Sosiaalivakuutuksesta [Om socialförsäkringen]

Transkriptio

1 Sosiaalivakuutuksesta [Om socialförsäkringen] Sosiaalivakuutus on Ruotsin sosiaaliturvajärjestelmän tärkeä osa. Ruotsin sosiaalivakuutuksen piiriin kuukuvat kaikki Ruotsissa asuvat ja työskentelevät henkilöt. Vakuutuksen tehtävänä on antaa taloudellista turvaa perheille ja lapsille, toimintarajoitteisille, sairastaville, työssä vammautuneille ja ikääntyneille. Koska Ruotsi on EU:n jäsenmaa, voi myös olla oikeutettu saamaan muiden EU-maiden sosiaalivakuutusetuuksia. Sosiaalivakuutusta hallinnoivat Vakuutuskassa ja Eläkevirasto. Vakuutuskassa huolehtii avustuksista ja korvauksista lapsiperheille, sairastaville ja vajaakuntoisille. Eläkevirasto huolehtii eläkkeistä ja muusta tuesta iäkkäille ja omaisen kuoltua [efterlevande]. Tervetuloa Vakuutuskassaan [Välkommen till Försäkringskassan] Ruotsin sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvat yleensä kaikki Ruotsissa asuvat ja siellä työskentelevät. Ruotsin EU-jäsenyyden ansiosta Ruotsissa asuvalla ja siellä työskentelevällä on oikeus korvauksiin sosiaalivakuutuksesta muissa EU-maissa mikäli itse tai joku perheen jäsenistä asuu tai työskentelee toisessa EU-maassa. Sosiaalivakuutuksen tehtävänä on antaa taloudellista turvaa elämän kaikissa vaiheissa. Sosiaalivakuutus sisältää sen vuoksi vakuutuksia ja avustuksia lapsiperheille, sairastaville, vajaakuntoisille ja ikääntyneille. Sosiaalivakuutusta hallinnoi Vakuutuskassa, joka huolehtii siitä, että kansalaiset saavat heille kuuluvat korvaukset ja avustukset. Tiettyihin korvauksiin oikeutettuja ovat Ruotsissa asuvat. Toiset korvaukset taas edellyttävät työntekoa Ruotsissa. Tässä esitteessä on lyhyt katsaus Ruotsin sosiaalivakuutukseen. Sitä ei tule pitää lakitekstinä. Halutko lisätietoja? [Vill du veta mer?] Tässä esitteessä on ainoastaan ylimalkaista tietoa. Yksityiskohtaista tietoa siinä mainituista aiheista löytyy verkkosivuilta osoitteessa Siellä on syvällisempää tietoa tulostettavien faktalehtien muodossa. Ellei käytössäsi ole Internetiä, voit aina soittaa Asiakaspalveluumme, puh Seuraava on aina voimassa: [Det här gäller alltid] Saadakseen korvausta Vakuutuskassasta, on täytettävä tietyt vaatimukset. Korvausta anottaessa on sen vuoksi ilmoitettavat tietyt tiedot Vakuutuskassaan, joka puolestaan arvioi tiedot ja päättää oikeudesta korvaukseen. 1 (13)

2 Sairausvakuutus [Sjukförsäkringen] Jos sairastuu [Om du blir sjuk] Jos sairastuu, eikä pysty tekemään tavanomaista työtään, voi saada korvausta joko työnantajaltaan tai Vakuutuskassasta. Työnantajalta saatua korvausta kutsutaan sairausajan palkaksi ja Vakuutuskassasta saatua korvausta sairauspäivärahaksi. Ensimmäiset 14 päivää [De första 14 dagarna] Vähintään kuukauden kestäneen työsuhteen tai 14 päivän yhtäjaksoisen työnteon jälkeen on yleensä oikeus sairausajan palkkaan työnantajalta ensimmäiseltä 14 päivän sairausjaksolta. Työnantajalle on tehtävä sairastumisilmoitus ensimmäisenä sairauspoissaolopäivänä. Ellei ole työnantajaa, voi saada korvausta Vakuutuskassasta jo sairausjakson alusta. Tämä koskee työttömiä, toimeksisaajia ja yksityisyrittäjiä sekä niitä, jotka ovat vapaalla ja saavat vanhempainrahaa tai raskausrahaa. Ilmoitus Vakuutuskassaan on tehtävä ensimmäisenä sairauspäivänä. Olipa kyseessä sairausajan palkka tai sairauspäiväraha, niin ensimmäinen sairauspäivä on karenssipäivä, jolta ei makseta sairausajan palkka tai sairauspäivärahaa. Yksityisyrittäjän peruskarenssi on 7 päivää ennen kuin sairauspäivärahaa maksetaan. Yksityisyrittäjä voi valita useampia karenssipäiviä ja näin pienentää sairausvakuutusmaksujaan. Mitä tapahtuu 14 päivän jälkeen? [Vad händer efter 14 dagar?] Jos työsuhteessa oleva sairastaa pitempään kuin 14 päivää, työnantaja tekee ilmoituksen Vakuutuskassaan. Vakuutuskassa harkitsee onko asianomaisella oikeus sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahaa voi saada enintään 364 päivältä. Korvauksen suuruus on hieman alle 80 prosenttia sairauspäivärahaan oikeuttavasta ansiotulosta. Sairauspäivärahan 365 päivältä voi saada 450 päivän jakson aikana (noin 15 kuukautta). Näitä 450 päivää kutsutaan Puiteajaksi. Puiteajan tarkoituksena on estää sairauspäivärahan saanti pitemmältä ajalta kuin 364 päivää tekemällä tervehtymisilmoitus ja sitten vaatia sairauspäivärahaa uudelleen. Vakuutuskassa ottaa asianomaiseen