Tietoa Vakuutuskassalta 20/08 2009 Sairauskorvaus [Sjukersättning] Sairauskorvausta voit saada, jos työkykysi on pysyvästi alentunut vähintään yhdellä neljäsosalla. Sairauskorvauksen saaminen edellyttää, että kaikki mahdollisuudet ansiotyöhön on selvitetty. Sairauskorvausta voidaan maksaa tuloperusteisena ja takuukorvauksena [garantiersättning]. 1. heinäkuuta 2008 alkaen tulivat voimaan uudet sairauskorvaukseen sovellettavat määräykset. Määräaikaista sairauskorvausta ei enää voi saada 1. heinäkuuta 2008 alkaen. Jo ennestään määräaikaista sairauskorvausta saava voi kuulua siirtymämääräysten piiriin, joiden mukaan aikaisempia määräyksiä voidaan soveltaa jatkossakin vuoden 2012 loppuun saakka. Kuka voi saada sairauskorvausta? [Vem kan få sjukersättning?] Sairauskorvausta voit saada, jos olet 30-64-vuotias ja työkykysi on alentunut vähintään yhdellä neljäsosalla sairauden tai muun fyysisen tai psyykkisen suorituskyvyn heikentymisen vuoksi. Sairauskorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työkykysi on alentunut pysyvästi, eli niin pitkäksi ajaksi kuin voidaan ennakolta arvioida. Työkyvyn on oltava heikentynyt kaikissa työmarkkinoilla tarjolla olevissa töissä. Näihin töihin luetaan myös toimintarajoitteisille järjestettävät työt, kuten esimerkiksi palkkaavustusperusteiset työsuhteet. Paljonko sairauskorvausta saa [Hur mycket får man i sjukersättning?] Täysi sairauskorvaus on 64 prosenttia arvioidusta tulosta [antagandeinkomst], eli siitä tulosta, jonka olisit Vakuutuskassan [Försäkringskassan] laskelmien mukaan todennäköisesti ansainnut, jos olisit jatkanut työelämässä. Jos sinulla on ollut pienet tulot tai ei lainkaan tuloja, voit saada takuukorvausta. Vuonna 2009 täysimääräistä takuukorvausta voi saada enintään 102 720 kruunua (2,4 hintaperusmäärää*) vuodessa. Takuukorvausta voi saada täysimääräisenä tai siitä voi saada kolme neljäsosaa, puolet tai yhden neljäsosan sen mukaan, missä määrin työkykysi on alentunut ja miten pystyt elättämään itsesi työnteolla. Sekä tuloperusteinen sairauskorvaus että takuukorvaus tarkistetaan joka vuosi tammikuussa hintaperusmäärän muuttumisen yhteydessä. * Hintaperusmäärä noudattaa yhteiskunnan hintakehitystä. Vuonna 2009 hintaperusmäärä on 42 800 kruunua.
