Ympäristövirtaamakäsite virtavesien suojelijana 19.09.2013 Sini Olin, Maria Arola Suomen ympäristökeskus Kuva: Sini Olin
Sisältö Käsitteen määritelmä ja keskeisimmät periaatteet Keskeisimmät menetelmät Ympäristövirtaaman soveltamiskohteet Uusi virtavesien suojelukeino Ympäristövirtaaman suhde vesilakiin Mitä jatkossa? 2
Ympäristövirtaama Joen ekosysteemin turvaaminen tai palauttaminen mahdollisimman luonnontilaiseksi Ympäristövirtaaman tarkoituksena on ylläpitää määrällisesti, laadullisesti ja ajallisesti riittävää virtaamaa, jotta joen ekosysteemin hyvä tila turvataan Kuvat: Sini Olin
Käsitteen määritelmä ja keskeisimmät periaatteet 1/2 Kehitetty Yhdysvalloissa 1940-luvun lopulla -> aktiivisesti käytössä 1970-luvulta alkaen merkittävien kalalajien suojelu Ympäristövirtaama on tieteenä suhteellisen nuori sitä kuvaamaan on käytetty lukuisia erilaisia lähestymistapoja Termejä: environmental flow instream flow ecological flow
Käsitteen määritelmä ja keskeisimmät periaatteet 1/2 Joessa ja jokivarsilla elävät eliöt ovat sopeutuneet luonnontilaisille joille tyypilliseen virtaaman vaihteluun Erilaiset virtaamat vaikuttavat eritavalla joen morfologiaan ja biologiaan ympäristövirtaama ottaa huomioon pienet virtaamat, keskivirtaamat ja tulvat minimivirtaama osa ympäristövirtaamaa 5 Kuva: Sini Olin
Keskeisimmät menetelmät Organisaatio/kehittäjä Menetelmän luokittelu Esimerkkimenetelmä IWMI/ Tharme 2003 ja King ym. 1999 IUCN/ Dyson ym. 2003, Acreman & Dunbar 2004 Arthington & Zalucki 1998 ja Arthington & Pusey 2003 Hydrologinen Tennantin menetelmä Hydraulinen Wetted perimeter -menetelmä Habitaattiarvio IFIM Holistinen BBM Look-up tables Hydrologinen: Q95 Ekologinen: Tennantin menetelmä Desk top analyses Hydrologinen: Richterin menetelmä Hydraulinen: wetted perimeter - menetelmä Funktionaalinen analyysi BBM Habitaattimallinnus PHABSIM Bottom-up BBM, IFIM Top-down Benchmarking-menetelmä Ferrar 1989 Hydrologinen Tennantin menetelmä Biologinen IFIM, PHABSIM 6
Building Block Methodology (BBM) BBM-menetelmä käsittelee jokiekosysteemiä kokonaisvaltaisesti, sen sijaan, että keskittyisi ainoastaan muutamaan valittuun lajiin Menetelmässä ympäristövirtaaman määrittää laaja asiantuntijajoukko Oletukset: Joen eliöstö voi selviytyä virtaaman ollessa pieni, mutta on riippuvainen myös suuremmista virtaamista. Tärkeiden virtaamaominaisuuksien tunnistaminen auttaa joen luonnollisen eliöstön ja prosessien säilyttämisessä. Erilaiset virtaamat vaikuttavat uoman morfologiaan eri tavalla. 7
Koostuu kolmesta vaiheesta: Kohdealueeseen tutustuminen Asiantuntijoiden tapaamiset ja ympäristövirtaaman määrittäminen Arvioidaan voidaanko määritetty ympäristövirtaama saavuttaa ilman, että siitä aiheutuu liian suurta haittaa joen käyttäjille Jos ei voida, selvitetään paras mahdollinen virtaama Menetelmä koostuu rakennuspalikoista (building blocks), joita määritettäessä pyritään ottamaan huomioon jokialueen ominaispiirteet, kuten virtaamat ja tulvat, jotka ylläpitävät jokiluonnon monimuotoisuutta, sedimentin dynamiikkaa ja joen geomorfologista rakennetta. 8
Ensimmäinen rakennuspalikka: perusvirtaama määrittää joen jatkuvuuden tai ei-jatkuvuuden sekä kuivien ja märkien kausien vaihtelun Muut rakennuspalikat: pyritään saavuttamaan eliöyhteisöjen, elinympäristöjen ja sedimentin prosessien hyvinvoinnin kannalta sopivat virtaamat Tharme & King 1998 SINTEF 2012 9
Ympäristövirtaaman soveltaminen maailmalla Kehitetty Yhdysvalloissa 1940-luvun lopulla -> aktiivisesti käytössä 1970-luvulta alkaen 1980-luvulla käyttö kasvoi mm. Australiassa, Etelä-Afrikassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Uudessa-Seelannissa 1980-luvun jälkeen käyttö yleistyi myös mm. Brasiliassa, Japanissa ja Portugalissa Australia ja Etelä-Afrikka tällä hetkellä edelläkävijöitä ympäristövirtaamamenetelmien kehittämisessä Soveltamiskohteet: Kalalajit Vedenlaatu Kalastus Kasvillisuus Virkistyskäyttö 10
