaisi käydä useammin jokaisessa sairaalassa ja ihan jokaisella osastollakin, mutta aina aika ei riitä. Hän uskoo kuitenkin, että jokaisen työntekijän ääni kuuluu myös virastotasolle asti ainakin henkilöstöedustajien välityksellä. Työntekotapojen on muututtava Helsingin terveyskeskuksen pääluottamusmies Silja Paavola on myös kaupungin paikallisosaston puheenjohtaja ja tietää kaupungin palkkalistoilla olevien superilaisten työolosuhteista laajasti. Hän näkee, että sosiaali- ja terveysalan työntekijäpulaan ei tule helpotusta, tilanne jopa pahenee. Kuitenkin jo pelkästään työn tekemisen tapojen muuttaminen toisi pikaisesti kaivattua apua. Ei se työ tapa, mutta se työtapa. Yksitoikkoisesti suorittamalla suuri- kin työmotivaatio menetetään. Sairaalamaailmassa on ongelmallisinta kategorioitunut ajatus siitä, mitä kukin saa tehdä. Akuuttipuolen sairaanhoitajapulaa helpottaisi jo se, että lähi- ja perushoitajat saisivat käyttää laaja-alaisesti ammattitaitoaan ja hoitaa potilaansa kokonaisvaltaisesti. Kotihoidon puolella tilanne on täysin päinvastainen. Paavola tietää, että henkilöstö saa tehdä ammattitaitonsa puitteissa laaja-alaisesti töitä, mutta hyvin tehdyn työn tuottama tyydytys jää saavuttamatta liian suuren työmäärän takia. Kotihoito on kriisissä, sillä toimia ei saada täytettyä, joten kaikilla on aivan liikaa töitä myös asiakkaiden hyvinvointia ajatellen. Kotihoidossa luo- daan vihdoin mitoitusjärjestelmää, mutta koko ajan puhutaan suurten ikäluokkien poistumisesta työmarkkinoilta ja suunnitelmia tehdään sen mukaan. Kuitenkaan se, mitä tapahtuu kymmenen vuoden kuluttua, ei auta nyt akuutissa kriisissä olevia. Paavola paheksuu myös sitä, että Helsingissä siirretään ongelmia yksiköstä toiseen. Sairaalapaikkoja supistetaan ja kotihoitoa lisätään, vaikka kotihoidossa on jatkuvasti sellaisia hoidettavia, joille suunniteltu hoito ei riitä. Tämä on ideologinen asia. Näin toimimalla saadaan vanhustenhoito samanlaiseen kriisiin kuin psykiatrinen hoitokin. Nyt pitäisi keski-ikäisten kuntalaisten jo pikaisesti miettiä, mitä he oikein vanhuudeltaan haluavat. 22 super 10 2008

valppaana muutoksissa Kaupungin terveysasemille on tulossa suuri organisaatiomuutos. Paavola muistuttaa, että jokaisen superilaisen on huolehdittava siitä, että perus- ja lähihoitajien osaaminen huomioidaan suunnitelmissa. Terveydenhoitajilta voitaisiin siirtää tehtäviä lähi- ja perushoitajille ja järjestää myös vastaanottoaikoja esimerkiksi haavanhoitoihin sekä verenpainemittauksiin ja muihin vakiokontrolleihin. Saa olla aina tappelemassa, mitä saadaan tehdä. Millään muulla ammattialalla ei ole näin kansantaloudellisesti huonoa systeemiä. Huvittavinta tässä on, että ammattijärjestöt jarruttavat kehitystä. Paavola tuntee myös sen ongelman, että vieläkin on työntekijöitä, jotka eivät edes halua käyttää kaikkea osaamistaan. Nykyaikana on työntekijän muututtava työnsä mukana. Se, että näin on tehty 30 vuotta ja tullaan tekemään myös seuraavat 30 vuotta, on täysin mahdoton yhtälö tänä päivänä. Toisaalta systeemi ei juuri kannusta ketään kehittymään työssään, vaan jokaisen on itse oltava valmis. Kun yksilö joutuu aivan liikaa taistelemaan työtehtäviensä puolesta, voi käydä niin, ettei hän enää edes halua ottaa vastuuta mistään, vaan tyytyy suoritustason tehtäviin. työhyvinvointi hukassa? Paavolan mielestä Terveet työajat -projekti oli hyvä tutkimus, mutta se oli tehty kaksivuorotyötä tekevien työntekijöiden tilanteesta. Pääosa hoitajista on kuitenkin kolmivuorotyössä. Työajoissa on huomioitava henkilöstön sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen kokonaisuus. Terveet työajat muotoutuvat yhteistyössä henkilöstön kanssa, ei määräämällä. Perheen ja työelämän yhteensovittaminen ei ole yksi yhteen työtä, vaan jokaisella perheellä on erilaisia tarpeita. Jos työntekijä hallitsee ergonomiset työtavat, ei työ pitkäaikaissairaanhoidossa ole fyysisesti kaikkein raskainta työtä. Paavola näkee kuitenkin, että työn henkinen kuormittavuus on tuntuvaa. Ei se työ tapa, mutta se työtapa. Vaikka omaisiltakin tulisi kiitosta, käy työ ajanoloon henkisesti raskaaksi. Työntekijä saa harvemmin kokea tyydytystä siitä, että potilas kuntoutuu niin hyvin, että hänet voidaan siirtää kevyempään hoitoon. Ammattitaitokaan ei aina suojaa potilaan kuoleman aiheuttamilta tunteilta. Hän uskoo, että henkilöstön sairauspoissaoloihin vaikuttaa paljon työn arvostuksen puutteen ja eriarvoisuuden tunteiden kokeminen. Niissä työpisteissä, joissa työntekijän osaamista arvostetaan ja työyhteisö huolehtii jäsenistään, on sairauspoissaolojen määrä huomattavan pieni. Meillä ihannoidaan professoreita, tohtoreita ja muita asiantuntijoita, mutta helposti unohdetaan se, että tarvitaan myös ammattitaitoisia työntekijöitä tekemään varsinainen hoitotyö. Erittäin suurena epäkohtana hän näkee vastavalmistuneiden sairaanhoitajien ja lähihoitajien eriarvoisen kohtelun. On työpaikkoja, joissa uudelle lähihoitajalle sanotaan, että tämä ei kuulu sinulle, mutta sairaanhoitajalle annetaan mahdollisuus opiskella lisää ja kehittää ammattitaitoaan. mitä lääkkeeksi? Paljon on parantamisen varaa, jotta Helsingissä päästäisiin hyvään työvoimatilanteeseen. Kehitys on aloitettava työn sisällöstä, työajoista ja palkan ostovoimaisuudesta. Pysyvää vakinaistakaan henkilökuntaa ei saada ilman, että työ on monipuolista ja mielenkiintoista. Palkan tarpeeksi ostovoimainen taso houkuttelee opiskelijoita alalle, mutta palkka ei ole pitemmän päälle kaikkein tärkein työhyvinvoinnin lähde. Paavolan mielestä pääkaupunkiseudulla asumisen kalleuden takia erityinen pääkaupunkilisä olisi kuitenkin tarpeen. Hän laskee, että sadan euron lisä palkkaukseen maksaisi kaupungille vuodessa noin kuusi miljoonaa euroa, mikä suurelle kunnalle on vähän. Hän haluaisi joustavuutta myös johtamiskäytäntöihin: Vaikka työpaikkatasolla haluttaisiin kehittää jotain, rahan puute on aina esteenä. Rahankäytöstä ei voida juurikaan tarvetasolla päättää. Koska koko terveyskeskuksen budjetti on keskustason toimitusjohtajan käsissä, työntekijöiden pitäisi olla myös poliittisesti aktiivisia. 10 2008 super 23

lukijalta lähetä postia lukijalta-palstalle: super-lehti@superliitto.fi tai super-lehti, lukijalta, ratamestarinkatu 12, 00520 helsinki. liitä nimimerkkikirjoituksiin mukaan oma nimesi ja yhteystietosi, jotka jäävät toimituksen tietoon. nimettömiä emme julkaise. hyvä vai huono hoitaja? Olen työskennellyt vanhusten parissa jo vuosikymmenet. Myönnettäköön, että olen ns. erilainen persoona, mutta mistä se johtuu, ettei se ole sallittua hoitoalalla? Oletteko törmänneet vastaavaan? Minä olen mielestäni hyvä hoitaja, pesen peput, kuuraan hampaat, vaihdan vaipat. Mutta minä myös pidän vanhuksille seuraa, juttelen asettaen itseni mahdollisimman lähelle heidän tasoaan, eli kiroan jos vanhus on tottunut kiroamaan, nauran jos hän siitä pitää. Jotenkin se tulee minulta luonnostaan ja mikä pahinta, minä jumppaan vanhusten kanssa! He elävät sen jälkeen, kun kotoansa joutuvat hoitolaitokseen, meidän ehdoillamme. Mitä siitä, jos joku nukkuu pidempään? Mikä ihmeen kriteeri on siinä, oletko hyvä vai huono hoitaja, jos annat vanhuksen viettää sängyssä yhden päivän? Mitä siitä, kuka tulee iltaan, sinä olet sen päätöksen aamuvuorossa tehnyt! Sinä saman koulun käynyt, saman oppimäärän suorittanut, mutta vain vähän eri lailla ajatteleva hoitaja olet päättänyt antaa sille tänään niin väsyneelle vanhukselle lepopäivän. Tekeekö se sinusta huonon hoitajan? Ja varsinkin se, jos vielä jaksat vuosikymmenien jälkeen laulaa, nauraa ja tanssia vanhustemme iloksi. Jotkut vanhukset, suurin osa, saattavat jopa pitää siitä! nyt ei ole 50 vuotta sitten tuottavuustalkoiden hinta: hoitajan selkänahka SuPer-lehti 8/2008 kertoi valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ajatuksia hoitoalan tuottavuuden parantamisesta. Kataisen mielestä nykyiset työt hoitoalalla olisi organisoitava uudelleen. Ministeri Katainen lienee kiertänyt monia hoitoalan työpaikkoja, koska hän mainitsee artikkelissa monet paikat, joissa johto, ja hoito on järjestetty entismaailman aikaan. Kokemuksensa kautta hän olisi ymmärtääkseni valmis vähentämään ylimääräisiä pomoja hoitoalalta. Ruohonjuuritason hoitajana en ole juurikaan ehtinyt näkemään muuta kuin omien työyksiköitteni toimintaa. Johdon katselmukset eivät ole harmikseni hoitajille kuuluneet. Olen kuitenkin nähnyt, miten vuosien myötä tyyli ja tapa tehdä itse hoitotyötä on muuttunut. Työtä helpottamaan kehitettiin muun muassa hyviä vaippoja ja nostolaitteita. Ne mahdollistivat hoitajien yksintyöskentelyn. Yksilöllisen hoitotyön myötä työtä organisoitiin osastoilla uudelleen. Samalla syntyi säästöä. Osastonhoitajat ja sairaanhoitajat, jotka ennen hoitivat enemmän paperitöitä ja lääkkeidenjakoa, joutuivat kanslioista sorvin eteen. Kylpyhuoneeseen kelpasi jokainen vuorollaan oman hoidettavansa kanssa. Näkyvästi muutoksen kouriin joutui myös yötyö. Osastojen päällysmiehinä toimineet yösairaanhoitajat laitettiin hyllylle. Yösairaanhoitajan tarve ei kuitenkaan vähentynyt, päinvastoin. Hän sai hoidettavakseen osastonsa fyysiset työt ja muiden osastojen akuuttikutsut. Tuottavuutta parannettiin ja yöhoitajan työmäärää tuplattiin. Katainen pohtii artikkelissa sitä, kuinka saada ihmiset jaksamaan työssään niin, että tuottavuus kasvaa. Siinä onkin ministerillä pohdittavaa. Kuinka sitouttaa työntekijä tekemään enemmän, nopeammin ja pitempään työvuorossaan? Kuinka muuttua robotiksi, jolle työ on kutsumus ja omat voimat ja työstä saatu korvaus sivuseikka. Katainen on toki pudotettava alas luurankotornistaan: ei näillä keinoilla. Tehyläiset menivät sopimaan palkkaneuvotteluyön pitkinä tunteina tuottavuuden parantamisesta. Myös ministeri Kataisen ideoima tasa-arvotupo nostatti me-henkeä. Totuus tuposta oli kuitenkin se, että tapahtuessaan se ajoi kuntien omaa taloutta kuralle. Valtion kassasta ei tullutkaan tarpeeksi tuporahaa. Kun palkat nousivat, nousivat myös muutkin hinnat. Hoitajan kukkaroon ei tälläkään kierroksella saatu jäämään mitään. Kuntatyönantajapuolen edustajan Markku Jalosen puhe viime toukokuisessa SuPerin liittokokouksessa jäi mieleen. Menneen palkkakierroksen saldo oli Jalosen mukaan kova ja korkea, eikä vastaaviin olisi enää tulevaisuudessa varaa. Kovat väännöt ovat siis edessä vuonna 2010! Sitä ennen olisi kuitenkin tartuttava näihin ministeri Kataisen tuottavuustalkoisiin. Ohjeita ei ole, joten vastoin ministerin ajatuksia työmäärän lisääntymisestä mennään! Kun sijaisia ei ole, tai ei palkata ja hoitajat tekevät pitkää päivää hoidettavien määrän lisääntyessä, niin totuus paljastuu. Tämän päivän tuottavuuden hinta on sittenkin vain se hoitajan selkänahka. Ja se ei paljon talkoisiin innosta. arja juvonen vuodepotilaan ralli sävel: rosvo-roope Jos vaihdatte mun vaippani niin saatan kertoa, tuiki tavallisen tarinan jolle löytyy vertoja. Se on tarina vuodeosastolta monesta kunnasta, jossa päättäjillä suuri pallo ompi hukassa. Työn kuvaa siellä muutettiin ja töitä lisättiin, se aika oli poissa tietty vanhuksilta niin. Ei hoitajakaan mihin tahansa nyt repeä, ilman että seuraamukset oisvat ikävät. No ikävyydet seurasivat toinen toisiaan, hoitajatkin väsyivät työtakan alle vaan. Oli sairaslomaa, mielenlomaa, ihan mitä vaan, jott` vaivoistansa hoitajat nyt toipuisivat taas. On huono olla potilaankin aina vuoteessaan, ei aikaa löydy hoitajilta viedä vessaankaan. Nyt alles laske, kyllä sieltä sitten putsataan, on vakilause hoitajien suusta aina vaan. Kas vessareissu aikaa veisi monin verroin vaan, mut halu mulla pöntölle ois päästä tekemään. En sinne pääse, vaippaan lasken, sitten ootan vaan, ett joku tämän sotkun tulee kohta siivoomaan. PÄÄTTÄJÄ, jos joskus oot sä vuodepotilas, niin silloin tiedät mistä puute tulee yks ja kaks. Vaan ROBOTITHAN tuolloin teitä tietty puunaavat, ruuan suuhun pistävät ja VAIPAN VAIHTAVAT. heli keijonen 24 super 10 2008

SuPerin ammatilliset opintopäivät 10. 11.2.2009 Tampere-talo Aiheina muun muassa: Työelämän uudet osaamisvaatimukset Lääkehoito osana hoitotyötä Lääkehoitosuunnitelma Luontaistuotteet ja lääkkeet Hoitaja asiakaspalvelijana Syöpä Kivunhoito Kotihoidon tulevaisuus Vanhusten toimintakyky ja ravitsemus Monikulttuurinen hoitotyö Filippiiniläisenä Suomessa Luova ja palkitseva vanhustyö Kun hoitajaa uhataan Nykypäihteet Riippuvuudet Totti Karpela Tuija Piepponen Maksut: Jäsenet: 200 (2 pv) 120 (1 pv) Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät: 110 (2 pv) 80 (1 pv) Ei-jäsenet: 240 (2 pv) 140 (1 pv) Maksu sisältää luennot, jaettavan materiaalin, lounaat ja kahvit (alv 0%) Osallistumismaksu LASKUTETAAN. Selvitä työnantajan tarkka laskutusosoite ennen ilmoittautumistasi SuPeriin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.superliitto.fi tai marraskuun SuPer-lehdessä. 10 2008 super 25

Viekö kuntien säästövimma jo inhimillisyyden? teksti marjo sajantola Kunnat hakevat kilpailutusten myötä säästöjä niin innokkaasti, että palvelujen laadun ylläpito vaikeutuu. Pienet palveluntuottajat ovat ahdingossa, koska kuntien kanssa laaditut asumispalvelusopimukset sitovat palveluntuottajia, mutta eivät kuitenkaan tuo yrityksien toiminnalle varmuutta. Toisaalla asukas- ja hoitopaikkoja on tyhjillään, vaikka toisaalla niitä kaivattaisiin kipeästi. Mallusjokisäätiön toiminnanjohtaja Malla Meronen on huolestunut kolmannen sektorin palveluntuottajien selviytymisestä jatkuvasti kiristyvässä kilpailussa. Hän näkee, että kunnat hakevat niin kiivaasti säästöjä, että pienet ja pienehköt palveluntuottajat ovat jo suurissa vaikeuksissa. Palvelumaksun korotusprosentti vuosittain pitäisi pitää niin alhaisena, että se ei kata edes kustannusten korotuksia. Kuitenkin kilpailutuksen aikana ilmoitettu laadun taso ja henkilökunnan mitoitus tulisi säilyä ennallaan. Lisäksi säätiön on myös pystyttävä hoitamaan kaikki taloudelliset velvoitteensa ajallaan, Meronen kiteyttää. Hän jatkaa, että nykyinen käytäntö saattaa aiheuttaa jopa niin järjettömiä tilanteita, että palveluntuottajalla voi olla kunnan kipeästi tarvitsemia hoitotai asukaspaikkoja, mutta kunta ei voi ostaa palveluita, koska kilpailutuksen edellyttämää sopimusta ei ole juuri tämän yrityksen kanssa. Kun päätöksenteko viedään kauemmas käytännön elämästä, se ei paranna ihmisen elämää mitenkään. Parin viime vuoden aikana asukassijoitusten päätöksenteko on vaikeutunut suuresti verrattuna siihen aikaan, kun sijoittajina olivat suoraan kuntien sosiaalitoimet. Aikaisemmin säätiö kävi neuvottelut suoraan kuntien sosiaalitoimen edustajien kanssa ja asukaspaikka voitiin ostaa kuntarajojen ylikin, jos sopiva paikka oli vapaana. Nykyisin jos naapurikunnilla ei ole meidän kanssamme sopimusta, niin sieltä ei voida sijoittaa meille asukasta siitä huolimatta, ettei mitään muutakaan paikkaa näille ihmisille ole tarjolla. Toisaalta taas tämä lähialue, jonka kanssa meillä on sopimus, ei sijoita meille riittävästi asukkaita. Lisähankaluuksia syntyy siitä, että kunnat kilpailuttavat eri aikoina esimerkiksi muistihäiriöisten- ja vanhusten tai mielenterveys- ja alkoholiongelmista toipuvien asumispalvelut. Talossamme on kolme eritasoista hoivaa tarjoavaa yksikköä. Kaunis ajatuksemme hoitoketjusta oman talon sisällä ei ole voinut toteutua, koska toinen yksikkö on kilpailutettu, mutta toista ei. byrokraattista pyöritystä Mallusjokisäätiön ainoat tulot ovat asukasmaksut, jotka määritellään aina edellisen vuoden toteutuneen tilinpäätöksen mukaisesti. Koska säätiö ei kerää voittoa, ei lisärahoitusta löydy kesken toimintakautta mistään. Kuntapuolella voidaan tarpeen vaatiessa anoa loppuvuodestakin lisämää- Yleistä yksityissektorilla Osaaminen hukassa pienissä yrityksissä SuPerin yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens kertoo, että liiton edunvalvontayksikköön tulee melko paljon yhteydenottoja superilaisilta, jotka työskentelevät pienissä sosiaalipuolen hoiva- ja hoitoyrityksissä. Isoissa taloissa löytyy useimmiten tarvittavaa yrittäjäosaamista niin kilpailutukseen kuin työnantajan roolin vaatimuksiin. Superilaisten esiin tuomat ongelmat johtuvat enimmäkseen aivan perusasioista. Työantaja ei osaa laatia työsopimusta tai ei ymmärrä työehtosopimuksen sitovuutta. Ylitöitä ei korvata, Pia Zaerens. jukka järvelä työvuoroja muutetaan mielivaltaisesti ja lisätöitä vaaditaan. Kun yrityksellä menee taloudellisesti huonosti, tilanteet kärjistyvät. Zaerens näkee ongelmana myös superilaisten liiallisen kiltteyden. Omasta hyvinvoinnista ja vapaa-ajasta tingitään ja tehdään pitkiä vuoroja ja jopa talkootöitä, jotta asiakkaat eivät joutuisi kärsimään. Tämä ei ole kuitenkaan suositeltavaa: Pitemmän päälle yritys ei hyödy tästä mitään, sillä uupunut ja huonosti motivoitunut henkilöstö ei tee tehokasta työtä. 26 super 10 2008

