HALUAN TEHOKKAAT TYÖNKULUT, PARANTAA TUOTTAVUUTTA JA VÄHENTÄÄ KUSTANNUKSIA

YRITTÄJÄ-LEHTI 1 K E S K I - P O H J A N M A A N Yrittäjä YRITTÄMISEN JA TALOUSELÄMÄN ERIKOISLEHTI 3/2014 Osoitelähde: Viestimix Ky Savisilta 1 84100 YLIVIESKA HALUAN TEHOKKAAT TYÖNKULUT, PARANTAA TUOTTAVUUTTA JA VÄHENTÄÄ KUSTANNUKSIA Konican Minoltan monitoimilaitteet ja tulostussovellukset ovat ammattitason ratkaisu kaiken kokoisille yrityksille. Laiteratkaisuissa painottuvat selkeä asiakaslähtöisyys, tehostettu tuottavuus, luotettavuus, kuvalaatu, helppokäyttöisyys ja kehittyneet huoltotyökalut sekä huoltopalvelut - pientä energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä unohtamatta. Konica Minoltan monitoimijärjestelmät ovat turvallinen sijoitus - niiden huipputeknologia säilyttää asemansa ja arvonsa pitkälle tulevaisuuteen. Energiarakentamisessa on potentiaalia Sivu 3 Vauhtia omistajanvaihdoksiin Suuria ikäluokkia edustavat yrittäjät ovat nyt siinä vaiheessa yrittäjäuraansa, että he ovat siirtymässä eläkkeelle. Minun viestini omistajanvaihdosta suunnitteleville on se, ettei asian kanssa kannata aikailla turhaan. Sukupolvenvaihdokselle kannattaa varata vähintään viiden vuoden aikajakso ennen tulevaa vaihdosta, Marika Hollström sanoo. Sivu 6 Alavieskan kuntasivut Sivu 16-19 Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy KOKKOLA Heinolankaari 12 PIETARSAARI Kauppiaankatu 2 KANNUS Asematie 5 RAAHE Ollinkalliontie 3 YLIVIESKA Riihikatu 8 AO www.kp-konttoripiste.fi Sievin kuntasivut Sivu 20-23 SOITA JA VARAA KONICA MINOLTAN LAITE-ESITTELY: Tuomo Lahti 0400 667 593 Timo Kuivanto 040 550 5793 Kenneth From 040 527 7315 Hannu Vanhala 050 582 8718

2 YRITTÄJÄ-LEHTI P Ä Ä K I R J O I T U S Keski-Pohjanmaalla yritykset tahkoavat taas parhaita tuloksia Uusimman Kauppalehden analyysiyksikön Balance Consultingin tilinpäätöstietokantojen mukaan osa yritysten tunnusluvusta lähestyy jo uhkaavasti pahimman taantumavuoden 2009 lukemia. Kuitenkin maakunnallisessa vertailussa esimerkiksi yritysten kasvuvauhdissa on suuria eroja. Meidän yrityksemme menestyivät usean mittarin mukaan parhaiten koko Suomessa. Siis parhaiten. Keski- Pohjanmaalla toimivat yritykset, joiden keskimääräinen liikevaihdon kasvu oli 4.0 prosenttia oli 4,4 prosenttiyksikköä enemmän kun koko Suomessa keskimäärin. Keski-Pohjanmaalla tehtiin myös parasta tulosta. Maakunnan keskimääräinen nettotulosprosentti oli 3,9, kun heikoimmassa maakunnassa Kainuussa jäätiin vain 2,0 prosenttiin. Lisäksi Keski-Pohjanmaa oli ainoa maakunta koko Suomessa, jossa käyttöomaisuutta uudistettiin kulumista enemmän. Maakunnan yritysten keskimääräinen investoinnit/poistot- luku oli 107, kun kaikissa muissa maakunnissa jäätiin alle sadan. Vaatii edelleen kovaa työtä että saamme alueemme yritysten kilpailukyvyn ja tulokset pysymään hyvinä. Meidän tulee valmistautua talouden kasvuun niin että yrityksemme ovat iskussa heti kun talous lähtee nousemaan. Näin saavutamme parhaat tulokset. Edelleen oletamme että yritystemme taseet ovat vahvassa kunnossa joka vaikuttanee myös tulevaisuudessa. Tämä vakava positiivinen viesti sekä kuntapäättäjille että elinkeinotoimista vastaaville. Nyt on taottava kun rauta on kuuma. Osuuskunta PPO:n alueellisesta sijoittamisesta maakunnan yrityksille rahoitusmahdollisuuksia Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ottivat kantaa vuoden 2013 keväällä siihen, että Osuuskunta PPO päätti turvata tasevarallisuuden arvon myymällä ICT-liiketoimintansa Elisalle. Totesimme, että tällä kaupalla pääomien säilyminen alueella turvattaisiin. Lisäksi elinkeino- ja yritystoiminnan sekä alueen ylläpitäminen vireänä toteutuisi. Ensimmäiset sijoitukset alueellemme on nyt sitten tehty. Osuuskunta rahoitti Teknoventuren kautta nivalalaisen eristyslasifirman Best Glass Oy:n laajentumista ja yritysoston. Näin nivalalainen