Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI



Samankaltaiset tiedostot
Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, Lappeenranta

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Järvien hoitokalastussaaliin hyötykäyttö etenee,

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Onko kuoreesta ruokapöytään? Esimerkkejä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä Säkylän Pyhäjärveltä

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta Pirjo Särkiaho

Kalastus ja muikkukannat

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

KISKON HIRSIJÄRVI HOITOKALASTUKSEN TOTEUTUS 2015

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut

Liiketoimintalähtöinen kalastus veden laadun turvaajana kaupallisen hoitokalastuksen malli Järvikalaa NAM! hankkeen päätösseminaari

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Karhijärven kalaston nykytila

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu /P-K ELY-keskus/VMK

FORTUM POWER AND HEAT OY

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Pyhäjärven hoitokalastus

Kalastustiedustelu 2016

Vesijärven hoitokalastus

Nastolan kalastusalueen hoitokalastus

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010

Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 1/9

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Hoitokalastusten särkisaaliit kalamassaksi?

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

KAJAANSELÄN JA SEN LÄHIALUEIDEN BIOMANIPULAATIOPROJEKTI KOR-HANKE NO LOPPURAPORTTI

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Läntisen Pien Saimaan kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma vuosille

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta Pirjo Särkiaho

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Pälkäneveden Jouttesselän

Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia

Enäjärven hoitokalastus

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Puula-forum Kalevi Puukko

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Osakaskuntien rooli kunnostuksissa

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

Kalastustiedustelu 2015

Transkriptio:

HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453, 59210 Melkoniemi 1. Tausta Kannattavan ammattimaisen kalastuksen perustana Karjalan Pyhäjärvellä kuten muillakin karuilla sisäjärvillä ovat vakaat muikkukannat. Karjalan Pyhäjärvellä muikkukannat ovat olleet kuitenkin laskusuunnassa vuodesta 1997 alkaen. Muikkukantojen heikkeneminen on puolittanut neljän vuoden aikana ammattimaisten kalastajien määrän Uukuniemellä. Osin syypäitä tilanteeseen ovat sekä ammattikalastajat että vapaa alan kalastajat, koska kalastus on suunnattu yksinomaan vain harvenevaan muikkukantaan tai petokaloihin. Kalastajat ovat kehitelleet sellaisia pyyntitapoja, joilla vältetään pienet ahvenet ja särjet ja lisäksi kalastajat ovat vältelleet vetämästä sekakala apajia vedoten lajittelusta aiheutuvaan lisätyöhön ja sen kannattamattomuuteen. Tulevaisuudessa tasapainoinen, koko kalastoon kohdistuva ammattimainen kalastus on kestävä tapa luoda puitteet muikkukantojen uudistumiselle ja saada lisätuloja kalanjalostuksen ja markkinoinnin kautta myös vajaasti hyödynnetyistä kalalajeista (pikkuahven, särki, siika). Uukuniemen ammattimaisen kalastuksen eteen on tehty pitkäjänteistä työtä hanketoiminnan kautta vuodesta 1995 alkaen. Uukuniemen kalasatamaan on investoitu yli 0,5 miljoonaa markkaa (yli 84.000 euroa) jääasemaan, perkuukoneeseen, uusittuun kalankäsittelytilaan ja uuteen väline ja varastotiloihin. Uukuniemen kalasatamassa on olemassa EU:n hyväksymät kalan käsittelytilat, jotka soveltuvat kalan jatkojalostukselle Uukuniemellä myös vajaasti hyödynnettyjen kalalajien osalta. Lisäksi Uukuniemen kalasatamaan on suunnitteilla lajittelulinjasto, mikä mahdollistaa taloudellisesti myös sekakala apajien tehokkaan nuottauksen tulevaisuudessa. Uudet tilat ja laitteet sekä yhteistyö kalanjalostuksessa ja markkinoinnissa eri kalanvälittäjien kanssa mahdollistavat kalastuksen jatkumisen Pyhäjärvellä ja kalanjalostuksen kehittymisen Uukuniemen kalasatamassa. 2. Toteuttajat Hanke organisoitiin hanketoteuttajien, ohjausryhmän ja yhteistyötahojen kautta. Hankkeella ei ollut varsinasta palkattua henkilöstöä. Hankkeen toteutuksesta vastasivat seuraavat henkilöt/yritykset seuraavin vastuualuein: - Arvo Soikkeli, kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja, hankkeen johtaja ja vastuuhenkilö - Vesa Tiitinen, kalastusalueen isännöitsijä, hankkeen hallinnointi, kirjanpito, tiedotus - Pentti Pennanen, Kalastusyhtymä Pennanen & Toivonen, hankkeen ostopalvelut (kalan poisto, seuranta) 1

