Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa työympäristössä

TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-01075-08 13.2.2008 HenRI-hankkeen loppuraportti Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa työympäristössä Kirjoittajat: Tuija Luoma, Minna Nissilä, Mervi Murtonen, Riku Vuorinen Luottamuksellisuus: Julkinen

2 (19) Alkusanat Tässä raportissa esitellään vuosina 2006 2008 käynnissä olleen Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa työympäristössä (HenRI) -hankkeen toteutus ja keskeiset tulokset. Hankkeessa tuotetut yritysten käyttöön tarkoitetut työvälineet ja muu aineisto on julkaistu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston ylläpitämässä Työsuojelutietopankissa. Henkilöturvallisuuteen räjähdysvaarallisessa työympäristössä keskittyneen HenRI-hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli kehittää yritysten käyttöön toimintamalli ja työvälineitä, joiden avulla yritykset voivat parantaa räjähdysvaarallisissa työympäristöissä toimivien ja työskentelevien ihmisten turvallisuutta. Hankeen toteuttivat VTT, Tampereen teknillinen yliopisto ja Työterveyslaitos yhdessä hankkeeseen osallistuneiden yritysten kanssa. Yritykset edustivat kemian-, petrokemian- ja räjähdeteollisuutta sekä Ex-tiloissa käytettävien valaisimien ja suoja-asujen valmistajia ja huoltajia. Hanketta rahoittavat VTT, Työsuojelurahasto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä mukana olleet yritykset. Hankkeen johtoryhmä osallistui hankkeen sisällön työstämiseen aktiivisesti, mistä kiitos heille! Johtoryhmän jäseniä olivat: Tarja Olander, Borealis Polymers Oy, Tarmo Rintala, Centaurea Oy, Jaakko Saarinen, EURENCO Vihtavuori Oy, Hannu Hytti, Oy Forcit Ab, Mari Kuukkula, Image Wear Oy, Lauri Siirama, Kemira GrowHow Oyj, Juha Saastamoinen Kemira GrowHow Oyj, Tuula Lahti, Kiilto Oy, Anna-Leena Hyytiäinen, Lindström Oy, Harry Ahrenberg, Nammo Lapua Oy, Terho Suna, Neste Oil Oyj, Juhani Oksanen, Neste Oil Oyj, Tapio Leppinen, Raikka Oy, Hannu Alén, STM, Peter Rehnström, TSR, Helena Mäkinen, TTL, Kaija Leena Saarela, TTY, Tuija Luoma, VTT ja Pekka Maijala, VTT. Johtoryhmän työskentelyyn osallistui asiantuntijan roolissa myös Juha Liimatainen, Tukes. Edellä mainitut yritykset antoivat lisäksi työpanostaan ja asiantuntemustaan hankkeen käyttöön. Yrityksissä toteutettiin riskianalyysejä, mittauksia, haastatteluja, kyselyjä ja koulutuksia, jotka kaikki olivat merkittävästi vaikuttamassa HenRI-toimintamallin sisältöön. Kiitokset kaikille hankkeen toteutukseen osallistuneille henkilöille! Tampereella 13.2.2008 Tekijät

3 (19) Sisällysluettelo Alkusanat 2 1 Johdanto 4 2 Tavoite 5 3 Hankkeen toteutus 6 3.1 Hankeorganisaatio 6 3.2 Osatehtävät 6 3.2.1 Nykytilanteen tarkastelu 7 3.2.2 Yrityskohtaiset case-analyysit 8 3.2.3 Toimintamallin kehitystyö 10 3.2.4 Kohteen tarkastelu ja koulutustarpeen kartoittaminen 12 3.2.5 Koulutusmateriaali ja ohjeistus 14 4 Hankkeen tulokset ja niiden hyödyntäminen 17 5 Yhteenveto 19 Liitteet: 1. HenRI-työpohjat 2. HenRI-koulutusmateriaali 3. HenRI-turvallisuusohjeet