yhteyttä kun tämä voi saada sairauspäivärahaa vielä enintään 30 päivältä. Mitä tapahtuu, jos voi työskennellä osapäiväisesti? [Vad händer om jag kan arbeta en del av dagen?] Tällöin voi saada neljäsosan, puolet, kolme neljäsosaa tai koko sairauspäivärahan riippuen siitä, kuinka paljon pystyy tekemään työtä. Vakuutuskassan harkitessa oikeutta sairauspäivärahaan se arvioi myös onko asianomaisella mahdollisuus tehdä osa-aikaista työtä sairaudesta huolimatta. Voiko saada matkakorvausta sairausajan palkan tai sairauspäivärahan sijasta? [Kan jag få reseersättning i stället för sjuklön eller sjukpenning?] Tietyissä tapauksissa voi saada matkakorvausta sairauspäivärahan sijaan. Tämä on madollista silloin, kun pystyy tekemään työtä, mutta ei pysty matkustamaan työpaikalle normaaliin tapaan. Vakuutuskassa maksaa tällöin lisäkustannukset työmatkoista. Yksityisyrittäjät [Om du har eget företag] Yksityisyrittäjät maksavat itse sairausvakuutusmaksunsa. Maksua voi pienentää valitsemalla useampia karenssipäiviä. Yksityisyrittäjä voi valita 14, 30, 60 tai 90 karenssipäivää. 2 (13)

3 Työkyvyn arviointi kuntoutusketju [Bedömning av arbetsförmågan - rehabiliteringskedjan] Ensimmäisten 90 sairauspäivän aikana on oikeus sairauspäivärahaan, ellei pysty tekemään tavanomaista työtään työnantajalleen. 90 päivän jälkeen on oikeus sairauspäivärahaan, ellei pysty tekemään mitään työtä työnantajalleen. 180 päivän jälkeen on oikeus päivärahaan vain, ellei pysty tekemään mitään tavanomaisilla työmarkkinoilla esiintyvää työtä. Tämä ei kuitenkaan ole voimassa silloin, kun Vakuutuskassa arvioi, että asianomainen voi suurella todennäköisyydellä palata töihin työnantajalleen ennen päivää 365. Tällöin työkyky arvioidaan suhteessa työhön työnantajan luona myös päivän 180 jälkeen. Tämä ei ole voimassa silloin, kun katsotaan kohtuuttomaksi arvioida työkykyä suhteessa tavanomaisilla työmarkkinoilla esiintyviin töihin. Tätä tapaa arvioida oikeutta sairauspäivärahaan kutsutaan kuntouttamisketjuksi. Kuntouttamisketju koskee työsuhteessa olevia. Yksityisyrittäjien työkyky arvioidaan sen sijaan suhteessa tavanomaisiin työtehtäviin päivään 180 saakka. Sen jälkeen työkyky arvioidaan suhteessa koko työmarkkinoihin. Työttömien työkyky taas arvioidaan jo sairausjakson alusta alkaen suhteessa kaikkiin työmarkkinoilla esiintyviin töihin. Mitä tapahtuu 364 päivän jälkeen? [Vad händer efter 364 dagar?] Jatkettua sairauspäivärahaa voi saada enintään 550 päivältä (noin puolitoista vuotta). Korvaus on hieman alle 75 prosenttia sairauspäivärahaan oikeuttavasta ansiotulosta. Hyväksytystä työvammasta maksettavalle jatketulle sairauspäivärahalle ei kuitenkaan ole aikarajaa. Jatkettua sairauspäivärahaa täytyy anoa. Korvaus on tavanomaista sairauspäivärahaa pienempi. Poikkeustapauksessa jatkettua sairauspäivärahaa voi saada useammalta päivältä. Jatketun sairauspäivärahan lisäpäiviä on anottava. Jatketun sairauspäivärahan lisäpäiville ei myöskään ole aikarajaa. Jos kyseessä on vakava sairaus, asianomaisella saattaa olla oikeus saada useampia päiviä normaalinsuuruista sairauspäivärahaa. Pitkäaikainen sairaus tai vajaakuntoisuus [Om du är sjuk länge eller har en funktionsnedsättning] Sairauskorvaus [Sjukersättning] Sairauskorvausta maksetaan silloin, kun asianomainen ei todennäköisesti koskaan kykene työskentelemään täysiaikaisesti sairauden, vamman tai vajaakuntoisuuden takia. Tällöin voi saada kokonaisen, kolme neljäsosaa, puolet tai neljäsosan sairauskorvauksesta työkyvyn alentumisesta riippuen. Sairauskorvausta voi saada vuoden ikäinen henkilö. Työkyvyn pitää tällöin olla alentunut vähintään yhdellä neljäsosalla kaikkiin työmarkkinoilla esiintyviin töihin nähden. Niihin kuuluvat myös vajaakuntoisille järjestetyt työt, esimerkiksi palkka-avustusperusteiset työsuhteet. Sairauskorvausta voi anoa itse tai Vakuutuskassa päättää muuttaa sairauspäivärahan sairauskorvaukseksi. 3 (13)