eristyslasinvalmistaja Best Glass Oy pystyi laajentamaan toimintaansa. Yritys osti Pilkington Finland Oy:n Nivalassa sijaitsevan eristyslasitehtaan ja sen liiketoiminnan. Tällä kaupalla vahvistettiin Best Glassin asema Suomen johtavana eristyslasin valmistajana. Työntekijämäärä nousi välittömästi ja kaupan myötä Best Glassin eristyslasin valmistuskapasiteetti kasvoi yksi kaksinkertaiseksi. Meidän tulee valmistautua talouden kasvuun niin että yrityksemme ovat iskussa heti kun talous lähtee nousemaan. Osuuskunta PPO:n sijoitusomaisuus koostuu finanssisijoituksista ja sijoituksista alueellisiin hankkeisiin. Hankesalkun puitteissa tehdään sijoituksia pääasiassa alueellisesti merkittäviin kohteisiin osuuskunnan toiminta-alueella. Summa ei ole ihan pieni, näin on mahdollista sijoittaa tuottaviin ja kasvuhalukkaisiin alueemme yrityksiin. Hankesijoituksiin hallitus on linjannut sijoitettavan normaalitilanteessa 15 % osuuskunnan varallisuudesta (=tällä hetkellä noin 15 meur). Hallitus luonnollisesti arvioi hankkeen riskit tapauskohtaisesti. Oman pääoman ehtoisissa sijoituksissa osuuskunta edellyttää hallituspaikkaa sijoituksen vastaanottavasta yhtiöstä. Lisäksi painopisteenä pidetään alueellista vaikuttavuutta - elinkeinotoiminnan ja palvelujen vahvistaminen osuuskunnan jäsenistön parissa. Osuuskunta voi tehdä hankesijoituksia joko suoraan tai kumppaninsa Teknoventuren kautta. (Teknoventure on Oulusta käsin toimiva, vuonna 1994 perustettu pääomasijoitusrahasto) Lisäksi Osuuskunta voi tehdä sijoituksia suoraankin, jolloin Osuuskunnan hallitus päättää sijoituksen tekemisestä. Toimintamalliksi on muodostunut se, että Osuuskunta käsittelee suoraan ne hankkeet, jotka eivät sovi Teknoventuren sijoituspolitiikkaan (tyypillisesti ovat liian pieniä). Yksi tällainenkin sijoitus on jo tehty kun Osuuskunta PPO ja Guida Invest Oy ovat lähteneet tukemaan ylivieskalaisen FinnCode Oy:n kasvua ja kansainvälistymistä. Erinomaista. Osuuskunta PPO ilmoittaa ottavansa vastaan esityksiä, tässä yksi mahdollisuus saada yritykselle rahoitusta kasvattamaan osaamista ja kasvua. Joten yhteys toimitusjohtaja Kati Peltomaahan, p 044 7291 220/ www.osuuskuntappo.fi Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluksessanne vuodesta 1987 Syksyisin terveisin, ja voimaa ja tuloksentekoa kaikille! P U H E E N J O H T A J A N P A L S T A Yhteistyöllä eteenpäin Keski-Pohjanmaan Yrittäjissä on työntäyteinen aika edessä eikä työtä vähennä lainkaan se, että olemme edelleen keskellä pitkään jatkunutta lamaa, joka ei onneksi alueellamme ole kuitenkaan pahimmasta päästä. Kun eurokriisi näyttäisi vähän helpottavan, tulee tilalle Ukrainan kriisi. Alueemme yritykset ovat pääosin pieniä tai keskisuuria, joihin pakotteet eivät juurikaan suoraan vaikuta, mutta huono taloustilanne aiheuttaa kaikille yrityksille ongelmia. Tulevaisuus näyttää epävarmalta, mutta luovuttaa ei saa. Me Keski- Pohjanmaan Yrittäjissä teemme omalta osaltamme kaikkemme tukeaksemme yrittäjien ja yritysten toimintaa. Tämä on ensimmäinen puheenjohtajan palstani ja tarkoitus on syksyn aikana käydä joka paikkakunnalla ja perehtyä kunkin paikallisyhdistyksen toimintaan. On mieluisaa havaita, että meillä on aktiivinen aluejärjestö ja vireät paikallisyhdistykset. Aluejärjestön ja paikallisyhdistysten yhteistyö on perinteisesti sujunut mallikkaasti ja tätä yhteistyötä tulen omalta osaltani edelleen vaalimaan. Pidän myös tärkeänä vaalia koko toiminta-alueen yhtenäisyyttä. Toiminta-alue on kaksikielinen ja se ulottuu Kalajokilaaksosta Pietarsaaren seudulle saakka. Alati muuttuva toimintaympäristö edellyttää Keski-Pohjanmaan Yrittäjiltäkin jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja uudelleen arvioimista voidaksemme parhaalla mahdollisella tavalla toimia alueen yrittäjien parhaaksi. Tämä työ merkitsee useimmiten arkista puurtamista ja jatkuvaa valppautta, jotta yrittäjien intressit otetaan huomioon niissä pöydissä, joissa yrittäjien asioista päätetään. Tulemme arvioimaan aluejärjestön toimintaa ja pohtimaan strategiaa, jolla viemme järjestöä kohti 2020-lukua. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on Suomen Yrittäjien aluejärjestö ja se on alueemme suurin elinkeinoelämän järjestö ja meidän mielipiteitämme kuunnellaan ja ne otetaan huomioon. Tämä edellyttää, että meidän on aktiivisesti vaikutettava niihin asioihin, joilla on merkitystä yritysten kannalta. Tässä työssä tarvitaan sekä aluejärjestöä että paikallisyhdistyksiä ja niissä toimivia yrittäjiä. Omalta osaltani annan kaiken tukeni tässä vaativassa työssä ja olen aluejärjestön ja paikallisyhdistysten käytettävissä. Hyvää syksyn alkua Yhteystyöterveisin Kimmo Hanhisalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Puh. 0500-561 145 Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Puh. (08) 4118 500 Ilmoitusmyynti: Viestimix Ky kpy-lehti@viestimix.fi Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Puh. 045-6383 051 Painopaikka: Botnia Print Kokkola

YRITTÄJÄ-LEHTI 3 Energiarakentamisessa on potentiaalia Jorma Uusitalo Kalajokinen perheyhtiö Andament Group on esimerkki keskipohjalaisyrityksestä, joka on lähtenyt voimakkaasti mukaan energiarakentamiseen. Andament Groupin toimitusjohtaja Jari Palviainen sanoo, että energiarakentamisessa on paljon potentiaalia. Siksi on luonnollista, että infrarakentamiseen erikoistunut konserni on kiinnostunut hyödyntämään erikoisosaamistaan myös energiarakentamisen toimialalla. Andament Group ilmoitti äskettäin lähtevänsä osakkaaksi Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Yritys tulee omistamaan Voimaosakeyhtiö SF:ää alueellisen yritysyhteenliittymän kautta. Voimaosakeyhtiö SF on Fennovoiman pääomistaja, jonka alle suomalaiset omistajayritykset ovat ryhmittyneet. - Koemme Hanhikivi 1-hankkeen erittäin tärkeäksi tälle alueelle. Ei ainoastaan rakentamisen näkökulmasta vaan laajemminkin. Siksi olimme valmiita lähtemään ydinvoimahankkeeseen myös osakkaaksi, Palviainen perus- Jari Palviainen (vas.) ja Jukka Juola näkevät energiarakentamisessa monia mahdollisuuksia Andament Groupille. telee. Kokemukset ydinvoimarakentamisesta osoittavat, että toteutuessaan Fennovoiman hankkeella on erittäin merkittävät välittömät ja välilliset työllistävät vaikutukset. Eräiden arvioiden mukaan infrarakentajille Pyhäjoen merkitys olisi jopa kuusi kertaa suurempi kuin Talvivaaran. Maastorakentajat monipuolinen energiarakentaja Andament Group on pääs- syt jo konkreettisesti Hanhikivenniemen alueen rakentamiseen kahden konsernissa olevan yhtiönsä kautta. HSK Sähkö toimitti alueelle ensimmäisen työmaasähköliittymän, ja syyskuun alkupuolella allekirjoitettavalla sopimuksella Maastorakentajat Oy rakentaa Valtatie 8:lta Hanhikivenniemelle johtavan tien. Elokuun lopulla Maastorakentajat teki merkittävän avauksen tuulivoimarakentamiseen. Yhtiö rakentaa yhdeksän tuulivoimalaitosta käsittävän Ylivieskan Pajukosken tuulivoimapuiston infran. - Maastorakentajat on tehnyt energiarakentamista jo pitkään. Eniten olemme rakentaneet vesivoimalaitoksia, ja tällä hetkellä teemme lämpövoimalaitoksia ja lämpölaitoksia Tampereella kahdessa kohteessa sekä Juankoskella ja Nilsiässä, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jukka Juola. Hänen mukaansa energiarakentamista tarvitaan tulevaisuudessa merkittäviä määriä. - Suomen energiaomavaraisuus on tällä hetkellä negatiivinen. Vaikka Pyhäjoen ydinvoimala paikkaa energiatasetta, vanhoja voimaloita poistuu käytöstä ja niiden tilalle rakennetaan uusia. - Samoin tuulivoimarakentaminen on ala, josta odotetaan piristysruisketta matalasuhdanteessa olevalle suomalaiselle infrarakentamiselle. Tuulivoimarakentaminen onkin tulevaisuudessa yksi tärkeä osa meidän energiarakentamisen