rärahoja esimerkiksi vanhustenhuoltoon. Meillä asukasmaksuilla katetaan kaikki toiminnan kulut, myös korjausten lainakulut. Palveluntuottajien tilojen on aina täytettävä kaikki kilpailutuksissa määritellyt vaatimukset. Merosen mielestä pienet palveluntuottajat jäävät kilpailussa helposti toiseksi suurille konserneille, jotka pystyvät tarvittaessa sijoittamaan varoja enemmän kuin esimerkiksi vain asukasmaksujen varassa toimivat yritykset. Kilpailutus lisää myös byrokratiaa, joka aiheuttaa pienissä yrityksissä suhteettoman paljon lisätyötä. Vuoden 2007 alussa kilpailutukseen piti laittaa täytettyjä sivuja tai liitteitä yhteensä 27 kappaletta, jopa yhden viikon ruokalista. Nykyiset sopimuksemme ovat kolmivuotisia, joten kohta tämä on taas edessä. Tällainen tuntuu turhauttavalta, koska olemme toimineet vanhustenhuollon palvelujen tuottajana jo 54 vuotta ilman minkäänlaisia ongelmia. Toimintaamme valvoi menneinä vuosina Orimattilan kaupungin sosiaalitoimi ja lääninhallitus vuosittaisilla tarkastuskäynneillä. palveluntuottajat ovat altavastaajina Pahimpana ongelmana Meronen näkee sen, että kilpailutukseen liittyvät sopimukset voivat sitoa palveluntuottajaa jopa useamman vuoden, mutta kuntien puolelta sopimukset ovat vain puitesopimuksia. Nämä sopimukset eivät takaa palveluntuottajille minkäänlaista turvaa siitä, että kunnat ostaisivat esimerkiksi yhden yksikön kaikki asukaspaikat. Sopimus antaa kunnille vain mahdollisuuden ostaa meiltä parhaaksi katsomansa määrän asukas- Yksityisen sosiaalialan palveluyksiköitä koskeva työehtosopimus on yleissitova. Sen piiriin kuuluu muun muassa yksityisiä vanhusten ja vammaisten palvelutaloja, vanhainkoteja, ensi- ja turvakoteja, päiväkoteja ja kotipalveluita sekä erilaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen palveluksessa työskenteleviä superilaisia. Terveyspalvelualan työehtosopimus on niin ikään yleissitova ja käsittää muun muassa kuntoutuslaitokset ja terveyskylpylät, yksityiset sairaalat ja yksityiset lääkäriasemat. Palvelulaitosten työantajayhdistyksen (PTY) työehtosopimusta noudatetaan kuntien tai kuntayhtymien määräämisvallassa olevien osakeyhtiöiden tai säätiöiden sekä muiden yhteisöjen tai säätiöiden osalta. paikkoja. Siksi meilläkin on nyt tyhjiä asukaspaikkoja, mitä ei Lepokodin historian aikana ole tässä määrin tapahtunut. Koko kilpailutusjärjestelmä on mennyt mahdottomaksi ymmärtää, koska byrokratia menee jo inhimillisyyden yli. Viime vuonna Mallusjokisäätiö menetti yhtenä monien joukossa yleishyödyllisyysstatuksensa, joten se on jatkossa verovelvollinen tulostaan samoin kuin mikä tahansa yritys. Yksi syy yleishyödyllisyyden menetykseen on kuulemma se, että säätiö osallistuu kuntien järjestämiin kilpailutuksiin. Toisaalta: miten voisimme toimia ilman kilpailuihin osallistumista, koska ilman sopimusta kunnat eivät sopimuksista Koko kilpailutusjärjestelmä on mennyt mahdottomaksi ymmärtää, koska byrokratia menee jo inhimillisyyden yli. sijoittaisi meille asukkaita. Meronen kertoo, että säätiössä eletään säästeliäästi, mutta hoidon laadusta tai henkilöstömitoituksesta ei tingitä. Syynä ei ole vain sopimusten vaatimukset, sillä Mallusjoella nähdään asukkaiden hyvinvointi kaikkein tärkeimpänä asiana. Meillä on upea ja monella tapaa luova henkilökunta ja pyrin pitämään kaikki ajan tasalla toimintaamme liittyvistä tilanteista. Koska meillä on asukkaita kolmessa eri rakennuksessa, voimme siirtää henkilöstöä yksiköstä toiseen sen mukaan, miten asiakaspaikat on täytetty. Henkilökunta on voimavaramme, jonka hyvinvoinnista emme myöskään halua, emmekä voi tinkiä. 10 2008 super 27

Toivetyöntekijän muutos Akseli Koskelasta Aku Ankkaan tekstit leena lindroos kuvat jukka järvelä Yksityistämisprosessi muuttaa työtä kaikkialla riippumatta siitä, tehdäänkö se organisaation sisällä tai sen ulkopuolella. Määräaikaisten projektien aikakaudella organisaatioiden sisälläkin toimitaan kuin työ olisi ulkoistettu, totesi historioitsija Jukka Relander SuPerin puheenjohtajien neuvottelupäivillä. Tässä maailmanlaajuisessa muutoksessa vahvoilla on uudenlainen työntekijä. Yllättäen hänen prototyyppinsä on kaikille tuttu: Aku Ankka. Aku Ankka on täydellinen henkilö nykyisen uudistuneen työelämän tarpeisiin. Hänellä ei ole kiinteää työhistoriaa. Hän on keskittymiskyvytön, äkkipikainen, piittaamaton, narsistinen, hän ei sitoudu, hän tulistuu ja kuvittelee itsestään liikoja. Mutta toisaalta kun taas jokin hanke on epäonnistunut, hänestä löytyy piileviä voimavaroja yrittää aina uudelleen, palata lähtökuoppiin, innostua ja aloittaa alusta, Relander jatkoi. Aku Ankka on uuden ajan työntekijä. Toistaiseksi työssä käyvistä ihmisistä löytyy kuitenkin enemmän Aku Ankan vastakohdan, Akseli Koskelan luonteenpiirteitä: olemme vahvoja identiteetissämme ja haluamme puolustaa sitä, haluamme tehdä työmme hyvin ja saada siitä tunnustusta. järki ja halu Jukka Relander sijoitti yhteiskunnallisen murroksen vedenjakajat niin, että Ranskassa vanhasta uuteen aikaan siirryttiin vuonna 1968, Englannissa pääministeri Margaret Thatcherin kaudella vuosina 1979 1990 ja Suomessa 1980-luvulla rahoitusmarkkinoiden vapautuessa tai viimeistään 1990- luvun laman aikana. Valtion virkamies oli vanhaan aikaan kuin majesteetti valtaistuimella. Hänen työnsä tavoite oli oleminen, ei tekeminen. Virkamies oli valtion jäykkä edustaja. Mutta jäykkyys loi myös turvaa, elämä oli ennakoidumpaa ja elämänhallinta hanskassa. Vanhassa valtiossa eli kansa. Kun on siirrytty uuteen, kansa on muuttunut yleisöksi ja väestöksi. Ihmisyyttä määrittää ensisijaisesti kuluttajuus: siinä missä kansalainen toimi järjen ohjaamana, kuluttajaa ohjaa halu, ihmisen on saatava haluta, Relander jatkoi. 1970-luvulla tunnettiin vieraantumisen käsite, koettiin huolta ihmisistä. Nyt puhutaan syrjäytymisestä, jonka pohja on taloudessa. Kansalaisuus on toissijaista. Relander siteerasi tamperelaista yhteiskuntafilosofi Jussi Vähämäkeä todetessaan, että yleisö muodostaa korkeimman mahdin maailmassa, sen suosiosta kamppailevat kaikki. Jopa korkeimman oikeuden presidentti toivoo instanssinsa Historioitsija Jukka Relander vertasi puheenvuorossaan vanhaa ja uutta työtapaa: nyt työnantaja kysyy joka päivä työntekijältä mitä tällä on tarjota, kun ennen ammattiliike kysyi samaa työnantajalta. 28 super 10 2008

SuPerin ammattiosastojen puheenjohtajat saivat neuvottelupäivillä uudet kannettavat tietokoneet osastojensa asioiden hoitamiseksi. Järjestöasiantuntija Reita Johansson ja tietohallinta-asiantuntija Kristina Vuorenmaa olivat mukana luovuttamassa lähes pariasataa salkkua. päätöksille suurempaa näkyvyyttä jotta uskottavuus ei kärsi. Uskottavuus yleisön silmissä tarkoittaa yleisön suosiota ja hyväksyntää. Sama koskee niin kirkkoa, yliopistoa, valtiota kuin armeijaa. Tämä tarkoittaa Relanderin mukaan sitä, että organisaation yleisösuhde vaikuttaa enemmän kuin uskalletaan olettaa. Suosion saavuttamisen paine pakottaa jatkuviin uudistuksiin ja tämä mekanismi muuttaa ammatit muistuttamaan toisiaan. Tämän takia istumme kokouksissa vuosi vuodelta enemmän. Valtio on muuttunut yleisön suosiota kalastelevaksi, keveämmäksi ja dynaamisemmaksikin tilaajaorganisaatioksi. Hierarkiassa ylemmillä portailla olevat tilaavat alemmilta palveluja ja työntekijät sekä yksiköt myyvät niitä. Kilpailutus on jatkuvaa. Organisaation sisällä vastarinta ja kitka vähenevät, kun kenenkään asema ei ole turvattu. Tällainen rakenne ohjaa meitä ja pakottaa myymään osaamistamme suhteessa työnantajaan, olemme sitten vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa. Muutos on Jukka Relanderin mukaan peruuttamaton. Myös vakituisissa viroissa tehdään määräaikaista työtä. Muutos kasaa valtaa organisaation johdolle, joka luonnehtii tehtävänsä avustavaksi tavoitteisiin pääsemisessä. muutosta kaikkialla J. V. Snellmanin valtiossa oli vallalla keskitetty tahto. Nykyinen valtiomme on tyystin erilainen. Arvovapaata muutosta ei ole vielä paljoa tutkittu eikä muutoksen lopputulosta hahmotettu. Uusliberalisaatio on globaali ilmiö ja etenkin EU-tasolla kattavasti käynnissä kaikkialla. Jukka Relander kiteyttikin sanomansa muistikuvaan kokemastaan hetkestä Kölnin katedraalin edustalla. Upea katedraalin rakentaminen aloitettiin 1200-luvulla. Se on täynnä toinen toistaan tarkemmin yksityiskohdin varustettuja korkokuvia ja veistoksia, joista korkeimmat 120 metrin korkeudessa. Katedraalia katsoessani mietin, mitä mahtoi ajatella se käsityöläinen, joka veisti korkeimmalla sijaitsevat teokset tietäen, että tuhanteen vuoteen kukaan ei tule niitä näkemään. kaksi päivää tiivistä asiaa SuPerin ammattiosastojen puheenjohtajien neuvottelupäivät pidettiin syyskuussa. Tiivis ohjelma keskittyi ajankohtaisiin asioihin. Päivien aikana käytiin läpi kunnallisen ja yksityissektorin sopimustilanne sekä ammatillisten hankkeiden ajankohtainen suunnitteluja valmistelutyö. Puheenjohtajille luovutettiin uudet kannettavat tietokoneet, ja niiden käytön hallitsemiseksi annettiin käyttökoulutusta. Iso asiakokonaisuus päivien ohjelmassa oli Paras-hankkeen mukanaan tuoma muutos työnantajien ja ammattiosastojen rakenteessa. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana saatiin myös vuorovaikutus- ja viestintäkoulutusta ja kuultiin katsaus niistä toimista, joilla SuPerin hyvä jäsentyytyväisyys on saavutettu. Päiville osallistuivat lähes kaikki ammattiosastojen puheenjohtajat. 10 2008 super 29

Sari Aalto-Matturi: Kaikki verkostoituvat, onko ay-liike mukana? Kaikki verkostoituvat, ja olennaista on, osaako verkostoitua. Tämä koskee niin yksilöitä, järjestöjä kuin yrityksiä. Myös ammattiyhdistysliikkeen on keksittävä itsensä uudelleen verkkomaailmaan, totesi oikeusministeriön demokratiayksikön neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi puheenjohtajapäivillä. Tutkijat maailmalla väittävät, että yleismaailmallisesti identiteetit ovat murroksessa, kollektiivisuus katoaa ja yksilöllisyys projekteineen on tulossa tilalle. Yhteisöllisyys rapautuu, sen korvaa verkottunut yksilöllisyys. Etenkin nuoria on vaikea saada sitoutumaan esimerkiksi pitkäaikaiseen luottamusmiestehtävään elämyksiä tarjoavilla menee hyvin, mutta maailmanparannusmissio ei vedä, Aalto- Matturi jatkoi. Neuvotteleva virkamies Sari Aalto- Matturi oikeusministeriöstä totesi, että tietoyhteiskuntaa on kehitetty Suomessa ensisijaisesti asiakkaan, ei kansalaisen, jäsenen tai osallisen näkökulmasta. Suomessa ei ehkä koeta yhteisöllisyyden tuhoa, mutta sama muutossuunta on täälläkin havaittavissa. Toistaiseksi suomalaiset kuuluvat yhä järjestöihin. Järjestökenttä on kuitenkin jakautunut elinvoimaiseen ja hiipuvaan. Järjestötoiminta on ammatillistunut ja osallistumisen intensiteetti keventynyt: jäsenet eivät enää tee itse vaan odottavat, että liittojen ammattilaiset tekevät asiat heidän puolestaan. Yhteiskunnallisen osallistumisen tulevaisuus on siis haaste. Se ei rakennu yhteiskunnassa syrjäytyvien vaan suuren suomalaisen enemmistön aktivoimisesta: miten vahvistaa aikuisten ja perheiden osallisuutta? Onko osallistuva demokratia helppo keksiä uudelleen, kun perinteestä on kerran luovuttu? Tuoreessa YK-selvityksessä Suomi jäi sijalle 45 vertailtaessa hallinnon kansalaisille tarjoamia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa verkossa. Täällä tietoyhteiskuntaa on kehitetty pitkälti asiakaspalvelunäkökulmasta, ei niinkään vahvistamaan osallistumista ja demokratiaa. Sama koskee sekä hallintoa että järjestöjä, Aalto-Matturi totesi. Hän luetteli verkon hyviksi ominaisuuksiksi nopeuden ja edullisuuden, loputtoman tilan, helpon kanavan saada esiin näkemyksiä, matalan kynnyksen osallistua ja helpon foorumin koota yhteen samanmielisiä. Toisaalta verkossa osallistuminen edellyttää kaikilta aktiivisuutta: tyhjä verkko ei vedä puoleensa eikä verkkoon yleensä tulla puolivahingossa. Siellä on vaikea tehdä päätöksiä eivätkä kannanototkaan ole välttämättä kovin punnittuja. Myös luottamuksen syntyminen vie aikaa. Suomalaisissa järjestöissä verkko nähdään ensisijaisesti tiedotus- ja osittain palvelukanavana. Verkon yhteisöllisyyttä ei juuri pohdita ja verkko on vain harvoin toimiva osa kokonaisuutta. Keskeinen ongelma on verkko-osaamisen puute ja resurssointi. Ammattiliitoilla on usein myös väärä kuva jäsenkunnan suhteesta verkkoon eli ne eivät ole varautuneet muuttuviin odotuksiin. Uutta teknologiaa ei sellaisenaan voi istuttaa vanhoihin toimintatapoihin. Järjestöjen onkin opittava itse suunnistamaan sinne missä nuoret jo ovat. Infrastruktuuri on luotava huolella, keskustelulle ja osallistumiselle on tarjottava toimivat puitteet, Sari Aalto-Matturi korosti. Näyttelijä-komedienne Heli Sutela kertoi puheenjohtajapäivien loppuhuipennusesityksessään hankkineensa auton isänsä kanssa puoliksi: Isä maksoi, minä ajan. 30 super 10 2008

SuPerin alueelliset jäsenillat syksyllä 2008 PAIKKAKUNTA PÄIVÄ PAIKKA KELLONAIKA SITOVAT ILMOITTAUTUMISET Ahvenanmaa Solveig Ehnström ilmoittaa asiasta erikseen. ruotsinkielinen Katso ruotsinkieliset www-sivut. Harjavalta ti 4.11. Hotelli Hiittenharju, 18.00 21.00 Ilm. 31.10. mennessä Hiittenharjuntie 1, puh. (02) 531 1600 helena.heljakka@superliitto.fi tai puh. 040 512 6816 Harjavalta ti 4.11. Hotelli Hiittenharju, 18.00 21.00 Ilm. 31.10. mennessä yksityissektori Hiittenharjuntie 1, puh. (02) 531 1600 helena.heljakka@superliitto.fi tai puh. 040 512 6816 Helsinki ti 18.11. Sokos Hotel Pasila, 18.00 21.00 Ilm. 13.11. mennessä Maistraatinportti 3, puh. 020 1234 600 silja.paavola@superliitto.fi tai puh. 050 527 5085 Jyväskylä to 6.11. Sokos Hotel Alexandra, 18.00 21.00 Ilm. 3.11. mennessä Hannikaisenkatu 35, puh. 020 1234 640 anu.tarvainen@superliitto.fi tai puh. 050 528 2550 Järvenpää ti 11.11. Hotelli Rivoli, 18.00 21.00 Ilm. 5.11. mennessä Asema-aukio, puh. (09) 27141 tuula.korhonen@superliitto.fi tai puh. 040 768 1527 Karjaa ke 12.11. Café Portmanskan, 19.00 21.00 Ilm. 6.11. mennessä ruotsinkielinen Kauppiaankatu 11, puh. (019) 230 053 solveig.ehnstrom@superliitto.fi tai puh. 040 573 1712 Katso ruotsinkieliset www-sivut Kajaani ma 13.10. Scandic Kajanus, 17.30 20.30 Ilm. 9.10. mennessä Koskikatu 3, puh. (08) 61641 paula.halonen@superliitto.fi tai puh. 050 511 0686 Kankaanpää ma 17.11. Oiva-Ravintola, 18.00 21.00 Ilm. 12.11. mennessä Torikatu 13, puh. (02) 572 2850 helena.heljakka@superliitto.fi tai puh. 040 512 6816 Kokkola ma 17.11. Sokos Hotel Kaarle, 18.00 21.00 Ilm. 12.11. mennessä Kauppatori 4, puh. (06) 826 6111 anja.torma@superliitto.fi tai puh. 050 300 8352 Kotka ma 3.11. Hotelli Leikari, 18.00 21.00 Ilm. 30.10. mennessä Haminantie 261, puh. (05) 227 8111 eija.vaisto@superliitto.fi tai puh. 0400 614 963 Kuopio pe 24.10. Sokos Hotel Puijonsarvi, 18.00 21.00 Ilm. 21.10. mennessä Minna Canthin katu 16, puh. (017) 1922 000 anne.villman@superliitto.fi tai puh. 040 728 2687 Kuusamo ti 14.10. Sokos Hotel Kuusamo, 17.30 20.30 Ilm. 10.10. mennessä Kirkkotie 23, puh. 020 1234 693 paula.halonen@superliitto.fi tai puh. 050 511 0686 Lahti ke 19.11. Sokos Hotel Lahden 18.00 21.00 Ilm. 14.11. mennessä Seurahuone, Aleksanterinkatu 14 mirja.juusola@superliitto.fi tai puh. 040 565 3715 puh. 020 1234 655 Lappeenranta ti 4.11. Sokos Hotel Lappee, 18.00 21.00 Ilm. 31.10. mennessä Brahenkatu 1, puh. (05) 67 861 eija.vaisto@superliitto.fi tai puh. 0400 614 963 Levi la 6.9. Pidetty Asiat käytiin läpi päivällä ennen 60-juhlaa. Mikkeli ma 17.11. Sokos Hotel Vaakuna, 18.00 21.00 Ilm. 12.11. mennessä Porrassalmenkatu 9, puh. (015) 20 201 tiia.rautpalo@superliitto.fi tai puh 040 741 6625 Oulu ti 18.11. Radisson SAS Hotel, 17.30 20.30 Ilm. 13.11. mennessä Hallituskatu 1, puh. 020 1234 730 paula.halonen@superliitto.fi tai puh. 050 511 0686 Porvoo ma 17.11. Ravintola Iiris, 18.30 21.00 Ilm. 12.11. mennessä Aleksanterinkatu 20, silja.paavola@superliitto.fi tai puh. 050 527 5085 puh. 020 513 1444 Pyhäselkä ke 5.11. Suhmuran Kievari, 18.00 21.00 Ilm. 31.10. mennessä Iltarauhantie 56, puh. (013) 749 109 anne.villman@superliitto.fi tai puh. 040 728 2687 Rauma ti 11.11. Hotelli Cumulus, 18.00 21.00 Ilm. 6.11. mennessä Aittakarinkatu 9, puh. (02) 837 821 helena.heljakka@superliitto.fi tai puh. 040 512 6816 Riihimäki to 20.11. Hotelli Linnea, 18.00 21.00 Ilm. 17.11. mennessä Hämeenaukio 1, puh. (019) 7721 maaret.ollila@superliitto.fi tai puh. 044 090 9038 Salo ti 11.11. Sokos Hotel Rikala, 18.00 21.00 Ilm. 3.11. mennessä Asemakatu 15, puh. (02) 774 4100 jaana.dalen@superliitto.fi tai puh. 050 369 9991 Savonlinna ti 18.11. Savonlinnan Seurahuone, 18.00 21.00 Ilm. 13.11. mennessä Kauppatori 4 6, puh. (015) 5731 tiia.rautpalo@superliitto.fi tai puh 040 741 6625 Seinäjoki to 6.11. Sokos Hotel Lakeus, 18.00 21.00 Ilm. 31.10. mennessä, Torikatu 2, puh. (06) 419 5111 merja.puuskamaki@superliitto.fi tai puh. 050 463 9546 Tampere ti 18.11. Scandic Tampere City, 18.00 21.00 Ilm. 13.11. mennessä Hämeenkatu 1, puh. (03) 244 6111 mirja.juusola@superliitto.fi tai puh. 040 565 3715 Tornio ke 19.11. Tornion kaupunginhotelli, 18.00 21.00 Ilm. 14.11. mennessä Itäranta 4, puh. (016) 43 311 paula.kellokumpu@superliitto.fi tai puh. 0400 560 080 Turku ma 10.11. Radisson SAS Marina Palace, 18.00 21.00 Ilm. 3.11. mennessä Linnankatu 32, puh. 020 124 710 jaana.dalen@superliitto.fi tai puh. 050 369 9991 Vaasa ti 11.11. Radisson SAS Royal Hotel, 19.00 21.00 Ilm. 5.11. mennessä ruotsinkielinen Hovioikeudenp. 18, puh. 020 1234 720 solveig.ehnstrom@superliitto.fi tai puh. 040 573 1712 Katso ruotsinkieliset www-sivut Ylivieska ti 28.10. Hotelli Käenpesä, 18.00 21.00 Ilm. 23.10. mennessä Lintutie 1, puh. (08) 423 611 anja.torma@superliitto.fi tai puh.050 300 8352 10 2008 super 31

