Sairauspäiväraha [Sjukpenning]

Transkriptio

1 Sairauspäiväraha [Sjukpenning] Jos ei sairauden vuoksi kykene tekemään työtä, voi saada sairauspäivärahaa Vakuutuskassalta [Försäkringskassan]. Sairauspäivärahaa voi saada enintään 364 päivältä 15 kuukauden ajanjakson aikana. Määrätyissä tapauksissa sitä voi saada pitemmältä ajalta. Tiedotteen lopussa on sanasto Jos olet toisen palveluksessa [Om du är anställd] Sairauspäivärahaa voi saada, jos on toisen palveluksessa, eikä enää saa sairausajan palkkaa [sjuklön] työnantajalta, toisin sanoen, jos on ollut sairaana 14 päivää pitemmän ajan. Työnantaja tekee tällöin ilmoituksen Vakuutuskassalle. Voi itse tarkistaa onko sairausilmoitus tehty osoitteessa Mina sidor [ Minun sivuni ] Siellä voi myös hakea sairauspäivärahaa. Tätä kautta tehty hakemus toimii nopeammin. Sieltä saa lisäksi paremman yleiskuvan asiastasi ja näkee milloin maksut suoritetaan. Riippumatta siitä valitseeko hakea sairauspäivärahaa ositteessa Mina sidor, asianomaiselle lähetetään ruotsinkielinen lomake Ansökan om sjukpenning [Sairauspäiväraha-anomus]. Jos on jo tehnyt hakemuksen osoitteessa Mina sidor, lomaketta ei tarvitse täyttää. Jos on jo saanut sairauspäivärahaa 364 päivältä 15 kuukauden ajanjakson aikana, on myös täytettävä hakemus sairauspäivärahan maksamisen jatkamisesta määräaikaisesti tai toistaiseksi. Jos ei saa sairausajan palkkaa työnantajalta, on oikeus saada sairauspäivärahaa jo sairausjakson alusta alkaen. Jos et ole työsuhteessa tai olet vanhempainlomalla [Om du saknar anställning eller är ledig] Sairauspäivärahaa voivat saada jo sairausjakson alusta alkaen yrittäjät työttömät vanhempainlomalla olevat vanhempainlomalla olevat, jotka saavat raskausrahaa [havandeskapspenning]. Tee sairastumisilmoitus Vakuutuskassalle sairastumispäivänä. Ilmoituksen voi tehdä yksinkertaisimmin osoitteessa Siellä voit myös hakea sairauspäivärahaa. Tätä kautta tehty hakemus toimii nopeammin. Sieltä saa lisäksi paremman yleiskuvan asiasta ja näkee milloin maksut suoritetaan. 1 (8)

2 Riippumatta siitä valitseeko hakea sairauspäivärahaa ositteessa Mina sidor, asianomaiselle lähetetään ruotsinkielinen lomake Ansökan om sjukpenning [Sairauspäiväraha-anomus]. Jos on jo tehnyt hakemuksen osoitteessa Mina sidor, lomaketta ei tarvitse täyttää. Saatuamme sairastumisilmoituksen, lähetämme sinulle lomakkeen Ansökan om sjukpenning [Sairauspäiväraha-anomus]. Jotta sairauspäiväraha voitaisiin maksaa, sinun on täytettävä lomake ja palautettava se meille. Jos jo olet saanut sairauspäivärahaa 364 päivältä 15 kuukauden ajanjakson aikana, sinun on myös täytettävä hakemus sairauspäivärahan jatkamisesta määräaikaisesti tai toistaiseksi. Lääkärintodistus [Läkarintyg] Kaikki yli seitsemän päivää sairastavat tarvitsevat lääkärintodistuksen. Joissakin tapauksissa työnantaja tai Vakuutuskassa voi vaatia lääkärintodistuksen jo sairausjakson ensimmäisestä päivästä alkaen. Työnantaja ja Vakuutuskassa käyttävät lääkärintodistusta arvioidessaan oikeutta sairausajan palkkaan ja sairauspäivärahaan. Lääkärintodistus ei automaattisesti takaa oikeutta näihin korvauksiin. Lääkärintodistuksessa lääkärin tulee kuvailla miten sairaus vaikuttaa työkykyyn ja ilmoittaa tarvittavan sairausloman pituus. Jotta eri lääkärien saman diagnoosin perusteella määräämien sairauslomien pituudet eivät eroaisi toisistaan eri puolilla Ruotsia, on eri diagnooseille annettu suositukset sairausloman pituudesta. Jos lääkäri määrää