kokonaisuutta, Juola luettelee esimerkkejä monista mahdollisuuksista. Tierakentaminen käynnistyy syyskuussa Jorma Uusitalo Hanhikivenniemelle rakennettava tie on Maastorakentajille merkittävä hanke monessakin mielessä. Siinä konkretisoituu ensimmäisen kerran Fennovoiman Hanhikivi 1-hankkeen rakentaminen ja sen työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu 75 henkilötyövuotta. Noin neljän kilometrin pituisen tienrakennusurakan arvo on hieman yli viisi miljoonaa euroa. - Erityistä urakassa on se, että tie rakennetaan korkealle penkalle yli neljä metriä merenpinnan yläpuolelle. Tällä varaudutaan meriveden korkeuden suuriinkin vaihteluihin. Koko matkalle tulee myös kevyen liikenteen väylä ja lisäksi tie valaistaan koko pituudeltaan, kertoo Maastorakentajien aluejohtaja Antti Nissinen. Samaan urakkaan sisältyy yhden sillan sekä vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen. Pajukosken tuulivoimapuiston rakentaminen käynnistyi syyskuun ensimmäisellä viikolla puiden poistolla. - Työ käsittää yhdeksän tuulivoimalaitosta, niiden perustusten suunnittelun ja rakentamisen sekä sähköistykset ja sähköaseman sekä muuntajan rakentamisen. Parannettavaa tietä alueella on reilut kolme kilometriä ja saman verran uuden tien rakentamista. Kaapelointi vaatii varsin paljon työtä, sillä sähköaseman ja tuulipuiston etäisyys on noin 18 kilometriä, kertoo Pajukoskella vastaava työnjohtajana toimiva Matti Helaakoski. Matti Helaakoski (vas.) ja Antti Nissinen selvittelivät Hanhikivenniemen tiehankkeen ja Pajukosken tuulivoimapuiston rakentamisasioita.

4 YRITTÄJÄ-LEHTI UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 64 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! HUOMAA OKTOBER TAPAHTUMAN YRITTÄJIEN JÄSENEDUT - JOTKA SAAT KÄYTTÖÖSI JÄSENKORTTIA NÄYTTÄMÄLLÄ! Haapajärven Yrittäjät 1202 Laura Koskela Oy Insinööritoimisto Kangasoja Kalajoen Yrittäjät Ala-Sorvari Oy Kesäesa Oy Tmi Realtalous Kannuksen Yrittäjät Kannus Tekninen Oy Kuljetusliike Vesisenaho Oy Seppälän Homekoirat Tmi RiJo Grilli Kaustisen Yrittäjät AEK Consult Kälviän Yrittäjät Roporunnaajat Oy Tiinan kotihoito ja kiinteistöpalvelut Lohtajan Yrittäjät Koski Forest Ky Tmi Pentti Leskelä Nivalan Yrittäjät Dymatronic Oy Mikael Holm Tmi Pynzi Oy Sievin Yrittäjät M.Korkeakangas VALTONEN-TRADING Oy Toholammin Yrittäjät JuSahko Oy Vetelin Yrittäjät Kuljetusliike A & H.Pöyhönen Oy Ratamestarit Oy Ylivieskan Yrittäjät Alanko Insurance Oy Autopesu ja -huolto Ylivieska Kirppis Ruusunen Ay Kodinkonehuolto Kortesmaa Olli Koivisto avoin yhtiö Pauli Korpi-Tassi Tilitoimisto M. Hauhtonen Oy Vieskasat Asennuspalvelu Kokkolan Yrittäjät Ab PS Lyfttjänst Nostopalvelu Oy HonRak Oy Jalkahoitopalvelu Heli Niemelä Keski-Pohjan Eristys Oy Kettuvaara Oy Kulttuuritehdas Voima MediHoiva Oy Ottomarino Oy Parturi-Kampaamo Tea Niemi R. Sjöbacka Ab Rakennus JMS Ky Rakennus Nano Oy Sirkan nukke ja taide Smart Siivouspalvelut Oy Tittaln Tmi Jan Stenman Infra Tmi Lauri Typpö tmi LucaT & T Tmi Matti Kurikkala Tmi Puutio Tuomas Traumapsykoterapia Sirpa Hirvimäki Työnohjaus Riitta Huhtala Tzana Wtp Finland Avoin Yhtiö Yrityspalvelu N. Östman-Tylli Oy Pietarsaaren seudun Yrittäjät Ab Ahlviks Åkeri Oy Hierontapalvelu Kaija Salminen L39 Ventures Oy Ab MS Agriconsulting SunFit Oy Ab Sähköpalvelu Walberg Ab Oy Alavieskan Yrittäjät Isotalus Oy Pohjanmaan ilmakuvaus Perhon Yrittäjät P&S Riihimäki Oy Food & Fun V.I.P iltama Pe 19.9.2014 klo 20-23 Fest-teltassa viihdyttämässä Ralf und die, Röhrenwerke, Jope Ruonansuu sekä Casey s Case! Tarjolla myös ruokaisa Oktoberfest menu! Hinta 25 /hlö (norm. 28 /hlö) Majoitusta jäsenetuhintaan: Dyynin huoneet 70 /huone (norm 85 /vrk) Irish House huoneistot 77m 2 150 /vrk (norm. 180 /vrk) 94m 2 170 /vrk (norm. 200 /vrk) Varaukset: p. 010 583 0030 info@sandykelt.fi TULOSSA! Uusi satokauden