Hankkeen ohjausryhmän muodostivat seuraavat henkilöt: - Arvo Soikkeli, ohjausryhmän puheenjohtaja, Parikkala Saari Uukuniemen kalastusalue - Vesa Tiitinen, ohjausryhmän sihteeri, Parikkala Saari Uukuniemen kalastusalue - Mika Kokko, ohjausryhmän jäsen, Uukuniemen osakaskunta - Markku Pekka Antikainen, ohjausryhmän jäsen, Etelä Karjalan Kärki Leader ry - Timo Valtonen, ohjausryhmän jäsen, Parikkalan kunta - Kauko Poikola, ohjausryhmän jäsen, Kaakkois Suomen Te keskus - Pentti Pennanen, asiantuntija, Kalastusyhtymä Pennanen & Toivonen Hankkeen yhteistyötahoina toimivat hankealueen osakaskunta, osakkaat, ammattikalastajat, kalanjalostajat ja kalakauppa ja kunta. 3. Toteutus Hankkeen työvaiheet olivat kalastorakenteen kunnostus, kehitetään paikallisen kalanjalostustilan (Uukuniemen kalasatama) hyödyntämistä vähempiarvoisen kalan jalostuksessa, seuranta, tiedotus ja hallinnointi. 3.1. Kalastorakenteen kunnostus Kalastorakenteen kunnostus on tehty ostopalveluna. Kalastusalue on pyytänyt tarjousta kolmelta alan yrittäjältä. Kalastusyhtymä Pennanen & Toivonen on vastannut kalastorakenteen kunnostuksesta tarjouskilpailun perusteella. Kalastorakenteen kunnostus on pitänyt sisällään hoitokalastuksen, kalan kuljetuksen ja loppukäsittelyn. 3.1.1. Kalastus Hankeaikana vuosina 2003 2006 on pyydetty yhteensä 48.868 kiloa vähempiarvoista (pieni siika, ahven, särki, lahna ja salakka) kalaa hankealueelta (1.000 vesihehtaaria). Lisäksi kalastuksen yhteydessä on saatu yhteensä 375 kiloa muikkua ja 300 kiloa haukea. Hoitokalastuksen hehtaarikohtainen saalis on ollut yhteensä 48,9 kg/ vesihehtaari. Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty vuosittainen kalalajikohtainen saalis kiloina ja prosentteina vuosina 2003-2006. Taulukko 1 3.1.2. Saalis (kg/%) 2003-2006 Kalalaji 2003 2004 2005 2006 Yht.(kg) Yht. (%) 2003 2004 2005 2006 Ahven 4097 2678 2995 2381 12151 24,5 27,1 18,0 23,1 36,3 Särki 4049 3749 4837 2365 15000 30,3 26,8 25,2 37,2 36,1 Lahna 1246 2998 2546 1037 7827 15,8 8,2 20,1 19,6 15,8 Salakka 939 2212 1717 42 4910 9,9 6,2 14,9 13,2 0,6 Siika 4564 3111 726 579 8980 18,1 30,2 20,9 5,6 8,8 Muikku 115 92 91 77 375 0,8 0,8 0,6 0,7 1,2 Hauki 95 52 76 77 300 0,6 0,6 0,3 0,6 1,2 Yhteensä 15105 14892 12988 6558 49543 100 100 100 100 100 % 30,5 30,1 26,2 13,2 2