4 Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] Aktivointikorvausta maksetaan nuorelle, joka ei pysty työskentelemään täysiaikaisesti ainakaan vuoden aikana sairauden, vamman tai vajaakuntoisuuden takia. Tällöin voi saada kokonaisen, kolme neljäsosaa, puolet tai neljäsosan aktivointikorvauksesta työkyvyn alentumisesta riippuen. Aktivointitukea voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Aktivointitukea voi saada vuoden ikäinen nuori. Työkyvyn pitää tällöin olla alentunut vähintään yhdellä neljäsosalla suhteessa kaikkiin työmarkkinoilla esiintyviin töihin. Tähän kuuluvat myös vajaakuntoisille järjestetyt työt, esimerkiksi palkka-avustusperusteiset työsuhteet. Aktivointikorvausta voi anoa itse tai Vakuutuskassa päättää muuttaa sairauspäivärahan aktivointikorvaukseksi. Korvausten suuruus [Hur mycket får jag ersättning?] Sairauskorvaus ja aktivointikorvaus voivat olla tulosidonnaisia tai takuukorvauksia. Takuukorvausta maksetaan silloin, kun tulot ovat olleet pienet tai niitä ei ole ollut ollenkaan. Täysi tulosidonnainen korvaus antaa 64 prosenttia asianomaisen oletetuista tuloista, eli tuloista, jotka laskemme asianomaisella todennäköisesti olleen, mikäli hän olisi jatkanut työntekoa. Takuukorvauksen suuruus riippuu iästä ja siitä kauanko on asunut Ruotsissa. Voiko aktivointitukea saada käydessään koulua? [Kan jag få aktivitetsersättning när jag går i skolan?] Jos koulunkäyntiä täytyy pidentää vajaakuntoisuuden takia, aktivointitukea voi saada koulunkäynnin ajalta. Tämä koskee opiskelua perus- ja lukiokoulutasolla. Vakuutuskassa voi tietyssä tapauksessa pyytää todistuksen koulusta tai lääkärintodistuksen, josta ilmenee, että jatkettu koulunkäynti johtuu vajaakuntoisuudesta. Asuntolisä [Bostadstillägg] Sairauskorvausta tai aktivointitukea saavalla voi olla oikeus asuntolisään. Sen suuruus riippuu asianomaisen asuinkustannuksista ja tuloista. Tartunnankantaja [Om du inte kan arbeta på grund av smitta] Jos on tartunnankantaja olematta sairas, voi saada tartunnankantajarahaa [smittbärarpenning]. Korvaus on yhtä suuri kuin sairauspäiväraha. Läheisen hoitaminen [Om du vårdar en närstående] Jos on poissa töistä hoitaakseen vakavasti sairasta läheistään, voi saada läheishoitorahaa [närståendepenning]. Läheishoitorahaa voi myös saada hoitaessaan sairasta läheistään sairaalassa. Läheishoitoraha on yhtä suuri kuin sairauspäiväraha. Apu työnteon aloittamisessa kuntoutus [Om du behöver hjälp för att börja arbeta rehabilitering] Mitä on kuntoutus? [Vad är rehabilitering?] Sairaskirjoilla oleva tarvitsee joskus apua töiden aloittamisessa uudelleen. Kuntoutus on yhteiskäsite erilaisille toimenpiteille, joiden tarkoituksena on auttaa sairaita ja loukkaantuneita palauttamaan toimintakykynsä parhaalla tavalla. 4 (13)

5 Vastuu työntekijän ammatillisten kuntoutustarpeiden selvittämisestä on ensi kädessä työnantajalla. Vakuutuskassalla taas on vastuu kuntoutustarpeiden huomioimisesta ja kuntoutustoimenpiteiden koordinoinnista. Kuntoutettavalla itsellään on vastuu tarpeellisten tietojen toimittamisesta ja osallistumisesta kuntoutuksensa selvittelyyn ja suunnitteluun. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuvalla on oikeus kuntoutuskorvaukseen [rehabiliteringsersättning]. Kuntoutuskorvaus koostuu kahdesta osasta: Kuntoutuspäivärahasta [rehabiliteringsdagpenning], jonka saa osallistuessaan ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutuspäiväraha on yhtä suuri kuin sairauspäiväraha. Erityisavustuksesta [särskilt bidrag], joka kattaa tietyt tällaisen kuntoutuksen kustannukset. Sairastuminen ulkomailla [Om du blir sjuk utomlands] EU/ETA:ssa ja Sveitsissä [Inom EU/EES och Schweiz] Lomaillessaan, opiskellessaan tai oleskellessaan muutoin tilapäisesti toisessa EU/ETAmaassa tai Sveitsissä, Ruotsissa vakuutetulla on oikeus tarpeelliseen hoitoon samoin taloudellisin ehdoin kuin kyseisen maan omilla asukkailla. Henkilö on yleensä vakuutettu Ruotsissa, mikäli hän asuu tai työskentelee täällä. Tällöin on käännyttävä sellaisen lääkärin tai muun hoitohenkilöstön puoleen, joka kuuluu maan yleiseen sairaanhoitojärjestelmään. Pohjoismaiden (Suomi, Norja, Tanska ja Islanti) ulkopuolella mukana on oltava myös eurooppalainen sairausvakuutuskortti, EU-kortti. Kortti osoittaa, että henkilö on vakuutettu Ruotsissa. EU-kortin voi tilata verkkosivulta, tekstiviestillä tai puhelimitse. Onko myös matkavakuutus tarpeen? [Behöver jag en reseförsäkring också?] EU-kortti ei korvaa yksityisiä hoitokustannuksia. Se ei myöskään korvaa erikoiskuljetusta kotiin, esimerkiksi sairaslentoa. Tämän vuoksi voi olla järkevää hankkia erillinen matkavakuutus, ellei tavallinen kotivakuutus kata näitä kustannuksia. Mikä on voimassa EU/ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolella? [Vad gäller utanför