4 (19) 1 Johdanto Räjähdysvaarallisella työympäristöllä tarkoitetaan huonetta, sen osaa tai muuta rajoitettua sisä- tai ulkotilaa, jossa räjähdysvaaran voi aiheuttaa ilmaan sekoittunut palava kaasu, palavan nesteen höyry tai sumu, palava pöly tai varsinainen räjähdysaine. Räjähdysvaarallisia Extiloja voi työympäristönä olla mm. kemianteollisuudessa, puu-, elintarvike- ja lääketeollisuudessa sekä maataloudessa. Räjähdysvaaraa voi esiintyä myös energian tuotannossa, jätevesihuollossa, kaasunjakelussa tai metallin työstössä. Sopivassa suhteessa ilmaan tai muuhun palamista ylläpitävään aineeseen sekoittuneet syttyvät pölyt, höyryt ja kaasut voivat räjähtää. Seoksen syttyminen vaatii riittävän energian omaavan syttymislähteen. Syttymislähteenä voi toimia esimerkiksi henkilöiden toiminta tai varusteet (staattinen sähkö), koneet, laitteet, työkalut (sähköinen tai mekaaninen kipinä), avotuli, kuumat pinnat jne. Poistamalla tai rajoittamalla mitä tahansa kolmesta tekijästä (palava aine, hapetin, syttymislähde) voidaan tulipalon tai räjähdyksen mahdollisuutta pienentää. Räjähdysvaarallisessa ympäristössä staattisen sähkön purkaukset voivat olla vaarallisia, sillä ne voivat suoranaisesti aiheuttaa räjähdyksen toimimalla räjähdyskelpoisten ilmaseosten syttymislähteinä [STAHA-teknologiaohjelman loppuraportti, TSR 97341] 1. Työntekijä voi omalla toiminnallaan aiheuttaa purkauksen, jonka energia on riittävä sytyttämään kaasuja, höyryjä ja jopa herkimpiä pölyjä, vaikka hän itse ei välttämättä edes näe tai kuule purkausta. On todettu, että esimerkiksi sähköistyneet suoja-asut voivat aiheuttaa vaarallisia purkauksia räjähdysherkässä ympäristössä. [Luoma & Paasi, TSR 103110] 2. Räjähdysvaarallisia ympäristöjä koskee 1.9.2003 voimaan tullut ATEX (Atmosphères Explosibles) -direktiivi. Sen tarkoituksena on mm. suojella räjähdysvaarallisissa tiloissa työskenteleviä ihmisiä, yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten tilojen ja niissä käytettävien koneiden ja laitteiden turvallisuusvaatimuksia. Suomessa ATEX-direktiivin vaatimukset sisältyvät kesäkuussa 2005 voimaan tulleeseen lakiin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005). Työturvallisuuslakiin (738/2002) sisältyvät yleiset työpaikan turvallisuusvaatimukset koskevat tietysti myös räjähdysvaarallisia ympäristöjä. Työturvallisuuslain mukaisesti henkilöturvallisuus tulee ottaa huomioon mm. riittävin ohjeistuksin ja suojaimin sekä kouluttamalla ja opastamalla henkilöstöä. Lainsäädäntö ei kuitenkaan anna käytännön ohjeita, millä tasolla ja millä tavalla tämä tulee toteuttaa, jotta henkilöturvallisuus olisi otettu huomioon riittävästi. Ohjeistusta löytyy laitteista ja tiloista sekä tuotantotilojen sijoittelusta. Sen sijaan henkilöturvallisuuden hallinta kaikki osatekijät huomioon ottavana kokonaisuutena ja henkilöturvallisuuden hallinnan käytännön toteutus ei niistä suoraan selviä. Teollisten työpaikkojen turvallisuus on laaja kokonaisuus. Niin myös henkilöön kohdistuvia riskejä räjähdysvaarallisissa ympäristöissä tulisi tutkia kokonaisvaltaisesti. Henkilöturvallisuuteen vaikuttavat useat eri tekijät: työntekijän toiminta ja toiminnan ohjeistus, suojavaatetus, työntekijän varusteet ja mukanaan kuljettamat tavarat, tilojen ja laitteiden turvallisuus, vierailijoiden käyttäytyminen ja vaatetus jne. Räjähdysvaarallisissa tiloissa räjähdysvaara on kuitenkin vain yksi monista henkilöihin työssä kohdistuvista vaaroista. Turvallisuussuunnitte- 1 STAHA-teknologiaohjelman loppuraportti. 1999-2002. Staattisen sähkön hallinta. Teknologiaohjalma-raportti 8/2003. Tekes 2 Luoma, T. & Paasi, J. 2005. ESD-asujen oikea käyttö. Raportti nro BTUO45-051360. VTT Tuotteet ja tuotanto. 15 s

5 (19) lussa tulee ottaa kattavasti huomioon myös muut työn tekemisen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Räjähdysvaaran torjunta ei rajaudu pelkästään yhden työkohteen työturvallisuuteen. Pahimmillaan räjähdyksen vaikutukset voivat ulottua kauas ympäristöön ja usean yrityksen toimialueelle. Lisäksi on tärkeää huolehtia satunnaisesti räjähdysvaarallisissa tiloissa käyvien henkilöiden (vierailijat, tavarantoimittajat, huoltomiehet, siistijät, muut palveluntarjoajat) turvallisuudesta ja toisaalta tiedostaa ja minimoida myös näiden henkilöryhmien aiheuttamat riskit. Räjähdysvaarallisessa ympäristössä henkilön toiminnalla on suuri vaikutus työn riskeihin. Puutteet opastuksessa tai ohjeistuksessa tai ajan myötä turvattomaan suuntaan ajautuvat työtavat voivat johtaa vaaratilanteiden syntymiseen. Räjähdysvaaraa aiheuttavat kemialliset reaktiot, mahdolliset syttymislähteet tai muut vaaratilanteisiin johtavat mekanismit eivät ole useinkaan uusille työntekijöille entuudestaan tuttuja. Siksi koulutus ja opastus räjähdysvaaraan liittyvistä perusasioista sekä oikeista työtavoista räjähdysvaarallisessa työympäristössä on välttämätöntä. Perusteellinen alkukoulutus ja perehdytys eivät kuitenkaan poissulje sitä, etteikö kokeneidenkin työntekijöiden työtapoihin ja osaamiseen tulisi vaikuttaa koulutuksen ja opastuksen avulla. Räjähdysvaarallisessa ympäristössä on tärkeää, että työntekijä osaa sekä valita oikeat työmenetelmät että käyttää suojaimia oikein. Henkilöturvallisuuden osalta tulisi huomioida mm. suojainten toimivuus useasta eri näkökulmasta sekä kouluttaa työntekijät toimimaan oikein. Esimerkiksi suoja-asut eivät saisi aiheuttaa räjähdysvaaraa sähköistyessään. Toisaalta monessa työkohteessa niiden tulisi suojata henkilöä esimerkiksi kemikaaliroiskeilta [TSR 94250] 3 ja palovammoilta. 2 Tavoite Henkilöturvallisuuteen räjähdysvaarallisessa työympäristössä keskittyneen HenRI-hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli kehittää yritysten käyttöön toimintatapoja ja työvälineitä, joiden avulla yritykset voivat parantaa räjähdysvaarallisissa työympäristöissä toimivien ja työskentelevien ihmisten turvallisuutta. Hankkeessa tarkasteltiin räjähdysvaarallisen ympäristön henkilöturvallisuutta laajana kokonaisuutena ja se kytkettiin yritysten kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan. Lähtökohtana oli ajatus, että henkilöriskejä tulee tarkastella kokonaisuutena useasta eri näkökulmasta, koota nämä osat yhteen sekä muodostaa niistä toimintamalli oikea tapa toimia räjähdysvaarallisessa ympäristössä. HenRI-hankkeessa keskityttiin tarkastelemaan räjähdysvaarallisten työympäristöjen työtehtäviä ja -ympäristöjä sekä henkilöstöön liittyviä riskejä henkilönsuojaimien ja suojavaatteiden oikeita valintaperusteita ja oikeaa käyttöä satunnaisesti tilassa käyvien henkilöiden (vierailijat, huoltomiehet, siistijät jne.) aiheuttamia riskejä työntekijän mukanaan kuljettamien pienesineiden (avaimet, kännykät, kämmentietokoneet, työkalut) aiheuttamia riskejä. 3 TSR 94250. Työsuojelurahaston hanke 94250. 1994-1998. Vaarallisten aineiden kuljetuksen työ- ja suojavaatetus. VTT Kemiantekniikka.