Kokenut superilainen neuvottelija Juhani Oinonen jää eläkkeelle: Edunvalvonvalvonnassa riittää haasteita teksti ja kuva jukka järvelä Yli 35 vuotta ammattiyhdistystoiminnassa mukana ollut Juhani Oinonen on käynyt neuvottelupöydissä monet taistot. Kokenut konkari muistuttaa hyvistä perusarvoista ja uskoo, että SuPer menestyy niiden voimalla jatkossakin. Juhani Oinonen vuosimallia 1983 maanmittaushallituksen topografien vuosikokouksessa. juhani oinosen arkisto Ensi vuoden alussa eläkkeelle jäävä Su- Perin vastaava edunvalvonta-asiamies Juhani Oinonen on toiminut työehtosopimusneuvottelijana 1970-luvun alusta lähtien, ensin luottamustoimisesti ja myöhemmin päätoimisena järjestötyöntekijänä. Vuosien saatossa edunvalvonta on ammatillistunut ja laajentunut uusille työelämän alueille, erityisesti EU:n jälkeisenä aikana, mutta työpaikkatason tuntemus, asioihin perehtyminen, eri osapuolten näkemysten huomioiminen ja kokemusperäinen osaaminen ovat yhä tarpeen neuvottelupöydässä ja muissakin yhteyksissä. Terve maalaisjärkikään ei ole neuvottelutoiminnassa pahasta: jos ei tiedä, on kysyttävä. Pahimmat virheet on tehty silloin, kun ei ole ymmärretty mistä on sovittu. Joulukuussa 1989 SuPerissa aloittanut Oinonen muistuttaa, ettei jäsenten edunvalvojan perustehtävä ole muuttunut: tavoitteena on edelleen palkkaja työehtojen parantaminen. Lamaaikoina on myös käyty puolustustaistelua saavutetuista eduista. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ollut aina ay-järjestöjen tärkeimpiä tehtäviä. Lobbauksella on huono kaiku, mutta se on arkipäivän toimintaa. Tästä Oinonen ottaa ajankohtaisena esimerkkinä esille henkilökohtaisten avustajien aseman parantamisen, kun eduskunta saa käsiteltäväkseen vammaispalvelulain uudistamista koskevan hallituksen esityksen. Työntekijän ja virkamiehen oikeudellinen asema ja taloudellinen toimeentulo ovat merkittävästi parantuneet lainsäädännön ja sopimustoiminnan ansiosta. Kehitys olisi varmasti ollut heikompaa ilman vahvaa järjestövoimaa. Edunvalvojan työlle muutokset ovat aina haasteellisia, sillä yksityiskohtien ohella pitäisi hallita kokonaisuuksia. Mielenkiintoista on nähdä, mihin suuntaan ja millaiseksi kansallinen neuvottelutoiminta muotoutuu, kun perinteisiä keskitettyjä tupo-sopimuksia ei enää solmita. Virkaehtosopimusten sopimusoikeuksista on säännöllisin väliajoin käyty kädenvääntöä siitä saakka, kun virkaehtolainsäädäntö tuli voimaan vuonna 1970. Sopimukset eivät kuitenkaan ole koskaan jääneet tekemättä. Merkittävä virstapylväs oli 1990- luvun alun sosiaali- ja terveystoimen valtionosuusuudistus. Myös valtiovetoinen toimiehtosopimusjärjestelmä päättyi. Yksityisen sektorin osuus erityisesti hoivapalveluiden tuottamisessa lisääntyi. Suhteellisesti eniten on viime vuosina kasvanut yksityinen sosiaalipalveluala mitattuna niin yrittäjien kuin jäsenistön määrällä. Alalle on leimallista pientyönantajien lukumäärän runsaus, mikä näkyy selkeästi edunvalvontayksikön työmäärässä. Oinonen muistuttaa myös paikallisen sopimisen lisääntymisestä. Paluuta täysin keskitettyihin ratkaisuihin ei enää ole. Paikallisessa sopimisessa on vielä oppimista puolin ja toisin sekä kunta-alalla että yksityisellä sektorilla. Tarvitaan paikallisia osaajia, joiden tukena liitto toimii neuvottelu- ja tulkintaohjeita antamalla. Muutokset ovat lisänneet nimenomaan luottamusmiesten ja ammattiosastoaktiivien tehtäviä, mitä ei riittävästi osata työnantajapuolelta huomioida töiden järjestelyissä. Ennen SuPeria Oinonen toimi valtionhallinnossa virkamiehenä lähes 20 vuoden ajan, viimeksi silloisen vesihallituksen tarkastajana hallintotoimistossa. Luottamusmiehen tehtävästä tämä kaikki alkoi. Erityisesti 70-luku oli mielenkiintoista ja haasteellista henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien rakentamisen aikaa. 1970- ja 80-lukujen luottamustehtävät Virkamiesliiton hallituksessa ja oman, neljä keskusvirastoa käsittäneen liiton johdossa antoivat vahvan uskon ja luottamuksen siihen, että asioihin voi vaikuttaa ja saada huolellisella työllä tuloksia aikaan. luottamus avainsana Ammattiyhdistystoiminnassa runsaat 35 vuotta mukana ollut Oinonen antaa seuraajilleen tärkeän neuvon. Luottamuksellisuus on kaikissa neuvottelusuhteissa ja muussakin ihmissuhdetyössä keskeistä. Vanha sanonta kuuluu, että vastapuolta voi huijata vain kerran, sen jälkeen luottamus katoaa ja kanssakäyminen neuvottelutoiminnassa ei palaa ennalleen 32 super 10 2008

Aluksi SuPeriin äitiysvapaan sijaiseksi tullut vastaava edunvalvonta-asiamies Juhani Oinonen pitää liiton imagoa hyvänä. muutoin kuin henkilöitä vaihtamalla. Jäikö edunvalvojalle parinkymmenen vuoden jälkeen jotain hampaankoloon? Oinonen myöntää, että TNJ:n vuoden 1995 lakko kaihertaa vieläkin aika ajoin. Erityisesti hoitajien lakon lopputulos. Työnantajapuoli sai tietojeni mukaan kaikki tavoitteensa läpi. Kuntasopimus muuttui työntekijöiden kannalta usealta kohdaltaan aikaisempaa heikkotasoisemmaksi. Vieläkin tiedustellaan poistuneita runsaan 10 vuoden takaisia etuja. Vuosittain aina muutamassa kunnassa toimeenpantavat lomautukset sosiaali- ja terveystoimessa ovat 90-luvun laman jälkeisenä pysyväisilmiönä herkkua, jota pitää ainakin kerran kuntakohtaisesti maistaa ennen kuin uskotaan sen hapanta ja kitkerää olevan. Viimeaikaisista tapahtumista häntä jää harmittamaan SPR:n palkkauudistuksen kaatuminen. Sitä valmisteltiin SPR:n sisällä kaikkien osapuolten kesken huolella. Vastapuolta voi huijata vain kerran, sen jälkeen luottamus katoaa. Pitää uskoa, että tähän palkkausjärjestelmän uudistustyöhön vielä palataan neuvottelupöydässä. Oinosen mukaan tekemätöntä työtä jää runsaasti. Erityisesti pitäisi vahvistaa paikallisten luottamusmiesten roolia ja toimintaedellytyksiä. Jokaisen työpaikan pitäisi tänä päivänä olla luottamusmiestoiminnan piirissä kasvua ja saavutuksia Oinonen jää muistelemaan SuPeria kasvavana liittona. Sekä jäsenmäärä että liiton toimiston henkilökunta lisääntyivät merkittävästi. Jäsenmäärä kasvaa edelleen. Ja liiton talous on vahvoissa kantimissa. Liiton painoarvo on kasvanut, samoin julkinen näkyvyys. Entistä useammin kysytään SuPerin mielipidettä ja eri hankkeisiin osallistutaan tasavertaisesti muiden vaikuttajatahojen kanssa. Oinonen ei halua ottaa yksittäisiä neuvotteluvoittoja ja muita saavutuksia omaan piikkiinsä. Saavutukset ovat yleensä kollektiivisia. Tietysti on merkityksellistä, että neuvottelutulokset ovat mahdollisimman hyviä ja tyydyttävät näin sekä itseäni neuvottelijana että toivottavasti asianomaisen sopimuksen mukaan palkattua jäsenistöä. Kaikkia tavoitteita ei yksinkertaisesti voi saavuttaa. Kun tulin liittoon töihin ja perehdyin jäsenkunnan koostumukseen, ensimmäinen havainto oli ammatillisuuden korostuminen ja edunvalvonnan keskittyneisyys yhteen koulutason ammattiryhmään. Ei siis tarvinnut kantaa huolta siitä, että edunvalvonnan tavoitteita asetettaessa tai sopimuksia neuvoteltaessa olisi pitänyt huomioida lukuisa määrä muita ammattiryhmiä ja tehtävänimikkeitä, kuten tehtävissäni aikaisemmin. Vakaa käsitykseni on, että SuPer tulee vastaisuudessakin olemaan se ylivoimaisesti suurin ja merkityksellinen toisen asteen koulutuksen saaneiden sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisten edunvalvontajärjestö niin kuntakentässä kuin yksityisellä sektorilla. 10 2008 super 33

Löydä oma hyvä työsi! MUKANA TAPAHTUMASSA Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu ennakkoon: Aspa Palvelut Oy Barona Hoiva Oy Diacor Edias Hoivapalvelut Espoon Diakoniasäätiö Espoon kaupunki Folkhälsan Raseborg Gaius-säätiö Helsingin Diakonissalaitos Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto ja terveyskeskus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS Hyvinkään kaupunki/perusturva Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keravan kaupunki, sosiaali-, terveys- ja päivähoitopalvelut Medivire Hoiva Oy MedOne Metro-lehti ja Vartti ORTON: Sairaala ORTON ja Kuntoutus ORTON RESINA henkilöstöpalvelut Rinnekoti-Säätiö Sairaala Eira Ammattiin opiskelevat - Sakki ry SAMOK Seure Henkilöstöpalvelut Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Sosiaaliturva-lehti SOS-lapsikylä ry Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL Suomen lukiolaisten liitto Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Vanhustyön keskusliitto ry./ VTKL-palvelut Oy Vantaan kaupunki, sosiaalija terveydenhuollon toimiala Yhteistyökumppani: Mediakumppanit: Järjestäjä: 34 super 10 2008

Ei keppiä vaan porkkanaa. JOONAS VÄÄNÄNEN Olemme luisumassa lamaan. Olemme lähellä taantumaa. Se ei poista sairaita ihmisiä sairaaloista. Se ei vähennä katkaisuhoitoon pyrkivien määrää katkaisuasemilla. Lama tuskin liennyttää nälkää, se ei poista leipäjonoa Hesarilta. Olen töissä helsinkiläisellä katkaisuasemalla. Törmäsin taas tuohon saivarteluun ja pilkunviilausmentaliteettiin, jossa ylemmältä taholta on tullut viesti, ettei potilasruokaa saisi syödä. Tuttua kitinää kaikissa sairaaloissa? Eikö? Potilasruokaan ei pidä koskea, miksei? Vaikka talossa ei olisi kanttiinia eikä mahdollisuutta lämpimään ruokaan. Onneksi hoitohenkilökunta syö. Kunhan kaikki potilaamme ovat ensin ravitut. Me syömme sen jälkeen, jos sitä ihanaa, kallista ruokaa jää. Me jaksamme paremmin painaa kolmea vuoroa ja palkastakin jää jotain kotiin vietäväksi. Silti tuhansia kiloja ruokaa menee roskiin, onneksi bioastiaan. Sitä ei ole mukava katsoa. Siis haloo, sairaalat ja laitokset! Teidän ylemmät tahot piiskaavat osastonvastaavia kyttäämään, kuka syö kuormasta. Ylempi taho haluaa ruoalleen verotusarvon. Kuinka ylös olisi mentävä, että saadaan tietää ros- kiin menevän ruoan verotusarvo? Eikö ruoalla ole jo arvoa sinällään? Eikö hoitajalla ole arvoa? Eikö juuri hoitohenkilökunta ansaitsisi työsuhde-etuja? Nyt tarkan euron aikana, laman aattona, olisi hyvä antaa porkkanaa, ei keppiä hoitohenkilökunnalle. Työ on raskaampaa kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten. Potilasaines kasvaa silmissä, määrällisesti, ja yhä nuoremmat ylipainoiset aikuiset sairastuvat elintasotauteihin. Heitä kääntelemään tarvitsemme lisää hoitohenkilökuntaa. Palkka ei houkuttele, liikuntasetelit ovat vain harvojen saatavilla. Ilmainen ruokailu olisi vain järjestelykysymys ja tarjous, josta kohta vain harva haluaisi kieltäytyä. Nyt toimintaa, jos haluatte, ylempi taho, että sairaita autetaan ja terveyttä vaalitaan tehokkaammin. LH TUOMO TUMPPI VALOKAINEN 10 2008 super 35

SuPer kampanjoi työhyvinvoinnin puolesta Pihlajanmarjahyytelö 2 l pihlajanmarjoja 5 dl vettä Hillosokeria. Mittaa kattilaan marjat ja vesi. Keitä hiljalleen, kunnes marjat ovat vaalenneet ja mehustuneet. Siivilöi marjat mehusta. Mittaa mehu ja lisää hillosokeria yhtä paljon kuin on nestettä. Keitä hiljalleen vielä vartti. Kuori vaahto. Kokeile hyytelöitymistä tipauttamalla mehua kylmälle lautaselle. Purkita hyytelö pieniin hyvin pestyihin ja kuumennettuihin purkkeihin. Säilytä kylmässä. Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa, pyhät lehvät oksasissa, marjaset sitäi pyhemmät. Kalevala Suomen lähi- ja perushoitajaliitto haluaa herätellä jäseniään pitämään huolta työhyvinvoinnistaan. Lähi- ja perushoitajilta odotetaan työelämässä yhä laajempaa osaamista ja tehokkaampaa työskentelyä, mutta samalla potilaat ja asiakkaat ovat aiempaa huonokuntoisempia monine ongelmineen. Tuoreella hyvinvointikampanjallaan SuPer muistuttaa jäseniä nauttimaan työn lisäksi riittävästä ja mielekkäästä vapaa-ajasta sekä levosta. Kampanja käynnistyy kolmen julisteen sarjalla, joista ensimmäinen lähetettiin työpaikoille syyskuussa. Seuraavat julisteet julkaistaan loka- ja marraskuussa. Kampanja huipentuu loppuvuodesta julkistettavaan kilpailuun. Sosiaali- ja terveysministeriö puuttuu syöpähoitojen viiveisiin Peruspalveluministeri Paula Risikko käynnistää kansallisen syövän hoidon strategian valmistelun. Strategiassa linjataan sekä syöpätautien hoidon sisältöä että hoidon järjestämistä Suomessa. Päätös strategian valmistelusta syntyi ministeri Risikon neuvoteltua yliopistosairaaloiden syöpätautien ylilääkäreiden, Stakesin ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen kanssa toimista, joilla syövänhoidon käynnistymiseen liittyviä viiveitä voitaisiin lyhentää. Julkistetun Stakesin selvityksen mukaan syöpähoitoihin pääsyssä on Suomessa jonkin verran viiveitä. Syövän hoito on pääosin kiireellistä hoitoa, joka voimassa olevien säädösten mukaan on annettava välittömästi. Hoitoon pääsyä on kuitenkin Risikon mukaan vauhditettava. Nopeasti hoitojonoja voitaisiin purkaa esimerkiksi antamalla syöpähoitoja myös iltaisin. lääkkeitä verkosta Pietarsaaressa toimiva Bothnia-apteekki on ensimmäisenä suomalaisapteekkina aloittanut itsehoitolääkkeiden verkkokaupan testaamisen Lääkelaitoksen luvalla. Apteekkariliitto pitää kokeilua tärkeänä apteekkien verkkoasioinnin kehittämisessä. Asiakas voi tilata eilääkkeellisten tuotteiden lisäksi apteekin verkkopalvelusta myös ilman reseptiä myytäviä itsehoitolääkkeitä Pietarsaaren, Pedersören ja Luodon alueille. Ennen lääketilauksen toimittamista apteekista otetaan asiakkaaseen puhelimitse yhteyttä lääkeneuvonnan antamiseksi ja lääkkeiden sopivuuden varmistamiseksi. Jako naisten ja miesten ammatteihin tehdään uran alussa Naisten urakehityksen esteenä näyttää olevan jotain, jota on vaikea täsmällisesti määritellä. Kuinka paljon tämän ilmiön takana ovat henkilökohtaiset ominaisuudet ja valinnat? Johtajaksi päätymistä ei pystytä selittämään taloustieteellisen tutkimuksen keinoin. Koulutus, ikä, työkokemus tai ammatti vaikuttavat yllättävän vähän johtotehtäviin valikoitumiseen. Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot -nimisen tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että huomiota pitää kiinnittää entistä enemmän työuran alkuvaiheeseen. Tuo vaihe näyttää olevan ratkaisevan tärkeä siinä, mihin ammattiin päädytään. Suomalaiset työmarkkinat ovat jyrkästi jakautuneet miesten töihin ja naisten töihin. Tutkimuksen mukaan tämä jako on vähentynyt lievästi vuodesta 1995 vuoteen 2004. 36 super 10 2008

Ninni Ylätalo on parantunut maitoallergiasta. Nyt kaksivuotiaana hän saa syödä mitä haluaa ja seurata huoletta äidin lukemia Nalle Puhin seikkailuja. Äidinvaisto paljasti maitoallergian Olenkohan ainoa äiti, joka on neuvolassa ihmetellyt lapsensa itkeskelyä ja ilmavaivoja, naurahtaa Taija Kivelä, kaksivuotiaan Ninni Ylätalon ja nelikuukautisen Iina Ylätalon äiti. Taija Kivelän ensimmäinen raskaus sujui ongelmitta, eikä perintötekijöissäkään ollut allergioita, penisilliiniä lukuun ottamatta. Lasten isällä, Ville Ylätalolla oli lapsena joitakin ruokateksti päivi hujakka kuvat jukka järvelä Jokaisen äidin ja isänkin tulisi luottaa vaistoonsa. On osattava vaatia neuvolasta lähete eteenpäin, jos epäilee maitoallergiaa. Ymmärrän, että koliikkimaisten oireiden perustella on vaikea sanoa miksi vauva itkee, mutta voisi ainakin sulkea pois maitoallergian mahdollisuuden, jos vauvalla ei ole hyvä olla, hämeenlinnalainen Taija Kivelä sanoo. aineyliherkkyyksiä, ei varsinaisia allergioita. Niinpä maitoallergiaa ei heti osattu edes epäillä. suolistovaivaa Ninni valvotti paljon öisin, nukkui päivisin, aivan kuten useimmat vauvat normaalisti tekevät. Kiinnitin kuitenkin huomiota siihen, että rintaruokinnan jälkeen vauva alkoi itkeä ja koliikkimaiset vatsakivut helpottuivat vasta kun lasta kiikutti käden päällä vatsallaan. Isän syli rauhoitti, Kivelä sanoo. Ninnin vatsan toiminta alkoi reistailla. Neuvolassa sanottiin, että rintaruokinnassa ulostaminen on harvempaa. Uloste oli kuitenkin pahanhajuista, vihreää ja limaista, lisäksi vatsa toimi runsaasti, silloin kun se toimi. Ulostamisen väli saattoi olla puolitoista viikkoa. Myös ilmaa kertyi suolistoon ja tuli pahanhajuisena paukutteluna ulos. Neuvola kehotti minua siirtymään soseisiin Ninnin ollessa neljän kuukauden ikäinen. En kuitenkaan suostunut, koska tyttö kasvoi ja kehittyi hyvin pelkällä rintamaidollakin, Kivelä kertoo. Ninnin ollessa viiden kuukauden ikäinen perhe hakeutui yksityiselle vastaanotolle. Allergiatestit paljastivat tytön maitoallergian. Yksityinen lääkäriasema antoi hyvät opastukset ja ohjeet kuinka tulisi toimia jatkossa. Koska Kivelä imetti vielä, oli pidettävä listaa mitä hän saattoi syödä ja mitä ei. Helpointa oli tehdä itse ruoat. Tarvittava kalkkilisä oli hankittava apteekkituotteista. sama vaiva sisarella Nyt nelikuukautisen Iinan elämäntaival on ehkä hiukan helpompi kuin 10 2008 super 37