EU/EES och Schweiz?] Joissakin EU/ETA:n ja Sveitsin ulkopuolisissa maissa voi saada tiettyä hoitoa. Ruotsilla on nykyisin erilaisia sairaanhoitosopimuksia tilapäisille kävijöille Australiassa, Algeriassa, Quebecissä, Israelissa ja brittiläisillä Englannin kanaalin saarilla; Jersey, Guernsey ja Isle of Man. Lisätietoja löytyy nettisivuilta osoitteessa Matkustettaessa EU/ETA:n ja Sveitsin ulkopuolella olevaan maahan, jonka kanssa Ruotsilla on sopimus, täytyy normaalisti olla yksityinen vakuutus mahdollisten sairaanhoitokulujen peittämiseksi. Työvammat [Om du skadar dig i arbetet] Jos loukkaantuu työpaikalla tai työmatkalla, voi saada korvausta työvammavakuutuksesta. Tämä koskee myös tiettyjä työperäisiä sairauksia. Työvammavakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki työssä käyvät työntekijät, toimeksisaajat ja yksityisyrittäjät. Sen piiriin kuuluvat myös tietyt opiskelijat, jotka altistuvat eri- 5 (13)

6 tyisille riskeille koulutuksensa aikana. Korvausta työvammavakuutuksesta voi saada sairauspäivärahan, elinkoron [livränta] tai hoitokustannuskorvauksen muodossa. Myös jälkeen elävä voi saada korvausta. Työvamman vuoksi sairaskirjoille joutunut saa sairauspäivärahaa aivan kuten muistakin sairauksista. Työvammasta voi saada myös elinkorkoa, hammashoitokorvausta [ersättning för tandvård] tai korvausta vamman vaatimista erityisistä apuvälineistä. Työvammaan menehtyneen jälkeen elävillä on mahdollisuus saada elinkorkoa ja hautausavustusta. Hammashoitovakuutus [Tandvårdsförsäkringen] Jos tarvitsee hammashoitoa [Om du behöver tandvård] Kaikki Ruotsissa asuvat kuuluvat hammashoitotuen [tandvårdsstöd] piiriin siitä vuodesta alkaen, jonka aikana he täyttävät 20 vuotta. Tätä nuorempien nuorten ja lasten hammashoito on ilmaista. Hammashoitotuki koostuu kahdesta osasta. Hammashuoltoavustuksesta [tandvårdsbidrag], joka on ensisijaisesti tarkoitettu tarkastuksia ja ehkäisevää hoitoa varten ja suurkustannussuojasta [högkostnadsskydd]. Suurkustannussuoja merkitsee sitä, että tarvitsee maksaa vain osa suurten hoitotoimenpiteiden kustannuksista. Vakuutuskassa maksaa loput suoraan hammaslääkärille. Jos odotat lasta [När du väntar barn] Vanhempainraha raskauden aikana [Föräldrapenning under graviditeten] Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta nämä voivat olla vapaalla työstä ja huolehtia lapsistaan. Vanhempainrahaa voi kuitenkin nostaa jo 60. päivänä ennen laskettua synnytystä. Sitä voi nostaa joko täysimääräisenä, kolme neljäsosaa, puolet, yhden neljäsosan tai yhden kahdeksasosan. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhempi voi joko lyhentää työaikaansa tai olla kokonaan vapaalla. Vanhempainkoulutus [Föräldrautbildning] Vanhemmat voivat myös ottaa vapaata työstä äitiysneuvolan [mödravårdscentralen, MVC] järjestämää vanhempainkoulutusta varten. Koulutuksen aikana molemmat vanhemmat voivat nostaa vanhempainrahaa samanaikaisesti. Raskausraha ellei kykene tai saa tehdä työtä [Graviditetspenning om du inte kan eller får arbeta] On olemassa sellaisia töitä, joita on vaikeaa tai mahdotonta tehdä raskauden aikana. Työ saattaa olla ruumiillisesti raskasta tai sen työympäristössä esiintyy riskejä. Työnantajan on tällöin ensisijaisesti sijoitettava raskaana oleva työntekijä muihin tehtäviin. Ellei tämä ole mahdollista, voi anoa raskausrahaa. Työntekijällä on oikeus raskausrahaan jos työ on ruumiillisesti rasittavaa ja hänen työkykynsä on raskauden vuoksi alentunut vähintään yhdellä neljäsosalla. Jos pystyy työskentelemään osan päivästä, voi anoa kolme neljäsosaa, puolet tai yhden neljäsosan raskausrahasta. Raskausrahaan on myös oikeus, mikäli ei voi tehdä työtä siinä esiintyvien ympäristöriskien vuoksi. Riskitekijöitä raskaana oleville naisille voivat esimerkiksi olla työtehtä- 6 (13)