suositeltua pitemmän sairausloman, hänen on perusteltava se todistuksessa. Jos lääkärintodistus ei sisällä riittävästi tietoa, Vakuutuskassa voi vaatia lääkäriä täydentämään sitä. Karenssipäivä [Karensdag] Ensimmäinen sairastumispäivä on karenssipäivä, jolta ei makseta sairauspäivärahaa. Yksityisyrittäjällä on 7 karenssipäivää. Yrittäjä voi valita pitemmän karenssiajan, jolloin sairausvakuutusmaksuista tulee pienemmät. Karenssipäivää ei sovelleta aina [Karensdagen gäller inte alltid] Toistuvan sairastumisen yhteydessä sovelletaan sääntöä, jonka mukaan uudelleen sairastuminen viiden päivän kuluessa edellisestä sairastumisjaksosta katsotaan samaan sairausjaksoon kuuluvaksi. Tällöin karenssipäivää ei huomioida ja korvaus maksetaan jo sairausjakson ensimmäiseltä päivältä. Yleinen korkeariskisuoja [Allmänt högriskskydd] Lisäksi on olemassa yleinen korkeariskisuoja, jonka mukaan karenssipäivien enimmäismäärä kahdentoista kuukauden jakson aikana on 10. Jos sairastuu kahdentoista kuukauden aikana yli 10 kertaa, saa jatkossa sairausajan palkan tai sairauspäivärahan jo sairausjakson ensimmäisestä päivästä alkaen. Tätä sovelletaan kunkin työnantajan maksamille sairausjaksoille ja Vakuutuskassan maksamille sairausjaksoille kullekin erikseen. Yleinen korkeariskisuoja ei ole voimassa yksityisyrittäjille, jotka ovat valinneet 14, 30, 60 tai 90 päivän karenssiajan. 2 (8)

3 Yleinen korkeariskisuoja, jos sinulla on oma yritys [Allmänt högriskskydd om du har eget företag] Yksityisyrittäjä, jonka peruskarenssiaika on 7 päivää, kuuluu erityisen yleisen korkeariskisuojan piiriin. Yleisen korkeariskisuojan mukaan on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa, jos on 12 kuukauden aikana takautuvasti ollut sairaana useammin kuin 5 kertaa ja sairausjaksojen pituus on ollut yhteensä yli 21 päivää. Jos yksityisyrittäjä on valinnut 14, 30, 60 tai 90 päivän karenssiajan, hän ei kuulu yleisen korkeariskisuojan piiriin. Matkakorvaus sairauspäivärahan sijasta [Reseersättning i stället för sjukpenning] Joissakin tapauksissa sairauspäivärahan sijasta voidaan maksaa matkakorvausta. Näin tehdään silloin, kun työnantaja tai Vakuutuskassa katsoo, että asianomainen kykenee suoriutumaan työstään, mutta työmatkat tavanomaisilla kuljetusvälineillä tuottavat ylivoimaisia vaikeuksia. Vakuutuskassa korvaa tällöin työmatkoista aiheutuvat lisäkustannukset. Sairauspäiväraha ja sairausajan palkka samanaikaisesti [Sjukpenning och sjuklön samtidigt] Joissakin tilanteissa voi saada sairausajan palkkaa ja sairauspäivärahaa samanaikaisesti. Näitä tilanteita ovat, jos saa tuloja useammalta työnantajalta saa tuloja sekä työntekijänä että yrittäjänä saa toimeksiantotuloja samanaikaisesti työntekijänä tai yrittäjänä saatujen tulojen kanssa on osittain työtön Sairauspäiväraha määräytyy tällöin sen tulon perusteella, jolta ei saa sairausajan palkkaa. Paljonko sairauspäivärahaa saa? [Hur mycket får man i sjukpenning?] Sairauspäiväraha määräaikaisesti on noin 80 prosenttia vuosituloista ja sen suuruus toistaiseksi on noin 75 prosenttia vuositulosta. Tämä pätee vuosituloille, jotka ovat enintään kruunua (7,5 kertaa hintaperusmäärä* [prisbasbeloppet]). Tätä määrää suuremmat tulot eivät oikeuta suurempaan sairauspäivärahaan. Jos vuositulot ovat alle kruunua (24 prosenttia hintaperusmäärästä), ei saa mitään sairauspäivärahaa. Työtön voi saada enintään 486 kruunua kultakin päivältä, mikä vastaa työttömyyskassasta saatavaa enimmäiskorvausta. Rajoitus ei ole voimassa, mikäli kyseessä on sairauspäiväraha ehkäisevää kuntoutusta varten. Jos sairastuessaan säilyttää yli 10 prosenttia palkasta, tämä ylimääräinen osuus vähennetään sairauspäivärahasta. Sopimuksenvaraisesta vakuutuksesta saatu korvaus katsotaan myös palkaksi. * Hintaperusmäärä noudattaa yhteiskunnan hintakehitystä. Vuonna 2012 hintaperusmäärä on kruunua. 3 (8)