6 (19) Vaikka hanke keskittyi lähinnä kemianteollisuuden ja räjähdetuotannon räjähdysvaarallisien ympäristöjen ja niiden Ex-luokiteltujen tilojen henkilöturvallisuuden kehittämiseen, saatuja tuloksia ja laadittua aineistoa voidaan hyödyntää myös muilla teollisuuden aloilla sekä luokittelemattomissa räjähdysherkissä ympäristöissä. 3 Hankkeen toteutus 3.1 Hankeorganisaatio Vuosina 2006 2008 toteutetun HenRI-hankeen päävastuullisena toteuttajana toimi VTT. Muita hankkeeseen osallistuneita tutkimustahoja olivat Tampereen teknillinen yliopisto ja Työterveyslaitos. Hanketta rahoittavat Työsuojelurahasto, sosiaali- ja terveysministeriö, VTT sekä mukana olleet yritykset. Yritykset edustivat kemian-, petrokemian- ja räjähdeteollisuuden yrityksiä sekä Ex-tiloissa käytettävien valaisimien ja suoja-asujen valmistajia ja huoltajia. Mukana hankkeessa olivat Borealis Polymers Oy Centaurea Oy EURENCO Vihtavuori Oy Oy Forcit Ab Image Wear Oy Kemira GrowHow Oyj Kiilto Oy Lindström Oy Nammo Lapua Oy Neste Oil Oyj Raikka Oy. 3.2 Osatehtävät HenRI-hankkeessa toteutus jakautui seuraaviin osatehtäviin: Osatehtävä 1: Nykytilanteen tarkastelu Räjähdysvaarallisten työympäristöjen henkilöturvallisuuden huomioon ottaminen nykypäivän standardeissa, lainsäädännöissä ja ohjeissa. Osatehtävä 2: Case-analyysit Yritysten räjähdysvaarallisten työympäristöjen henkilöturvallisuuden nykytilanteen ja käytettyjen suojausjärjestelmien toimivuuden tarkastelu. Osatehtävä 3: Toimintamalli Toimintamallin kehittäminen henkilöturvallisuuden varmistamiseksi räjähdysvaarallisissa ympäristöissä. Osatehtävä 4: Koulutusmateriaali Yritysten omaan käyttöön soveltuvan opastus- ja koulutusmateriaalin laatiminen henkilöturvallisuuden parantamiseen ja riskien hallintaan. Osatehtävät toteutettiin kuvassa 1 esitetyn aikataulun mukaisesti.