7 vät tai ympäristöt, joissa joutuu kosketuksiin sellaisten aineiden kanssa, jotka saattavat vahingoittaa lasta. Työnantajalla on vastuu arvioida, saako raskaana oleva työntekijä työskennellä vai ei. Raskausrahaa ruumiillisesti raskaassa työssä voi saada enintään 50 päivältä, aikaisintaan 60. päivältä ennen laskettua synnytystä. Jos työnteko kielletään työympäristössä esiintyvien riskien takia, raskausrahaa saa jokaiselta päivältä, jonka kielto on voimassa. Raskausrahaa voi saada yhdenteentoista päivään saakka ennen laskettua synnytystä. Viimeisiltä kymmeneltä päivältä voi nostaa vanhempainrahaa tai ottaa lomaa. Lapsiperheille [För barnfamiljer] Vanhempainraha [Föräldrapenning] Ennen vuotta 2002 syntyneitä lapsia koskevat osittain eri säännöt. Ottakaa meihin yhteyttä halutessanne lisätietoja. Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta nämä voivat ottaa töistä vapaata ja huolehtia lapsistaan. Vanhempainrahaa ja -vapaata voi ottaa pitkinä yhtenäisinä jaksoina, yksittäisinä päivinä tai osina päivää. Vanhempainrahaa voi nostaa siihen saakka, kun lapsi täyttää kahdeksan vuotta tai kun hän on käynyt ensimmäisen luokan koulussa. Lapsen yhteishuoltajavanhemmilla on kummallakin oikeus 240 vanhempainrahapäivään. Näistä 60 päivää on varattu kullekin erikseen. Muut päivät voi luovuttaa toiselle vanhemmalle. Yksinhuoltajalla on oikeus kaikkiin 480 päivään. Eri tapoja nostaa vanhempainrahaa [Olika sätt att ta ut föräldrapenning] Haluttaessa lyhentää työpäivää, vanhempainrahaa voidaan nostaa osapäiväisesti. Sitä voi nostaa kolme neljäsosaa, jos työskentelee enintään yhden neljäsosan normaalista työajasta, puolet, jos työskentelee enintään puolet normaalista työajasta ja niin edelleen aina yhteen kahdeksasosaan vanhempainrahasta, mikäli työskentelee enintään seitsemän kahdeksasosaa normaalista työajasta. Lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana molemmat vanhemmat voivat nostaa vanhempainrahaa samoilta päiviltä. Näitä päiviä kutsutaan kaksoispäiviksi [dubbeldagar]. Vanhemmat voivat käyttää enintään 30 kaksoispäivää. Lapsen ensimmäisen elinvuoden jälkeen vanhemmat eivät voi olla vapaalla samanaikaisesti ja saada täyttä vanhempainrahaa samasta lapsesta. On kuitenkin mahdollista olla vapaalla samana päivän siten, että kumpikin saa vanhempainrahaa puolelta päivältä tai kahdesta eri lapsesta samana päivänä. Tasa-arvobonus [Jämställdhetsbonus] Tasa-arvobonuksen tarkoituksena on helpottaa vanhempia jakamaan vanhempainvapaa tasan keskenään. Bonuksen saamiseksi vaaditaan, että vanhemmat ovat lapsen yhteishuoltajia vanhempainrahaa nostettaessa. Heidän ei kuitenkaan tarvitse olla avioliitossa tai asua yhdessä. Tasa-arvobonusta ei tarvitse anoa, vaan se maksetaan automaattisesti tilille pari päivää vanhempainrahan maksamisen jälkeen. 7 (13)

8 Vapaa lapsen syntymän yhteydessä [Ledighet i samband med barns födelse] Lapsen isällä tai toisella vanhemmista on lapsen syntymän yhteydessä oikeus saada kymmenen päivää vapaata, jolta hän saa tilapäisen vanhempainrahan [tillfällig föräldrapenning]. Nämä päivät saa käyttää 60 päivän kuluessa siitä kun lapsi tuli kotiin synnytyslaitokselta. Adoptio [Adoption] Adoptoitaessa lapsi ulkomailta, voi saada adoptioavustusta [adoptionsbidrag]. Adoption pitää olla Kansainvälisten adoptioasioiden viranomaisen (MIA)[Myndigheten för Internationella Adoptionsfrågor] tai ruotsalaisen tuomioistuimen hyväksymä. Adoptoitava lapsi ei saa olla täyttänyt 10 vuotta. Myös yksinhuoltaja voi saada adoptioavustusta. Adoptoitaessa alle 10-vuotias lapsi, kummallakin vanhemmalla on oikeus tilapäiseen vanhempainrahaan 5 päivältä. Haluttaessa voidaan sopia muunlaisesta päiväjaosta. Päivät on kuitenkin käytettävä 60 päivän sisällä siitä, kun adoptiovanhemmat saivat lapsen hoitoonsa. Adoptiolapsen yksinhuoltajalla on oikeus kaikkiin kymmeneen päivään. Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Ruotsissa asuvasta lapsesta maksetaan lapsilisää lapsen syntymäkuukaudesta alkaen ja sitä maksetaan siihen saakka, kun lapsi täyttää 16 vuotta. Edelleen peruskoulua tai kehitysvammaisten erityiskoulua käyvä, 16 vuotta täyttänyt lapsi voi saada jatkettua lapsilisää. Vanhemmat, jotka eivät asu yhdessä, mutta joiden kummankin luona lapsi on suunnilleen puolet ajasta, voivat jakaa lapsilisän keskenään. Monilapsikorotusta maksetaan automaattisesti, mikäli saa lapsilisää vähintään kahdesta lapsesta. Monilapsikorotusta voi saada myös lapsista, jotka ovat täyttäneet 16 vuotta ja jotka saavat opintoavustusta tai jatkettua lapsilisää [förlängt barnbidrag]. Lapsilisä on veroton. Poissaolo töistä sairaan lapsen hoidon takia [Om du är hemma med sjukt barn] Jäätäessä töistä kotiin hoitamaan sairasta lasta, on mahdollista saada tilapäistä vanhempainrahaa [tillfällig föräldrapenning]. Tilapäistä vanhempainrahaa voi myös saada, mikäli normaalisti lapsesta huolehtiva henkilö on sairaana ja kun käy lapsensa kanssa lääkärissä tai lastenneuvolassa. Tilapäistä vanhempainrahaa ei kuitenkaan makseta silloin, kun on kotona lapsen kanssa siksi, että esikoulu tai koulu on suljettu. Tilapäistä vanhempainrahaa voi saada täysimääräisenä tai kolme neljäsosaa, puolet, yhden neljäsosan tai yhden kahdeksasosan. Vanhemmat voivat saada tilapäistä vanhempainrahaa enintään 120 päivältä vuodessa lasta kohti. 