Hoitokalastus on tapahtunut nuotalla, rysällä ja katiskoilla. 3.1.3. Kalankuljetus ja loppukäsittely Hankkeen aikana hoitokalastussaalis on kuljetettu rantaan veneessä. Rannalla kala on siirretty Uukuniemen kalasatamaa, missä se on aina punnittu, jäävesijäähdytetty ja kirjattu kalalajikohtaisesti. Kaikki kalat ovat menneet hyötykäyttöön lukuun ottamatta lahnaa ja särkeä, mitkä ovat kompostoitu. 3.2. Seuranta Kalastusalue on vastannut hankkeen tiedotuksesta. Hankealueen kalakantoja on seurattu hoitokalastussaaliiden, kirjanpitokalastuksen (muikkuverkot, talvinuotta), poikasseurannan ja saalisnäytteiden avulla. 3.5. Tiedotus Kalastusalue on vastannut hankkeen tiedotuksesta. Hankkeen tiedotus on hoidettu sekä kirjallisilla tiedoilla että tiedotustilaisuuksilla. Paikalliset ihmiset ja kesäasukkaat ovat voineet tutustua hankkeeseen. Lisäksi hanke on ollut esillä Etelä Karjalan kalatalouskeskuksen sivuilla www.kalasaimaa.fi. 3.6. Hallinnointi Kalastusalue on vastannut hankkeen hallinnoinnista. Hankkeen osalta on pidetty yhdeksän ohjausryhmän kokousta. Hankkeen kirjanpidosta on pidetty kalastusalueen toimesta. 4. Tavoitteet Hankesuunnitelman mukaan hankkeen tavoitteena on muuttaa kalakantojen rakennetta 1.000 hehtaarin vesialueella Karjalan Pyhäjärvellä. Järvestä poistetaan hankkeen aikana vähempiarvoista kalaa eli ahventa, särkikaloja ja pientä siikaa vähintään 60 kg/ha kolmen vuoden aikana eli vuodessa 20 kg/ha. Koko saalismäärä on siis 60.000 kg. Vähempiarvoisen kalan poiston onnistumien voi luoda mahdollisuuksia muikkukannan elpymiseen. Erikseen on esitetty sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet hankkeelle. Määrälliset tavoitteet ovat olleet kunnostetut alueet 1 kpl, säilytetyt työpaikat 10 kpl = 4 miestyövuotta, 5 nuottakuntaa a 2 henkeä, pyyntiaika 5 kuukautta, hankkeessa työllistyy 2 henkilöä = 2 miestyövuotta, tiedotustilaisuudet 3 kpl eli 1 kpl vuodessa yhteensä 50 kuulijaa, saaliin määrä 60.000 kg. Laadulliset tavoitteet ovat olleet paikallisten raaka aineiden käyttö (kalan jatkojalostus, lähiruoka mahdollisuus), elinolot ja viihtyvyys (ammattimainen kalastus lisääntyy ja tuo lisää tuloja, mökkiläisten kalastus lisää viihtyvyyttä) ja ympäristöosaaminen (opitaan järven ekosysteemin toimintaa). 5. Tulokset 5.1. Toimintapuitteet 5.1.1. Hoitokalastussaalis 3