4 Sairauspäiväraha voidaan määrittää kahdella tavalla [Sjukpenningen kan beräknas på två sätt] Sairauspäiväraha määritetään yleensä kalenteripäiväkohtaisesti, joten sairauspäivärahaa maksetaan kaikilta viikonpäiviltä. Joissakin tapauksissa tästä käytännöstä kuitenkin poiketaan. Ellei työntekijä ole oikeutettu sairausajan palkkaa työnantajaltaan, sairauspäiväraha määritetään päivä- tai tuntikohtaisesti sairausjakson 14 ensimmäiselle päivälle. Myös opintojensa ohella työssä käyvän opiskelijan sairauspäiväraha voidaan joissakin tapauksissa määrittää päivä- tai tuntikohtaisesti. Täysimääräinen tai osasairauspäiväraha [Hel eller del av sjukpenning] Sairauspäiväraha voidaan maksaa täysimääräisenä tai siitä voidaan maksaa kolme neljäsosaa, puolet tai yksi neljäsosa sen mukaan, missä määrin joutuu vähentämään työaikaansa. Saadakseen esimerkiksi puolet sairauspäivärahasta, työajan on oltava puolet tavanomaisesta työajasta. Pääsäännön mukaan on työskenneltävä osapäiväisesti kun saa osasairauspäivärahaa. Puolet työajasta ei välttämättä tarvitse merkitä sitä, että tekee puolipäivätyötä. Työaika voidaan mahdollisesti järjestää muulla, lääketieteen kannalta edullisemmalla tavalla. Siinä tapauksessa tulee ottaa yhteys käsittelijään. Miten pitkältä ajalta sairauspäivärahaa voi saada? [Hur lång tid kan jag få sjukpenning?] Sairauspäivärahaa voi saada enintään 364 päivältä 450 päivän (noin 15 kuukauden) ajanjakson aikana. Tästä jaksosta käytetään nimitystä puiteaika [ramtid]. Vakuutuskassa ottaa sinuun yhteyttä, kun voit saada sairauspäivärahaa vielä enintään 30 päivältä. Sairauspäivärahan määräaikainen jatko [Sjukpenning på fortsättningsnivå] Sairauspäivärahaa voi saada määräaikaisesti enintään 550 päivältä (noin 1,5 vuotta). Sairauspäivärahan jatkoa on haettava. Korvaus on noin 75 prosenttia sairauspäivärahan perusteena olevasta tulosta, joten se on 5 prosenttiyksikköä tavallista sairauspäivärahaa pienempi. Lisää määräaikaisesti jatkettua sairauspäivärahaa [Fler dagar med sjukpenning på fortsättningsnivå] Jos asianomaiselle on kertynyt enimmäismäärä jatkettua sairauspäivärahaa, voi tietyissä tapauksissa anoa sille jatkoa 550 päivän jälkeenkin. Tämä on mahdollista silloin kun 4 (8) henkilöllä on hyväksytty työvamma on hoidettavana sairaalassa tai tila vaatii muutoin mittavaa hoitoa sairaus on vaarassa pahentua vakavasti, mikäli käy töissä tai osallistuu työmarkkinapoliittisiin ohjelmiin sairauden perusteella on kohtuutonta olla maksamatta sairauspäivärahaa Voi myös saada useampia päiviä jatkettua sairauspäivärahaa, mikäli todellisuudentaju ja orientoitumiskyky ovat sairauden takia heikentyneet ratkaisevasti siten, että ei pysty hyödyntämään saamaansa informaatiota. Tällaisissa tapauksissa hakemusta ei tarvitse tehdä. Korvaus on noin 75 prosenttia sairauspäivärahan perusteena olvista tuloista. Toistaiseksi myönnetyn sairauspäivärahan maksamiselle ei ole olemassa mitään aikarajoitusta. Vaikka on saanut aikarajoitettua sairauspäivärahaa tai aktivointikorvausta, voi anoa jatkettua sairauspäivärahaa.

