JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA

JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA

JÄTE ON VOIMAVARA Kolmesataa kiloa henkilöä kohden vuodessa. Se on jätemäärä, joka syntyy kotitalouksista jokaisen suomalainen heittäessä roskapussit roska-astioihin. Siitä kertyy yhteensä 1,5 miljoonaa tonnia. Kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää halutaan vähentää rajusti. Tavoitteeseen ei päästä pelkästään vähentämällä syntyvän jätteen määrää ja jätettä kierrättämällä, vaan jätteen energiasisältöä pitää myös hyödyntää. Kaatopaikkajätteen poltto on kannatettavaa uudella tekniikalla myös siksi, että päästöt ovat pieniä, jopa pienempiä kuin hiili- tai turvevoimalaitoksella. Jätteestä syntyvä lämpö voidaan helposti hyödyntää kaukolämpönä ja sähkönä. Jäte on arvokas energialähde. Puolet kotitalousjätteestä ei kelpaa kierrätykseen, se voitaisiin polttaa hyötyenergiaksi. Tällä energialla voidaan kaukolämmittää muutama pienehkö kaupunki ja tuottaa niille sähkö. Jätteen polttamisella säästyy myös kallista tuontipolttoainetta ja huoltovarmuus kasvaa. Polttaminen ei syrji jätteen kierrättämistä. Jätteestä talteenotetuilla raaka-aineilla tehdään uusiotuotteita, jotka ovat iso osa jokapäiväisiä kulutustavaroita ja tuotteita, kuten sanomalehtipaperit, alumiinitölkit, lasipullot ja metallipurkit. Näin säästämme jo nyt arvokkaita luonnonvaroja eivätkä tavoitteet ole ristiriidassa polttamisen kanssa.

JÄRKEVÄ KIERRÄTYS KANNATTAA Useimmilla ihmisillä on positiivinen asenne jätteen kierrätystä kohtaan. Jotta lajittelu olisi toimivaa ja helppoa, vaatii se vielä rakenteellisia uudistuksia. Tähän suuntaan ollaan Suomessakin menossa, Keski-Euroopassa niin on tehty jo kauan. Tavoitteena on nostaa jätteen hyötykäyttö 40 prosentista 70 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Kierrätyksellä ja energian hyödyntämisellä yhdessä vähenetään selvästi jätevuoria ja voidaan saavuttaa EU:n asettamat tavoitteet. Kierrätyksessäkin pitää olla järki mukana. Uusiotuotteilla pitää olla myös uudet kaupalliset markkinat. Mieluummin käytetään jäte energialähteenä kuin sokeasti pyritään kierrättämään materiaalia ympäristökuormituksesta riippumatta. Jätteen energiahyötykäyttö täydentää kierrätystä. Viimekädessä riippuu paikallisista olosuhteista mikä vaihtoehto valitaan, kuten kaukolämmön tehontarpeesta tai mahdollisuudesta laajentaa kaukolämpöverkkoa. Niissä maissa, joissa jätettä käytetään runsaasti energiantuotannossa, myös materiaalin kierrätyksen taso on korkealla. Näin on mm. naapurimaissamme Ruotsissa ja Tanskassa kuten oheisesta kuvasta ilmenee. Yhdyskuntajätteen käsittely Euroopassa kaatopaikka kierrätys energiatuotanto Suomi 2002