Miten sairauskorvausta voi saada? [Hur går det till att få sjukersättning?] Sitä voi hakea itse [Du kan ansöka själv] Voit itse hakea sairauskorvausta erityisellä lomakkeella, jonka saa Vakuutuskassalta tai verkkosivuilta www.forsakringskassan.se. Hakemukseen on myös liitettävä lääkärinlausunto. Vakuutuskassa voi vaihtaa sairauspäivärahan sairauskorvaukseksi [Försäkringskassan kan byta ut sjukpenning mot sjukersättning] Jos Vakuutuskassa katsoo, että täytät sairauskorvauksen myöntämiselle asetetut ehdot, voimme päättää sairauspäivärahasi vaihtamisesta sairauskorvaukseksi. Tällaista päätöstä edeltävästi Vakuutuskassa on aina jatkuvasti yhteydessä sinuun ja hoitavaan lääkäriisi. Miten oikeutesi sairauskorvaukseen arvioidaan? [Hur bedöms din rätt till sjukersättning?] Tarvitset lääkärintodistuksen [Du behöver ett läkarutlåtande] Sairauskorvaushakemukseen on aina liitettävä lääkärinlausunto. Ensisijaisesti hoitavan lääkärisi tulee selvittää terveydentilasi lausunnossaan. Mutta Vakuutuskassa voi myös vaatia, että käyt toisella lääkärillä tai asiantuntijalla tutkimuksissa työkykysi arvioimiseksi. Vakuutuskassa selvittää olosuhteesi [Försäkringskassan utreder dina förhållanden] Selvitämme työolosuhteesi ja sosiaaliset olosuhteesi. Tämä tarkoittaa sitä, että esitämme kysymyksiä muun muassa perheoloista, lasten päivähoidosta, taloustöistä, vapaa-ajan toiminnasta, koulutuksesta, sivutoimista tai toimeksiannoista, joilla voi olla vaikutusta oikeuteesi saada korvausta. Uusi työkyvyn selvitys joka kolmas vuosi [Ny utredning av arbetsförmågan vart tredje år] Työkyvyssä voi tapahtua muutoksia. Sinä aikana, jolloin saat jatkuvaa sairauskorvausta, Vakuutuskassa selvittää joka kolmas vuosi uudestaan, oletko yhä oikeutettu saamaan samantasoista korvausta. Vakuutuskassa selvittä myös, ovatko kuntoutusmahdollisuutesi parantuneet. Vakuutuskassa seuraa työkykyä [Försäkringskassan gör efterkontroller] Jos sairauskorvauksesi on myönnetty ennen 1. tammikuuta 2005, on Vakuutuskassan tarpeen vaatiessa tehtävä tarkistuksia. Tarkistukset tehdään, koska halutaan selvittää, onko työkykysi parantunut tai ovatko kuntoutusmahdollisuutesi parantuneet. Miten raha maksetaan [Hur betalas pengarna ut?] Sairauskorvaus maksetaan sille tilille, jonka olet ilmoittanut Vakuutuskassalle. Se maksetaan kunkin kuukauden 18. tai 19. päivänä. Jos maksupäivä on lauantai, saat sairauskorvauksen perjantaina. Jos
maksupäivä on sunnuntai, pyhäpäivä tai juhannusaatto, saat korvauksen lähimpänä seuraavana arkipäivänä. Jos asut ulkomailla, lähetetään sairauskorvaus Ruotsista pankkisiirtona maksupäivänä. Jos sairauskorvaus on enintään 2 400 kruunua vuodessa, saat sen jälkikäteen kesäkuussa ja joulukuussa joka vuosi. Myös 2 400 kruunua ylittävät vuotuiset summat voidaan maksaa kahdessa erässä vuosittain, jos pyydät sitä Vakuutuskassalta. Maksaminen kuolemantapauksen yhteydessä [Utbetalning vid dödsfall] Jälkeen elävät saavat nostaa koko kuukauden sairauskorvauksen, vaikka kuolemantapaus olisi tapahtunut kuukauden ensimmäisten päivien aikana. Seuraavan kuukauden sairauskorvausta ei kuitenkaan saa nostaa. Lisätietoa sairauskorvauksesta [Mer om sjukersättning] Korvauksen ollessa lepäävä voi kokeilla työssä käyntiä tai opiskelua [Du kan pröva att arbeta eller studera med vilande ersättning] Voit sinä aikana, kun saat sairauskorvausta, käydä töissä tai opiskella menettämättä oikeuttasi korvaukseen. Tästä käytetään nimitystä lepäävä sairauskorvaus. Sinun