Ympäristövirtaama on noteerattu kansainvälisissä ja kansallisissa ohjeistuksissa/säännöksissä Maininta kansallisissa Kunnostus- ja Kalatiestrategioissa EU:n Blueprint (Suunnitelma Euroopan vesivarojen turvaamiseksi) on tunnistettava ympäristövirtaama (ecological flow) eli se vesimäärä, jonka vesiekosysteemi tarvitsee voidakseen menestyä ja tarjota ekosysteemipalveluja. EEA (European Environment Agency) 2012 Ympäristövirtaama on tärkeä työkalu turvaamaan akvaattisen ekosysteemin hyvä määrällinen ja hydro-morfologinen. Tästä syystä sitä pitäisi hyödyntää jatkossa enemmän. 11
Ympäristövirtaaman soveltaminen Suomessa Suomella ei ole kansallista lainsäädäntöä tai ohjeistusta, joissa ympäristövirtaama otetaan huomioon Suomessa ei ole yhtenäisiä periaatteita ympäristövirtaaman soveltamisesta, mutta ympäristövirtaaman periaatteita on kuitenkin sovellettu tapauskohtaisesti jokiekosysteemin tilaa on pyritty parantamaan mm. Perhonjoen juoksutuskäytäntöjen kehittäminen Keravanjoen lisäjuoksutukset Iijoella vaelluskalojen kulun parantaminen Ala-Koitajoen lisäjuoksutukset vanhaan uomaan 12
KHO:n päätös Ala-Koitajoki (Pamilon voimalaitos) Ala-Koitajoen vanhaan uomaan juoksutetaan vettä vähintään 4 m³/s 1.10. 31.3. ja vähintään 6 m³/s 1.4. 30.9. Vanhassa uomassa kalakannalle tärkeitä lisääntymisalueita Kalojen kasvukautena 1.4.-30.9. vettä tulee juoksuttaa enemmän kuin talvisin (1.10.-31.3.) Juoksutuksen lisäys on keskimäärin 4 % joen keskivirtaamasta. KHO on katsonut lisäjuoksutuksella saavutettavan järvilohen säilymisen turvaamisen olevan yleisen hyödyn kannalta merkittävä olosuhteisiin nähden. 13
Uusi virtavesien suojelukeino Ympäristövirtaamaa tulisi hyödyntää etenkin rakennetuissa vesissä, jotta Vesipuitedirektiivin tavoitteet voidaan saavuttaa Vesipuitedirektiivin tavoitteena on hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Keinotekoisissa ja voimakkaasti muutetuissa vesissä (KeVoMu-vedet) tavoitteena on hyvän ekologisen potentiaalin saavuttaminen. Ympäristövirtaamassa otetaan huomioon vesistön ekologisen tilan paranemisen lisäksi myös virkistyskäyttö ja maisemalliset tekijät. 14
Ympäristövirtaaman suhde vesilakiin Ei suoraa mainintaa vesilaissa Yhtymäkohtia kuitenkin löytyy, esimerkiksi: 19 luku 7 Säännöstely Jos säännöstelyhankkeesta, jolle on myönnetty lupa ennen 1 päivää toukokuuta 1991, aiheutuu vesiympäristön ja sen käytön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia, asianomaisen valtion valvontaviranomaisen tulee selvittää mahdollisuudet vähentää säännöstelyn haitallisia vaikutuksia. Selvitys on tehtävä riittävässä yhteistyössä luvanhaltijan, säännöstelystä hyötyä saavien, vaikutusalueen kuntien ja asianomaisten viranomaisten kanssa. Valtion valvontaviranomaisen tulee tarvittaessa kuulla muitakin asianosaistahoja. Ympäristövirtaaman hyödyntäminen 15
Mitä jatkossa? Euroopan Unionin Blueprintissä suositetaan, että EU:n jäsenmaiden tulee määrittää ympäristövirtaamat rakennetuille joille, jotta Vesipuitedirektiivin tavoitteet voidaan saavuttaa. EU:n suositusten myötä paine ympäristövirtaamien määrittämiselle kasvaa myös Suomessa. Suomessa tulisi enemmän tarkastella ympäristövirtaamasta olemassa olevia hyviä käytäntöjä, kuitenkin jalostaen ne Suomen oloihin sopiviksi. Ympäristövirtaaman soveltamisesta hyviä esimerkkejä löytyy mm. Keski-Euroopasta, kuten Saksasta ja Sveitsistä, joissa ympäristövirtaamat on otettu huomioon uusissa luonnonmukaisissa ohitusuomissa. Ympäristövirtaaman hyödyntämiselle haasteen tuo kaikkien joenkäyttäjien tarpeiden yhteensovittaminen. Jotta ympäristövirtaamia voidaan hyödyntää, tulisi löytää tasapaino vesivoimatuotannon ja jokiympäristön tarpeiden välillä. 16
17
Kiitos! Ota yhteyttä: sini.olin@ymparisto.fi Kuva: Sini Olin