7 (19) Työpakettien aikataulu ja yhteydet Työpaketit WP1 Henkilöturvallisuuden nykytilanne - kirjallisuus Diplomityö 2006 2007 2008 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 WP2 WP3 WP4 WP5 Henkilöturvallisuuden nykytilanne - case-analyysit Taustamateriaalit case-kohteista Analyysit Yhteenveto HenRI-toimintamallin kehitys Koulutusmateriaalin luominen Raportointi (TSR, case, diplomityö, ohjeistus, loppuraportti ym.) Johtoryhmän kokoukset Yrityskohtainen koulutus Loppuseminaari Kuva 1. HenRI-hankkeen toteutusaikataulu. Luvuissa 3.2.1 3.2.5 on kuvattu yksityiskohtaisemmin eri osatehtävien toteuttaminen, saavutetut tulokset ja tulosten hyödyntäminen hankkeessa. 3.2.1 Nykytilanteen tarkastelu Hanke käynnistettiin tarkastelemalla lainsäädäntöön, viranomaisohjeisiin ja standardeihin sisältyviä vaatimuksia ja ohjeita, jotka koskevat henkilöturvallisuuden varmistamista ja turvallisuusjohtamista räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Osatehtävässä myös kerättiin yritysten näkemyksiä henkilöturvallisuuden varmistamisen nykytilanteesta ja siihen liittyvistä kehittämistarpeista. Nykytilanteen tarkastelu toteutettiin HenRI -hankkeeseen osallistuvien yritysten turvallisuusjohtamisen tilaa kartoittavalla kyselyllä vuonna 2006. Kysely tähtäsi nykytilanteen selvittämiseen erityisesti räjähdysvaaran tunnistamisen, sen merkityksen arvioinnin, oikeisiin toimintatapoihin ohjaavan koulutuksen (määrä ja laatu) sekä annettujen ohjeiden noudattamisen kautta. Yrityskyselyn teemoja olivat: Miten henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa työympäristössä on huomioitu yrityksen riskienhallintaprosessissa? Mitä erityisiä toimenpiteitä yrityksessä on tehty, etteivät tiloissa toimivat henkilöt aiheuttaisi räjähdysvaaraa? Mitkä ovat yrityksen suurimmat vaaratekijät henkilöturvallisuuden kannalta? Miten merkittäväksi yrityksissä nähdään henkilöturvallisuuteen vaikuttavat tekijät räjähdysvaarallisessa työympäristössä ja mikä näiden tekijöiden nykytila on? Millaisia hyviä käytäntöjä yrityksistä löytyy henkilöturvallisuuden takaamiseksi? Kyselyn toteutus ja sen yksityiskohtaiset tulokset on esitetty Tampereen teknillisen yliopiston turvallisuustekniikan laitokselle tehdyssä diplomityössä [Hänninen, K. 2006. Henkilöturvallisuuden nykytila räjähdysvaarallisessa työympäristössä]. Diplomityö toimitettiin hankkeeseen osallistuneille tahoille ja se löytyy HenRI -hankkeen sisäisiltä sivuilta: http://www.vtt.fi/henri.

8 (19) Yhteenvetona kyselyn tuloksista voidaan todeta: Henkilöturvallisuus on selkeästi jäänyt vähäiselle huomiolle räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Lainsäädännöstä ja viranomaisilta tulevat ohjeet eivät auta kattamaan kaikkia henkilöturvallisuuden osa-alueita. Lainsäädännön kautta ei ole saatu luotua malleja, jotka opastaisivat toimijoita räjähdysvaarallisissa työympäristöissä henkilöturvallisuuden kehittämiseen. Ihmisten toimiin liittyvien seikkojen saaminen paremmin mukaan lainsäädäntöön voisi kohentaa henkilöturvallisuutta räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Räjähteiden tuotantoon oman vaikeutensa tuovat räjähdemääriin perustuvan tilaluokituksen sekä ATEX-direktiiviin perustuvan räjähdysvaarallisten tilojen luokituksen erot. Pelkkä räjähdetilojen luokittelu ei ole riittävää, vaan tilat täytyy arvioida myös räjähdysvaarallisten ilmaseosten aiheuttamien räjähdysten kannalta ja tarvittaessa toimia myös Ex-tilojen asettamien vaatimusten mukaisesti. Henkilöturvallisuutta räjähdysvaarallisissa työympäristöissä käsitteleviä ohjeita on yllättävän vähän. Monet viranomaisten laatimat ohjeet käsittelevät joko erilaisten vaadittujen selvitysten ja dokumenttien laatimista tai puhtaasti teknisiä seikkoja. Olemassa olevaa ohjeistusta ei ole koottu yhteen, vaan ne löytyvät erillisinä esimerkiksi SFS-käsikirjoista. Yritysten laatimat ohjeet henkilöturvallisuuden osalta ovat varsin eritasoisia. Pääpiirteittään ne joko ovat liian yleisellä tasolla ollakseen toimivia tai sitten ne ovat ehdottoman tarkkoja ja aina noudatettavia. Erilaisten häiriötilantein osalta ohjeistukset ovat puutteellisia. Erityisen puutteelliset ohjeistukset ovat tukitoimintoihin, kuten siivoukseen ja kunnossapitoon, liittyvien toimien osalta. Töinä nämä ovat räjähdysvaaran vähentämisen kannalta olennaisia. Yhä enenevissä määrin tällaisia tukitoimia teetetään kumppanuusyrityksillä. Kumppanuusyritysten henkilöstön osalta räjähdysvaarallisiin tiloihin perehdyttäminen voi epäonnistua myös epäselvien vastuukysymysten takia. Räjähdysvaarallisiin työympäristöihin soveltuvista suoja-asuista ei ole tarpeeksi selkeää tietoa saatavilla, jotta yritysten asuvalinna helpottuisivat ja riittävä suojaustaso saavutettaisiin. Räjähdysvaarallisia tiloja ei välttämättä ole yrityksissä kovin paljon, ja niiden erityishuomioiminen on melko uusi asia yrityksille. Tästä syystä kyseisiin tiloihin liittyviä vaaroja ei vielä tunneta kovin hyvin. Siksi erilaiset herättelevät keskustelut ja kyselyt ovat paikallaan. On hyvä tiedostaa räjähdysvaaran todellinen merkitys henkilöturvallisuuteen ja antaa tämä realistinen kuva myös työntekijöille. Näin kaikkien on helpompi ymmärtää toimiensa merkitys räjähdysvaaran aiheuttajina. 3.2.2 Yrityskohtaiset case-analyysit Yrityskohtaisten case-analyysien avulla saatiin käytännön tietoa yritysten nykyisistä työtavoista ja käytännöistä räjähdysvaarallisissa työtiloissa sekä räjähdysvaaran torjuntaan liittyvästä ohjeistuksesta, koulutuksesta jne. Osatehtävän tavoitteena oli löytää yritysten hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja, joita voitaisiin yleisellä tasolla hyödyntää HenRI-hankkeessa laadittavan toimintamallin kehitystyössä. Pääpiirteissään case-analyysit noudattivat kaikissa yrityksissä kuvassa 2 esitettyä lähestymistapaa.