on haettava lepäävää korvausta ennen kuin aloitat työnteon tai opiskelun. Jos aloitat työnteon, voit myös hakea enintään kolmen kuukauden koeaikaa, jolloin saat sekä palkan että sairauskorvauksen samanaikaisesti. Lepäävä sairauskorvaus voidaan myöntää aikaisintaan sen jälkeen, kun olet saanut sairauskorvausta yhden vuoden ajan. Sairauskorvaus voi olla lepäävä enintään kahden vuoden ajan. Täyttä sairauskorvausta saadessasi voit tehdä vähän työtä [Du kan arbeta lite med hel sjukersättning] Jos saat täyttä sairauskorvausta, voit silti käyttää vähäistä jäljellä olevaa työkykyäsi esimerkiksi vapaaehtoistyössä tai poliittisessa työssä. Tämä tarkoittaa sitä, että voit työskennellä tunnin päivässä ja ansaita suorittamastasi työstä korkeintaan yhden kahdeksasosan normaaleista kokopäiväansioista säilyttäen silti oikeutesi täyteen sairauskorvaukseen. Ota ennen työnteon aloittamista yhteyttä Vakuutuskassaan selvittääksesi omakohtaiset työntekomahdollisuutesi. Jos saat kolme neljäsosaa sairauskorvauksesta, sinua autetaan työpaikan löytämisessä [Med tre fjärdedels sjukersättning får du hjälp att hitta ett arbete] Jos saat kolme neljäsosaa sairauskorvauksesta, Vakuutuskassa vastaa siitä, että saat jäljellä olevaa työkykyäsi vastaavaa työtä. Työnvälitystoimiston [Arbetsförmedlingen] on kuuden kuukauden kuluessa pystyttävä tarjoamaan sinulle työpaikka avoimilta työmarkkinoilta, tarpeen vaatiessa palkka-avustuksen turvin. Jos se ei onnistu, on työnvälitystoimiston tarjottava sinulle työpaikka Samhall AB:n palveluksessa. Mitä sairauspäivärahalle tapahtuu? [Vad händer med sjukpenningen?] Kun sinulle on myönnetty sairauskorvaus, et enää ole oikeutettu sairauspäivärahaan. Jos sinulle on myönnetty yksi neljäsosa, puolet tai kolme neljäsosaa korvauksesta ja ansiotyöstä saamasi tulot ovat vähintään 10 300 kruunua vuodessa (24 % hintaperusmäärästä), voit sitä vastoin saada sairauspäivärahan perusteena olevan tulon vahvistetuksi, jolloin voit saada sairauspäivärahaa, jos et pysty tekemään työtä sairauden vuoksi.
Muut saatavat korvaukset voivat vaikuttaa sairauskorvauksen määrään [Sjukersättningen kan minska om du har andra ersättningar] Jos saat samanaikaisesti sairauskorvauksen kanssa myös ulkomailta työkyvyttömyyseläkettä [invaliditetspension] tai muita ulkomailta saatavia työkyvyttömyysetuuksia, nämä saattavat vähentää saamasi sairauskorvauksen määrää. Jos asut ulkomailla tai muutat ulkomaille [Om du bor eller flyttar utomlands] Tuloperusteinen sairauskorvaus maksetaan sinulle, asuitpa missä maassa tahansa. Takuukorvausta sitä vastoin maksetaan vain EU/ETA-maihin, Sveitsiin ja Kanadaan. Käänny Vakuutuskassan puoleen, jos tarvitset lisätietoa siitä, milloin voit saada takuukorvauksen maksetuksi itsellesi toiseen maahan. Jos muutat pysyvästi ulkomaille, on sinun ilmoitettava siitä Vakuutuskassalle. On tärkeää, että ilmoitat, mihin osoitteeseen, mihin pankkiin ja mille tilille haluat Vakuutuskassan lähettävän sairauskorvauksen. Saadakseen jatkossakin sairauskorvausta, ulkomailla asuvan täytyy lähettää ns. elossaolotodistus Ruotsin vakuutuskassalle kerran vuodessa. Tämä tapahtuu seuraavasti: Vakuutuskassa lähettää sinulle automaattisesti lomakkeen. Täytä lomake, ota voimassa oleva passisi mukaan ja käy jonkun lomakkeella olevassa luettelossa mainitun viranomaisen tai vastaavan edustajan toimistossa. Heidän täytyy todistaa antamasi tiedot oikeiksi. Lähetä sitten lomake Vakuutuskassalle. Joissakin tapauksissa todistuslomaketta