sisarensa, koska perhe tietää miten maitoallergisen lapsen kanssa toimia. Neuvolassa on voinut keskustella ja saada neuvoja, koska asia on kertaalleen tutkittu. Äidinvaistoon on kuitenkin jouduttu turvautumaan Iinankin kohdalla. Neuvolassa asiaa tuettiin, mutta kutsu paikalliseen sairaalaan tuli myöhään, perhe oli jo ehtinyt allergiatesteihin yksityiselle. Aloin epäillä maitoallergiaa Iinan ollessa kahden kuukauden ikäinen. Oireet ovat vastaavat kuin Ninnillä. Jättäessäni maitotuotteet pois omasta ruokavaliostani, huomasin Iinankin kipujen helpottavan. Altistuskokeet eivät aluksi näyttäneet mitään, mutta lopulta paljastui pienellä viiveellä, että Iinan suolisto reagoi maitoon samalla tavoin kuin Ninnin, Kivelä sanoo. tavoitteena hyväntuulinen vauva Maitoallergia voi olla välivaihe lapsen elämässä, siitä saattaa parantua, kuten kävi Ninnin kohdalla. Hänellä maitotuotteita päästiin kokeilemaan noin kymmenen kuukauden ikäisenä. Tänään kaksivuotias pikkuneiti saa syödä mitä haluaa. Hänen kohdallaan maitoallergia ei siis ole jatkuva vaiva. Iinan kohdalla siirrytään maitotuotteiden kokeiluun samalla tavoin kuin siskonkin, eli hieman myöhemmin kuin tavallisesti lapsen kanssa. Myös vilja ja kananmuna kuuluvat varovaiseen kokeiluun. Maitoallergisen lapsen kanssa kyllä pärjää, voi elää ihan normaalia arkea. Äidille on tietysti rankkaa katsoa mitä suuhunsa laittaa, mutta lapsen hyvinvointi palkitsee. Ruoka-aineallergia ei onneksi ole kovin vakava sairaus. omat eväät Kun ruoka-aineille allerginen perhe lähtee reissuun tai kyläilemään, on hyvä olla omat eväät mukana. Vauvan sosepurkit ja valmisvellit sisältävät aineita, joita kaikki eivät voi syödä, samoin on muissakin valmisruoissa. Helpointa on tehdä ruoka itse, silloin tietää, mitä raakaaineita siinä on. Esimerkiksi monessa leivässä on käytetty maitoa. Sain yksityiseltä lääkäriasemalta listan myös vierasperäisistä sanoista, jotka tarkoittavat maitoa sisältäviä ainesosia. Maitoallergisessa perheessä vältellään myös kanamunaa. Vertaistuki ja asioista keskustelu äiti-lapsikerhoissa helpottaa kotiäidin elämää kummasti, on hyvä jakaa asioita. Kun vauva voi hyvin, myös äiti jaksaa paremmin, Taija Kivelä kiteyttää. Lasten ruoka-allergia Noin kolmasosalla pikkulapsista epäillään ruoka-allergiaa, mutta altistuskoe varmistaa sen alle 10 prosentilla. Ruokaallergian iho-oireita ovat nokkosihottuma, eksanteema ja atooppinen ihottuma C. Atooppisen ihottuman ulkonäöstä ei voida päätellä, onko lapsella ruoka-allergia. Imeväisen vaikean ihottuman taustalta selvitetään ruokien osuus. Suolioireita ovat oksentelu ja ripuli. Koliikkioireet eivät yleensä liity ruokiin. Muita oireita ovat nuha, yskä ja hengityksen vinkuminen C sekä anafylaksia. testeistä on niukasti apua Vaatiiko oire selvityksiä? Ohimeneviä iho-oireita esiintyy yleisesti, ja suolen toiminta muuttuu ruokavalion muuttuessa. Anamneesi on olennainen: milloin oireet alkoivat ja miten ne liittyvät ruokiin? Miten kokeillut hoidot ovat auttaneet? Iholöydökset, hengityksen inspektio- ja auskultaatiolöydös ja kasvukäyrä kirjataan. Erikoislääkäriä konsultoidaan, jos lapsella on laaja-alainen ihottuma, epäillään anafylaksiaa, oireet pahentuvat jatkuvasti, ruokavalio kaventuu omaehtoisesti tai kasvu häiriintyy. Ihopistokokeen C ja spesifisen IgE-määrityksen tuloksen tulkinta vaatii kokemusta. Kliinisen tulkinnan tekee hoitava lääkäri suhteessa oireisiin, allergeenikohtaisesti, iän mukaan C ja huomioiden ristireaktiot esimerkiksi heinän ja vehnän välillä C. Ruokaspesifiset IgA- ja IgG-vasta-aineet eivät ole ruoka-allergiassa diagnostisia. Keliakian diagnostiikassa käytetään transglutaminaasi- ja endomysium-vasta-aineita (ks. Käypä hoito -suositus Keliakia ). kotikokeilu tai valvottu altistus Taudinmääritys perustuu oireiden häviämiseen epäillyn ruoka-aineen välttämisen aikana ja palaamiseen, kun aine otetaan uudelleen ruokavalioon. Välttämisjakson pituudeksi riittää 1 2 viikkoa. Jos epäillään ravitsemuksessa keskeisiä ruoka-aineita (maito, viljat) tai ennakoidaan vaikeita oireita, suoritetaan välttämisen jälkeen valvottu altistus C. Muulloin riittää kotona tehtävä kokeilu. Potilaan pitää olla mahdollisimman terve ja oireeton. Antihistamiinilääkitys keskeytetään viisi vuorokautta aikaisemmin, mutta astmalääkitystä ja ihottuman paikallishoitoa jatketaan. Oireet ja lääkkeet merkitään päiväkirjaan. 38 super 10 2008

Käypä hoito DUODECIM 2004;120(12):1524 38 SUOSITUKSEN TIIVISTELMÄ Valvottu altistus aloitetaan annoksella, joka ei todennäköisesti aiheuta oireita C, ja päivän aikana annosta suurennetaan 15 30 minuutin välein ateria-annokseen asti. Oireeton lapsi kotiutetaan tunnin kuluttua viimeisestä annoksesta. Viivästynyttä reaktiota epäiltäessä kokeilua jatketaan kotona. Kotikokeilu aloitetaan pienestä annoksesta ja sitä suurennetaan ruokailurytmin mukaan. Molemmissa menetelmissä ruoka todetaan sopivaksi, jos oireita ei ilmaannu viikon kuluessa. hoito Tavoitteina ovat oireiden hallinta, kasvun ja kehityksen turvaaminen sekä normaali ruokavalio D. Atooppiseen ihottumaan annetaan paikallishoito. Lievät allergiaoireet (kutina, nokkosihottuma) hoidetaan antihistamiinilääkityksellä. Vaikean anafylaktisen reaktion saaneelle määrätään aina mukana pidettävä adrenaliininannostelija (autoinjektori). Välttämisruokavalio on aina määräaikainen. Sen vaikuttavuudesta on niukasti näyttöä B. Ei tiedetä, pitäisikö välttämisen olla aina hyvin tarkkaa, mutta siihen pyritään alkuvaiheessa. Lapset, joille aloitetaan useaa ravitsemuksessa keskeistä ruokaainetta koskeva välttämisruokavalio, lähetetään ravitsemusterapeutille B. Täysimetystä suositellaan jatkettavaksi 4 6 kuukauden C ja osittaista imetystä 6 12 kuukauden ikään C. Seurannassa arvioidaan ihottuman ja suolistovaivojen vähenemistä sekä kasvua kasvukäyrän avulla. Jos oireet eivät lievene, pohditaan seuraavia kysymyksiä: Onko välttämisruokavaliosta ollut hyötyä? Toteutuuko se? Onko perhettä ohjattu riittävästi? Vältetäänkö oikeaa ruoka-ainetta? Selittääkö jokin muu tekijä oireet? Kasvaako lapsi normaalisti? Miten oireita on hoidettu? Kannattaako välttämisruokavaliota jatkaa vai pitäisikö se lopettaa? Rintaruokinnan aikana eliminaatiovaiheessa tai hoidon alussa äidinkin maidoton dieetti voi olla paikallaan. Myöhemmin voidaan tilannetta arvioida yksilöllisesti. Tarvittaessa äidinmaito korvataan imeväisen erityisvalmisteella kahden vuoden ikään asti C. Soijapohjaisia erityisvalmisteita suositellaan kuuden kuukauden iästä lähtien B. Ne B ja hydrolysaattikorvikkeet ovat hyvin siedettyjä C ja takaavat kasvun C. Hydrolysaattikorvikkeita suositellaan alle kuuden kuukauden iässä, oireiden ollessa laaja-alaisia ja jos soijakorvike ei sovi. Harva tarvitsee aminohappopohjaista erityisvalmistetta D. Kalsiumin ja D-vitamiinin saanti varmistetaan. Tavallisimmat oireita aiheuttavat viljat, vehnä, ohra ja ruis, eliminoidaan usein alkuun kaikki. Kokeilemalla etsitään korvaavat ruoka-aineet: kauran, riisin, maissin, hirssin ja tattarin joukosta. Välttäminen toteutetaan ja kotikokeilu tehdään kananmunaa syöneelle oireilevalle lapselle ilman testauksia B. Rokotettaessa huomioidaan vain anafylaktinen kananmunaallergia. Siitepölyallergiassa riittää merkittäviä oireita aiheuttavien ruoka-aineiden välttäminen. Allergiatestejä harkitaan, jos esiintyy epäselviksi jääviä oireita. Pelkkä positiivinen testitulos ei edellytä välttämisruokavaliota. seuranta Imeväisiässä oireita aiheuttanutta ruoka-ainetta kokeillaan uudelleen 0,5 1 vuoden ja myöhemmin 1 2 vuoden välein. Kokeilu tehdään kuten taudinmääritysvaiheessa, ja valvottuuun altistukseen ryhdytään, jos edellisellä kerralla oli ilmaantunut vaikeita oireita. Erikoislääkäri seuraa lapsia, joilla on vaikeaoireinen tauti, vaikeuksia ruokavalion laajentamisessa tai kasvuongelmia. Allergianehkäisytarkoituksessa suosituksista ei poiketa: täysimetystä jatketaan 4 6 kuukauden ikään asti, jolloin aloitetaan kiinteiden ruokien anto. Ehkäisyyn ei suositella raskauden- B tai imetyksenaikaista välttämisruokavaliota C eikä yleisesti allergisoivien tai muiden ruoka-aineiden välttämistä. suomalaisen lääkäriseuran duodecimin ja suomen lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä Timo Vanto, Minna Kaila, Erika Isolauri Marja Kalavainen, Kirsti Kalimo, Krista Korhonen Mika Mäkelä, Soili Mäkinen-Kiljunen, Erkki Savilahti Kristiina Turjanmaa, Helena Voutilainen Lisätietoa: www.kaypahoito.fi Näytön asteen ilmoittaminen: A = vahva tutkimusnäyttö, B = kohtalainen tutkimusnäyttö, C = niukka tutkimusnäyttö, D = ei tutkimusnäyttöä 10 2008 super 39

40 super 10 2008

sarjassa etsitään äänettömyyden olemusta Uhanalainen hiljaisuus teksti marjo sajantola Kukin kokee hiljaisuuden omalla tavallaan. Toisen meteliksi mieltämä ääni voi tuoda toiselle turvallisuuden tuntua toisten ihmisten läheisyydestä. Luonnon hiljaisuus alkaa kuitenkin olla katoava luonnonvara. INGRAM PUBLISHING Luonnon hiljaisuus on harvoin täydellistä äänettömyyttä, mutta luonnon äänet koetaan yleensä rentouttavina. Kuitenkin ukkonen ja myrskytuuli, kosken kohina ja aallokon kumu tai lintujen reviirihuudot voivat nostaa desibelit jopa melutasolle. Melun määrää voidaan mitata, mutta hiljaisuus ja luonnonrauhan tuntu riippuvat kokijasta itsestään. Koska erilaisten äänien merkitys poikkeaa ihmisten kesken, hiljaisuutta ei voida mitata pelkästään melutasoja tarkastelemalla. Siinä missä joku nauttii hiljaisuudesta kaupunkien viheralueilla, toinen matkaa kauas erämaahan. Kolmannelle luonnon hiljaisuus voi olla ahdistava kokemus. Ympäristön äänettömyys tai lukuisat tunnistamattomat äänet koetaan pelottavina. Koska kuulojärjestelmä on yhteydessä muihin elintoimintojamme sääteleviin keskushermoston osiin, vaarallisiksi mielletyt äänet nostavat sydämensykettä ja lisäävät veren adrenaliinitasoa. Ihminen valmistautuu nopeaan toimintaan. 10 2008 super 41

Vastaanotamme ääniä myös nukkuessamme, joten heräämme myös pieniin ääniin, jos niillä on meille merkitystä, esimerkiksi vauvan ensi-inahdukseen. Lisäksi kuuloradan eri osien hermosoluissa on jatkuvasti toimintaa, eikä kuulorata ole koskaan hiljaa. Tätä emme kuitenkaan kuule ja miellä äänenä, vaan olemme oppineet havaintotilan, jota kutsumme hiljaisuudeksi. Ääniltä eristetyssä tilassa kuuloherkkyytemme tarkentuu. Tällöin kuulemme elimistömme ääniä sydämestä, hengityksestä, ruuansulatuskanavasta sekä myös suhinan kaltaista ääntä, joka johtuu kuulohermon toiminnasta. Hiljaisuus on hyvin suhteellista. hiljaiset alueet Hiljaisuutta ei voida mitata pelkästään melutasoja tarkastelemalla. Vuonna 2002 voimaan astuneen EU:n ympäristömeludirektiivin tavoitteena on vähentää ja ehkäistä ympäristömelun aiheuttamia haittoja. Ympäristömelulla tarkoitetaan ihmisen aiheuttamaa ei-toivottua tai haitallista ulkona esiintyvää ääntä. Yhdyskuntasuunnittelussa on katsottu tarpeelliseksi säilyttää tai varata kansalaisille hiljaisia tai jokapäiväiseen elinympäristöön nähden hiljaisia äänimaisemia sekä taajamissa että niiden ulkopuolella rakentamattomilla alueilla. Tarkoitus on tarjota kansalaisille mahdollisuus nauttia rauhallisesta ympäristöstä ilman, että elämystä varten pitäisi matkustaa kauas asuinpaikaltaan. Hiljaisuuden kriteerit, hiljaisuuden ohjearvot ja alueiden suojaetäisyydet vaihtelevat suuresti EU-maiden kesken. Hiljaisuuden alueilla tarkoitetaan alueita, joilla ihmisen toiminnasta aiheutuvat äänet ovat harvinaisia tai jäävät melutasoltaan niin alhaisiksi, etteivät ne häiritse luonnon äänien kuulumista. Monissa EU:n tiheästi asutetuissa jäsenmaissa on enää hyvin vähän alueita, joita voidaan katsoa taajamien meluun verrattuna hiljaisiksi. Esimerkiksi Hollannissa lasketaan yhdeksän prosenttia maan pinta-alasta olevan hiljaisia alueita, vaikka alueille kantautuu lento- ja tieliikenteen ääniä. mielikuva vaikuttaa Suomessa hiljaisten alueiden selvityksiä on tehty niin maakuntien kuin kuntienkin tasolla. CORBIS / SUOMEN KUVAPALVELU 42 super 10 2008

Liian hiljainen luonto eli käärme kahvipannussa Vietin heinäkuussa kaksi viikkoa maaseudulla vain koira seuranani. Koleat ilmat olivat karkottaneet muut lähiseudun mökkiläiset, joten autoja ei kulkenut ja harvoin kuului moottoriveneen ääntä. Linnutkin olivat jo välillä vaiti. Hiljaisuus tuntui terävöittävän kuuloani: kuulin metsästä jatkuvasti outoja ääniä ja männynkävyn kolahdus peltikatolle sai minut joka kerta hypähtämään. Pahinta pelkoa koin kuitenkin, kun luonto oli liian hiljainen. Silloin kuuloaistista ei ollut apua. Mökki on vanha ja rapistunut. Jo ensimmäisenä loma-aamuna löysin uunin muurilta rantakäärmeen. Siinä se lökötteli kahvipannun päällä hämärässä nurkassa. Läheltä piti, että huomasin sen ajoissa. Hiljaa se tuli ja hiljaa se meni. Aina se ei ollut paikalla, mutta kun seuraavan kerran käännyin, siinä se taas venyi uunilla. Se ei hyökkäillyt eikä sähissyt, eikä varmastikaan suunnitellut minusta päivällistä. Mietin, mikä siinä minua niin kammotti. Ehkä se oli juuri tuo täydellinen äänettömyys. En saanut kuuloaistini kautta sen saapumisesta ennakkovaroitusta, joten joka kohtaus oli uusi kauhistus. Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2004 selvityksen hiljaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja hiljaisuuden kriteereistä. Selvityksen laatija diplomi-insinööri Kari Pesonen näkee, että hiljaisuuden samoin kuin erilaisten äänien tai melun kokemiseen haitallisina vaikuttavat todennäköisesti myös tilanne ja kuulijan kulttuuritausta. Pesosen mukaan hiljaisuus merkityksessä luonnon hiljaisuus mielletään erilaisten äänimaisemaan kuuluvien luonnonäänien riittävän hyvään erottumiseen omiksi äänivirroikseen. Maiseman visuaalisella informaatiolla on myös oma vaikutuksensa. Suomalaisen maiseman hiljaisuus antaa mielleyhtymän meille tyypillisiin hiljaisen ympäristön luonnon ääniin, kuten lintujen lauluun, hyönteisten ininään tai laineiden liplatukseen sekä mielikuviin niistä maisemista, joissa luonnonrauhasta on nautittu. Hiljaisuutta haettaessa myös alueen hiljaisuudelle ennalta asetettujen odotusten voimakkuus vaikuttaa hiljaisuuden määrän kokemukseen. Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston äänimaisemaselvitykseen vastanneista yli puolet oli sitä mieltä, että ulkoa kantautuvaa ihmisten ääntä on mukava kuulla ja ravintoloiden ja terassien ääniä pidettiin luonnollisena osana kaupunkielämää. Yli 70 prosenttia vastaajista piti siitä, että raitiovaunujen kolina tuo elämän tuntua kaupunkiin. Epämiellyttäviksi ääniksi liikenteen aiheuttaman melun lisäksi koettiin humalaisten metelöinti, naapurien rähinöinti tai ihmisten meluaminen yleensä sekä jäätelöauto. Monet melututkimukset ovat myös osoittaneet, että itse tuotettu ja oman perheen tuottamat äänet ovat paljon hyväksyttävämpiä kuin naapureiden tuottama vastaava melu. Siten esimerkiksi oman perheen tai oman moottorikulkuneuvon tuottama melu ei tunnu kaikista lainkaan häiritsevältä hiljaisillakaan alueilla. hiljaisuuden päivä Hiljaisuus on kohoamassa yhtä tärkeäksi suojelukohteeksi kuin luonnonja kulttuuriarvot. Hiljaisuus on kohoamassa yhtä tärkeäksi suojelukohteeksi kuin luonnon- ja kulttuuriarvot. Luonnonhiljaisten alueiden määrä vähenee sitä mukaa kuin meluongelma laajenee. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Latu tekivät jo vuonna 2000 ympäristöministeriölle aloitteen hiljaisten alueiden kartoittamisesta ja niille soveltuvan melun mittaus- ja arviointimenetelmän kehittämisestä. Samana syksynä vietettiin ensimmäisen kerran Hiljaisuuden päivää Hiljan päivänä 8.10. Tänä syksynä Hiljan päivän -kampanjan toteuttavat yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu ja Kuulonhuoltoliitto. Teemapäivällä halutaan kiinnittää kansalaisten huomio hiljaisuuteen uhanalaisena arvona. Liittojen piiri- ja paikallistasot järjestävät muun muassa retkiä, joilla osallistujat pääsevät tekemään melumittauksia tai hiljentymään luontoon erilaisin teemoin. Tänä vuonna tarjotaan myös käytännön vinkkejä hiljaisuuden kokemiseksi arjen keskellä. lähteet: www.ymparisto.fi www.sll.fi tapani jauhiainen: huonokuuloisuus; wsoy 2007

Valitse superilainen päättämään Kuntavaalit ovat sosiaali- ja terveysvaalit. Kunnissa päätetään kuntalaisille tärkeistä palveluista, keskeisinä sosiaali- ja terveydenhuolto sekä opetustoimi. Palvelujen järjestämisessä tarvitaan monenlaista näkemystä ja kokemusta. Superilaiset ehdokkaat tarjoavat vankkaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta kaikkien kuntalaisten käyttöön. Sen vuoksi käytä äänioikeuttasi ja tue superilaista. Ohessa SuPerin tavoitteet kuntavaaleissa sekä SuPer-lehteen lähetetyt superilaisten ehdokkaiden tiedot kuntien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Ikäihmisten arvostus kuntoon Vanhustenhuoltoon on saatava riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa. Ja ikäihmisten palveluihin vähintään laatusuosituksen mukainen henkilöstömäärä. Kotona asumista on tuettava ja turvattava riittävät resurssit tuettuun palveluasumiseen ja kotihoitoon Hyvinvointipalvelut turvattava Hoitojärjestelyissä on toteuduttava asiakaslähtöisyys, tasa-arvoisuus, palvelujen saatavuus kohtuullisessa ajassa, potilasturvallisuus sekä toiminnan vaikuttavuus. Perusterveydenhuollon on toimittava saumattomana kokonaisuutena erikoissairaanhoidon ja vanhustyön kanssa. Varhaiskasvatuksella luodaan tulevaisuutta Päiväkotien ryhmäkokojen on tuettava varhaiskasvatuksen periaatteita. Huomioon on otettava erityisen tuen tarpeessa olevat lapset. Päiväkodeille on turvattava riittävät johtamisresurssit. Tasa-arvoa vammaispalveluihin On turvattava riittävät ja vammaisten tarpeisiin soveltuvat yleiset hyvinvointipalvelut ja erityispalvelut. Kuntalaisten ääni kuuluviin Kuntalaisten, kuntapäättäjien ja asioiden valmistelusta vastaavien tulee olla vuoropuhelussa keskenään. Henkilöstö on tärkeintä pääomaa Kunnat ja kuntayhtymät tarvitsevat koulutettua hoitohenkilökuntaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin. Palkkauksen ja muiden työsuhteen ehtojen tulee olla kilpailukykyisiä ja henkilöstön lomautuksista on pidättäydyttävä. Työnjaon kehittäminen parantaa palvelujen laatua ja tuottavuutta. Sitä on kehitettävä koko hoitoketjussa, myös sairaanhoitajilta lähi- ja perushoitajille. Kaikki osaaminen on otettava käyttöön. Palvelujen rahoitus oikeille raiteille Valtion on turvattava kunnille riittävä rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen turvaamiseksi. Oikeus hyvään johtamiseen Hyvä johtaminen on tärkeä kehittämiskohde. Työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti ja heille on turvattava mahdollisuudet vaikuttaa oman työn sisältöön ja työjärjestelyihin sekä luotava edellytykset perhe-elämän ja työn yhteensovittamiseen. Anjalankoski Teija Viitalähde Haukipudas Tarja Tapaninaho Vihreät sit. Elimäki Hannele Nupponen Keskusta Espoo Jonna Kurvinen Sit. Heinola Seija Kasurinen Espoo Arja Juvonen Perussuomalaiset Harjavalta Kirsi Saarinen Helsinki Antero Nummiranta STP 44 super 10 2008