9 (19) Henkilön toiminnan kuvaus Henkilöturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden arviointi Yleiskuvaus Tarkennettu kuvaus Merkittävyys Nykytilanne Vaarojen tunnistaminen Case-kohtaiset tulokset ja tulosten hyödyntäminen case-yrityksessä Yhteenveto case-analyyseistä ja tulosten hyödyntäminen HenRI-toimintamallissa Kuva 2. Case-analyysien yhteiset päävaiheet. Kaikissa case-yrityksissä tehtiin henkilöturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden arviointi käyttämällä hankkeessa kehitettyjä kysymyssarjoja. Niiden avulla selvitettiin vastaajien käsityksiä räjähdysvaarallisten tilojen henkilöturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden merkittävyydestä ja nykytilasta yrityksessä. Näin saatiin esille tekijöitä, joiden nykyinen tila ei ole niiden merkittävyyttä vastaavalla tasolla. Ts. saatiin yrityksen edustajien näkemys tekijöistä, joiden parantaminen ja kehittäminen on turvallisuuden varmistamisen kannalta tärkeää. Henkilön toiminnan kuvauksessa ja vaarojen tunnistamisessa käytetyt lähestymistavat poikkesivat case-kohteissa yrityskohtaisesti jonkin verran. Syynä tähän oli kohteina olevien prosessien erilaisuus, mutta myös tutkimushankkeeseen liittyvä tarve kokeilla erilaisia lähestymistapoja. Eri yritysten case-analyyseissä käytiin läpi mm. seuraavia asiakokonaisuuksista ja teemoja hienojakoisen pölyn muodostumismahdollisuuksien ja -kohtien tunnistaminen, pölyräjähdysvaaran muodostuminen sekä keinot räjähdysvaaran estämiseksi erilaisten tukitoimintojen (esim. siivous, kunnossapito ja huolto) suorittamisen ja suorittamistavan merkitys räjähdysvaarallisessa työympäristössä häiriötilanteet, turvajärjestelyt sekä henkilönsuojaus toimintoihin liittyvät ulkopuoliset henkilöt ja heidän toimintansa aiheuttama räjähdysvaara kohteen havainnollistaminen räjähdysvaarallisissa ympäristöissä työskentelevien henkilöiden toiminnan kuvauksen ja vaaratilanteisiin johtavien tapahtumaketjujen avulla kohteen havainnollistaminen räjähdysvaarallisen aineen läpimenon näkökulmasta. Yrityskohtaisista analyyseista saadut tiedot ja tulokset ovat luottamuksellisia. Yrityksille on toimitettu raportti kunkin omasta case-analyysistä.

10 (19) Case-analyysien yhteydessä kehitettiin työvälineitä ja -pohjia, jotka on tarkoitettu erityisesti räjähdysvaarallisten työympäristöjen työ- ja toimintaprosessien kuvaamiseen, materiaalivirtojen selvittämiseen ja keskeisten toimijoiden tunnistamiseen. Työvälineiden keskeinen tavoite onkin selkeyttää kokonaiskuvaa räjähdysvaarallisten tilojen henkilöturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kehitetyt työpohjat on esitetty liitteessä 2. Työpohjat on tarkoitettu työpaikan omatoimiseen räjähdysvaaran tunnistamiseen ja turvallisuuden nykytilan arviointiin. Työpohjat on tarkoitettu esimerkeiksi ja niitä voi siis muokata ja soveltaa vapaasti. Niitä kannattaa yhdistää muihin työpaikalla käytössä oleviin riskianalyysimenetelmiin. Työvälineiden tuloksena syntyvät toimenpide- ja kehitysehdotukset kannattaa koota erilliseen työsuunnitelmaan ja seurata toimenpiteiden toteutumista työpaikalla. 3.2.3 Toimintamallin kehitystyö Yrityksissä tehtyjen case-analyysien tulokset sekä yritysten ja tutkimuslaitosten asiatuntijoista muodostuvien ryhmien näkemykset tulevaisuuden tarpeista antoivat pohjan henkilöturvallisuutta varmistavan toimintamallin kehitystyölle. Yritysten ja asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkemyksiä kerättiin sekä yrityskäynneillä että hankkeen aikana järjestettyjen HenRIseminaaripäivien yhteydessä. Koko hankkeen lähtökohtana oli ajatus, että räjähdysvaaralliseen työympäristöön liittyviä henkilöriskejä tulee tarkastella kokonaisuutena useasta eri näkökulmasta, koota nämä osat yhteen sekä muodostaa niiden pohjalta toimintamalli, joka ohjaa ja tukee oikeaa tapaa toimia räjähdysvaarallisessa ympäristössä. Tätä ajatusta on havainnollistettu kuvassa 3, joka on riskikartta tai tarkistuslista turvallisen toiminnan varmistamiseksi: Kartan keskiössä kuvan ytimessä ovat kaikki ne henkilöt, jotka työssään tai muista olosuhteista johtuen joutuvat räjähdysvaaralle alttiiksi teollisissa tuotantotiloissa. Ympärillä on erilaisia tekijöitä, velvoitteita ja asiakokonaisuuksia, jotka vaikuttavat ja joilla on merkitystä näiden henkilöiden turvallisuuteen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tekijät on ryhmitelty kahdeksaan osa-alueeseen: turvallisuusjohtaminen toiminta työkohteessa työkohde: tilat työkohde: koneet, laitteet ja työkalut työkohde: aineet suojavaatteet ja -varusteet työkohteen vakituiset työntekijät työkohteessa käyvät henkilöt. Kuvan muotoon koottu tarkistuslista esittää yhdellä kuvalla räjähdysvaarallisten tilojen henkilöturvallisuuden laajan kokonaisuuden. Henkilöturvallisuuteen vaikuttavat tekijät nähdään kuvasta yhdellä silmäyksellä ja samalla se toimii muistilistana henkilöturvallisuutta työpaikalla kehitettäessä.