ei lähetetä sinulle. Toistaiseksi tällaista käytäntöä sovelletaan Suomessa, Norjassa tai Saksassa asuviin. Saamme tietosi Ruotsin ja asuinmaasi viranomaisten välisen tiedonvaihdon välityksellä. Ulkomailla asuviin voidaan soveltaa Ulkomailla asuvien erityistä tuloveroa (SINK) [Särskild inkomstskatt för utomlands bosatta, (SINK)]. Verovirastolta [Skatteverket] saa lisätietoa SINK-tuloverosta. Tuloperusteinen sairauskorvaus [Inkomstrelaterad sjukersättning] Tuloperusteinen sairauskorvaus määräytyy aikaisempien ansiotulojen ja myös Vakuutuskassalta aikaisemmin saatujen korvausten, esimerkiksi sairauspäivärahan [sjukpenning] ja vanhempainrahan [föräldrapenning], perusteella. Yleistävästi voidaan sanoa, että voit saada tuloperusteista sairauskorvausta, jos: työskentelet Ruotsissa vakuutustapahtumahetkellä. Vakuutustapahtumalla tarkoitetaan sitä ajankohtaa, jolloin sinun katsotaan täyttävän sairauskorvauksen saamisen ehdot. olet ns. puiteaikana [ramtid] saanut eläkkeen perusteena olevaa tuloa tai eläkkeen perusteena olevaa sairauskorvausta vähintään yhden vuoden ajan. Puiteaika on määrätty määrä vakuutustapahtumavuotta edeltäviä vuosia. Jos sinulla on eläkkeen perusteena olevia tuloja, saat joka vuosi vuositiedotteen (oranssi kirjekuori). Arvioitu tulo kolme parasta vuotta huomioidaan [Antagandeinkomst de tre bästa åren räknas] Korvaus lasketaan siten, että ensin lasketaan arvioitu tulo. Sillä tarkoitetaan sitä tuloa, joka sinulla todennäköisesti olisi ollut, jos olisit jatkanut työelämässä. Huomioimme puiteajasta ne kolme vuotta, joiden aikana tulosi ovat olleet suurimmat, ja laskemme niiden pohjalta keskimääräisen tulon.
Mitä puiteajalla tarkoitetaan? [Vad är ramtid?] Puiteaika on määrätty määrä vakuutustapahtumavuotta edeltäviä vuosia. Huomioimme vain tulosi puiteaikana korvauksen määrää laskettaessa. Puiteaika vaihtelee viiden ja kahdeksan vuoden välillä iän mukaan: Ikäsi vakuutustapahtumavuonna Puiteaika Täytät vähintään 53 vuotta 5 vuotta Täytät 50, 51 tai 52 vuotta 6 vuotta Täytät 47, 48 tai 49 vuotta 7 vuotta Täytät enintään 46 vuotta 8 vuotta Mitä tuloa laskelmassa käytetään? [Vilken inkomst används vid beräkningen?] Arvioitua tuloa laskettaessa lähtökohtana on bruttovuositulo, joka oikaistaan ajankohtaista rahanarvoa vastaavaksi. Bruttovuositulo on eläkkeen perusteena oleva tulon ja Veroviraston pidättämien eläkemaksujen yhteenlaskettu summa. Eläkkeen perusteena oleva tulo on oranssissa kirjekuoressa olevassa vuositiedotteessa ilmoitettu tulo. Bruttovuositulo saadaan jakamalla eläkkeen perusteena oleva tulo luvulla 0,93. Huomioitaville tuloille on kuitenkin olemassa yläraja. Jos tulosi ylittävät 321 000 kruunua (7,5 hintaperusmäärää), ei niitä lasketa mukaan. Oikeus tuloperusteiseen eläkkeeseen tulevaisuudessa [Rätt till framtida inkomstgrundad pension] Tuloperusteinen korvaus oikeuttaa sinut saamaan tuloperusteista vanhuuseläkettä tulevaisuudessa. Jos saat täyttä sairauskorvausta, saat eläkeoikeuden 80 prosentille arvioidusta tulostasi; siitä tulosta, jonka Vakuutuskassan arvion mukaan olisit todennäköisesti ansainnut, jos olisit jatkanut työelämässä. Takuukorvaus [Garantiersättning] Jos sinulla ei ole ollut lainkaan tuloja, voit saada takuukorvauksena maksettavaa sairauskorvausta. Voit myös saada takuukorvausta, jos olet saanut pientä tuloperusteista korvausta. Siinä tapauksessa takuukorvauksesta tulee yhtä suuri kuin tuloperusteisen korvauksesi ja takuutasosi välinen erotus.