Helsinki Lyydia Luukka Keskusta Hyvinkää Riitta Puupponen Kokoomus Jyväskylä Minna Mäkinen Sairaanhoitaja Perussuomalaiset Helsinki Marja Parikka Hoitaja Keskusta Hämeenlinna Prabhakaran Ranjithkumar Jämsä Eila Sahala Vastaanottoosastoavustaja Perussuomalaiset Helsinki Mika Vilppolahti Vasemmistoliitto Iisalmi Kaarina Mäyrä Jämsä Seija El Sayed Sit. Helsinki Orvokki Jokinen Vasemmistoliitto Iisalmi Seija Wacklin- Keinänen Kaarina Paula Lindgren Helsinki Patrick Wikblad RKP Janakkala Marko Laakso Perussuomalaiset Kangasala Virve Manninen Keskusta Helsinki Rafael Lehtinen opiskelija Sit. Juankoski Eeva Konttinen Keskusta Kangasniemi Tiina Väisänen Helsinki Tuomo Tumppi Valokainen Juva Elisa Hänninen Keskusta Kannonkoski Sannukka Niskanen Keskusta Huittinen Aila Hänninen Jyväskylä Jari Pirhonen SKP Kauhava Tuula Hyrsky Keskusta 10 2008 super 45

Kemi Tuire Kourula Keskusta Kuhmoinen Heljä Korpela Lapua Ritva Turja Keskusta Kemijärvi Kari Räisänen Hoitoapulainen Kuopio Anne Mönkkönen Keskusta Leppävirta Erkki Hynninen Kerava Arja Junttila Kokoomus Lahti Marjut Hakala Lumijoki Silvo Nybacka Vasemmistoliitto Kerava Sari Saari Laitila Susanna Soini Vihreät Luumäki Merja Mälkiä Keskusta Kokkola Esa Mård Laitila Virve Aho Kokoomus Luvia Elina Mustonen Erityisohjaaja Kotka Marjatta Tuominen Lapinlahti Ritva Sonninen Keskusta Muurame Teija Hitonen Kotka Seija Piipponen- Pekkola Vasemmistoliitto Lappeenranta Mervi Pulkkinen Kokoomus Myrskylä Hannele Käenaho- Virtala Kouvola Heidi Husu Keskusta Lapua Armi Kangaskoski Kokoomus Mänttä Anneli Helander Vasemmistoliitto sit. 46 super 10 2008

Mäntyharju Tanja Hartonen- Pulkka Piippola Sanna Äijälä Toimistosihteeri Keskusta Rovaniemi Raija Mommo Keskusta Nokia Anitta Forssen Vihreät Pori Helena Heljakka Ruokolahti Mirja Henttonen Osastonsihteeri Keskusta Nurmijärvi Leena Tuomisto Sairaanhoitaja Vasemmistoliitto Pori Mirva Heino-Laikku Kuntoutumisvalmentaja Ruovesi Marita Västilä Oulu Jaana Järvelä Vihreät Pori Pasi Virtanen Vihreät Sastamala Satu Reunanen Oulu Jani Koski Pudasjärvi Ritva-Marketta Kujansuu Kokoomus sit. Seinäjoki Merja Korpela Keskusta Oulu Paula Halonen Keskusta Pyhtää Armi Norema Keskusta Siuntio Lea Mäkinen Pieksämäki Anu Rajasuo Keskusta Pälkäne Elina Lintunen Mielenterveyshoitaja Sysmä Veli-Pekka Koskinen Pieksämäki Jarna Räsänen Reisjärvi Marja-Leena Niskakoski Tampere Jari Puustelli opiskelija KD 10 2008 super 47

Tampere Jyrki Kaijalainen Vasemmistoliitto Tuusula Erja Sarenius- Salmenkivi KD Vantaa Tarja Pesonen Tampere Pirjo Halme Sit. Tuusula Tuula Korhonen Vasemmistoliitto Vantaa Teemu Hiilinen Vasemmistoliitto Tampere Raija Moilanen Järjestöpäällikkö Keskusta Valkeakoski Marianne Saari Vihreät Varkaus Hanna-Leena Kosunen KD sit. Tornio Helena Piiparinen Keskusta Valkeakoski Tuula Vallius KD Varkaus Marja Kiljunen KD Tornio Saara-Kaisa Pirinen Keskusta Vammala Arja Herckman Vasa Tomas Mattsson Närvårdare KD Turku Aire Inkeri Kapanen Kokoomus Vantaa Eila Nurmi Ylöjärvi Eila Henriksson Terveyskeskusavustaja Turku Kirsi Koivuaho Ensihoidon lähihoitajaopiskelija Kokoomus Vantaa Eija Savela Keskusta Ylöjärvi Jyrki Jokinen Turku Oili Peltola Vantaa Mari Niemi-Saari Opiskelija-asiamies Ähtäri Tarja Ala-Sankila- Penttilä Hammashoitaja Kokoomus 48 super 10 2008

koonnut antti vanas Luottamushormoni löytyi Sveitsiläiset tutkijat ovat selvittäneet luottamukseen ja sen rikkomisen neurologisen perustan. Luottamuksen tunteen takana on hormoni nimeltä oksitosiini, joka palauttaa jopa petoksella kertaalleen rikotun luottamuksen! Zürichin yliopistossa saaduista tuloksista kertoo tiedelehti Neuron toukokuun numerossaan. Ihmisen yhteisöllisyys edellyttää luottamusta. Luottamus ratkaisee, olipa kyse rakkaudesta, politiikasta, bisneksestä tai perhe-elämästä. Luottamus on elämän perusasenne. Niinpä innostus oli melkoinen, kuin Zürichin yliopiston tutkijat kolme vuotta sitten löysivät oksitosiinin ja luottamuksen välisen yhteyden. Vaikutuksen neurologiset mekanismit jäivät kuitenkin tuolloin selvittämättä. Hormonin tehoa testattiin kahdella sadalla sijoituspeliä pelaavalla opiskelijalla. Testiryhmän plaseboa saaneet jäsenet reagoivat luottamuksen pettämiseen niin kuin pitääkin, eli luottamustaan vähentämällä. Nenäsuihkeena oksitosiinia saaneet tutkimusryhmäläiset jatkoivat luottavaista käytöstään vielä petoksen jälkeenkin. Oksitosiinin huomattiin vähentävän niiden aivoalueiden aktivaatiota, jotka käsittelevät negatiivisia tapahtumia ja säätelevät muun muassa pelon tunnetta. Tuloksista uskotaan olevan hyötyä muun muassa sosiaalisuutta rajoittavien mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Parhaillaan tutkitaan kliinisin kokein, tehoaako nenäsuihkeena annetun oksitosiinin ja käyttäytymisterapian yhdistelmä sosiaalisiin pelkoihin ja persoonallisuushäiriöihin. Helsingin yliopiston psykologian laitoksen nettisivuilta löytyvä seloste löytää kyseiselle hormonille aivan muita käyttötarkoituksia: oksitosiini käynnistää kohdun ja maitorauhastiehyiden supistumisen. Se on tärkeä myös vanhemmuus- ja seksuaalikäyttäytymiselle. ingram publishing Rikkaat eivät piittaa ilmastomuutoksesta ingram publishing Norja on maailman rikkaimpia maita. Samalla se on suhteellisesti katsoen yksi Euroopan pahimmista hiilidioksidin päästäjistä ja päästöihin leväperäisemmin suhtautuvista kansakunnista. Kyseessä ei ole yksittäistapaus. Mitä rikkaampi maa, sitä vähemmän kansalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, kertoo Norjan teknisessä yliopistossa Trondheimissa tehty tutkimus. Vauraus näyttää vievän 6 0-voiton jopa itsesäilytysvaistosta. Kaikista maailman kansoista ilmastonmuutos huolettaa vähiten hollantilaisia, jotka joutuvat ensimmäisten joukossa veden varaan, jos ilmaston lämpeneminen nostaa valtamerten pintaa ennustetulla tavalla. Muita poikkeuksellisen huolettomia ja rikkaita Euroopan maita ovat Suomi, Tanska ja Belgia. Suomi on tutkimuksen tehneen Hanno Sandvikin mukaan väkilukuun suhteutettuna läntisen Euroopan pahin hiilidioksidipäästäjä, ja samalla huolettomuuslistan kärkipäässä. Suhteellisesti eniten ilmastokaasuja tuottavia maita ovat Yhtyneet Arabiemiraatit, USA, Kanada, Australia ja Viro. Ihmisillä on taipumus torjua epämiellyttävät tosiasiat mielestään etenkin siinä tapauksessa, että he tuntevat olevansa syyllisiä niiden syntyyn. Mitä rikkaampi kansa, sitä haluttomampia ollaan uhrauksiin. On paljon helpompaa päättää olla uskomatta koko uhkan olemassaoloon, Sandvik tuumii. 10 2008 super 49

edunvalvontayksikkö tiedottaa SuPerin edunvalvontakoulutus Syksy on alkanut ja samalla on aika muistuttaa ympärivuotisesti pyörivään koulutukseemme liittyvistä asioista. Edunvalvontayksikön järjestämä koulutus. SuPerin edunvalvontayksikkö järjestää ja tarjoaa vuonna 2008 ja 2009 laajemmin koulutusta kuin aikaisempina vuosina. Luottamusmieskoulutukseen pyritään panostamaan jatkossa entistä enemmän, sillä TNJ:n hajoamisen myötä uusien superilaisten luottamusmiesten määrä lähes tuplaantui. Esimerkiksi uusille luottamusmiehille on suunnitteilla kuusi LM 1 -kurssia ensi vuodelle. Päivitämme kursseja koko ajan, jotta ne parhaiten palvelisivat juuri tämän päivän tarpeita. Kurssi-ilmoittautuminen. Vuonna 2008 koulutuksiin ilmoittautuminen muuttui tapahtuvaksi sähköisesti Web- Lyytin kautta. Kaikkien superilaisten ilmoittautumiset sekä SuPerin omaan että Aktiivi-Instituutin kursseille menevät vain ja ainoastaan tätä kautta. Muutos ei ole tapahtunut ongelmitta. Alkuun päästäksesi Sinun tulee siis kirjautua jäsensivuille. Kirjautuessasi tarvitset käyttäjätunnuksen, joka on jäsennumerosi sekä salasanan, joka on ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä henkilötunnuksesi kokonaisuudessaan. Ylitsepääsemättömissä ongelmissa voit aina kääntyä liiton puoleen. Jos Sinulla on tekninen ongelma esimerkiksi salasanaan liittyen, kannattaa ottaa suoraan yhteys atk-yksikköömme. Toimi siis näin: kirjaudu jäsensivuille klikkaa sähköinen asiointi 24 h -painiketta -> saat auki ohjesivun ja linkin WebLyytiin klikkaa WebLyyti -> saat auki Web- Lyytin etusivun kurssit löytyvät kurssiotsikkoa klikkaamalla ilmoittautuminen viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä, koska sen jälkeen kurssitapahtuma poistuu järjestelmästä Lue huolella kurssien kohderyhmät ja ajankohdat sekä annetut ohjeet ja täytä tarvittavat kohdat. Mikäli et kaikesta huolimatta pääsekään osallistumaan kurssille, niin ilmoita siitä suoraan joko meille tai Aktiivin kurssien osalta suoraan Aktiivi-Instituuttiin. Kurssijärjestelyjen sujuvuus. Jotta kurssijärjestelyt sujuisivat mutkattomasti, haluaisimme painottaa seuraavia asioita: Huolehdi, että tieto valinnastasi luottamusmieheksi, työsuojeluvaltuutetuksi tai muuhun luottamustoimeen menee välittömästi SuPerin jäsenrekisteriin. Kerro toivomuksesi huonekaverista jo kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä, sillä hotelli tarvitsee tiedon huonejaosta jo pari viikkoa ennen kurssin alkua. Ole tarkka ilmoittautumisen yhteydessä, jotta valitset todella sen kurssin, johon olet aikeissa osallistua. Työnantajasi maksaa kurssipäiviltä palkan, joten olethan paikalla koko kurssin kestoajan, myös päätöspäivänä. Ota mukaasi positiivinen ja utelias mieli, vaikka aiheet eivät olisikaan juuri Sinua kiinnostavia. Kysele ja ole aktiivinen, se auttaa oppimaan. Vinkki vapaa-ajan käyttöön. Shoppailun vaihtoehtona hotellit tarjoavat muun muassa kuntosalipalveluita, elokuvailtoja ja mahdollisuuden kävelysauvojen käyttöön. Etenkin Helsingissä kiven heiton päässä oleva Mäkelänrinteen Liikuntakeskus tarjoaa upeat puitteet esimerkiksi uimiseen, hydrobiciin tai vaikkapa vesispinningiin. Ja liikunnan jälkeen voi maistua kahviossa kupponen kuumaa pullan kera. Työmarkkinatutkinto ja työsuojelukonsultin tutkinto. Työmarkkinatutkintoon ja työsuojelukonsultin tutkintoa suorittamaan pääsevät valitaan vuoden 2008 lopussa. Mikäli olet kiinnostunut kyseisistä tutkinnoista, käy tutustumassa Aktiivi-Instituutin nettisivuilla osoitteessa www.aktiivi-instituutti.fi ja lähetä hakemuksesi SuPerin edunvalvontayksikköön 1.12.2008 mennessä. Hakuvaiheessa työmarkkinatutkinnon valintakriteerinä on, että hakija on ammattiosaston puheenjohtaja, pääluottamusmies, varapääluottamusmies tai liittotason luottamustehtävissä toimiva henkilö, joka on suorittanut luottamusmiestutkinnon tai luottamusmiehen perus- ja jatkokurssin. Hakijalla pitää olla superilainen ayurasuunnitelma vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Lisäksi tarvitaan joko kahden henkilön tai ammattiosaston suositus. Vastaavasti työsuojelukonsultin tutkinnon valintakriteerinä on, että hakija on päätoiminen työsuojeluvaltuutettu tai ison työpaikan muu työsuojeluvaltuutettu. Lisäksi hakija on suorittanut työsuojelun perus- ja erikoiskurssit sekä hänellä ammattiosaston suositus sekä superilainen ay-urasuunnitelma vähintään viideksi vuodeksi. Vuoden 2009 koulutukset. Julkaisemme tiedot ensi vuoden koulutuksista nettisivuillamme ja SuPer-lehdessä. Ilmoittautumaan pääsee todennäköisesti joulukuun puolivälin jälkeen. Pidä meihin yhteyttä. Anna palautetta, ideoita, ruusuja ja risuja. Pyrimme kehittämään kursseja siten, että ne mahdollisimman hyvin palvelisivat juuri Sinun oppimistarpeitasi. Hyvää syksyä ja tervetuloa kurssittelemaan! tarja sundqvist, sari kaartoaho 50 super 10 2008

koulutettujen hoitajien palkka kunta-alan terveydenhuollossa lokakuussa 2007 ( ) taulukko 1 taulukko 2 koulutettujen hoitajien palkan vuosimuutos kunta-alan terveydenhuollossa 2007 (%) 2500 4,0 % 2000 3,0 % 1500 2,0 % 1000 500 1,0 % 0 0,0 % sairaanhoitajat (03HOI030) lähi- ja perushoitajat (03HOI040) sairaanhoitajat (03HOI030) lähi- ja perushoitajat (03HOI040) tehtäväkohtainen palkka varsinainen palkka säännöllinen ansio 1924 1717 2114 1891 2393 2196 tehtäväkohtainen palkka varsinainen palkka säännöllinen ansio 1,6 % 3,2 % 1,7 % 3,1 % 1,9 % 3,6 % kokonaisansio 2442 2218 kokonaisansio 1,3 % 3,6 % palkat nousivat yli kolme prosenttia Lähi- ja perushoitajien palkat nousivat kunta-alalla yli kolme prosenttia vuositasolla 2006 2007 (taulukko 2). Mittausajankohta näissä valtakunnallisissa, Tilastokeskuksen työnantajilta kokoamissa tilastoissa on lokakuu. Tilastointiajankohta havainnollistaa myös tehyläisten ja muiden kunnan palkollisten palkankorotusten eriaikaisuuden. Sairaanhoitajien palkat nousivat vastaavana jaksona puolet siitä mitä perusja lähihoitajien, kokonaisansiot tätäkin vähemmän. Kokonaisansioiden pieni nousu viittaa myös siihen, että sairaanhoitajat tekivät entistä vähemmän ylitöitä, jotka huomioidaan kokonaisansioissa. Ansiokäsitteistä säännöllinen ansio on eniten käytetty mittari. Siinä ovat mukana työaikakorvaukset ja kaikki henkilökohtaiset lisät. Jälkimmäiset sisältyvät myös varsinaiseen palkkaan. Lähi-perushoitajan säännöllinen kuukausiansio (2196 ) oli viime lokakuussa keskimäärin parisataa euroa matalampi kuin sairaanhoitajan (taulukko 1). edunvalvontayksikön yhteystiedot Päivystys ma pe kello 9.00 11.30 ja 12.00 14.30 numerossa (09) 2727 9160. Sähköposti edu@superliitto.fi. Henkilökohtaiset sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@superliitto.fi Postiosoite: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Edunvalvontayksikkö, Ratamestarinkatu 12, 00250 Helsinki Fax: (09) 2727 9120 Edunvalvontayksikkö huolehtii SuPerin jäsenten sosiaalistaloudellisesta edunvalvonnasta valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yksikön vastuualueeseen kuuluvat virka- ja työehtosopimusneuvottelutoiminta, lainsäädäntö sekä eläkeasiat ja muu sosiaaliturva. Myös yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat ovat edunvalvontayksikön vastuulla. Huolehdimme jäsenten oikeusturvasta työhön liittyvissä erimielisyyksissä. Järjestämme edunvalvontakoulutuksen ja -tiedotuksen sekä annamme neuvontaa edunvalvonta-asioissa. 10 2008 super 51

Superristikko tuuli rauvola JOSKUS KEHOSSA KOU- LUISSA LO- RUJA SUT- TUISIA RUOKA- LEPO PÖLLÖJÄ ANSIO AIKEET SI- SÄLTÄ MA- NATA HAITTA KAL- LIO TSEKKI- MOLARI ARKKI- MIES JALKINE SEINÄ- VAATE MONI SUPERI- LAINEN SATU Super Super EI YL- HÄÄLLÄ FERGU- SON RAHA- YKSIKKÖ TÄÄLLÄKIN SUPERI- LAINEN? SUPERI- LAINEN JAPA- NILAI- NEN AN- TE NIN NOS- TURI SUPERI- LAISIA? TRATTA TAAJIN JUTTU EPÄMÄÄ- RÄISIÄ VANHOJA PIIKIVEN KAPPALEITA LAKIA LUKE- NEET EPÄILEVÄ 100 ESTÄÄ VESSE- LEITÄ HAIMA TÄYTET- TÄVÄ RAAMA- TUSSA -LISA v HATSA- TURJAN NEUVO- NEN ANTIIKIN AIKANA ULKOM. NAINEN ILMAN KANSA- LAISUUTTA HALUAVAT LAKIN HOKS- NOKAT GULIN RIKALA SINUL- LAKIN PENT- TI 100 TR Lähetä ratkomasi ristikko toimitukseen 17. lokakuuta mennessä ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan! Palautusosoite: SuPer-lehti, Ristikkokisa, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki. Ratkaisijan nimi Katuosoite Postiosoite 52 super 10 2008

Mitä mieltä? vastaa kuukauden kysymykseen Vastaa alla olevaan kysymykseemme ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan. Toivomme kuukausittain mielipiteitä erilaisista asioista tärkeistä, kepeistä ja kipeistäkin. Kysymykset koskevat esimerkiksi arkielämää, työtä ja järjestötoimintaa. Perustele vastauksesi lyhyesti. Seuraavassa lehdessä kerromme, mitä mieltä vastaajat ovat. Lähetä vastauksesi oheisella kupongilla 17. lokakuuta mennessä. Postimaksu on maksettu puolestasi. Voit kertoa mielipiteesi myös sähköpostitse: super-lehti@superliitto.fi, kirjoita aihekenttään tunnus Mitä mieltä? Äänestätkö superilaista kuntavaaleissa? KYLLÄ EN Vastaanottaja maksaa postimaksun Lähetä mielipiteesi 17. lokakuuta mennessä. Osallistut samalla arvontaan. Huom! Postimaksu on jo maksettu puolestasi. Miksi? Nimi Osoite Puhelin SUPER-LEHTI VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5005172 Ratamestarinkatu 12 00003 HELSINKI Olen iältäni alle 20 20 30 31 45 46 60 yli 60 Voit osallistua myös sähköpostitse: super-lehti@superliitto.fi. Kirjoita sähköpostin aihekenttään Mitä mieltä? ja tekstikenttään mielipiteesi perusteluineen. 10 2008 super 53