päätös -tapahtuma... Paljon nähtävää ja koettavaa: kulttuuria ostoksia musiikkia olutta hyvää ruokaa ym. ym. Ravintola Pihvitupa tarjoaa jäsenyrittäjille ruokailun yhteydessä aperitiivin Arvo 7,50 Varaukset: Ravintola Pihvitupa p. (08) 466 608 myynti@ravintolapihvitupa.fi k Eatery & Drinkery Irish House Apartments Yhteistyössä: AKATEMIA Oktober iltama La 20.9.2014 klo 18.30 Iltatapahtumassa saksalaisia herkkuja, erikoisoluita ja menevää ohjelmaa! Majoituspaketti sis. lauantain iltatapahtuman 120 /vrk (norm. 140 /vrk) 170 /2vrk (norm. 190 /2vrk) Timantin hotellihuoneet +10 /huone (norm. +10 /hlö) Varaukset: Finlandia Hotel Rantakalla p. (08) 466 642 myynti@rantakalla.fi Poimi tapahtuman parhaat herkut keskustassa ja Hiekkasärkillä: www.visitkalajoki.fi Nähdään Kalajoella! TAIKAHATTU

YRITTÄJÄ-LEHTI 5 Yrittäjien golfmestaruudet ratkottiin Kalajoella Yrittäjien avoimet SM-Golf voittajat ratkottiin aurinkoisella Kalajoen viheriöillä 15.- 16.8. Osallistujia oli lähes 70 ympäri Suomen. Tapahtumassa pelattiin kaksi miesten sarjaa sekä yksi naisten sarja. Aluejärjestöjen välisessä kilpailussa voiton vei Savon Yrittäjien joukkue jossa pelasivat Merja Pentikäinen, Kari Pentikäinen ja Veli Savolainen. Toiseksi sijoittui Poh- jois-pohjanmaan Yrittäjien 1. joukkue, kokoonpanolla Irene Isohanni, Pekka Timonen ja Antti Laitala. Pronssia vei Hämeen Yrittäjien edustusjoukkue jossa kisasivat Jari Toivonen, Timo Mäkinen ja Jarmo Uotila. Lisäksi järjestettiin neljällä väylällä erikoiskilpailut. Päivät huipentuivat yhteiseen illanviettoon Kalajoen hiekoilla. Tulokset: MIEHET HCP 0 18,0 Jorma Kortesoja Kari Perälä Esa Fors MIEHET HCP 18,0 36,0 Veli Savolainen Matti Isohanni Aulis Yppärilä NAISET HCP 0 36,0 Pentikäinen Merja Riitta Ojala-Fors Vuokko Heikkilä ERIKOISKILPAILUT 1. päivä Väylä 3 (lähimmäs lippua) N: Pirjo Kortesoja 3,18 M: Pasi Koskinen 4,68 Väylä 10 (lähimmäs lippua) N: Merja Pentikäinen 3,40 M: Juha Alajoki 3,07 Väylä 11 (pisin draivi) N: Pirjo Kortesoja M: Kari-Pekka Kenakkala 2. päivä Väylä 3 (lähimmäs lippua) N: Pirjo Kortesoja 5,14 M: Jorma Kortesoja 5,75 Väylä 10 (lähimmäs lippua) N: Paula Korkiakoski 4,80 M: Jorma Heikkillä 5,92 ONNITTELUT 20 vuotta 3.8.2014 Videopalvelu Veli Lesell, Ylivieska. 25 vuotta 9.8.2014 H Suihkonen Oy, Nivala. KALENTERI SYYSKUU 10.9. Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti nro 3 12.9. Asiakasrekisteri Excelillä, omalla koneellasi (webinaari) 16.9. SY Hallitus 16.9. - 17.9. Suomen Yrittäjien järjestöseminaari 18.9. K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 9 19.9. Google My Business, omalla koneellasi (webinaari) 19.9. Muotoilua ja käsityötä kauppaan, Kylpylähotelli Sani, Aalto -sali 19.9. - 21.9. Octorberfest, Kalajoki 23.9.- 26.9. Material Week, Kokkola Tulossa! YRITYSTREFFIT Ti 28.10.2014 Ylivieskan Centria-ammattikorkeakoululla. Aiheena: Markkinointi & SoMe. Kouluttajana Jarkko Kurvinen mainostoimisto Plutoni Oy:stä. Tapahtuman koordinoi Jouni Anttila Projant Oy:stä. Samaan aikaan mahdollisuus tutustua Centria Open tapahtumaan, joka esittelee Centria-ammattikorkeakoulua ja sen toimintaa. Samassa yhteydessä on mahdollisuus verkostoitua ja tutustua Centrian palvelu- ja testaustarjontaan. Uusi jäsenetu! Y L I V I E S K A Väylä 16 (lähimmäs lippua) N: Pirjo Kortesoja 4,03 M: Jouko Järvelä 1,66 Jarkko Kurvinen, Plutoni Oy LOKAKUU 5.10. - 7.10. Luottamusmiesten syysristeily 10.10. K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 10 10.10. Tarjouslaskelma Excelillä, omalla koneellasi (webinaari) 24.10. - 26.10. SY:n Liittokokous ja Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Tampere 28.10. - 30.10. Energia 14 -messut Tampereella 31.10. Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti nro 4 31.10. Pk-yrityksen ja yrittäjän verotus, omalla koneellasi (webinaari) MARRASKUU 3.11. K-P:n Yrittäjien hallituksen kokous nro 4, Kaustinen 15.11. Teaterresa till Vasa 18.11. SY Hallitus (järjestäytymiskokous) 19.11. K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 11 19.11.- 21.11. Yrittäjän veroseminaari, Viking Linen m/s Mariella, Helsinki - Tukholma - Helsinki 20.11. Verkostoidu ja menesty -tapahtuma yrittäjille, Kokkola JOULUKUU 16.12. K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 12 19.12. Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti nro 5 Huone sisältää nettiyhteyden, tietokoneen sekä muun tarvittavan. Huoneessa on kokouspöytä kuudelle henkilölle, jonka lisäksi toimistopöytä. Tulossa myös videoneuvottelumahdollisuus. (Tulossa nettivarausjärjestelmä) (klo 8.00-16.00 arkisin, sovittaessa myös muina aikoina) Alv. 0 %

6 YRITTÄJÄ-LEHTI Vauhtia omistajanvaihdoksiin Yrittäjien eläköityminen tuo myyntiin tuhansia yrityksiä vuosittain Jorma Uusitalo Suomalaisessa yrityskentässä on nyt tilausta omistajanvaihdoksille. Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan lähivuosina Suomessa tulee joka vuosi myyntiin lähes 3 000 yritystä sen takia, että yrittäjä jää eläkkeelle. Sukupolvenvaihdos on edessä noin 1 500 yrityksessä vuosittain. Kokkolalaisella Marika Hollströmillä on paitsi työnsä ansiosta näköalapaikka keskipohjalaiseen yrityskenttään myös omakohtainen kokemus sukupolvenvaihdoksesta. Hän jatkaa omistajana ja toimitusjohtajana Yrityspalvelu Hollströmissä yrityksen perustajan Mariitta Hollströmin jälkeen. - Suuria ikäluokkia edustavat yrittäjät ovat nyt siinä vaiheessa yrittäjäuraansa, että he ovat siirtymässä eläkkeelle. Minun viestini omistajanvaihdosta suunnitteleville on se, ettei asian kanssa kannata aikailla turhaan. Sukupolvenvaihdokselle kannattaa varata vähintään viiden vuoden aikajakso ennen tulevaa vaihdosta, Hollström sanoo. Jotta vaihdos nytkähtää tosissaan liikkeelle, luopujalta vaaditaan ensin henkinen niskalenkki omasta itsestään. On tehtävä päätös ryhtyä todella viemään sukupolvenvaihdosta käytäntöön. - Sukupolvenvaihdos on iso henkinen prosessi sekä luopujalle että jatkajalle. Siksi siihen kannattaa varautua ajoissa ja siksi siitä on hyvä jutella. Voi etsiytyä vaikkapa yrittäjäjärjestön toimintaan, koska todennäköisesti sieltä löytyy yrittäjiä, joilla on vaihdoksesta jo kokemuksia. Ei mikään läpihuutojuttu Marika Hollström aloitti työntekijänä Yrityspalvelu Hollströmin palveluksessa vuonna 1997. Hänen silloinen miehensä Hannu Hollström tuli yritykseen töihin 2000-luvun vaihteessa katsomaan, josko hän jatkaisi äitinsä Mariittan työtä yrittäjänä. - Hannu kuitenkin huomasi, ettei se ollut hänen juttunsa, jolloin Mariitta käänsi katseensa minuun. Tulin omistajaksi vuonna 2006 eikä Hannun Marika Hollström kannustaa yrittäjiä tarttumaan määrätietoisesti omistajanvaihdoksiin. Kuva: Anne Yrjänä ja minun avioero seuraavana vuonna vaikuttanut meidän tiiviin ydinryhmän työhön, vaan Hannu toimittaa meille edelleen it-palveluita, Hollström kertoo. Yrittäjä myy yrityksesi ajoissa Mika Haavisto Seinäjoen Ammattikorkeakoulu on tutkinut yli 55-vuotiaiden yrittäjien näkemyksiä yrityksiensä jatkuvuuden suhteen lähimmän kymmenen vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan, siis yrittäjien omien odotusten mukaan, myyntiin on menossa 28 000 yritystä, sukupolvenvaihdos on odotettavissa 15 000 yrityksessä ja yrityksen työntekijät tai johto ovat jatkamassa yrityksen toimintaa noin 10 000 yrityksessä. 