Yleistävästi voidaan sanoa, että olet oikeutettu takuukorvaukseen, jos: asuit Ruotsissa vakuutustapahtumahetkellä. Vakuutustapahtumalla tarkoitetaan sitä ajankohtaa, jolloin sinun katsotaan täyttävän sairauskorvauksen saamisen ehdot. Vakuutusaikasi Ruotsissa on vähintään kolme vuotta. Vakuutusaikasi määräytyy sen mukaan, miten kauan olet asunut Ruotsissa. Katso kohta Mitä vakuutusajalla tarkoitetaan? Ylin takuutaso on 102 720 kruunua vuodessa (2,4 hintaperusmäärää). Jos olet koko elämäsi ajan asunut Ruotsissa, saat korvauksen ylimmän tason mukaan. Jos et ole aina asunut Ruotsissa, voi korvauksesta tulla pienempi. Korvauksen määrään vaikuttaa se, miten pitkä vakuutusaika sinulla on. Jos vakuutusaikasi on lyhyempi kuin 40 vuotta, vähennetään korvauksesta 1/40 kultakin puuttuvalta vuodelta. Mutta tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että on asuttava Ruotsissa 40 vuotta ennen kuin on oikeutettu saamaan ylimmän tason korvauksen. Sinulla voi olla 40 vuoden vakuutusaika, vaikka et olisikaan asunut Ruotsissa 40 vuoden ajan. Mitä vakuutusajalla tarkoitetaan? [Vad är försäkringstid?] Hyväksesi lasketaan vakuutusaikaa siltä ajalta, jonka olet asunut Ruotsissa. Siitä käytetään nimitystä todellinen vakuutusaika. Hyväksesi lasketaan kuitenkin myös vakuutusaikaa siltä ajalta, jonka sinun oletetaan jatkossa asuvan Ruotsissa. Tästä ajasta käytetään nimitystä tuleva vakuutusaika. Takuukorvauksena maksettava sairauskorvaus määräytyy sekä todellisen että tulevan vakuutusajan perusteella. Todellista vakuutusaikaa saat Ruotsista asumaltasi ajalta siitä vuodesta alkaen, jonka aikana täytit 16 vuotta, vakuutustapahtumaa edeltävän vuoden loppuun saakka. Tulevaa vakuutusaikaa saat vakuutustapahtumavuodesta alkaen sen vuoden loppuun saakka, jonka aikana täytät 64 vuotta. Mutta tulevaan vakuutusaikaan vaikuttaa myös Ruotsissa asuttu aika. Kaikki vuodet vakuutustapahtumavuodesta alkaen sen vuoden loppuun saakka, jonka aikana täytät 64 vuotta, voidaan huomioida edellyttäen, että olet asunut Ruotsissa vähintään 80 prosenttia siitä ajasta, joka lasketaan 16 vuotta täyttämisvuodesta alkaen vakuutustapahtumaa edeltävän vuoden loppuun saakka. Pakolaisiin ja muihin turvaa tarvitseviin sovelletaan erityisiä sääntöjä, joiden ansiosta heidän todelliseen vakuutusaikaansa voidaan laskea mukaan heidän aikaisemmassa kotimaassaan asuma aika. Jos vakuutustapahtuma tapahtui ennen kuin täytit 18 vuotta, voidaan vakuutusaika laskea erityisten sääntöjen mukaan. Sinulta ei vaadita, että olit vakuutettu vakuutustapahtumahetkellä, ja voit ottaa vakuutusaikaan mukaan koko ajan siitä vuodesta alkaen, jolloin täytit 16 vuotta, sen vuoden loppuun saakka, jolloin täytät 64 vuotta. Aikaa, jolloin et asunut Ruotsissa, et kuitenkaan saa laskea mukaan vakuutusaikaan. Jos olet EU/ETA-maiden ulkopuolisen maan