70-vuotiaat Terttu Mattila ja Anneli Valli keikkailevat vielä eläkepäivillään: Teemme työtä omaksi iloksemme teksti sonja kähkönen kuvat jukka järvelä Terttu Mattilalla ja Anneli Vallilla on aihetta juhliin lokakuun lopussa, sillä heidän apuhoitajiksi valmistumisestaan tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta. Vaikka ikää on yli eläkerajan, hakevat he vaihtelua arkeensa työelämästä. Asikkalan terveysaseman vuodeosastolla on vilskettä aamupesujen aikaan. Vakituisen henkilökunnan lisäksi työvuorossa ovat Terttu Mattila ja Anneli Valli. He rupattelevat iloisesti työn ohessa ja hymy on herkässä. He ovat meille aivan kullanarvoisia. On mahtavaa, että he pääsevät aina tarvittaessa töihin. Molemmat ovat täällä tuttuja työntekijöitä, joista me kaikki pidämme, kehuu apulaisosastonhoitaja Maarin Palm. Hän toteaa, että Terttu ja Anneli ovat sen aikakauden ihmisiä, joille työ on merkinnyt enemmän kuin monille nykyään. On rikkaus, että työyhteisössä on sekä nuoria, että vanhempia ihmisiä. Heillä on paljon hiljaista tietoa annettavanaan. Nuoret saavat työhönsä sellaisia eväitä, joita heille ei ehkä muuten välittyisi. ystävyksiä apuhoitajakurssilta saakka Terttu Mattila ja Anneli Valli tutustuivat Helsingin apuhoitajakoulun pääsykokeissa ja valmistuivat samalta kurssilta vuonna 1958. Siitä asti kaksikko on pitänyt yhteyttä. Ystävyys syventyi siinä määrin, että Anneli pyysi aikoinaan Terttua lapsensa kummiksi. Syntymäpäivämme ovat vain muutaman päivän päässä toisistaan ja olemme samaa horoskooppia. Ehkä ajatuksemme ja huumorimme ovat sen vuoksi menneet niin yksiin. Juttu jatkuu aina siitä, mihin se on edellisellä kerralla päättynyt, vaikka tapaamisestamme olisi kulunut vuosi. Apuhoitajakoulusta valmistuttuaan Mattila työskenteli kaupunginsairaalan gynekologisella osastolla sekä yksityisvastaanotoilla Lahdessa. Myöhemmin hän innostui hammashoitajan työstä ja toimi terveyskasvattajana kolmentoista vuoden ajan. Kävin puhumassa suunhoidosta lapsille ja aikuisille. Olin siitä todella innostunut. Käytännössä työ oli usein sitä, että harjasimme hampaita yhdessä lasten kanssa leikin varjolla. Saimme työllä hyviä tuloksia, mikä kannusti jatkamaan. Yli kymmenen vuoden jälkeen Mattilasta alkoi tuntua, ettei terveyskasvattajan tehtävä enää motivoinut. Asikkalan terveysasema tuli tutuksi 1990-luvun alussa, kun hän kyseli alueen työnantajilta tarvetta keikkatyöhön ja vuodeosastolta näytettiin vihreää valoa. Sillä tiellä hän on edelleen. Anneli Valli teki pitkän uran sairaalatyössä. Harmikseen Terttu Mattila ja Anneli Valli toteavat, että ennen hoitotyötä tehtiin usein pareittain, toisin kuin nykyään. Asikkalan terveysasemalla he ovat saaneet tehdä töitä yhdessä silloin, kun työvuorot ovat sattuneet samaan ajankohtaan. 54 super 10 2008

10 2008 super 55

Terttu Mattila (ent. Sundberg) vasemmalla ja Anneli Valli (ent. Schaaf) päällystivät kirjaston kirjoja yhdessä kurssitovereidensa kanssa. Kuvaustilannetta varten kurssilaiset pukeutuivat työvaatteisiin. Kuvassa lisäksi Anja Peltoniemi, Maria Valtonen ja Sinikka, jonka sukunimi ei enää palautunut mieleen. hän joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 1992. Olen pienestä pitäen halunnut hoitajaksi ja ala on aina ollut lähellä sydäntäni. Oli kova paikka, kun selkä alkoi vaivata ja sain lopulta lausunnon, etten voi enää tehdä tätä työtä. Kun Valli oli viettänyt useamman vuoden kotona, houkutteli Mattila hänet Lahteen asumaan. Pian tämän jälkeen Terttu kyseli ystäväänsä mukaan Asikkalaan. Anneli kokeili työntekoa ja totesi, että se tuntui hyvältä. Selkä oli jo paremmassa kunnossa. Anneli Valli ei kokenut työhön paluuta vaikeaksi. Perushoito on edelleen hyvin samankaltaista, mitä olen aikoinaan tehnyt. Osastonhoitajakin ihmetteli, miten osasin kaiken niin hyvin, vaikka olin pitkään ollut pois työelämästä. Kaksikko toteaa, että Asikkalan terveysasemalle on aina mukava mennä, sillä Työ vuodeosastolla on Mattilalle ja Vallille tärkeä osa elämää. kaikki ottavat heidät iloisina vastaan. Monet asiakkaat ovat olleet osastolla pitkään ja he muistavat meidät. Potilaat ovat usein todenneet, että onpa mukavaa, kun aikuiset ihmiset hoitavat heitä. vaihtelua vapaa-aikaan Terttu Mattila ei koe, että olisi missään vaiheessa jäänyt varsinaisesti eläkkeelle. Hän tekee työvuoroja kuutena, seitsemänä päivänä kuukaudessa. Anneli Valli keikkailee Asikkalassa toisinaan kerran viikossa, mutta useimmiten pari päivää kuukaudessa. Työ vuodeosastolla on Mattilalle ja Vallille tärkeä osa elämää. Se piristää ja sitä kautta voi tuntea itsensä edelleen tarpeelliseksi. Lapset ja lastenlapset ovat jo kasvaneet, joten aikaa jää muullekin tekemiselle. Asun yksin, joten työnteko on virkistävää vaihtelua arkeen. Työvuoroja otan sen mukaan, miten selkä kestää, Valli kertoo. Toki myös pieni lisätienesti motivoi rouvia töihin. Mattila toteaa, ettei ole tehnyt työvuosiensa aikana lainkaan vuoro- tai viikonlopputyötä ja siksi eläke on kovin pieni. Molempien mukaan kyse on kuitenkin ennen kaikkea siitä, että he nauttivat työstä. On palkitsevaa, kun hellyyttä ja hoivaamista voi osoittaa jollekin ja toisen olon saa tehdä hieman paremmaksi. Minusta tuntuu, että entisaikaan kukaan ei hakeutunut tähän työhön, jos ei ollut kovin hoivaamisviettinen. Joskus vaikuttaa siltä, että tänä päivänä asia on hieman toisin, Terttu sanoo. Vapaa-aikanaan apuhoitajat toimivat aktiivisesti martoissa ja Mattila on mukana sotilaskotityössä. Anneli Valli puolestaan vetää dementiakerhoa seurakunnalla. Lisäksi ystävykset hoitavat Mattilan 94-vuotiasta äitiä sekä erästä toista ikäihmistä. Jos emme keksi muuta tekemistä, niin lasten luona voi käydä vaikka puutarhatöissä tai pesemässä ikkunoita, kaksikko nauraa. tyytyväisyys huokuu ulospäin Nuoret hoitajat ihmettelevät toisinaan Tertun ja Annelin sitkeyttä. He toteavat, että huumorilla on ollut jaksamisen kannalta suuri merkitys elämässä. Kiusoittelemme toinen toisiamme ja jos potilas on tutumpi, voi häntäkin kiusoitella. Vaikka Mattila ja Valli työskentelevät Asikkalan terveysasemalla useimmiten eri vuoroissa, kertovat he silti saavansa voimia toisistaan. Kaikki on pitkälti kiinni myös myönteisestä elämänasenteesta. Viiteenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon ikäviäkin asioita. Silti suhtaudumme elämään iloisella mielellä. Olemme tyytyväisiä elämäämme ja ehkä se huokuu myös ulospäin. Viisikymmentä vuotta hoitoalalla pitää sisällään useita muutoksia. Moni asia on mennyt parempaan suuntaan. 56 super 10 2008

Mattila ja Valli muistelevat, miten tiukasti sairaalahierarkiaa noudatettiin heidän apuhoitajauransa alkuaikoina. Sairaanhoitajia teititeltiin, eikä heidän kanssaan saanut juoda kahvia samassa paikassa. Nuorena valvottiin pitkiäkin aikoja yhteen menoon, sillä yövuorot saattoivat olla 12 tunnin pituisia. Viikossa oli yleensä vain yksi vapaapäivä, mutta jos teki pitkiä työvuoroja, saattoi saada kaksi vapaata. Tekniikka oli alkeellista hyvin pitkään. Joskus osastoille tuotiin varasängyiksi hetekan puolikkaita. Nykyiset helposti säädettävät sängyt ovat hyviä ja isoja. Ergonomia on kaiken kaikkiaan parantunut ja erilaisia apuvälineitä on kehitelty paljon, Mattila ja Valli kiittelevät. vielä jaksaa Joskus perheiden keskuudesta kuuluu pientä nurinaa Tertun ja Annelin työinnokkuudesta. Lapset huolehtivat vanhempiensa jaksamisesta ja Tertun aviomies kaipaa seuraa kotona. Emme me kyllä jaksaisi joka päivä tätä työtä tehdä, emmekä edes viitsisi. On rikkaus, että työyhteisössä on sekä nuoria että vanhempia ihmisiä. Ei millään huvittaisi herätä työvuoroon puoli kuudelta aamulla. Kun herätyskello pärähtää soimaan, mietin aina, että olenpa pöhkö, kun tällaiseen ryhdyn, Mattila nauraa. Kumpikaan ei tunnusta olevansa työpäivän päättyessä uupunut, vaikka työ ja etenkin potilaiden kääntäminen tuntuu toisinaan fyysisesti raskaalta. Työtä Asikkalan vuodeosastolla saa tehdä melko rauhallisessa tahdissa. Joskus muilla osastoilla on ollut vauhdikkaampaakin. Vai olemmeko vain itse tulleet rauhallisemmiksi, kaksikko pohtii. Se, että Mattilan ja Vallin valmistumisesta on kulunut viisikymmentä vuotta, tuntuu heistä itsestäänkin uskomattomalta. Kumpikin tuntee olevansa edelleen viisikymppinen, ainakin henkisesti. Mutta kuinka kauan he aikovat vielä pysytellä työelämässä? Toiset viisikymmentä vuotta! Terttu vitsailee. Niin kauan käymme, kun kunto riittää ja olemme tervetulleita. Sitten kun ei enää jaksa, on itse ymmärrettävä jäädä pois, Anneli painottaa. Lastoitus on joskus hankalaa, kun lastamallit ovat vuosien saatossa monimutkaistuneet. 10 2008 super 57

Jäsenyysasiat Jos sinulla on kysyttävää jäsenasioista, haluat ilmoittaa muutoksista tai antaa vaikka palautetta jäsenpalvelusta, ota yhteyttä jasenrekisteri@superliitto.fi, puh. (09) 2727 9140. Postitusosoite on SuPer jäsenyksikkö, PL 112, 00521 Helsinki. Jäsenyysasioita lyhyesti SuPerin jäsenet ovat oikeutettuja lukuisiin jäsenetuihin. Katso jäsenedut tarkemmin www.superliitto.fi/jäsenyys/ Jäsenedut. Tiedot löytyvät myös SuPer-kalenterista. SuPerin jäsenmaksu on 1,2 % bruttoansiotuloista. Jäsenmaksun laskentakaava: bruttoansio kertaa 1,2 jaettuna sadalla. Jäsenmaksujen perintävaltakirja -lomake löytyy nettivuilta tai sen voi tilata jäsenyksiköstä. Täytä lomakkeeseen omat tie- tosi, vie lomake työnantajan edustajalle (palkanlaskija) täydennettäväksi ja postita tämän jälkeen yksi kappale SuPeriin. Ilmoita kaikista muutoksista jäsenyksikköön (mm. äitiysja hoitovapaa-ajat, sairasloma-ajat ym. palkattomat jaksot, työnantaja/työpaikkamuutokset jne.), jotta jäsentietosi ja jäsenetusi pysyvät voimassa. Tarkista omat jäsentiedot: www.superliitto.fi Kirjaudu jäsensivulle - Sähköinen asiointi 24h WebLyyti. Muutosilmoitus jäsentietoihin lomake Täytä alla oleva lomake ja palauta SuPerin jäsenyksikköön, kun jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia. Muista allekirjoittaa ja päivätä lomake. Täytä lomake selkeästi ja muista täyttää omat henkilötiedot. Lomakkeen voi täyttää ja lähettää myös netin kautta. Palauta lomake maksutta osoitteella: SuPer jäsenyksikkö, tunnus 5005173, 00003 VASTAUSLÄHETYS. muutosilmoitus jäsentietoihin ändringar i medlemsuppgifterna Nimi Namn Henkilötunnus Personbeteckning Osoitteenmuutos/addressförändring. Uusi: alk. Työpaikan muutos/byte av arbetsplats. Uusi työnantaja: Uusi työpaikka: Voimassa ajalla: Tilaan jäsenmaksuviitteet * Beställer medlemsavgiftsreferenser alk. Tilaan valtakirjalomakkeen * Beställer fullmakt jäsenmaksuvapautusanomus / befrielse från medlemsavgift Haen jäsenmaksuvapautusta ajalle/för tiden / 20 / 20 rastita SYY * anteckna orsaken palkaton sairausvapaa * lönefri sjukledighet kuntoutustuki * rehabiliteringsstöd hoitovapaa / kotihoidontuki * vårdledighet/hemvårdstöd muu ilmoitus / annan anmälan palkaton äitiys- isyys- tai vanhempainvapaa * moderskaps-,faderskaps- eller föräldraledighet työtön, Kelan etuus (ilmoita takautuvasti) * arbetslös, Fpa förmåner (anmälan retroaktivt) Ajalla / för tiden / 20 / 20 rastita SYY * anteckna orsaken jatko-opiskelu/täydennyskoulutus (6 /kk) * fortbildning virkavapaa/oma loma (6 /kk) * tjänstledighet kotona oleva (6 /kk) * hemmavarande ulkomailla (6 /kk) * utomlands yrittäjänä (10 /kk) * företagsverksamhet pysyvästi eläkkeellä * pensionerad (17 /vuosi, ei sis. kassan jäsenmaksua) haluan eläkeläisenä säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden* jag vill vara medlem i a-kassan eroan Suomen lähi- ja perushoitajaliitosta sekä lähi- ja perushoitajien työttömyyskassasta * jag avgår ur förbundet samt arbetslöshetskassan alk.*fr.o.m. / 20 allekirjoitus underteckning päiväys datum

Tärkein hetki on nyt Tässä kuussa täytän 50 vuotta! Koska tuo luku ihmisen iässä määritellään jotenkin merkittävämmäksi kuin 49 ja 51, niin pysähdyinpä minäkin miettimään, että mitä minulle nyt kuuluu. Aloin puntaroida tätä tähän asti elettyä elämää; mitä olen oppinut, mitä tekisin toisin, ovatko unelmat toteutuneet, vieläkö haaveilen Aloin vähän niin kuin laskea tasetta. Sain lapsuudenaikaiselta ystävältäni omia kirjeitäni luettavaksi. Olin kirjoittanut ne noin 40 vuotta sitten. Elämä erotti pienet ystävykset, kun muutin perheeni kanssa pienestä Pohjois-Savon pitäjästä monen sadan kilometrin päähän suureen kaupunkiin. Kirjeet olivat liikuttavan koruttomia, niistä huokui pienen tytön valtava ikävä takaisin entiseen kotiin, entiseen kouluun, entisten kavereitten luo. Luin kirjeitäni itkien ja tavoitin muistoissani sen pienen ikävöivän tytön ja halusin ottaa hänet syliin, lohduttaa ja kuiskata: hei, sinähän selvisit! Niin, minähän selvisin. Ja sen jälkeen olen selvinnyt monesta muusta, juuri sillä hetkellä musertavalta tuntuvasta asiasta. Mutta nyt taaksepäin katsottuna ne ovat vain pieniä mutkia polussani. Tai jopa muuttuneet siunaukseksi. En päivääkään vaihtaisi pois ei pidä paikkaansa omalla puolivuosisatasellani. Itse asiassa vaihtaisin aika monta päivää pois, jos se olisi mahdollista. Keskimäärin yhden päivän kuukaudesta, ensimmäisistä kuukautisistani alkaen. Ja monta muuta päivää siltä väliltä. Ne ovat niitä päiviä, kun olen kulkenut lähimmäiseni ohi tai yli, satuttanut tai loukannut. Mutta yksi tärkeimmistä elämän opeista on ollut se, että myös itselleen pitää antaa anteeksi. Voin kantaa omien virheitteni taakkaa satavuotiaaksi, mutta voin myös antaa itselleni anteeksi. Minä valitsen. Olen myös oppinut sen, että tv-shopista ei kannata tilata laihdutusvempainta, joka muovaa ihannevartalon kolmessa minuutissa per päivä ja ilman, että muutan ruokailutottumuksiani. Olen oppinut myös, että mitä kalliimpi ryppyvoide, sitä kevyempi kukkaro. Olen oppinut, että suklaasta tulee hyvä mieli ja että se maistuu parhaimmalta, kun sitä on suu täynnä. Ja vielä parempi mieli tulee, kun suklaan syö hyvän ystävän kanssa. Olen minä oppinut jotain parisuhteestakin. Rakas työtoverini kiteytti sen vertaukseen, mikä minusta on tavattoman kaunis: jos otat käteesi hiekkaa ja puristat kätesi nyrkkiin, hiekka valuu pois. Mutta jos pidät käden auki, niin hiekka pysyy kämmenelläsi. Osaatko sen paremmin sanoa? Puoleen vuosisataan mahtuu työvuosiakin aika määrä. Osaan tehdä vuodepesut vaikka silmät kiinni. Mutta pidänkö liian usein silmät kiinni? Olenko oppinut vieläkään kohtaamaan ihmistä tasavertaisena ja arvokkaana? Näenkö elämän hengen liekin dementiaa sairastavan, sekavana riehuvan vanhuksen silmistä? Tai muutaman päivän ulostuksissaan maanneen, vanhalta viinalta haisevan, tärisevän Reiskan silmistä? Tai monta vuotta vuodepotilaana hoidettavan, kommunikoimattoman vanhuksen silmistä? Kohtelenko kuin vertaistani? Vielä minulla on paljon opittavaa: SONJA KÄHKÖNEN Kaikkein tärkein hetki on aina käsillä oleva hetki. Kaikkein tärkein ihminen on se, joka seisoo edessäsi. Ja kaikkein tärkein teko on aina rakkauden teko Mestari Eckart sisko Pakinoitsija Sisko on yli 20 vuotta perushoitajan työtä tehnyt superilainen. 10 2008 super 59

SuPerTK:n puhelinpalvelu tutkittiin ja arvioitiin puolueettomasti SuPerTK sai erittäin hyvät arvosanat puhelinpalvelun laadun tutkimuksessa, joka toteutettiin huhti-toukokuussa 2008. Tutkimuspuheluiden määrä, sisältö ja arviointikriteerit suunniteltiin yhdessä SuPerTK:n ja tutkimuksen toteuttaneen yrityksen, Learnpointin, yhteyshenkilöiden kesken. Tutkimuksessa arvioitiin muun muassa seuraavia asioita: Puhelun vastausaika Vastaustapa Soitonsiirron ammattimaisuus Palvelunumeron toimivuus Tavoitettavuus Palvelualttius ja artikulointi Äänitiedotteet ja musiikki Mielikuva puhelimitse tapahtuvasta asiakaspalvelusta Puheluiden äänenlaatu ja yleinen kuuluvuus otteita tutkimustuloksista 82 prosenttia soittajista piti saamaansa palvelumielikuvaa erinomaisena tai hyvänä. Yksikään soittajista ei kokenut palvelua epämiellyttäväksi. Tavoitettavuus oli kiitettävää, sillä 95 prosenttia puheluista tavoitti henkilön tai ryhmän. Keskimääräinen vastausaika oli 12 sekuntia. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna puheluiden vastausaika on parantunut huomattavasti. Palvelunumeroiden tekniikka toimi aikaisempien vuosien tapaan erinomaisesti. Tiedotteet olivat miellyttävällä äänellä saneltuja, ystävällisiä ja asiallisia. Musiikki oli rauhallista ja neutraalia. Lainauksia tutkimussoittajien kommenteista: Henkilö selvitti asian todella perusteellisesti. Hän oli ystävällinen ja minulle jäi tunne, että voin palata, jos tarvitsen vielä neuvoja. Asiakaspalvelija oli erittäin ystävällinen ja vastasi hyvin laajasti kysymykseeni. Hän esitteli ja suositteli erilaisia mahdollisuuksia toimia tilanteessani. Asiakaspalvelija oli hyvin lämpimästi mukana asiassani. Asiakaspalvelija selitti asian ymmärrettävästi, esitti oleellisia lisäkysymyksiä ja sai niillä esille asioita, jotka olivat tärkeitä. Puhelinpalvelun laadun tutkimus toteutettiin jo kolmantena vuonna peräkkäin, ja tuloksia käytetäänkin SuPerTK:ssa säännöllisenä toiminnan mittarina. janne harju Puhelinpalvelun laatua tutkitaan, jotta SuPerTK:n jäseniä sekä muita asiakkaita voidaan palvella paremmin. Tutkimuksen pohjalta saadaan tärkeää tietoa palvelun vahvuuksista sekä heikkouksista. Tuloksien avulla osataan tarttua oikeisiin kehityskohteisiin esimerkiksi henkilöstön valmennuksella tai tekniikan toimivuutta parantamalla. Lisätietoja tutkimuksista: Learnpoint Oy, Konsultti Lotta Lax puh. 042 414 2425 ja SuperTK, johtaja Tuulia Laitalainen 09 27279310. Henkilö- ja etuustietosi ovat käytettävissäsi Tutustu tietoihisi SuPerTK: n sähköisessä palvelussa. Sähköisessä 24H-asioinnissa voit lähettää meille ansioturvan hakemuksia. Voit myös selata sinua koskevia tietoja kassan tietojärjestelmässä. Ota yhteys verkko-osoitteessa www.supertk.fi (Sähköinen asiointi 24 h) Hakemusten postitusosoite: Lähi- ja perushoitajien työttömyyskassa PL 117 00521 HELSINKI Käyntiosoite Kellosilta 3 Fax (09) 278 6531 www.supertk.fi Toimisto avoinna arkisin klo 8.30 16.00 Palvelunumerot klo 9 15 (09) 2727 9377 (09) 2727 9399 tkpalvelu@supertk.fi 60 super 10 2008