5 Toistaiseksi myönnetty sairauspäiväraha [Fler dagar med sjukpenning på normalnivå] Vakavaa sairautta sairastava voi hakea toistaiseksi myönnettyä sairauspäivärahaa yli 364 päivää. Toistaiseksi myönnetyn sairauspäivärahan maksamiselle ei ole aikarajoitusta. Korvauksen määrä on sama kuin 364 ensimmäisen päivänkin aikana. Vaikka on saanut aikarajoitteista sairauspäivärahaa tai aktivointikorvausta, voi anoa lisää toistaiseksi myönnettyä sairauspäivärahaa. Sairauskorvaus [Sjukersättning] vuotias voi saada sairauskorvausta, jos hänen työkykynsä on pysyvästi alentunut vähintään yhdellä neljäsosalla. Pysyvällä tarkoitetaan kaikkea näköpiirissä olevaa tulevaisuutta. Sairauskorvaus voidaan maksaa täysimääräisenä tai siitä voidaan maksaa kolme neljäsosaa, puolet tai yksi neljäsosa sen mukaan, missä määrin työkyky on alentunut ja miten pystyy elättämään itsensä työllä. Sairauspäiväraha erityistapauksissa [Sjukpenning i särskilda fall] Mikäli on saanut sairauskorvausta enimmäisajan, eikä ole sairauspäivärahan perusteena olevia tuloja tai tulot ovat alle kruunua, voi saada sairauspäivärahaa erityistapauksissa. Erityistapauksissa sairauspäivärahaa voi saada 914 päivältä. Etuus maksetaan kaikilta viikonpäiviltä, enintään 160 kr päivältä. Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] vuotias voi saada aktivointikorvausta, jos hänen työkykynsä on alentunut vähintään yhdellä neljäsosalla vähintään yhden vuoden ajan. Aktivointikorvaus voidaan maksaa täysimääräisenä tai siitä voidaan maksaa kolme neljäsosaa, puolet tai yksi neljäsosa sen mukaan, missä määrin työkyky on alentunut ja miten pystyy elättämään itsensä työllä. Työkyvyn arvioiminen kuntoutusketju [Bedömning av arbetsförmågan rehabiliteringskedjan] Työntekijä on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa sairausloman ensimmäisiltä 90 päivältä, jos hän ei kykene tekemään tavanomaista työtään. Näiden 90 päivän jälkeen hän on oikeutettu sairauspäivärahaan vain siinä tapauksessa, että hän ei kykene tekemään mitään työnantajansa tarjoamaa työtä. 180 päivän jälkeen hän on oikeutettu sairauspäivärahaan vain siinä tapauksessa, että hän ei kykene tekemään mitään avoimilla työmarkkinoilla tarjolla olevaa työtä. Edellä olevia sääntöjä ei kuitenkaan sovelleta, jos Vakuutuskassan arvion mukaan on erittäin todennäköistä, että työntekijä voi palata työnantajansa palvelukseen ennen 366. päivää. Tällöin työkyky arvioidaan suhteessa työnantajan tarjoamaan työhön myös 180. päivän jälkeen. Tämä ei myöskään ole voimassa, jos työkyvyn arviointi avoimilla työmarkkinoilla esiintyviin töihin nähden voidaan katsoa kohtuuttomaksi. Edellä kuvatusta sairauspäivärahaoikeuden arviointimenettelystä käytetään nimitystä kuntoutusketju. Kuntoutusketjua sovelletaan kaikilta osiltaan vain toisen palveluksessa oleviin työntekijöihin. Yrittäjien osalta Vakuutuskassa arvioi työkyvyn suhteessa yrittäjän tavanomaisiin työtehtäviin 180. päivään saakka. Sen jälkeen työkyky arvioidaan suhteessa avoimilla työmarkkinoilla tarjolla oleviin töihin. Työttömän työkyky arvioidaan suhteessa avoimilla työmarkkinoilla tarjolla oleviin töihin jo sairausjakson alusta alkaen. Ennen 1. heinäkuuta 2008 sairastuneeseen näitä sääntöjä aletaan soveltaa vasta 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin asianomainen on päivän 180 kohdalla kuntoutusketjussa. 5 (8)