kansalainen, vaaditaan, että olet asunut Ruotsissa vähintään viisi vuotta ennen kuin vakuutusaikasi voidaan laskea näiden sääntöjen mukaan. Esimerkki 1 vakuutusaika Hansi on 40-vuotias vakuutustapahtumahetkellä, ja hän on asunut Ruotsissa 20 vuotta. Hansi saa laskea hyväkseen kaikki 25 vuotta vakuutustapahtumasta sen vuoden loppuun saakka, jonka aikana hän täyttää 64 vuotta, tulevana vakuutusaikana. Syynä tähän on se, että hän on asunut Ruotsissa vähintään 80 prosenttia ajasta, joka lasketaan 16 vuotta täyttämisvuodesta vakuutustapahtumavuoden loppuun saakka (0,80 x 24 vuotta = 19,2 vuotta). Hansi saa yhteensä 45 vuoden vakuutusajan Ruotsissa. Esimerkki 2 tuloperusteinen korvaus ja takuukorvaus Karin saa täyttä sairauskorvausta vuonna 2009, jolloin hän on 37-vuotias. Karin on asunut Ruotsissa koko elämänsä ajan, joten hän oikeutettu saamaan täyttä takuukorvausta. Hintaperusmäärä vuonna 2009 on 42 800 kruunua. Karinin takuutasoksi tulee tällöin 2,4 x 42 800 kruunua = 102 720 kruunua. Karinilla on ollut ansiotuloja, minkä vuoksi hän saa ensisijaisesti tuloperusteista sairauskorvausta. Vakuutuskassan laskelmien mukaan hänen tuloperusteinen sairauskorvauksensa on 63 000 kruunua vuodessa.
Tämä merkitsee sitä, että hän saa myös takuukorvausta, jotta hänen tulonsa vastaisivat takuutasoa, joka on 98 400 kruunua. Karin saa seuraavanlaisen korvauksen: Tuloperusteinen korvaus vuodessa Takuukorvaus vuodessa Sairauskorvaus vuodessa yhteensä 63 000 kr + 39 720 kr = 102 720 kr Karinin 39 720 kruunun takuukorvaus täydentää hänen tuloperusteista korvaustaan siten, että hän saa takuutasoaan vastaavan yhteiskorvauksen. Sairauskorvaus ja vero [Sjukersättning och skatt] Sairauskorvaus on veronalaista tuloa. Vakuutuskassa pidättää ennakkoveron. Jos sinulla on muita tuloja, ne voivat vaikuttaa pidätettävän veron määrään. Tästä syystä sinun tulee ilmoittaa Vakuutuskassalle muulta taholta kuin Vakuutuskassalta saamasi veronalaiset tulot, kuten esimerkiksi ansiotulot. Sinun ei tarvitse lähettää verolippuasi Vakuutuskassalle. Vakuutuskassa saa tiedot suoraan Verovirastolta. Jos haluat Vakuutuskassan tekevän pienemmän veronpidätyksen (jos sinulla esimerkiksi on suuret korkomenot), voit hakea verontasausta lähimmästä verotoimistosta. Saamasi päätöksen lähetät sitten Vakuutuskassalle. Jos haluat, että sairauskorvauksesta pidätetään enemmän veroa, ota yhteyttä Vakuutuskassaan ja pyydä sitä. Tällöin sairauskorvauksesta pidätetään suurempi ennakkovero niin kauan, kunnes sinä itse toisin ilmoitat. Saat joka vuoden tammikuussa tarkkailutiedotteen Vakuutuskassalta. Siitä näet, miten paljon sairauskorvausta olet saanut ja miten paljon siitä on pidätetty veroa. Jos korvaus maksetaan tilillesi, saat tarkkailutiedotteen tammikuun tilillepanotiedotteen yhteydessä. Ota yhteyttä Vakuutuskassaan, jos et saa mitään