20 000 yritystä lopettaa toimintansa, kun nykyinen omistaja jättää yritystoiminnan. Omistajanvaihdos koskee Suomessa yli 70 000:ää yritystä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Omistajanvaihdoksia tulisi siis tapahtua noin 5 000 yrityksessä vuosittain, jos yrittäjien omat toiveet ja näkemykset toteutuisivat. Todellisuudessa omistajanvaihdoksia tapahtuu Suomessa vain noin 2 000 yrityksessä. Miksi yritykset eivät vaihda omistajaa omistajien odotusten mukaan? Näyttää siltä, että yrittäjät jatkavat yrittämistään yhä vanhemmiksi tai sitten lopettavien yritysten lukumäärä on paljon oletettua suurempi. Valmistaudu myyntiin Pääosa omistajanvaihdokseen nyt tulevista yrityksistä on omistajiensa perustamia ja vaihtaa omistajaa nyt ensimmäisen kerran. Tilanne on outo ja uusi. Suomessa keskimääräinen yrityksen omistusaika on 25 vuotta, kun se Ruotsissa on kahdeksan vuotta ja Yhdysvalloissa viisi vuotta. Näyttää siltä, että Suomessa omistajanvaihdokset, yrityskaupat, liittyvät yrittäjän elinkaareen eivätkä niinkään yrityksen elinkaareen. Luontevat kohdat omistajanvaihdokselle tulisikin suunnitella jo yritystoiminnan aloittaisen yhteydessä. Näin yrityksen myymiseen olisi henkisesti valmistauduttu jo hyvissä ajoin. Samalla myös varmistuisi se, että yrityksiä johdettaisiin ja kehitettäisiin niin, että yritys olisi kaiken aikaa myyntikunnossa ja yrittäjällä olisi realistinen käsitys yrityksensä arvosta. Omistajanvaihdosten onnistumisessa on paljon pelissä. Yrittäjän kannalta kyse saattaa olla elämäntyöstä saatavasta viimeisestä palkasta. Yrityskauppa keskittyy Yrityspörssiin Yrityskauppojen sujumisen varmistamiseksi tarvitaan alueellisesti kehitetyt palvelut tarjottuina sekä verkkopalveluina että henkilökohtaisina palveluina. Suomen Yrittäjät käynnisti kesällä 2013 kolmevuotisen hankkeen, jonka tarkoituksena on omistajanvaihdos-

YRITTÄJÄ-LEHTI 7 Hän tunnustaa, ettei omistajaksi ryhtyminen ollut mikään läpihuutojuttu. - Kyseessä oli kymmenen hengen toimisto, jolla oli suuria asiakkaita. Mariittalla oli aivan uskomaton kokemus ja minua pelotti ihan oikeasti astua hänen saappaisiinsa. Mietin, onko minusta siihen ja kuinka saavutan asiakkaiden ja työntekijöiden luottamuksen. Tänä päivänä on helppo todeta, että kaikki sujui lopulta hyvin. Kun Marika Hollström jakaa neuvoja muille yrittäjille omistajanvaihdoksiin liittyen, mukana on aimo annos käytännön kokemusta. - Mariitta hoiti sukupolvenvaihdoksenkin tosi hienosti. Jälkeenpäin voi todeta, että yksi asia olisi kannattanut tehdä toisin, eli toteutus olisi voinut olla nopeampi. - Yrityksellä on nimittäin aina kasvot, ja kasvot siirtyvät jatkajalle vasta sitten, kun vastuu ja päätöksenteko ovat konkreettisesti hänellä. Minä sain kyllä vastuuta mutta sen täydelliseen siirtämiseen kului melko kauan, mikä aiheutti turhaa epävarmuutta. Tärkeää on hänen mukaansa myös se, että jatkaja heittäytyy täysillä mukaan luotsaamaan yritystä eteenpäin. On uskallettava luottaa itseensä ja oltava innostunut. - Totta kai vaihdokseen liittyvät myös taloudelliset riskit. Senkin takia on tärkeää, että luopuja luottaa jatkajaan ja siihen, että uusi omistaja suoriutuu kaikista velvoitteista. Verotus hidastaa sukupolvenvaihdoksia Hollström korostaa, että sen jälkeen kun luopuja on tehnyt päätöksen sukupolvenvaihdoksesta, tietoa ja asiantuntijoita kyllä löytyy auttamaan osapuolia eteenpäin. - Ellei oma tilitoimisto voi auttaa, silloin on tärkeää hankkia muu taho, josta löytyy tarvittava asiantuntemus. Kolme tärkeintä selvitettävää asiaa ovat yrityksen arvon määrittely, omistajanvaihdoksen rahoitus ja mitä vaihdos merkitsee verotuksellisesti. Itsekin olen hoitanut useita tapauksia, joissa myyjä ei ole ollut meidän asiakas. Samalla kun Hollström kannustaa yrittäjiä tarttumaan päättäväisesti omistajanvaihdoksiin ja hankkimaan prosessiin tarvittavaa asiantuntijatietoa, hän lähettää terveisiä verotuksesta päättäville poliitikoille. - Perintö- ja lahjavero ovat asioita, joille pitää tehdä nopeasti jotain, koska tällä menolla sukupolvenvaihdokset tyrehtyvät täysin. Vaarana on myös se, että tässä tilanteessa yhä useamman yrityksen omistus siirtyy ulkomaisiin käsiin. Kaikkein paras vaihtoehto on se, että vaihdokset siirtyvät luovutusvoittoveron piiriin, Hollström sanoo. ten