11 (19) Jotta henkilöturvallisuus saadaan hyvälle tasolle ja myös kyetään pitämään hyvällä tasolla, on turvallisuuteen vaikuttavat tekijät otettava huomioon kaikessa toiminnassa ja toiminnan kaikilla osa-alueilla. Räjähdysvaarallisessa ympäristössä työskenteleville on selvitettävä työympäristön erityispiirteet ja siihen liittyvät vaarat ja heille on opastettava ja koulutettava oikeat työmenetelmät ja toimintatavat sekä niiden noudattamisen merkitys turvallisuuden varmistamisessa. Kuva 3. HenRI-riskikartta. HenRI-toimintamalli pohjautuu kuvan 3 riskikarttaan ja siinä kuvattuihin eri osa-alueisiin. Toimintamalli sisältää työkalun koulutustarpeen kohdentamiseen työpohjia kohteen henkilöturvallisuuden tarkempaan tarkasteluun (liite1) yrityksen vapaasti muokattavissa olevaa koulutusmateriaalia (liite 2) turvallisuusohjeita toimimiseen räjähdysvaarallisessa työympäristössä (liite 3).

12 (19) 3.2.4 Kohteen tarkastelu ja koulutustarpeen kartoittaminen Kohteen tarkastelu Yrityskohtaisissa case-analyyseissä tarkasteltiin syvällisemmin tiettyjä räjähdysvaarallisia työkohteita eri näkökulmista. Case-analyyseihin kehitettyjä työvälineitä kehitettiin edelleen ja niistä laadittiin HenRI-työvälinepohjat (Kuva 4). Työvälineet on tarkoitettu erityisesti räjähdysvaarallisten työympäristöjen työ- ja toimintaprosessien kuvaamiseen, materiaalivirtojen selvittämiseen ja keskeisten toimijoiden tunnistamiseen. HenRI-työvälineiden keskeinen tavoite on selkeyttää kokonaiskuvaa räjähdysvaarallisten tilojen henkilöturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Työvälineet ovat esimerkinomaisia työpohjia, joita voi muokata ja soveltaa vapaasti. Niitä kannattaa yhdistää muihin työpaikalla käytössä oleviin riskianalyysimenetelmiin. HenRI-työvälineiden tuloksena syntyvät toimenpide- ja kehitysehdotukset kannattaa koota erilliseen työsuunnitelmaan ja seurata toimenpiteiden toteutumista työpaikalla. HenRI-työvälineissä on neljä erilaista lähestymistapaa räjähdysvaarallisen työympäristön tarkasteluun: 1. Henkilöiden suorittamat osatehtävät työkohteessa 2. Työkohteen tarkastelu eri prosessivaiheiden näkökulmasta 3. Työkohteen tarkastelu eri tukitoimintojen näkökulmasta 4. Työkohteen tarkastelu räjähdysvaarallisen aineen läpimenon näkökulmasta HenRI-työvälineiden tarkempi kuvaus löytyy liitteestä 1. Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin 1. Henkilöiden suorittamat osatehtävät työkohteessa Tarkastelun kohde: Laatijat: Päiväys: Tehtävät Tekijät Työn tavoite Välineet ja varusteet Aika Tila ja tilaluokka Muut toimijat työkohteessa Tehtävään liittyvät vaaratekijät (X) Suuri määrä liuotinta Paljon pölyä Räjähdeaineita Syttymislähde Hapetin Kuva 4. HenRI-työpohja.

13 (19) Koulutustarpeen kartoittaminen Yrityskohtaisten case-analyysien yhteydessä tehtiin henkilöturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden arviointia käyttämällä kehitettyjä kysymyssarjoja (ks. luku 3.2.2). Nämä muokattiin saatujen kokemusten pohjalta www-kyselytyökaluksi, joka on tarkoitettu käytettäväksi, kun tehdään henkilöstön osaamiskartoitusta ja koulutustarpeen arviointia liittyen räjähdysvaarallisissa tiloissa noudatettaviin turvallisiin työtapoihin (Kuva 5). Kuva 5. HenRI-kyselytyökalu. Työkalun avulla yritys voi: julkaista kyselyn koko henkilöstölle tai kohdennetusti esim. tietylle osastolle. Kysymyspaletteja on kaksi - kohteessa työskenteleville ja kohteen turvallisuudesta vastaaville. tarkastella tietyn kohteen tai esim. tietyn henkilöstöryhmän turvallisuustietoisuuden tasoa, sillä kyselyiden tuloksia voidaan lajitella eri kriteerien mukaan. Esitietolomakkeella täytettäviä tietoja voidaan muokata kyselyä julkaistessa. kohdentaa henkilöstön koulutusta tiettyjen aihepiirien osalta tai esim. tietyille henkilöstöryhmille, sillä kyselyn tulokset auttavat havaitsemaan epäkohtia koulutuksessa sekä muu HenRI-hankkeen tuloksena syntynyt materiaali antaa työkaluja kouluttamiseen.