60 päivän jälkeen ei kuitenkaan makseta tilapäistä vanhempainrahaa kun lapsesta normaalisti huolehtiva henkilö sairastuu vuotiaat lapset [Barnen mellan 12 och 16 år] Tietyissä tapauksissa voi saada tilapäistä vanhempainrahaa myös lapsen täytettyä 12 vuotta, jos lapsella on suurempi hoidon ja huolenpidon tarve kuin samanikäisillä lapsilla normaalisti. Tällöin vaaditaan lääkärinlausunto lapsen tilasta. Vakuutuskassa voi pitkäaikaissairaiden ja vajaakuntoisten lasten osalta päättää jo ennakolta, että lapsesta maksetaan tilapäistä vanhempainrahaa myös hänen täytettyään 12 vuotta. 8 (13)

9 Vakavasti sairas, alle 18-vuotias lapsi [Allvarligt sjukt barn som inte har fyllt 18 år] Vakavasti sairaan, alle 18-vuotiaan lapsen vanhemmat voivat saada tilapäistä vanhempainrahaa rajattomalta määrältä päiviä. Molemmilla vanhemmilla on oikeus korvaukseen samasta lapsesta ja samaan aikaan. Lapsen vaikea sairaustila tarvitsee vahvistaa erityisellä lääkärinlausunnolla. Asuntoavustus [Bostadsbidrag] Vähätuloiset lapsiperheet voivat saada asuntoavustusta. Avustuksen määrä riippuu tuloista, asuinkustannuksista, asunnon koosta ja lasten lukumäärästä. Asuntoavustus on ennakkoavustus, jota anotaan tulevan vuoden arvioitujen tulojen mukaan. Jos ansaitsee ennakoitua enemmän, saatua avustusta joutuu maksamaan takaisin. Vajaakuntoiset lapset [Om ditt barn har funktionsnedsättning] Hoitoavustus [Vårdbidrag] Hoitoavustusta voi saada hoitaessaan vajaakuntoista tai pitkäaikaissairasta lasta. Lapsen on oltava tällöin vähintään kuusi kuukautta kestävässä erityisen huolenpidon ja hoidon tarpeessa. Hoitoavustukseen on myös oikeus silloin, kun lapsen vajakuntoisuudesta tai sairaudesta on suuria lisäkustannuksia. Hoitoavustusta voi saada lapsen syntymästä alkaen kesäkuun loppuun sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää 19 vuotta. Hoitoavustus maksetaan sille vanhemmista, joka anoo avustusta tai jolla on lapsen oikeudellinen huoltajuus. Molemmat vanhemmat voivat jakaa hoitoavustuksen keskenään. Tilapäinen vanhempainraha 16-vuotiaista tai sitä vanhemmista lapsista [Tillfällig föräldrapenning för barn som är 16 år och äldre] Tilapäistä vanhempainrahaa voi myös saada lapsista, jotka ovat täyttäneet 16 mutta eivät 21 vuotta, jos lapsi kuuluu Lain tuesta ja palveluista tietyille toimintarajoitteisille (LSS) [Lagen om stöd och service till vissa funktionshindrade] piiriin. Jos lapsi käy 21 vuoden iässä kehitysvammaisten erityiskoulun lukiota tai on vaikeasti liikuntarajoitteinen ja käy erityistä lukiokoulua, tilapäistä vanhempainrahaa voidaan maksaa kevätlukukauden loppuun sinä vuonna, jonka aikana lapsi täyttää 23 vuotta. Lapsesta, joka on täyttänyt 16 vuotta, saa ainoastaan tilapäistä vanhempainrahaa vanhempien joutuessa olemaan poissa töistä lapsen sairauden tai tartunnan takia. Kontaktipäivät [Kontaktdagar] Jos lapsi kuuluu Lain tuesta ja palveluista tietyille toimintarajoitteisille (LSS) piiriin, tilapäistä vanhempainrahaa voi saada myös kontaktipäiviltä. Kontaktipäiviä voi esimerkiksi käyttää osallistumiseen vanhempainkoulutukseen, jossa opitaan hoitamaan vajaakuntoista lasta. Päiviä voi myös käyttää totutteluun tai käynteihin esikoulutoiminnassa, koulussa tai koululaisten päivähoidossa. Kontaktipäiviä on kymmenen vuodessa lasta kohti. Päiviä voidaan käyttää lapsen syntymästä alkaen siihen asti, kun lapsi täyttää 16 vuotta. 9 (13)