tarkkailutiedotetta. Lisätietoa sairauskorvauksen verotuksesta saa lähimmältä verotoimistolta tai verkkosivuilta www.skatteverket.se. Ilmoita muutoksista [Anmäl förändringar] Sinun on ilmoitettava kaikista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa oikeuteesi saada korvausta tai korvauksen määrään. Tällaisia ilmoitettavia seikkoja ovat esimerkiksi, jos aloitat työnteon tai opiskelun alat työskennellä suuremmassa määrin kuin aikaisemmin, jos esimerkiksi saat osa-aikakorvausta, mutta siirryt kokoaikatyöhön jatkat työelämässä sen jälkeen, kun päätös lepäävästä sairauskorvauksesta on lakannut olemasta voimassa työkykysi on parantunut, vaikka et olisikaan töissä saat uuden tai muuttuneen ulkomaisen eläkkeen, elinkorkoa [livränta] tai vastaavaa muutat ulkomaille. Jos et ilmoita muutoksista, voit saada pienemmän korvauksen tai korvauksen maksaminen voidaan lakkauttaa. Voit myös joutua maksamaan rahaa takaisin, jos olet saanut liian suuren rahasumman tai rahaa, jonka saamiseen et ole ollut oikeutettu.
Muut korvaukset [Andra ersättningar] Sopimuksenvaraiset vakuutukset [Avtalsförsäkringar] Sairauskorvausta saava saattaa myös saada korvausta työehtosopimukseen perustuvasta ryhmävakuutuksesta. Siksi sinun tulee tiedustella viimeisimmältä työnantajaltasi tai ammattijärjestöltäsi, onko tällaista vakuutusta, ja jos on, mitä sääntöjä sinuun sovelletaan. Jos sinulla on ollut useampia työnantajia, sinun tulee tiedustella asiaa myös näiltä. Vakuutuskassan tehtäviin eivät kuulu työehtosopimuksiin perustuviin vakuutuksiin liittyvät asiat, ja tästä syystä emme voi vastata niihin liittyviin kysymyksiin. Asuntolisä [Bostadstillägg] Sairauskorvausta saava voi saada asuntolisää, jota haetaan Vakuutuskassalta. Tarkempia tietoja on ruotsinkielisessä tiedotteessa Bostadstillägg till dig som har aktivitetsersättning eller sjukersättning [Asuntolisä aktivointikorvausta tai sairauskorvausta saavalle], jonka saa Vakuutuskassalta tai verkkosivuilta www.forsakringskassan.se. Lisätietoa saa asiakaspalvelustamme 0771-524 524. Tiedotetta ei tule pitää aiheeseen liittyvänä lakitekstinä. Vakuutuskassa tarkistaa [Försäkringskassan kontrollerar] Vakuutuskassa tarkistaa ilmoitetut tiedot. Kyse voi olla tuloihin, työpoissaoloihin, siviilisäätyyn tai asuinpaikkaan liittyvistä tiedoista. Saamme tiedonvaihdon välityksellä tietoa toisilta viranomaisilta ja tarkastamme rekistereissämme olevat tiedot vertaamalla niitä muun muassa Opintotukiasiain keskuslautakunnalta [Centrala studiestödsnämnden, CSN], työttömyyskassoilta ja Verovirastolta saatuihin tietoihin. Virheellisten tietojen tahallisesti ilmoittaminen tai korvauksen saamiseen mahdollisesti vaikuttavien muutoksien ilmoittamatta jättäminen voi olla rikollinen teko. Vakuutuskassa tekee kaikista epäillyistä sosiaaliturvaan kohdistuvista rikoksista ilmoituksen poliisille.