14 (19) 3.2.5 Koulutusmateriaali ja ohjeistus Koulutusmateriaali Hankkeen alusta lähtien tuli esille tarve luoda räjähdysvaarallisia työympäristöjä ja niiden turvallisuutta käsittelevää koulutus- ja opastusaineistoa. Niin yritysten nykytilan tarkastelussa (ks. luku 3.2.1) kuin case-analyysien yhteydessä tehdyissä kyselyissäkin kävi selväksi, että yrityksissä on tarve käsitellä räjähdysvaaraa ja sen torjumista niin uusien henkilöiden perehdytyksessä ja opastuksessa kuin myös turvallisuuteen liittyvässä kertauskoulutuksessa. HenRI- hankkeen yhteydessä laadittiin laaja Power Point -muodossa oleva koulutusaineisto, jonka tavoitteena on antaa perustiedot siitä, miten räjähdysvaara tulee työpaikalla ottaa huomioon miten tulee toimia, että henkilöturvallisuus ei vaarannu räjähdysvaarallisessa työympäristössä. Koulutusaineisto on jaettu kuvan 6 mukaisesti kahdeksaan osa-alueeseen, jotka noudattavat edellä esitetyn riskikartan (kuva 3) jakoa. Koulutusaineiston osa-alueet on tehty itsenäisiksi kokonaisuuksiksi, jotta niitä voidaan käydä myös yksitellen läpi. Koulutuskalvoja on kaikkiaan yli 170 kpl. Kuva 6. HenRI-koulutusaineiston sisältö.

15 (19) Koulutusaineistoa testattiin kaikissa hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä syksyn 2007 aikana. Koulutustilaisuuksia järjestettiin 11 kappaletta ja niihin osallistui kaikkiaan 107 henkilöä 11 yrityksestä. Ryhmien koko vaihteli 1 18 henkilön välillä. Koulutusaineistoa täydennettiin yrityksiltä saadun palautteen ja ehdotusten perusteella. Koulutustilaisuuksista saatu palaute oli hyvin positiivista (Kuva 7). 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Koulutuspäivän asiasisältö kokonaisuudessaan Koulutuspäivässä käytetyt työtavat Koulutusaineiston sisältö ja rakenne Koulutusaineiston ulkoasu ja kuvitus Olen tyytymätön Olen melko tyytymätön Olen melko tyytyväinen Olen tyytyväinen Kuva 7. HenRI-koulututilaisuuksien palaute. Power Point -aineistoa voidaan käyttää mm. yrityksen omissa koulutuksissa (oman henkilökunnan ja alihankkijoiden perehdytyksessä, kertauskoulutuksessa jne.) sekä itseopiskeluun ja asioiden kertaamiseen. Yritykset voivat muokata ja täydentää aineistoa vapaasti, jotta se sopii mahdollisimman hyvin juuri niiden omaan toimintaan ja olosuhteisiin. Aineistoon kannattaa mm. lisätä esimerkkejä omasta toiminnasta, käytettävistä aineista ja sattuneista varatilanteista. Turvallisuusohjeet HenRI-koulutusaineiston tueksi ja sitä täydentämään laadittiin kirjalliset turvallisuusohjeet, jotka on tarkoitettu kaikille räjähdysvaarallisissa tiloissa työskenteleville ja niissä käyville henkilöille. Ohjeet auttavat ottamaan huomioon ja arvioimaan omaan työhön ja työympäristöön liittyvät räjähdysvaaran mahdollisuudet. Ohjeiden avulla pyritään muistuttamaan räjähdysvaaran olemassaolosta ja ohjaamaan toimintaa turvallisempaan suuntaan. Turvallisuusohjeisiin (Kuva 8) on koottu keskeiset turvallisen työnteon edellytykset räjähdysvaarallisten työympäristöjen kannalta. Turvallisuusohjeet ovat koulutuksen tukiaineistoa, jota voidaan esimerkiksi jakaa koulutustilaisuuksissa osallistujille kalvokopioiden rinnalla tai jopa niiden sijaan.

16 (19) Kuva 8. HenRI-turvallisuusohjeiden etusivu. Ohjeet koostuvat neljästä osasta: OSA I antaa perustietoa räjähdyksen syntyyn vaikuttavista tekijöistä ja se on suunnattu kaikille, jotka vakituisesti tai satunnaisesti toimivat tai vierailevat räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. OSA II sisältää räjähdysvaarallisia työympäristöjä koskevia yleisiä turvallisuusohjeita, tarkistuslistoja kohteessa työskenteleville ja käyville henkilöille sekä eri työtehtäviä toteuttaville henkilöille. OSA III sisältää yrityksen johdolle suunnattuja ohjeita turvallisen toiminnan varmistamisesta ja ylläpitämisestä. OSA IV käsittelee erityistilanteisiin liittyviä seikkoja.