6 Henkilöllä on oikeus olla vapaana työstään ja kokeilla toista työtä nähdäkseen pystyykö hän siihen sairaudestaan huolimatta. Työnantajalta tai ammattiliitolta saa asiasta lisätietoja Erityinen korkeariskisuoja [Särskilt högriskskydd] Erityisellä korkeariskisuojalla tarkoitetaan sitä, että välttyy karenssipäivältä ja saa sairauspäivärahan tai sairausajan palkan jo sairausjakson ensimmäisestä päivästä alkaen. Erityinen korkeariskisuoja voidaan myöntää, jos: sairastaa lääketieteellisesti hyvin dokumentoitua sairautta, jonka vuoksi joutuu olemaan usein poissa työstään. Usein tarkoittaa tässä yhteydessä arviolta vähintään kymmentä sairastumiskertaa vuodessa. luovuttaa elimen tai kudoksia tai käy elimenluovutusta edeltävissä tutkimuksissa. Myös työtön voi hakea erityistä korkeariskisuojaa. Päätös erityisestä korkeariskisuojasta voi olla tärkeä asiakirja esittää työtä hakiessa, koska työnantaja voi tällöin saada Vakuutuskassalta korvausta asianomaisen työntekijän sairausajan palkasta. Yksityisyrittäjä voi hakea korkeariskisuojaa vain, jos peruskarenssiaika on 7 päivää. Erityistä korkeariskisuojaa haetaan kirjallisesti Vakuutuskassalta. Lomakkeen saa verkkosivuilta Lääkärintodistus saatetaan tarvita sairauden vahvistamiseksi. Sairauspäiväraha ehkäisevää kuntoutusta varten [Sjukpenning i förebyggande syfte] Sairauspäivärahaa ehkäisevää kuntoutusta varten voi saada, jos saa lääkinnällistä hoitoa tai kuntoutusta sairauden ehkäisemiseksi tai sairausajan lyhentämiseksi. Sairauspäivärahaa ehkäisevää kuntoutusta varten saa siltä ajalta, jolloin ei voi tehdä työtään hoidon vuoksi. Karenssipäiväsääntöjä ei sovelleta ehkäisevää hoitoa varten myönnettyyn sairauspäivärahaan. Täten sitä voidaan maksaa jo ensimmäisestä hoitopäivästä alkaen. Hoidon tai kuntoutuksen on oltava lääkärin määräämä ja sen on sisällyttävä Vakuutuskassan hyväksymään suunnitelmaan. Sairauspäivärahan myöntäminen ehkäisevää hoitoa varten edellyttää, että lääkäri on todennut lisääntyneen sairastumisriskin sairauden, johon henkilöllä on vaara sairastua, odotetaan alentavan hänen työkykyään lääkäri on määrännyt hoidon. Lääkinnällistä hoitoa tai kuntoutusta voivat olla tavallinen sairaanhoito, lääkintävoimistelu, näkö- ja kuulovammaisten kuntoutus, työterapia, vammaisapuvälineiden sovitus sekä neuvonta ja tukitoimenpiteet. Jos matkustat ulkomaille [Om du reser utomlands] Sairauspäiväraha säilyy ulkomaille matkustettaessa, jos matka ei haittaa paranemista tai kuntoutumista. Sairauspäivärahan säilyttämistä on haettava hyvissä ajoin ennen matkaa. Jos matkustaa ilman lupaa, sairauspäivärahaa ei makseta ulkomailla oleskelun ajalta. Anomukseen tulee käyttää ruotsinkielistä lomaketta Ansökan sjukpenning /tillfällig föräldrapenning/aktivitetsstöd vid sjukdom under utlandsvistelse [Sairauspäiväraha/tilapäinen vanhempainraha/aktivointituki sairauden yhteydessä ulkomailla oleskelun aikana], jonka saa verkkosivuilta 6 (8)

7 Työtön [Arbetslös] Jotta työtön voisi saada sairauspäivärahaa, vaaditaan, että hän on ollut työnvälitystoimiston [arbetsförmedlingen] rekisterissä työnhakijana ennen sairastumistaan. Työtön, joka ei hae työtä työnvälitystoimiston välityksellä työttömyyden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, voi kuitenkin olla sairastuessaan oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa. Hän ei kuitenkaan voi saada sairauspäivärahaa sairausjakson 14 ensimmäiseltä päivältä. Yli 65-vuotias [Om du är över 65] Jos on täyttänyt 65 vuotta ja on sen jälkeen saanut sairauspäivärahaa 180 päivältä, Vakuutuskassa voi päättää, ettei enää ole oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa. Ansiotyössä jatkavan sairauspäivärahapäivien määrä alkaa vähetä sen jälkeen, kun