10 Avustajakorvaus ja autotuki [Assistansersättning och bilstöd] Jos lapsi kuuluu Lain tuesta ja palveluista tietyille toimintarajoitteisille (LSS) [Lagen om stöd och service till vissa funktionshindrade] piiriin, lapsesta voi saada myös avustajakorvausta. Lisäksi voi olla oikeus autotukeen. Katso kohtaa Jos on vajaakuntoinen, jossa on lisää tietoja avustajakorvauksesta ja autotuesta. Jos eroatte [Om ni separerar] Elatus [Underhåll] Vanhemmat ovat velvollisia elättämään lastaan, kunnes tämä täyttää 18 vuotta tai 21 vuotta, mikäli lapsi käy edelleen koulua. Jos lapsi asuu vain toisen vanhempansa luona, niin toisen vanhemman on maksettava elatustukea. Jos tähän velvoitettu vanhempi ei maksa tai maksaa liian vähän elatustukea niin se vanhemmista, jonka luona lapsi asuu, voi saada elatustukea Vakuutuskassasta. Jos lapsi käy edelleen peruskoulua, lukiota tai vastaavaa hänen täytettyään 18 vuotta, hänellä on oikeus jatkettuun elatustukeen. Lapsen on asuttava kotona toisen vanhemman luona. Tuki maksetaan suoraan lapselle. Täysimääräinen elatustuki [Fullt underhållsstöd] Lapsen saadessa täysimääräistä elatustukea, on sen vanhemmista, joka ei asu lapsen kanssa, maksettava rahat takaisin Vakuutuskassaan. Elatustukea maksavalla on oikeus vähennykseen niiltä päiviltä, jotka lapsi asuu hänen luonaan. Täydennysavustus [Utfyllnadsbidrag] Kun laskemme, että se vanhemmista, joka ei asu lapsen kanssa, ei pysty maksamaan koko elatustukea, lapsella voi olla oikeus saada täydennysavustusta. Tämä tarkoittaa sitä, että toinen vanhemmista maksaa meidän laskemamme summan suoraan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu. Loput summasta, johon lapsella on oikeus, maksaa Vakuutuskassa. Lapsen saadessa täydennysavustusta, elatustukea maksavan vanhemman ei tarvitse maksaa mitään takaisin Vakuutuskassaan. Tuloharkintainen elatustuki vuoroasumisessa [Inkomstprövat underhållsstöd vid växelvist boende] Jos lapsi asuu vuorotellen suunnilleen yhtä kauan molempien vanhempiensa luona, vuoroasumiseen. voi saada elatustukea, joka maksetaan molemmille vanhemmille. Elatustukea vuoroasumiseen ei tarvitse maksaa takaisin Vakuutuskassaan. 10 (13)

11 Jos on vajaakuntoinen [Om du har funktionsnedsättning] Vammaiskorvaus [Handikappersättning] Vajaakuntoinen voi saada vammaiskorvausta, mikäli hän tarvitsee apua päivittäisessä elämässään tai voidakseen työskennellä tai opiskella. Vammaiskorvausta voi myös saada sairauden tai vajaakuntoisuuden aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Avuntarpeen täytyy kestää vähintään vuoden ajan. Vammaiskorvausta voi saada 19 vuotta täytettyään (kun oikeus hoitoavustukseen päättyy). Vammaiskorvauksen saanti edellyttää, että vajaakuntoisuus on tullut ennen 65 vuoden ikää, mutta mikäli tarvitsee jatkossakin apua, vammaiskorvauksen saa pitää myös asianomaisen täytettyä 65 vuotta. Avustajakorvaus [Assistansersättning] Pysyvästi hyvin vajaakuntoinen, henkilökohtaisiin perustarpeisiinsa henkilökohtaista avustusta tarvitseva henkilö voi saada avustajakorvausta. Tämä koskee sekä aikuisia että lapsia. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan omien tarpeiden mukaan sovitettua tukea, jota saa eri tilanteissa rajoitetulta määrältä avustajia. Henkilökohtainen apu perustarpeisiin tarkoittaa henkilökohtaista hygieniaa, aterioita, pukeutumista ja riisuutumista, keskustelua muiden kanssa tai muuta apua, joka vaatii perusteellisia tietoja asianomaisen vajaakuntoisuudesta. Avustajakorvauksen ehtona on, että hakija tarvitsee henkilökohtaista apua perustarpeisiinsa yli 20 tuntia viikossa. Mikäli hän tulee toimeen vähemmällä, on käännyttävä kunnan puoleen saadakseen apua. Avustajakorvausta on anottava ja se tulee myöntää ennen 65 vuoden ikää. Jos avustajakorvaus on myönnetty sitä ennen, se jatkuu myös 65 ikävuoden jälkeen. Autotuki [Bilstöd] Autotukea voi saada, jos itsekseen liikkuminen tai yleisten kulkuvälineiden käyttäminen on erittäin vaikeaa pysyvän vajaakuntoisuuden vuoksi. Vanhemmat, joilla on vajaakuntoinen lapsi, voivat määrätyissä tapauksissa saada autotukea lapsen kuljettamiseen. Autotukea voidaan myöntää myös moottoripyörän tai mopedin ostoon. Autotuki koostuu neljästä eri avustuksesta. Tukea voi saada auton ostoon perustuki ja hankintatuki autoon tehtäviin muutoksiin sovitustuki ajokortin hankkimiseen avustus ajo-opetusta varten Avustus nuorten asuntokustannuksiin [Hjälp med bostadskostnader för unga] Nuori, vuotias, voi saada asuntoavustusta. Sen suuruus riippuu asianomaisen tuloista, asumiskustannuksista ja asunnon koosta. Asuntoavustus on ennakkoavustus, jota anotaan tulevan vuoden arvioitujen tulojen mukaan. Jos ansaitsee ennakoitua enemmän, saatua avustusta joutuu maksamaan takaisin. 11 (13)