KÄYTETÄÄN KAIKKIA MAHDOLLISUUKSIA HYVÄKSI Jätehuollon ongelmat on ratkaistava nopeasti. Avoin tie kaatopaikkasijoitukselle on loppumassa EU:n tavoitteiden mukaan. Sen takia jätehuoltopolitiikka on vääjäämättä muutosten edessä. Suomi on Baltian maiden rinnalla ainoita EU-maita, joissa jätettä ei juurikaan polteta eikä jätteistä tuotetuille raaka-aineille ole luotu aktiivista hyötykäyttöä jätepaperia, sekä lasipulloja lukuunottamatta. Uusioraaka-aineille on markkinoita ja mahdollisuuksia mielikuvituksen rajoissa. Muualla Euroopassa jätehuolto on jo osa monipuolista raaka-aine- ja energiantuotantoa. Samalla on tietenkin pyrittävä vaikuttamaan jätteen synnyn ehkäisyyn mm. pakkauksia kehittämällä ja kulutustottumuksia muuttamalla. Puolet kotitalousjätteistä on kierrätyskelvotonta joten se voidaan polttaa. Uutta jätteenpolttotekniikkaa ja kokemuksia on paljon tarjolla sekä Pohjoismaissa että Keski-Euroopassa. Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsista, jossa 50% kaatopaikkajätteestä poltetaan hyvällä hyötysuhtella kaukolämmön ja sähkön tuotantoon. Meilläkin on jätteenpolttoon liittyvää kattilatuotantoa, mutta ei yhtään modernia omaa referenssilaitosta. Jätteenpolttotekniikka myös kehittyy koko ajan, tässä kehityksessä Suomenkin olisi hyvä pysyä mukana. Kattilateollisuudessa työpaikkoja on noin 3000 henkeä ja lisäksi kehittyvä jätteenpoltto uusine tekniikoineen tarjoaa erinomaiset vientimahdollisuudet. Siispä panostetaan 1. jätteen synnyn ehkäisyyn, 2. käytetään raaka-aineet tarkoin hyväksi 3. kierrätetään jäte uusiokäyttöön 4. kierrätetään jäte uusioraaka-aineeksi 5. poltetaan ylijäänyt polttokelpoinen jäte kaukolämmön ja sähkön tuotantoon Sijoitetaan loppujäte kaatopaikalle. Kaatopaikoiltakin voidaan vielä talteenottaa metaanikaasut esim. kaukolämmön polttoaineeksi.

Jätteen hyötyenergia tuottaisi noin 2.000 miljoonaa kilowattituntia, millä voidaan lämmittää ja valaista kaksi kertaa Turun kokoinen kaupunki. JÄTTEENPOLTTO TURVAA ENERGIAHUOLTOA Jätteenpoltto tuottaa energiaa; yhteistuotannossa sähköä ja kaukolämpöä tai pelkästään lämmöntuotannossa kaukolämpöä. Valtaosa tästä energiasta voidaan jakaa asiakkaille olemassa olevan kaukolämpöjärjestelmän kautta. Energian siirtojärjestelmä on siis valmiina. Käyttämällä kotimaisen kulutuksen synnyttämää jätettä kaukolämmön energialähteenä, vähennämme polttoaineiden tuontiriippuvuutta, mikä puolestaan on huoltovarmuuden kannalta erinomainen asia. Jätemateriaalista on orgaanista alkuperää eli biomassaa noin 65 %, mikä poltossa vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. Samalla voimme vähentää fossiilisia tuontipolttoaineita, kuten hiiltä ja maakaasua. Nämä kaikki yhdessä vaikuttavat ympäristön kuormitusta vähentävästi. Alla olevissa piirroksissa vertaillaan Suomen ja Ruotsin käyttämiä polttoaineita kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa. Ruotsissa jäteperäisiä polttoaineita käytetään 8,8 Twh mikä on enemmän kuin meillä käytetään puuta kaukolämmön tuotantoon. Jätteen hyötyenergia tuottaisi noin 4000 miljoonaa kilowattituntia, millä voidaan kaukolämmittää kaksi kertaa Tampereen kokoinen kaupunki.