Maailma ei ole vielä valmis. SOSIALIDEMOKRAATTISET NAISET Puhutaan kuin nainen naiselle: maailmaa rakennetaan työllä. Haluamme, että Sinulla on mahdollisuus tehdä työsi hyvin. Sen eteen me teemme työtä. Kuntavaaleissa 26.10. päätetään kenen unelmilla Suomea rakennetaan. merkki on nyt ti lat ta vis sa Porvoolaisopiskelijoiden suunnittelema ja teettämä valtakunnallinen lähihoitajamerkki lyyrana, pinssinä, sormuksena ja riipuksena. merkki Lyyra lakkiin (kullattua hopeaa) 8,5 Pinssi työasuun (hopeaa) 8,5 Sormus (14 k. kultaa) 85 Sormus (hopeaa) 20 Riipus (14 k. kultaa) 55 Riipus hopeaketjulla 10 Koruliike/smyckeaffär Olle Andersson Lundinkatu 22, 06100 Porvoo Puh./fax (019) 5246 975 Leijona Sairaanhoitajakello etunimi-kaiverruksella 37 Hintoihin lisätään postikulut Yksityinen hoiva-alan yritys Aamu-Rusko Oy etsii vakituiseen työsuhteeseen lähi- ja sairaanhoitajaa. Toimimme Espoon ja Helsingin alueella. Asiakkaat lähinnä vanhuksia ja vammaisia. Ota pikaisesti yhteyttä ark. klo 7 15, puh. (09) 5862 522. SuPerin Ammatilliset opintopäivät 10. 11.2.2009 Tampere-talo Katso tarkemmat tiedot sivulta 25. ger service till svenskspråkiga personer med utvecklingsstörning. Kokeile jotakin uutta työskentele ruotsinkielisessä kehitysvammahuollossa! Vi söker vårdare och vårdbiträden till våra boenden i huvudstadsregionen. Du kan fylla i en öppen ansökan på vår hemsida www.karkulla.fi eller ringa regionala ledaren Susanne Ahlqvist tfn 044 3581 169 för mera info. Ilmoitukset SuPer-lehteen super-lehti@superliitto.fi puh. (09) 2727 9175 10 2008 super 61

Aikuiskoulutus - Iloa aivovoimasta Sijoita itseesi ja vaihda työelämän paineet mieluisiksi haasteiksi. Milloinkaan ei ole myöhäistä oppia uutta. Aikuisopiskelu avaa uusia mahdollisuuksia. Opiskelu onnistuu työn ohessa ja virtuaalisten opiskelutapojen ansiosta usein matkojenkin päästä. Sairaanhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) Koulutuksiin haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa 29.9. - 10.10. 2008 osoitteessa www.amkhaku.fi. Lisätietoja www.tokem.fi Terveyskeskuskierros pyörien päällä 21. - 22.10.08 Vantaa-Järvenpää-Lahti Sähköinen kirjaaminen psykiatrisessa hoitotyössä 28.10.08 Helsinki Huumevierotuksen korvaushoito terv.keskuksissa 28.10.08 Jyväskylä Valtakunnalliset potilasasiamiespäivät 30. - 31.10.2008 Helsinki Kunta ilman vanhustenhuollon vuodepaikkoja 5.11.08 Helsinki Kuntoutuksen dokumentointipäivä 5.11.08 Helsinki Kulttuurienväliset koulutukset terveydenhoitajille 11.11.08 Tampere Hoitotyön sähköinen kirjaaminen perusterveydenhuollossa 18.11.08 Tampere Terveydenhuollon laatupäivät 10.12.08 Helsinki Lisätietoja: www.efeko.fi, Koulutussihteeri Sirpa Reponen, puh.010 409 2224 tai sirpa.reponen@fcg.fi FCG Efekon Sote koulutuksista vastaa: Johtava koulutuspäällikkö Jari Koivisto www.tokem.fi Lomaviikot Pyhätunturin Karhunkaltioon vuodelle 2009 haettavana hakemus karhunkaltioon vuonna 2009 Lomaviikko tai Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti Puhelin koti/työ Karhunkaltio Pyhätunturilla on vuokrattavissa superilaisille ja heidän perheenjäsenilleen viikon jaksoissa 29.12.2008 3.1.2009. Paritalo sijaitsee 2,9 km kansallispuiston opastustuskeskuksesta, postista, kaupasta ja hotellista. Patikointi- ja hiihtoreitit menevät 100 metrin päästä majasta. Loma-asunnoista on jylhät tunturinäkymät. Paritalossa on 2 kpl 50 m 2 huoneistoa, molemmissa 20m 2 parvi, parveke, terassi ja ulkovarasto. Huoneistoissa on olohuone, keittiö, makuuhuone, sauna, suihku-wc-pesuhuone. Saunaosasto on remontoitu syksyllä 2005. Vuodepaikkoja 6 hengelle. Hyvä varustus. Vaihtopäivä on lauantai. Hinnasto: Uusi vuosi 27.12.2008 3.1.2009 7 vrk la la, 645 Normaalikausi 14.2.-2009 11.4.2009. 19.12.2009 2.1.2010 7 vrk la la, 590 Hiihdä halvalla kausi 3.1.2009 14.2.2009, 11.4.2009 2.5.2009, 3.10.2009 19.12.2009 7 vrk la la, 355 Kesäkausi 2.5.2009 29.8.2009 7 vrk, 295 Ruska-aika 29.8.2009 3.10.2009 7 vrk, 355 Viikkosiivous ja takkapuut kuuluvat hintaan. Varaukset joista ilmenee yhteystietonne osoitteeseen: Karhunkaltio c/o Markus Lohi, Kaarnikkapolku 9. 96400 Rovaniemi 10.11.2008 mennessä tai sähköpostilla marko.rautio@rove.fi puhelin 044 0345 078 Kaikkien varauksen tehneiden kesken arvomme 1 ilmaisen lomaviikon ajalle 3.1. 14.2.2009 tai 2.5 19.12.2009. Majan saaneille ilmoitamme kirjallisesti 10.12.2008 mennessä. Huom! Vuoden 2008 peruutuspaikat puh. 044 0345 078 tai marko.rautio@rove.fi

P. S. PORIN SEUDUN YKSITYINEN AMMATTIOSASTO tällä palstalla superin ammattiosastojen edustajat eri puolilta maata puhuvat lehden aiheista. Yksityispuoli kasvaa Porissa Oletko käynyt SuPerin järjestämissä koulutuksissa? s. 28 Olen käynyt puheenjohtaja-1 ja -2- kurssit. Joulukuussa on tarkoitus käydä kolmonen. Myös puheenjohtajien esiintymiskurssin sekä puheenjohtajatapaamisissa olen käynyt. Mitä mieltä olet kuntien yhdistymisestä? s. 7 Kovaa ääntä siitä on ollut puolesta ja vastaan täällä Porissakin. Kaavaillaan uutta Yyterin kaupunkia ja sen sellaista. Perusteellinen tutkimus ja harkinta eduista ja haitoista on aivan välttämätöntä. Hosumalla voi saada paljon vahinkoa aikaan. Onko viina Suomessa liian halpaa? s. 8 Viinan hinnan halpeneminen näkyi välittömästi työpaikallani ensiavussa. Jopa 5 6 promillen humalatilat eivät ole harvinaisia, ja päihtyneet ovat joskus hyvinkin nuoria. Mielestäni hinta kävi liian alhaalla mutta on nyt kohtalaisen oikea. Sopiiko lapsille ympärivuorokautinen päivähoito? s. 14 Ei sovi, mutta ymmärrän, että joillakin se on pakkotilanne. Ovatko ruoka-allergiat tuttuja? s. 37 Eivät ole. Onko Porissa riittävästi hoitajia? s. 20 On, mutta järjestään työpaikat toimivat minimimiehityksellä. Lain sanelema minimi tarkoittaa Porissa maksimia eikä tämä ole oikein. Todellista pulaa on vain kesäloma-aikoina. Silloin töissä olevat tekevät pitkää päivää. Terveyskeskuksen ensiapupäivystyksessä työskentelevä Pasi Virtanen on toiminut Porin seudun yksityisen ammattiosaston puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien eli neljättä vuotta. Porissa yksityissektori kasvaa kunnallista nopeammin, mutta kunnallinen osasto on jäsenistöltään vielä suurempi. Porin yksityisiin kuuluu noin 300 jäsentä. Osasto kokoontuu kerran kuussa, ja ajankohtaisista asioista ollaan muutoinkin yhteyksissä puhelimella ja sähköpostilla. Paras-hankkeen myötä osasto aikoo vielä tiivistää yhteistyötään kaupungin toiseen ammattiosastoon. Jäsenistömme on sopiva sekoitus kokemusta ja nuoruutta. Työssä he ovat yksityisissä sosiaali- ja terveysalan hoivakodeissa, vanhuspuolella sekä kuntoutuspuolella Pori on työttömyysluvuissa aika synkkää aluetta vanhana tehdaskaupunkina. Terveyden- ja vanhustenhuollossa töitä kyllä riittää hyvin, ja uusia hoitolaitoksia yksityisiä ja kunnallisia tulee siihen tahtiin, etten aina tahdo perässä pysyä. Työllisyyteen tämä vaikuttaa positiivisesti. Ongelmana ovatkin lähinnä pätkätyöt, ketjutukset ja joidenkin työnantajien elastiset tulkinnat työehtosopimuksista. Virtanen tapasi äskettäin oikeusministeri Tuija Braxin ja kuuli mielenkiintoisen tiedon: valmisteilla on laki, joka velvoittaa työnantajan tekemään rikosilmoituksen jokaisesta hoitajaan kohdistuneesta uhkailusta tai suorasta väkivallasta. Tämä on mielestäni merkittävä tuleva parannus työoloihin. Lakiin perustuva velvoite työnantajalle pakottaa järjestämään hoitajille lisää turvallisuutta eikä minkäänlainen väkivalta voi siten enää kuulua työnkuvaan. Virtasella on viesti uusille, valmistuneille hoitajille: Ottakaa selvää palkoistanne. Yksityiset työnantajat eivät aina noudata edes minimipalkkavaatimuksia. Pelkästään se ei tee sopimusta lailliseksi, jos siinä on työntekijän allekirjoitus. Palkan pitää aina olla TES:sin mukainen. Joskus yhteydenotto luottamusmiehen tai edunvalvojan puoleen siis kannattaa. Mitä mieltä olet vanhuspalvelujen kilpailuttamisesta? s. 32 Hyvä asia, kunhan laadusta ei tingata. Tämä on vaarana kilpailutilanteessa, kun yritetään myydä hyvää ja halpaa. kuvis Terveyden- ja vanhustenhuollossa riittää Porin seudulla töitä, sanoo Pasi Virtanen. jukka järvelä Mitä mieltä olet eläkeläisistä hoitotyössä? s. 54 Miksei, jos jaksaa ja haluaa, ainakin osa-aikaisena. Hyvin marginaalinen ryhmä. 10 2008 super 63

Kuulumisia 60-vuotiasta liittoa juhlittiin Kymen ja Etelä-Savon alueen superilaiset viettivät liiton 60-vuotisjuhlia Lappeenrannassa elokuun 26. päivä. Mukana oli 27 iloista jäsentä ammattiosastoista 706 ja 707. Onnittelut ja kiitokset vielä kerran! Kuvassa liittohallituksen jäsen Eija Väistö sekä hänen lisäkseen Anne Laatikainen, Soila Kilpeläinen-Kokko, Ulla Arponen, Virpi Riikonen, Tarja Halme, Kaarina Kärkkäinen, Seija Metsola, Senja Gert ja Riitta Juujärvi. Kuva Maritta Niemi. Viisitoista tuoretta lähihoitajaa Raahen aikuiskoulutuskeskuksesta valmistui viisitoista lähihoitajaa 3. syyskuuta. Kuvassa Paula Tikkala, Anne Pyhälä, Tea Lievonen, Merja Aitto-oja, Erja Limingoja, Anu Mattila, Anitta Mämmelä, Marjo Mäklin, Marketta Heikkilä, Minna Kankaala, Suvi Salmela, Katja Manninen, Auli Vares, Anna-Maria Saoudi ja Päivi Varpenius. Kotkan ammattiosasto täytti vuosia Kotkan ammattiosasto 707 täytti kolmekymmentä vuotta. Merkkipäivää juhlittiin 4. syyskuuta. Kuvassa ammattiosaston hallituksen jäsenet yhdessä merkkihenkilöiden kanssa. Alarivillä vasemmalta Pirkko Borman, Eila Eskelinen, Aino Lippo, Tarja Halme, Maritta Niemi. Takarivissä vasemmalta Seija Metsola, Jaana Halsas, Seija Piipponen-Pekkola, Keile Nurminen, Raija Haikala, Virpi Riikonen, Ritva Paronen, Kirsti Kolsi, Riitta Honkanen ja Ulla Arponen. Kuvan otti Reijo Niemi. 64 super 10 2008

Kuulumisia Lue, mitä superilaisille sattuu ja tapahtuu Leppävirralla vietettiin kesäpäiviä kutsut Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yhteiset kesäpäivät pidettiin ensimmäistä kertaa Leppävirralla 9. elokuuta. Tavoitteena on järjestää kesäpäivät vuosittain, ja ensi vuonna järjestysvuorossa voisi olla Pohjois-Karjala. Kesäpäiville tuli parikymmentä superilaista Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Saimme vieraaksemme myös edustajiston jäsenet Merja Ohvon Kuopiosta ja Marja Kiljusen Varkaudesta sekä liittohallituksen jäsenen Anne Villmanin Pyhäselältä. opiskelijat Mira Kyynäräinen ja Sari Alakoski järjestivät opinnäytetyönään selkokielisen ensiavun aakkoset -päivän Liedon Tapulikujan koululla. Päivän suunnittelemisen kaksikko aloitti jo viime vuonna. He pohtivat vastuualueitaan ja keräsivät tietoa dysfasiasta sekä afasiasta. Opiskelijat kertoivat kiinnostuneensa aiheesta, sillä he eivät pidä itseään kirjoittajatyyppeinä. Lisäksi oli mielenkiintoisempaa järjestää päivä ulkona ja tutustua oppilaisiin. Tavoitteena oli, että lapset oppivat soittamaan hätänumeroon ja toimimaan oikein hädän tullen. Koska ideana oli järjestää toiminnallinen ensiapupäivä, pyysivät opiskelijat paikalle Liedon vapaaehtoisen palokunnan, Turun poliisin ja Suomen Punaisen Ristin Turun osaston. Lapset kulkivat avustajien kanssa pienryhmissä ja tutustuivat hälytysajoneuvoihin. Turun poliisi kertoi liikenneturvallisuudesta. Leppävirran ammattiosasto 523:n puheenjohtaja Erkki Hynninen toivotti meidät tervetulleiksi, ja Anne Villman piti puheenvuoron ajankohtaisista asioista, jonka jälkeen tutustuimme muun muassa jäähalliin ja hiihtoputkeen. Myöhemmin vuorossa oli ohjattua tyhyliikuntaa ryhmissä. Hauskaa oli ja taisi siinä lämminkin tulla. Liikunnan jälkeen pääsimmekin nauttimaan vesileppiksen hyvästä ruuasta. Illalla juhlat jatkuivat karaokebaarin puolella. Liedon koululla opeteltiin ensiavun aakkosia Karaoke vauhditti iltaa Vapaaehtoinen palokunta esitteli autoaan ja kertoi pelastustapahtumista innokkaille kuuntelijoille. Lapsille opetettiin, miten ihminen käännetään tarpeen vaatiessa kyljelleen ja hengitystiet pidetään avoinna. opiskelijat kävivät selkokielellä läpi ensiapuohjeita ja tiedustelivat lasten omakohtaisia kokemuksia ensiavusta. Opiskelijat olivat tehneet koulun jokaiseen luokkaan jaettavaksi laminoidut ensiavun aakkoset -taulut. Ohjelman lopuksi lapset palkittiin yllätyspusseilla ja diplomeilla. Päivä oli onnistunut ja kehuja sateli joka puolelta. Tornion ao 104. Syyskokous pidetään 17.10.2008 alkaen klo 19 Pitoportaassa, Satamakatu 4. Kokouksessa valitaan ao:n puheenjohtaja ja hallitus toimikaudelle 2009 2010. Lisäksi hyväksytään vuosisuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2009. Tarjoilun järjestämiseksi ilm. tekstiviestinä 044 5091 607 tai sähköpostitse super104@superliitto.fi 15.10. mennessä. Kokoukseen osallistuneiden kesken arvotaan kaksi illallislahjakorttia ao:n pikkujouluun. Kuusankosken ao 709. Syyskokous 21.10.2008 klo 18 KAS:n Kokoushuone 2. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston purkaminen. Tervetuloa. Kouvolan seudun ao 708. Syyskokous 21.10.2008 klo 18, ravintola Kastanjapuisto, Oikokatu 4, Kouvola. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja ammattiosastojen yhdistyminen. Anjalankoksken ao 704. Sääntömääräinen syyskokous Inkeroisten Osuuspankin kokoustilassa 21.10.2008 klo 18. Esityslistalla on myös ammattiosaston purkaminen. Tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen 13.10. mennessä super704@superliitto.fi. Tervetuloa! Kuusamon ao 204. Syyskokous 30.10. klo 18. Sitovat ilmoittautumiset 17.10. mennessä Soilelle, puh. 040 5757 616, super204@ superliitto.fi tai Arjalle, puh. 040 7644 259, arjariitta.ronkainen@pp.inet.fi. Ilmoita mahdollinen erikoisruokavalio. Pöytyän seudun ao 643. Sääntömääräinen syyskokous 3.11.2008 klo 18, Ravintola Kestihovi Haverintie 12, Yläne. Ilmoittautumiset 27.10.2008 mennessä Sanna Eerikkilä puh. 050 5532 673 tai sanna.ee@luukku.com. Hallitus tuntia ennen. Helsingin sosiaalitoimen ao 819 järjestää jäsenilleen hemmotteluillan tiistaina 4.11.2008 os. Kellosilta 2 D (Itä-Pasila). Lisätietoa saatte osoitteesta http://ao819.superliitto.fi / sekä lokakuussa ilmestyvästä Sinfosta (Sosnet: Henkilöstö >> Lehdet ja tiedotteet ). Uudenkaupungin seudun ao 608. Sääntömääräinen syyskokous ti 4.11. klo 18, Männäisten tupa, Kalanti. Ao tarjoaa iltapalan ja kakkukahvit. Ilm. 27.10. mennessä Tarjalle, puh. 050 3060 565 tai Matleena (02) 8451 2800. Helsingin yksityisten ja valtion laitosten ao 815. Jäsenistöllä mahdollisuus lähteä katsomaan Paukkurauta Tarja ja huuliharppukostaja, Komediateatteri Areena 8.11. klo 19. Ruokailu ennen esitystä. Ilmoittautumiset 6.10. mennessä Maila Inget-Choukri, klo 15.30 19.30, puh. 041 5326 397 tai 050 3061 677. 10 2008 super 65

Keski-Karjalan ao 510. Syyskokous ja pikkujoulu 8.11.2008 alkaen kokouksella klo 17 Pajarinhovissa Kiteellä. Ystävä/puoliso voi osallistua pikkujouluun itsemaksavana. Ammattiosasto maksaa jäsenille ruokailun. Tanssilipun jokainen kustantaa itse. Ennakkoilmoittautumiset tilavarauksen vuoksi 10.10. mennessä Paulalle puh. 0400 771 301. Helsingin yksityisten ja valtion laitosten ao 815. Sääntömääräinen syyskokous 19.11.2008 klo 17, Wanhan tanssikellari, Kaivopiha, Helsinki. Ilmoittautumiset 3 4.11. klo 17 20, puh. 050 3584 070/Reija Heine. Ruokatarjoulu. Jyväskylän ao 413. Tervetuloa ammattiosastomme 30-vuotisjuhliin, Ravintola Priimus, Taulumäentie 45, pe 21.11. klo 18. Ilmoittaudu 14.11. mennessä Sari Puikkoselle, sari. puikkonen@jkl.fi tai puh. 050 5158 311 tai Mirja Ojala, puh. 044 5331 289. Oulun yksityisten laitosten ao 229 järjestää syyskokouksen ja pikkujoulut ravintola Sokeri-Jussissa 28.11.2008. Syyskokous alkaa klo 17.30 ja pikkujoulu heti kokouksen jälkeen noin klo 19. Ilmoittaudu Jani Koskelle 14.11. mennessä jani.koski@caritas-saatio.fi, puh. 050 4344 144. Lähetä kuulumiset ja kutsut joulukuun SuPer-lehteen 4.11. mennessä ja tammikuun lehteen 3.12. mennessä. in memoriam Eläkepäivien viettoon Helena Finnilä jäi eläkkeelle Keski-Pohjanmaan keskussairaalan neurologian osastolta yli 30 vuoden työrupeaman jälkeen. Eläkepäivät alkoivat vauhdikkaasti Pihlajan Uralin kyydissä. Työkaverit neurolta toivottavat Helenalle leppoisia eläkepäiviä! K-PKS os. 12 henkilökunta Hämeenlinnassa onnistunut kurssitapaaminen Hämeenlinnan apuhoitajakurssi 34 kokoontui yli 42 vuotta valmistumisen jälkeen. Onnistuneet kurssitreffi t järjestettiin 8. huhtikuuta Hämeenlinnan Vaakunassa. Muka olivat Marjatta, Maija, Helena, Eila, Marjatta, Sirkka, Lahja, Eila ja Tuula. Kyrösjärveläiset tempaisivat Ikaalisten torilla Sisko Kaarina KUKKOHOVI s. 10.7.1941 k. 12.6.2008 Aurinko laskee, jo pitenee varjot, aika on eron ja jäähyväisten. Poissa on ystävä kallehin. Niin kaunis on maa, niin korkea taivas, soi lintujen laulusta kukkiva kunnas ja varjoisat veet. Pidetyn työkaverin ja hyvän hoitajan muistoa kunnioittaen Muhoksen Ryhmäkodin henkilökunta ja asukkaat Kurssitoverit tapasivat näköalatornissa Terveiset kaikille SuPer-lehden lukijoille Yyterin näköalatornista Porista, jossa ryhmämme PH -91, 1P vietti 15-vuotistapaamista toukokuussa. Oli mukava nähdä, vaihtaa kuulumisia, nauttia hyvästä ruuasta ja upeista merimaisemista. Tapaamisiin taas viiden vuoden päästä! Hyvää syksyä kaikille toivovat Tarja, Anita, Eira, Maarit, toinen Maarit, Anneli, Anja, Eija ja Ulla-Maija. SuPerin juhlavuoden kunniaksi Kyrösjärven ammattiosaston jäsenet järjestivät jo viidennen kerran toritapahtuman Ikaalisten torilla 25. kesäkuuta. Tapahtuman aikana jäsenet tekivät maksutta verensokerin ja verenpaineen mittausta. Samalla myytiin arpoja, joiden tuotto menee ammattiosaston jäsenten virkistystoimintaan. Iloista, reipasta mieltä ei kolea sääkään haitannut. 66 super 10 2008