17 (19) 4 Hankkeen tulokset ja niiden hyödyntäminen HenRI-hankkeessa kehitetty aineisto ja työvälineet löytyvät Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston ylläpitämässä Työsuojelutietopankista osoitteesta http://fi.osha.europa.eu/good_practice/aineet/henri Kuva 9. HenRI-etusivu osoitteessa http://fi.osha.europa.eu/good_practice/aineet/henri. Kaikki Työsuojelutietopankissa oleva aineisto on yritysten vapaasti käytettävissä. Osa aineistosta on sellaisessa muodossa, että yritykset voivat muokata ja täydentää sitä esimerkiksi omaan toimintaansa liittyvillä esimerkeillä ja yksityiskohtaisilla ohjeilla. Työsuojelutietopankissa julkaistujen aineistojen lisäksi HenRI-hankkeessa on laadittu seuraavat julkaisut: Hänninen, K. 2006. Henkilöturvallisuuden nykytila räjähdysvaarallisessa työympäristössä. Diplomityö Tampereen teknillisen yliopiston turvallisuustekniikan laitokselle. Luoma, T. ja Vuorinen, R. 2008. Räjähdysvaarallisessa tilassa käytettävät suojavaatteet.vtt:n tutkimusraportti nro VTT-R-01534-08. HenRI-hankkeen koulutustilaisuuksissa kysyttiin osallistujilta palautetta toimintamallista. Sanallista palautetta saatiin 80 henkilöltä 10 yrityksestä. Osallistujat arvioivat toimintamallin hyödynnettävyyttä omassa työssään ja omalla työpaikallaan esimerkiksi seuraavasti:

18 (19) Perusrunko. Koko story. Paljon uutta ja osin vanhaa tietoutta sekä jokapäiväisistä että hieman harvinaisemmista aineista, käytännön esimerkit. Esimerkkien kertominen kentällä. Riskikartan soveltaminen omaan järjestelmään, vastuualueiden tarkentaminen riskikartan avulla. Sekä uusien että vanhojen työntekijöiden peruskoulutukseen poimien perusasiat. Esim. työturvallisuuskorttikoulutuksessa. Ulkopuolisten toimijoiden perehdyttäminen. Herätti heti muutamia korjaus/parannustarpeita. Ohjeiden laatimisessa. Vaikka asiat oli tuttuja, oli hyvää kertausta ajatella asioita. Tulee varmaan kiinnitettyä huomiota omalla työpaikalla esille tulleisiin asioihin. Hanketta ja sen tuloksia on julkisesti esitelty seuraavissa tilaisuuksissa ja tiedotusvälineissä: HenRI-hankkeen omissa seminaareissa (24.1.2006, 5.10.2006, 15.3.2007 ja 14.2.2008) Työ, terveys ja turvallisuus lehden numerossa 2/2008 (julkaistaan 4.3.2008) Kauppalehti 12.2.2008 Finfood-uutisissa 11.2.2008 Kuntatekniikan foorumissa 11.2.2008 Inspectan Ex-ajankohtaispäivillä 20.11.2007 Räjähdepäivillä 16.5.2007 Staha ATEX-työryhmän kokouksessa 10.5.2007 Työ- ja suojavaatetuksen ajankohtaispäivillä 27.9.2006 VTT:n uutiskirjeessä 02/2006 Automaatioväylä Online:ssa 20.5.2006 Otaniemi.fi -uutisissa 16.5.2006. Hankkeesta ja sen tuloksista on julkaistu kaksi lehdistötiedotetta Hankkeen alkamisesta ja tavoitteista 16.5.2006 Hankkeen tuloksista ja loppuseminaarista 11.2.2008.

19 (19) 5 Yhteenveto Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa työympäristössä (HenRI) -hankkeessa tuotettiin yritysten käyttöön toimintamalli ja sitä tukevia työvälineitä ja aineistoa, jota ne voivat hyödyntää työntekijöiden perehdytyksessä, opastuksessa ja koulutuksessa. HenRI-työvälineiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta räjähdysvaaraa aiheuttavista tekijöistä ja tukea ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä räjähdysvaaran torjumiseksi työpaikoilla. Työvälineiden tarkastelunäkökulmana on työn tekeminen työn tekijät, työn johtaminen ja ohjaaminen, työolosuhteet sekä työmenetelmät ja työssä käytetyt välineet ja varusteet. Työvälineet on laadittu niin, että niitä voidaan käyttää erilaisten räjähdysvaarallisten työympäristöjen turvallisuustason arviointiin ja toimenpiteiden suuntaamiseen. Parhaan hyödyn yritykset saavat, kun ne muokkaavat ja räätälöivät aineistoa siten, että se vastaa juuri omaa toimintaan niin käsiteltävien aineiden kuin prosessiolosuhteiden ja ympäristönkin suhteen. Toteutetun HenRI- hankkeen puitteissa ei ollut mahdollista tehdä kovin pitkälle menevää räätälöintiä esimerkiksi eri toimialojen suhteen. Toisaalta monet turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisista ongelmatilanteista voivat olla täysin toimialasta riippumattomia. Tällaisia ovat esimerkiksi vaikkapa huolto-, kunnossapito- ja siivouspalveluiden ulkoistaminen, jolloin näihin osallistuvalla henkilökunnalla ei ehkä enää olekaan yhtä tarkkaa tietoa esimerkiksi toiminnan luonteesta ja prosessissa käsiteltävien aineiden ominaisuuksista. Nämä ongelmakohdat ovat monellakin eri toimialueella yhteisiä.

Liite 1 HenRI-työpohjat Liitettä ei ole mukana tässä versiossa.

Liite 2 HenRI-koulutusmateriaali Liitettä ei ole mukana tässä versiossa.

Liite 3 HenRI-turvallisuusohjeet Liitettä ei ole mukana tässä versiossa.