JÄTTEENPOLTTO ON YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLINEN RATKAISU Nykyaikainen jätteenpolttotekniikka on perusteellisesti erilainen vanhaan verrattuna Puhtaat savukaasut ovat EU:n ympäristöpolitiikassa keskeisellä sijalla. Hiilidioksidivapaista energialähteistä on tulossa toinen ja entistä tärkeämpi osa EU:n ympäristöpolitiikkaa. Jätteenpoltolle on laadittu lisäksi omat tiukat päästönormit, jossa savukaasut pudistetaan tehokkailla menetelmillä ennen kuin ne johdetaan piipun kautta ulos. Jätteenpoltto tukee näin ollen kumpaakin keskeistä EU:n ympäristöpolitiikan tavoitetta. Esimerkki jätteenpolton tehokkaasta savukaasujen puhdistuksesta: Kiinteiden ja nestemäisten polttoaineiden palaessa siirtyy savukaasuun raskasmetalleja ja pieniä määriä ns. orgaanisia yhdisteitä kuten myrkyllisiä dioksiineja ja furaaneja. Nämä erotetaan savukaasuista puhdistinlaitteissa ja käsitellään kiinteään muotoon. Lopuksi ne sijoitetaan turvallisesti sitä varten suunnitellulle ja tarkasti valvotulle läjitysalueelle. Siten vaarallisia aineita ei pääse missään vaiheessa luontoon. Nämä vaaralliset yhdisteet erotetaan savukaasuista sekä valvotaan käsittelyä paljon tarkemmin kuin tavanomaisessa poltossa. Siispä jätteenpoltto voi jopa puhdisttaa ilmaa verrattuna avanomaisiin kivihiiltä ja turvetta polttaviin laitoksiin. Jätteenpolton melu ja jätteenkuljetus aiheuttavat eniten asukkaille häiriöitä. Näihin seikkoihin on paneuduttu vakavasti mm. laitoksen sijoituspaikan suunnittelulla. Asukkailla on oikeus lausua mielipiteensä jätteenpolttolaitoksesta, mikäli kokee sen loukkaavan oikeuksiaan. Jätteenpoltolla voidaan säästää tuontipolttoaineita noin 400.000 tonnin edestä raakaöljyä, minkä arvo rahallisesti olisi noin 120 miljoonaa euroa.

Jätteenpolttolaitosten päästötaso on selvästi alhaisempi kuin normaalin kivihiili tai turvekattilan päästöt. HYVÄÄ TALOUDELLE Kohtuullisen suurissa kattiloissa jätteenpoltto on taloudellisesti kannattavaa. Jätteenpoltolla voidaan säästää tuontipolttoaineita noin 400.000 tonnin edestä raakaöljyä, minkä arvo rahallisesti olisi noin 120 miljoonaa euroa. Jätteenpoltto hillitsee tehokkaasti myös kaatopaikkamaksujen korotuksia, koska uusia kaatopaikkoja ei tarvitse perustaa. Hyöty koituu koko yhteiskunnalle. Palamisesta jäävä vaaraton kuona pyritään käyttämään hyödyksi maanrakentamiseen ja tienpohjiin. Osa kuonasta voidaan käyttää maanrakentamiseen ja tien pohjiin. Jätteen polttaminen lisää myös hygieniaa ja eliminoi riskejä tartuntataudeista. Hajuhaitat voidaan minimoida alipainevarastojen ja tuulikaappien avulla. Kansantaloudelle jätteenpoltosta ja energian hyötykäytöstä syntyy merkittävä positiivinen tulos. Jätteen varastoinnin sijaan kaatopaikoille päätyy tuhkana vain alle 10 % alkuperäisestä jätetilavuudesta. Kaatopaikkojen ylläpidon sijaan maisema ja luonto säilyvät entisellään. Hyötyenergian tuotannosta asiakkaat saavat bonuspisteet heti käyttöönsä lämpönä ja sähkönä.

SUOMESTA JÄTEHUOLLON MALLIMAA? Naapurimaat Tanska ja Ruotsi ovat maailman johtavia maita kierrätyksessä sekä jätteenpoltossa. Suomi on samassa sarjassa Baltian maiden kanssa kaatopaikkasijoituksessa. Jätehuollossa on käyttämättä iso potentiaali työpaikkoja, tuotekehitystä, vientiä ja raaka-ainejalostusta. Tartutaan tilaisuuteen. Oulu 44 MW Pohjanmaa 60 MW Kuopio 32 MW Seinäjoki 32 MW Jyväskylä 32 MW Kyröskoski 80 MW Pori 68 MW Riihimäki 60 MW Turku 60 MW Kerava 40 MW Lohja 24 MW Lahti 100 MW Kotka 36 MW Pääkaupunkiseutu 100 MW Energiateollisuus ry PL 100, 00101 Helsinki, Fredrikinkatu 51-53 B, 5. krs. Puhelin: (09) 530 520, Faksi: (09) 5305 2900 Sähköposti: etunimi.sukunimi@energia.fi Internet: www.energia.fi