henkilö on täyttänyt 70 vuotta. Siitä kuukaudesta alkaen, jonka aikana täyttää 70 vuotta, on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa vain 180 päivältä. Sopimuksenvaraiset vakuutukset [Avtalsförsäkringar] Sairauspäivärahaa saava saattaa myös olla oikeutettu saamaan korvausta sopimuksenvaraisesta vakuutuksesta. Siksi kannattaa tiedustella työnantajalta tai ammattijärjestöltä, onko tällaista sopimusta ja mitä sääntöjä siihen sovelletaan. Vakuutuskassa ei hoida sopimuksenvaraisia vakuutuksia, eikä siis voi vastata niihin liittyviin kysymyksiin. Lisätietoja [Mer information] Tiedotetta ei tule pitää aiheeseen liittyvänä lakitekstinä. Esite Om du är sjuk och inte kan arbeta [Jos olet sairas etkä voi tehdä työtä] sisältää kokonaisvaltaista tietoa. Katso myös tiedotteet Tidsbegränsning av sjukpenning [Sairauspäivärahan ajallinen rajoitus] Bedömning av arbetsförmåga - om din rätt till sjukpenning [Työkyvyn arviointi - oikeutesi sairauspäivärahaan] Sjukpenninggrundande inkomst information till dig som är anställd [Sairauspäivärahan perusteena olevat tulot tietoja työntekijälle] Sjukpenninggrundande inkomst information till dig som studerar, är arbetslös, har sjukersättning eller vårdnadsbidrag [Sairauspäivärahan perusteena olevat tulot tietoja sinulle, joka opiskelet, olet työtön, jolla on sairauskorvaus, aktivointituki tai hoitoavustus] Jos olet yrittäjä, voi lukea tiedotteen Egen företagare information om socialförsäkringen [Yksityisyrittäjä tietoja sosiaalivakuutuksesta], josta saat lisätietoja muun muassa karenssipäivien valinnan mahdollisuudesta. Mikäli opiskelet, opintotuesta ja sairaudesta löytyy lisätietoja osoitteessa Kaikki tiedotusmateriaali löytyy verkkosivuilta osoitteessa Siellä voi myös hoitaa tietyt asiat yksinkertaisesti ja nopeasti itsepalveluperiaatteella. Itsepalvelupuhelimemme kautta voi tilata todistuksia, lomakkeita ja esitteitä ja tehdä myös tiettyjä ilmoituksia. 7 (8)

8 Tiedustelut [Frågor?] Jos sinulla on kysyttävää, voit käyttää Hannaa, digitaalista avustajaamme verkossa. Hän vastaa tavallisimpiin vakuutuksiimme ja palveluihimme liittyviin kysymyksiin ja opastaa sinut löytämään etsimäsi tiedot. Voi myös soittaa suoraan asiakaspalveluumme ja Kansalliseen tekstipuhelinvälitykseen Sanasto [Ordlista] Sairausajan palkka Korvaus, jonka työntekijä saa työnantajaltaan sairausjaksonsa 14 ensimmäiseltä päivältä. Sairauspäiväraha Vakuutuskassan maksama korvaus sairauden vuoksi työkyvyttömälle henkilölle. Sairauskorvaus Vakuutuskassan maksama korvaus henkilölle, jonka työkykyä ei pystytä palauttamaan. Sairausjakso Koko se ajanjakso, jonka aikana henkilö on sairauden vuoksi täysin tai osittain työkyvytön. Karenssipäivä Sairausjakson ensimmäinen päivä, jolta ei makseta mitään korvausta. Yksityisyrittäjillä voi olla useampia karenssipäiviä. Vakuutuskassa tarkistaa [Försäkringskassan kontrollerar] Vakuutuskassa tarkistaa ilmoitetut tiedot. Kyse voi olla tuloista, työpoissaoloista, siviilisäädystä tai asuinpaikasta. Saamme tiedonvaihdon välityksellä tietoa toisilta viranomaisilta ja tarkastamme rekistereissämme olevat tiedot vertaamalla niitä muuan muassa Opintotukiasiain keskuslautakunnalta [Centrala studistödsnämnden, CSN], työttömyyskassoilta ja Verovirastolta [Skatteverket] saatuihin tietoihin. Tahallinen virheellisten tietojen ilmoittaminen tai korvauksen saamiseen mahdollisesti vaikuttavien muutosten ilmoittamatta jättäminen voi olla rikollinen teko. Vakuutuskassa tekee kaikista epäillyistä avustusrikoksista ilmoituksen poliisille. 8 (8)