Hankkeen aikana on pyydetty yhteensä 48.868 kiloa vähempiarvoista (pieni siika, ahven, särki, lahna ja salakka) kalaa hankealueelta. Tavoite hoitokalastussaaliista saavutettiin 81 prosenttisesti. Tavoitteen toteutumista vaikeuttivat kalojen todellinen määrä, laaja vesialue ja luonnon olosuhteet etenkin nuottauksessa. 5.1.2. Muikun osuus Muikkukanta on vahvistunut huomattavasti hankealueella vuosina 2005 ja 2006. Kalakantoja on seurattu kirjanpitokalastuksen avulla (Etelä Karjalan kalatalouskeskus). Seurantakohteena ovat olleet muikkuverkot ja talvinuotta. Muikun verkkosaaliit ovat nousseet 2006 edelleen edellisiin vuosiin verrattuna. Kuva 1 muikkuverkkojen yksikkösaaliit Karjalan Pyhäjärvellä. KARJALAN PYHÄJÄRVI/yksikkösaalis muikkuverkot 3000 2500 2000 g/verkko/päivä 1500 1000 Muikku 500 0 89(1152) 90(840) 93(1286) 94(800) 95(1100) 97(1190) 98(2035) 99(1561) 00(1560) 01(1717) 02(988) 03(1038) 04(1851) 05(2045) 06(2125) Vuosi (Pyyntipäivät) Talvinuottasaaliit ovat olleet parhaimmat vuosina 2005 ja 2006 aikajaksolla 1993 2006. Kuva 2 talvinuottaussaaliit Karjalan Pyhäjärvellä Karjalan Pyhäjärvi/yksikkösaaliit/talvinuotta 120000 100000 80000 g/veto 60000 Muikku 40000 20000 0 93(85) 94(59) 95(128) 97(43) 98(69) 99(64) 00(49) 01(61) 02(17) 03(08) 04(6) 05(42) 06(10) Vuodet (vetojen määrär) 4

Kalanäytteiden mukaan (Etelä Karjalan kalatalouskeskus) muikkukanta koostui pääosin (62,3 %) vuoden 2004 ikäluokasta kevättalvella 2006. Lisäksi Karjalan Pyhäjärvellä esiintyi muikulla myös vuoden 2003 (22,1 %), vuoden 2005 (10,4 %) ja vuoden 2002 (5,2 %) ikäluokkia. Tammi- helmikuussa 2007 (suullinen tieto) muikkusaaliit ovat nousseet parhaimmillaan 250 kg/apaja Karjalan Pyhäjärvellä. Muikkusaalis on koostunut puoliksi isoista muikuista ja puoliksi hottamuikuista. Vuoden 2006 muikun ikäluokka on vahva Karjalan Pyhäjärvessä. Lisäksi kalastajat ovat seuranneet keväisin muikkujen kuoriutumista Karjalan Pyhäjärvessä. 6. Aikataulu Hankkeen alkuperäinen toteutusaika on ollut 01.01.2003 31.12.2005. Hankkeen jatkoaika on käsittänyt ajan 01.01.-31.12.2006. 7. Kustannukset Hankkeen kustannukset ovat olleet yhteensä 34.869,63 euroa. Kustannukset koostuivat ostopalveluista (29.010,33 euroa), matkoista (1.156,30 euroa), talkootöistä (1.640,00 euroa) ja muista kustannuksista (3.063,00 euroa). Hankerahaa on jäänyt käyttämättä 7.130,37 euroa. 8. Rahoitus Hanketta ovat rahoittaneet Te keskus (22.316,56 euroa), kunnat (5.579,14 euroa), osakaskunnat (5.333,93 euroa) ja talkootyö (1.640,00 euroa). 9. Jatkosuunnitelma Hoitokalastus on edesauttanut muikkukantojen vahvistumista hankealueella Karjalan Pyhäjärvellä. Hoitokalastus prosessi tulee analysoida, kehittää ja jälkimarkkinoida. 10. Ohjausryhmän arvio Ohjausryhmä arvioi hanketta ohjausryhmän loppukokouksessa (20.02.2007) seuraavasti. 11. Asiakirjojen säilyttäminen Hankkeen asiakirjat säilytetään osoitteessa Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Pormestarinkatu 6, 53100 Lappeenranta. 5