Haapavedellä jaettiin hopeiset ansiomerkit ristikkoratkaisu 9/2008 Aktiivijäsenet palkittiin T Y T T Ö A J A T A L A I L O S O K I U K A I N E N A N T I N O A K L I T S E A I K T Y O N O M I SAVETA EL I SA L S N I A S N I V E L P S I I T ARS I H I EMAN TOLA POT I L AS NORO I STAN VA I N MUUTOS I A K A L S A E T T O N E T A N K A O T S O N I R T J O E T T U U S N O I T A P A T I O T M K A A S O I S O T A P A T I A A A M I ET LA TOS I VASTUS N I L A U R S U L A T O T I A N A T O M I A T T O O S A T Vietimme Siikalatvan Seutukunnan ammattiosaston juhlia Haapavedellä Ruustinnanhovissa 16. elokuuta. Kuvassa vasemmalla ammattiosastomme ensimmäinen puheenjohtaja Rauha Viio. Juhlissamme muistimme pitkäaikaista ja aktiivista toimijaamme Seija Huurinaista hänen jäädessään eläkkeelle. Juhlapuhujana toimi Paula Halonen, joka toi juhliin SuPerin tervehdyksen. Luovutimme kahdeksan hopeista ansiomerkkiä ansioituneille jäsenillemme. Merkin saivat Kaarina Kolehmainen, Anja Malkavaara, Tuulikki Råman, Seija Ikola, Mirja- Liisa Turpeinen, Sanna Äijälä, sekä kuvasta puuttuvat Seija Nikumatti ja Elli Punkeri. Merkit luovutti ammattiosastomme puheenjohtaja Mervi Lesonen, kuvassa oikealla. Sanna Äijälä SuPer-lehden syyskuun ristikkokisan voitti Hilkka Kortesuo Paimiosta. Lämpimät onnittelut! mitä mieltä? SuPer-lehden syyskuun Mitä mieltä? -kysymykseen vastanneiden kesken arvottiin kaksi SuPerin tuotepalkintoa. Palkinnot lähtevät Ira Tiikkoselle Kuopioon ja Johanna Vähätalolle Turkuun. Vuoden 2001 Terve Sos-messuilla yli tuhat messuvierasta allekirjoitti SuPerin osastolla vetoomuksen lähihoidon puolesta. Adressilla haluttiin kiinnittää valtiovallan huomio sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määrään ja työssä jaksamiseen. Kuopiolaiset lähihoitajaopiskelijat ja heidän opettajansa sekä runsas joukko superilaisia veivät adressin kulkueena Kuopion kaupungintalolle. Marssin aikana ja kaupungintalon edessä huudettiin myös iskulauseita, kuten Lähin hoitaja tärkein hoitaja. 10 2008 super 67

toimisto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Puhelinvaihde (09) 2727 910 puheenjohtaja Juhani Palomäki p. 2727 9121 puheenjohtajan sihteeri Sari Äikäs p. 2727 9122 telefax (09) 2727 9220 Yleishallinto telefax (09) 2727 9120 pääsihteeri Markku Silvennoinen p. 2727 9123 tiedotuspäällikkö Sari Tirronen p. 2727 9162 tiedottaja Sari Järvinen p. 2727 9138 järjestöpäällikkö Raija Moilanen p. 2727 9136 järjestöasiantuntija Tiina Eteläaho p. 2727 9134 järjestöasiantuntija Reita Johansson p. 2727 9137 järjestöasiamies Anne Meriläinen p. 2727 9113 koulutussihteeri Marianne Ronkainen p. 2727 9124 sihteeri Aira Silvasto p. 2727 9135 Talous- ja henkilöstöyksikkö telefax (09) 2727 9120 talous- ja henkilöstöjohtaja Anne Panttila p. 2727 9127 asiakaspalvelusihteeri Merja Poikselkä-Takala P. 2727 9294 henkilöstösihteeri Kirsi Kauppinen p. 2727 9126 kirjanpitäjä Leena Luostarinen p. 2727 9128 laskentasihteeri Mervi Härkönen p. 2727 9125 laskentasihteeri Heli Utter p. 2727 9129 toimistopalvelusihteeri Kaarina Laintila p. 2727 9118 Edunvalvontayksikkö puhelinpalvelu (09) 2727 9160 ma pe klo 9 15 telefax (09) 2727 9120 johtaja Anne Vaarno p. 2727 9167 yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens p. 2727 9163 vastaava edunvalvonta-asiamies Juhani Oinonen p. 2727 9132 edunvalvonta-asiamies Riitta Lehtovirta p. 2727 9165 edunvalvonta-asiamies Eila Koponen p. 2727 9116 edunvalvontasihteeri Raija Mommo p. 2727 9117 edunvalvontasihteeri Sari Kaartoaho p. 2727 9179 lakimies Merja Hyvärinen p. 2727 9166 lakimies Tuomas Hyytinen p. 2727 9119 lakimies Mari Stenberg p. 2727 9161 lakimies Karoliina Partanen p. 2727 9131 lakimies Anna-Reetta Friipyöli p. 2727 9133 lakimies Riitta Saarikoski p. 2727 9114 tutkija Terttu Kullas p. 2727 9159 koulutussihteeri Tarja Sundqvist p. 2727 9164 Jäsenyksikkö puhelinpalvelu (09) 2727 9140 ma pe klo 9 15 jäsensihteerit Piia Partanen, Päivi Askolin, Paula Wirén, Katja Sirkiä, Irma Dahlbacka, Tiina Pertilä ja Milena Partanen telefax (09) 2727 9155 palveleva sähköposti: jasenrekisteri@superliitto.fi Kehittämisyksikkö telefax (09) 2727 9120 johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171 suunnittelija Leena Kaasinen-Parkatti p. 2727 9151 suunnittelija Sari Erkkilä p. 2727 9152 suunnittelija Soili Nevala p. 2727 9157 suunnittelija Lena Öhman-Jokinen p. 2727 9153 suunnittelija Paula Soivio p. 2727 9156 opiskelija-asiamies Mari Niemi-Saari p. 2727 9150 sihteeri Raili Nurmi p. 2727 9172 sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298 SuPer-lehti telefax (09) 2727 9120, super-lehti@superliitto.fi johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171 päätoimittaja Leena Lindroos p. 2727 9174 taittava toimittaja Jukka Järvelä p. 2727 9176 toimittaja Marjo Sajantola p. 2727 9173 toimittaja Sonja Kähkönen p. 2727 9175 sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298 Tietohallintayksikkö johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171 tietohallinta-asiantuntija Kristina Vuorenmaa p. 2727 9145 mikrotukihenkilö Irja Nevala p. 2727 9158 sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298 atk-tuki: atk-tuki@superliitto.fi Työttömyyskassa postiosoite: PL 117, 00521 Helsinki käyntiosoite: Kellosilta 3 internet: www.supertk.fi (24h) palvelunumerot: (09) 2727 9377 ja (09) 2727 9399 ma pe klo 9 15 sähköpostit: tkpalvelu@supertk.fi tai etunimi.sukunimi@supertk.fi telefax (09) 278 6531 johtaja Tuulia Laitalainen p. (09) 2727 9310, gsm 050 310 1210 SuPer myös internetissä: www.superliitto.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@superliitto.fi

supersvenska översättningar jonna söderqvist Kommunalvalet är välfärdsval ordförande juhani palomäki Den 26 oktober väljer vi i kommunerna igen beslutsfattarna, som skall dryfta de lokala utmaningarna. I det här valet har social- och hälsovården, speciellt äldreomsorgen, lyfts starkt fram i diskussionerna. I olika förfrågningar ligger de här temana i toppen av listan över vad kommuninvånarna oroar sig för. Oron är förståelig och den är också befogad. SuPer har utrett situationen inom äldreomsorgen i Finland. 20 orter övervakas noggrant av SuPer och en del är mål för till och med hårda åtgärder. Vi måste äntligen få äldreomsorgen till den nivå som den skall vara på i en välfärdsstat. Också hälsocentralverksamheten oroar medborgarna och i all synnerhet tryggandet av tjänsterna, vilket ju betyder att det måste finnas tillräckligt med utbildad personal. Hälsocentralerna måste göras mycket mer lockande. Inom dagvården rör man sig på en del orter på gränsen till olagligheter. Grupperna får inte någonstans vara större än att man kan garantera en trygg vårdmiljö och ett tillräckligt stöd för barnets utveckling. I det stora hela är vårdbranschens utmaning ledarskap. I dagens läge godkänner inte arbetstagarna dåligt ledarskap, utan söker sig till andra ställen, till och med till andra sektorer. Ett rättvist och jämlikt ledarskap, värdering av allas arbete, ett mänskligt och vänligt bemötande samt ett handlingssätt som stöder orken, är metoder för att lyckas i konkurrensen, som också vårdbranschen i fortsättningen måste fästa mera uppmärksamhet vid. Beklagligt ofta tar man itu med missförhållanden först när något uppskakande och oåterkalleligt sker. De åtgärder som i det skedet behövs är ofta omfattande. Jag hoppas att beslutsfattarna är tillräckligt modiga för att lyssna till vad experterna på fältet har att säga och fatta beslut som långsiktigt bygger upp välfärden. Kommunalvalet är möjligheten att påverka. I den egna kommunen fattas de viktiga besluten som påverkar vardagen och framtiden. Utnyttja din röst, varje röst avgör! God valoktober. supersvenska

Mycket för mycket Kommunsammanslagningarna påverkar en del av fackavdelningarna text jukka järvelä leena lindroos För tillfället lever vi årets mest hetsiga tid. Utöver det normala arbetet försöker vi hinna med allt det som i verksamhetsplanerna är tänkt att skall bli gjort ännu det här året. Samtidigt görs nya verksamhetsplaner för nästa år och på många orter förnyas planerna grundligt. Vid årsskiftet genomförs 32 kommunsammanslagningar och 99 kommuner är med i dem. Efter att de genomförts finns det i vårt land 348 kommuner. Förändringarna på kommunfältet påverkar också flera av förbundets fackavdelningar och deras verksamhetsområden och verksamhet. De här reformplanerna är i finslipiningsskedet och i praktiken märker man av förändringarna senast i början av nästa år. Kommunalvalet hålls den här månaden. Vi väljer sammanlagt10 412 kommunfullmäktigeledamöter som skall besluta om vårt land. Rekordmånga SuPer-medlemmar ställer upp i år och i det här numret har vi en sammanställning över kandidaterna, drygt hundra medlemmar skickade sina kandidatuppgifter till oss. De är experter på situationen inom hälsovården i den egna kommunen och därför är det mer än önskvärt att de får största möjliga stöd och möjligheten att påverka beslut. Runtom i landet pågår flera allvarliga nedskärnings-, permitterings- och uppsägningsprocesser. Man försöker få till stånd inbesparingar genom omöjliga ekvationer på gränsen till olaglighet. Vi har tagit itu med de här missförhållandena och SuPer-aktiviteten syns i hela Finland. Det ordnas också 30 medlemskvällar, huvudsakligen i november. Tidtabellen för dem finns i den här tidningen, så redan nu kan man skriva in tidpunkten för den egna regionens medlemskväll i kalendern. Allt det nyss nämnda är verksamhet som kräver aktivitet och deltagande och som ger mycket gott då det lyckas. För mycket den här hösten är skoltragedin som upprepades från förra året. När vår tidning gick i tryck var det bara ett par dagar sedan tragedin hade inträffat och hela landet var tyst av chock. Kollektivt hoppas vi att de ungas nära och anhöriga orkar fortsätta framåt i livet och att de studerande, trots det skedda, tror på sig själva, på sin bransch och på framtiden. 99 kommuner är med i de omfattande kommunsammanslagningarna som genomförs i början av året. Det påverkar också verksamheten i en del av SuPer-medlemmarnas fackavdelningar. Det här året finns det ännu 415 kommuner, medan antalet i början av nästa år kommer att sjunka till 348 kommuner på grund av sammanslagningarna. Flest sammanslagningar sker det i Saloregionen där de nio grannkommunerna ansluts till den nya staden Salo. I SuPers fackavdelningar har man redan börjat förbereda sig för möjliga förändringar. Hur påverkas SuPers fackavdelningar när kommunerna sammanslås, Markku Silvennoinen, SuPers generalsekreterare? Det behövs förändringar i fackavdelningarnas stadgar, när fackavdelningens verksamhetsområde ändras. Möjligen kan namnet också förändras. I vissa situationer kan det finnas behov av att slå ihop fackavdelningar, varvid en del av dem upphör. I vissa fall flyttas medlemmarna från en fackavdelning till en annan. Och i vissa fall fortsätter fackavdelningar sin verksamhet som förut. I alla de kommuner som drabbas av förändringar kommer förtroendemanna-, arbetsskydds- och fackföreningsverksamheten att omorganiseras. När börjar man märka av förändringarna i fackavdelningarna? Förbundets kansli gör som bäst utredningar tillsammans med fackavdelningarna. Förändringarna syns i praktiken i slutet av det här året och i början av nästa. Hur informeras medlemmarna? Förbundets kansli och fackavdelningarna har hand om informationen i alla regioner och informerar medlemmarna om tillvägagångssättet. Medlemmarna bestämmer på fackavdelningens möten om de möjliga förändringarna. Vad är det besvärligaste i den här processen? Att personalen inte har tagits tillräckligt mycket med i förberedelserna. Tror du att förändringarna i fackavdelningarnas verksamhet kommer att förlöpa väl med tanke på medlemmarna och förbundet? Jag tror att SuPer-medlemmarna tillsammans med förbundets kansli kan sköta den här saken lika galant som andra projekt. supersvenska

Terttu Mattila och Anneli Valli delar ut mat. 70-åringarna Terttu Mattila och Anneli Valli tar arbetsturer ännu som pensionärer Vi arbetar för att vi njuter av det text sonja kähkönen bild jukka järvelä Terttu Mattila och Anneli Valli har all orsak att fi ra i slutet av oktober, eftersom det då är 50 år sedan de blev utexaminerade hjälpsköterskor. Trots att de redan njuter av pensionärslivet, ger arbetet omväxling i vardagen. Det är full fart på bäddavdelningen vid Asikkala hälsocentral. Det är dags för morgontvätt och förutom de fastanställda arbetar också Terttu Mattila och Anneli Valli. De pratar glatt med varandra medan de arbetar och leendet leker på läpparna. De är guld värda. Det är fantastiskt att de vid behov kan hoppa in. Båda två är bekanta arbetstagare här och vi tycker alla om dem, berömmer biträdande avdelningskötare Maarin Palm. vänner sedan kurstiden Terttu Mattila och Anneli Valli blev bekanta under inträdesförhören till Helsingfors hjälpsköterskeskola och utexaminerades samtidigt år 1958. Sedan dess har duon hållit kontakt. Efter att Mattila blev färdig hjälpsköterska, arbetade hon på gynekologiska avdelningen vid stadssjukhuset och på en privatmottagning i Lahtis. Senare blev hon intresserad av arbetet som tandsköterska och fungerade som hälsofostrare i tretton år. Asikkala hälsostation blev bekant i början av 1990-talet när hon frågade arbetsgivaren om de hade behov av inhoppare och på bäddavdelningen fick hon grönt ljus. Anneli Valli gjorde en lång karriär inom sjukvården. Till hennes stora förtret var hon tvungen att gå i sjukpension år 1992. Jag har ända sedan jag var barn velat bli vårdare och branschen har alltid legat mitt hjärta nära. Det var ett hårt slag när ryggen började krångla och när jag till slut fick utlåtandet att jag inte kunde jobba längre. När Valli hade spenderat fl era år hemma, lockade Mattila henne att flytta till Lahtis. Kort efter det frågade hon sin vän om hon ville följa med till Asikkala. Anneli prövade på arbetet och konstaterade att det kändes bra och att ryggen också mådde bättre. omväxling på fritiden Terttu Mattila tar sex, sju arbetsturer per månad. Anneli Valli tar ibland en gång i veckan turer, men oftast ett par dagar per månad. Arbetet på bäddavdelningen är en viktig del i livet för båda. Det piggar upp och genom arbetet känner de sig ännu behövda. Jag bor ensam, så arbetet är uppiggande omväxling i vardagen. Jag tar arbetsturer beroende på hur jag orkar, berättar Anneli Valli. Och visst motiverar också en liten extrainkomst till att arbeta. Mattila konstaterar att hon inte alls tog tur eller veckoslutsarbete under arbetsåren och att pensionen därför är rätt låg. Men enligt båda handlar det ändå i allra största grad om att de njuter av arbetet. Det är belönande när man kan ge en annan människa ömhet och omsorg och få en annan att känna sig lite bättre till mods. ännu finns det ork Ibland knorrar familjerna lite om damernas arbetsiver. Barnen bryr sig om hur föräldrarna orkar och Terttus man saknar sällskap hemma. Vi skulle inte orka jobba varje dag, och inte ens idas. Det lockar inte alls att stiga upp klockan halv sex för att fara på jobb. När väckarklockan börjar ringa, undrar jag varje gång om jag är lite fånig som håller på med sådant här, skrattar Mattila. Men hur länge tänker hjälpsköterskorna ännu stanna i arbetslivet? Femtio år till! skämtar Terttu. Så länge som vi orkar och så länge som vi är välkomna. När man inte orkar längre, måste man själv förstå att sluta, betonar Anneli. supersvenska

Klassträff efter 40 år För 40 år sedan den 21 augusti dimitterades kurs 17 från Vasa Hjälpsköterskeskola. Efter ett års studier stod 30 utbildade hjälpsköterskor redo att starta karriären i olika delar av landet, några styrde till och med kosan mot Sverige och Norge. Återseendet blev glatt när kursdeltagarna efter fyra årtionden träffades igen, mycket hade ju hänt på vägen. Agneta Wärna och May Forsberg gjorde ett fint detektivarbete och 28 personer hittades och fick inbjudan till kursträffen i Jakobstad den 16 augusti. Sorgligt var att två hade avlidit och deras minne hedrades med två tända ljus. Det var ett glatt möte med kursens flickor, 19 personer kom till träffen från södra Finland och från Sverige. Häpnaden var stor när värdinnan Agneta tog emot oss i vår elevdräkt som vi efter många år igen fick beundra. Vi kunde bara konstatera att den var vacker och proper. Det tog inte länge förrän spänningen släppte och alla pratade om kurstiden, livet i dag med familj och om arbetsplatser. Flera av oss njöt av att det glada pensionärslivet, men innerst inne var vi lika unga som för 40 år sedan. Alla fick i tur och ordning tala om sitt liv i dag. Några hade bytt yrke och sadlat om till sjukskötare, tandskötare, fotvårdare och läkarsekreterare, men ungefär 20 hade fortsatt arbeta som hjälpskötare. Vädret var vackert och maten, som avnjöts på musikcafét After Eight, var utmärkt. Kvällen avslutades med att värdinnorna fick stort tack för ett fantastiskt arrangemang och med beslutet att nästa träff redan blir om tre år. MEDLEMSKVÄLLAR Åland ti 18.11. kl. 18.30 21 Hotel Park, Norra Esplanadgatan 3, tel. (018) 141 130 Anmälan senast 12.11. solveig.ehnstrom@superliitto.fi eller tel. 040 573 1712 Karis ons 12.11. kl. 19.00 21.00 Café Portmanskan, Köpmansgatan 11, tel. (019) 230 053 Anmälan senast 6.11. solveig.ehnstrom@superliitto.fi eller tel. 040 573 1712 Vasa ti 11.11. kl. 19.00 21.00 Radisson SAS Royal Hotel, Hovrättsesplanaden 18, tel. 020 1234 720. Anmälan senast 5.11. solveig.ehnstrom@superliitto.fi eller tel. 040 573 1712 Personerna högst upp från vänster: Margit Rosengård, Rigmor Sandström (Holmbohm), Gun Tjäru (Häggblom), Regina Mattas (Styris), Britta Borgmästars-Lehto (Borgmästars). Mellersta raden från vänster: Eivor Nybäck (Bredbacka), Margaretha Lindblad (Berglund), Solveig Åkerlund (Stenbäck), Kaija Grannas (Sillander), Anita Bergfors, Rosita Karlsson (Ahlsved), Britta Svarvars, Ulla Östergård (Rausk), Stina Sandberg (Wistbacka), Christina Granholm (Mattsson). Nedersta raden från vänster: Kerstin Arkela (Widd), May Forsberg (Boman), Regina Ahlnäs, i elevdräkten Agneta Wärnå (Wannäs), Barbro Rabb (Källberg). ger service till svenskspråkiga personer med utvecklingsstörning. Vi behöver till Boendeverksamheten i mellersta Nyland Vårdare och vårdbiträden till våra gruppbostäder i Helsingfors, Esbo, Grankulla och Kyrkslätt. Vi kan erbjuda ett givande och intressant arbete i klientens hem till dig som tycker att du har något att ge omsorgen. Arbetsuppgifterna är varierande och uppbyggda utgående från klienternas individuella behov. Möjlighet finns till fortbildning, läroavtalsutbildning o.dyl. Ring regionala ledaren Susanne Ahlqvist tfn 044-3581169 för närmare information. Behörighet för vårdare: lämplig utbildning är närvårdarexamen eller motsvarande. Skriftliga ansökningar med CV och sedvanliga bilagor sänds till Kårkulla skn, Lönnrotsgatan 17 B 6, 00120 Helsingfors. Ansökningarna skall vara framme senast 21.10.2008 och returneras inte. Du kan fylla i en öppen ansökan på vår hemsida www.karkulla.fi BARBRO RABB supersvenska