12 Osallistuminen työmarkkinapoliittiseen ohjelmaan [Om du deltar i ett arbetsmarknadspolitiskt program] Aktivointituki [Aktivitetsstöd] Työmarkkinapoliittisiin ohjelmiin, kuten esimerkiksi työ- ja kehitystakuuseen, työmarkkinakoulutukseen tai ammatilliseen kuntoutukseen osallistuvalla on oikeus aktivointitukeen. Aktivointitukea voi myös saada jos perustaa oman yrityksen ollessaan työttömänä tai kun on uhka joutua työttömäksi. Aktivointituki lasketaan työttömyyskassan korvauksesta, mutta aktivointitukea voi myös saada vaikka ei täyttäisikään työttömyyskassan korvausehtoja. Aktivointitukipäivät vähennetään työttömyyskassapäivistä. Tällöin siis vakuutuskiintiö saattaa kulua loppuun aktivointituen maksamisen aikana. Jos vakuutuskiintiö loppuu, aktivointituen taso laskee, mutta asianomaisella on edelleen oikeus aktivointitukeen. Työnantajille [För dig som är arbetsgivare] Vakuutus sairausajan palkkakustannusten varalta [Försäkring mot sjuklönekostnader] Työnantajan on mahdollista hankkia Vakuutuskassasta vakuutus yrityksen sairausajan palkkakustannusten varalta. Tämä on mahdollista, elleivät kalenterivuoden yhteenlasketut palkkakustannukset ylitä 130 perusmäärää. Ajankohtainen perusmäärä löytyy osoitteesta linkistä Aktuella belopp [ajankohtaiset summat]. Vakuutuskassa korvaa yritykselle sen työntekijälleen sairausajalta maksamat palkkakustannukset sairausjakson neljännestä päivästä alkaen. Vakuutusmaksu lasketaan yrityksen palkkakustannusten ja meidän joka vuosi vahvistamamme prosenttiluvun perusteella. Tyytymätön päätökseen [Om du är missnöjd med ett beslut] Jos on tyytymätön Vakuutuskassan päätökseen, voi vaatia päätöksen uudelleenharkintaa tai valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi puolestaan valittaa kamarioikeuteen. Sen päätöksestä voi valittaa edelleen Hallinto-oikeuteen, joka on korkein oikeusaste. Hallinto-oikeus harkitsee kuitenkin vain kysymyksiä, joilla on periaatteellinen merkitys. Verot ja veroilmoitus [Skatt och deklaration] Suurin osa Vakuutuskassan maksamista korvauksista on veronalaista tuloa ja moni niistä on myös eläkkeen perusteena olevaa tuloa. Vakuutuskassa lähettää joka vuosi tammikuussa tarkkailutiedotteen veroilmoitusta varten. Tiedotteesta ilmenee rahasumma, jonka asianomainen on kuluneen vuoden aikana saanut Vakuutuskassasta ja siitä pidätetyn veron määrä. 12 (13)

13 Ilmoita muutoksista [Anmäl förändringar] Vakuutuskassaan on aina tehtävä ilmoitus muutoksista, jotka vaikuttavat oikeuteen saada korvausta. Tämä koskee esimerkiksi muuttuneita tuloja muuttuneita asuinkustannuksia avioliiton solmimista ja avioeroa matkustamista ulkomaille pidemmäksi aikaa tai asettumista asumaan toiseen maahan. Ellei tee ilmoitusta muutoksista, saattaa joutua maksamaan rahat takaisin. Velvollisuudet [Skyldigheter] Ilmoita muutokset Vakuutuskassaan [Anmäl förändringar till Försäkringskassan] On aina ilmoitettava muutoksista, jotka vaikuttavat oikeuteen saada korvausta. Mitä tapahtuu, jos saa liian suuren korvauksen? [Vad händer om du får för hög ersättning?] Korvauksen, johon ei ole oikeutta, joutuu normaalisti maksamaan takaisin vaikka korvauksen saaminen ei olisi ollutkaan omaa syytä. Vakuutuskassa ilmoittaa epäillyistä rikoksista poliisille [Försäkringskassan polisanmäler misstänkta brott] Tahallinen virheellisten tietojen ilmoittaminen tai korvausoikeuteen vaikuttavien tietojen ilmoittamatta jättäminen voi olla rikollinen teko. Vakuutuskassa tekee kaikista epäillyistä avustusrikoksista ilmoituksen poliisille. Lisätietoja [Mer information] Tämä esite sisältää ainoastaan yleisluontoista tietoa, jota ei tule pitää lakitekstinä. Verkkosivuilla on lisää tietoja sosiaalivakuutuksesta ja myös syvällisempää tietoa eri aiheista faktalehtien muodossa. Esite on myös selkotekstinä ja äänitiedostona verkkosivuillamme. Esitteen voi tilata äänikasetilla tai pistekirjoitettuna Inläsningstjänst AB:sta, puh Viranomaisopas [Myndighetsguiden] Olemme keränneet tähän osoitteita joidenkin muiden viranomaisten verkkosivuille. Työnvälitys [Arbetsförmedlingen] ja kuntien elinkeinosihteerit [kommunernas näringslivssekreterare] ovat tiedonlähteitä työ- ja työmarkkinakysymyksissä. Tietoja eläkkeistä ja muista tukimuodoista iäkkäille ja jälkeen eläville löytyy Eläkeviraston [Pensionsmyndigheten] verkkosivuilta osoitteessa Verokysymyksistä löytyy tietoja osoitteessa Sosiaalihallituksen [Socialstyrelsen] verkkosivuille osoitteessa on muun muassa tietoja huoltajuudesta, asumisesta ja tapaamisesta. Oman yrityksen perustamiseen liittyviin kysymyksiin löytyy vastauksia ositteessa 13 (13)