edistäminen. Hankkeessa määritellään omistajanvaihdoksiin liittyvät palvelupolut, palvelut ja niiden tuottaja, jotta ostajat, myyjät ja asiantuntijat löytäisivät toinen toisensa. Erilaisia yrityskauppapaikkoja on verkossa tällä hetkellä runsaasti. Ostajat ja myyjät eivät nyt kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla. Hankkeeseen kuuluukin Suomen Yrittäjien verkossa toimivan Yrityspörssi-kauppapaikan uudistaminen ja sen alueellisen kattavuuden laajentaminen. Lopuksi vihje yritystään myyvälle: käytä asiantuntijoiden palveluja, tee päätös liikkeelle lähdöstä ja pysy liikkeessä eli vie yrityskauppa loppuun. Kuntalaki uudistuu syksyllä mitä vaikutuksia yrittäjille? Anssi Kujala Kolmas ja viimeinen osa hallitusohjelmassa sovittua kuntauudistuksen lakipakettia on nyt lausuntokierroksella. Paketti menee eduskunnan käsittelyyn alkusyksystä. Uuden kuntalain tavoitteena on tulla voimaan 1.1.2015. Lain uudistaminen on tarpeen, ja se sisältää useita yrittäjille tärkeitä asioita. Suomen Yrittäjien jäsenille ja paikallisyhdistyksille lailla on merkitystä, sillä vaikuttamistyömme perusta rakennetaan nimenomaan kunnissa. Jatkossakin kunnan tärkeimpiä tehtäviä ovat alueensa elinvoimaisuuden edistäminen ja palveluiden järjestäminen taloudellisesti kestävällä tavalla. Kuntien elinvoima ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä. Elinkeinopolitiikan tehostaminen on käytännössä välttämätöntä kunnille verotulojen kasvattamiseksi. Taloudeltaan vakaa kunta kykenee huolehtimaan paremmin esimerkiksi hyvinvointipalveluistaan. Palvelut monesta lähteestä Suomen Yrittäjien mielestä kuntien tulisi suosia palvelutuotannossa monituottajamallia, joka mahdollistaa sekä kunnan oman palvelutuotannon että sitä täydentävät ostopalvelut julkiselta, yksityiseltä tai yhdistykseltä. Avoin kustannusvertailu ja terve kilpailu varmistavat verovarojen tehokkaan hyödyntämisen. Kuntalain nykytilan arvioinnissa todetaan, että kunnat harjoittavat yleisen toimialansa perusteella elinkeinotoimintaa. Suomen Yrittäjien mielestä elinkeinotoiminnan harjoittaminen ei voi olla kunnan tehtävä. Kuntien yleistä toimialaa ja vapaaehtoisesti itselleen ottamien tehtävien kirjoa on perinteisesti rajoittanut ainakin kolme keskeistä periaatetta. Ensinnäkin kunnan ei tule ottaa hoidettavakseen sellaisia tehtäviä, jotka kansalaiset tai yritykset voivat hoitaa tehokkaammin kuin kunta. Toiseksi kunnan tehtävillä tulee olla yhteys kunnan alueeseen tai asukkaisiin sekä heidän etuihinsa. Kolmanneksi, kunnat eivät voi ryhtyä teolliseen ja kaupalliseen toimintaan. Kunnat eivät enää viime aikoina ole yhteiskunnallisen kehityksen myötä noudattaneet edellä mainittuja periaatteita. Tämä ei kuitenkaan ole peruste luopua niistä. Päinvastoin, se on peruste terävöittää säännöksiä ja tehostaa niiden noudattamisen valvontaa. Kuntien velvoitteita vähennettävä Kunnilla on liikaa tehtäviä ja velvoitteita. Niitä tulisi määrätietoisesti purkaa, sillä kuntatalous ei kestä kuntien nykyistä työtaakkaa. Lakiluonnoksessa esitetään kuntastrategian pakollisuutta. Laatimisvelvoite on edellä esitetystä huolimatta perusteltua, sillä strategiatasolla voitaisiin määrittää myös elinkeinopoliittiset ja palvelustrategiset linjaukset, jotka luovat pohjaa kestävällä taloudelle. On välttämätöntä, että kunnalla on näkemys siitä, miten se edistää elinvoimaa, tekee yhteistyötä yrittäjien kanssa ja järjestää asukkaidensa palvelut. Uskon, että tällä velvoitteella kunnat joutuvat entistä tarkemmin miettimään, mitä on tarkoituksenmukaista tuottaa itse ja mitä ostetaan yrityksiltä. Avoin kustannusvertailu ja terve kilpailu varmistavat verovarojen tehokkaan hyödyntämisen. Selkeyttä johtamiseen ja vastuisiin Lakiluonnos sisältää useita yksityiskohtia. Eräs niistä on kunnan työntekijöiden osallistumisoikeuden rajoittaminen. Suomen Yrittäjien keväällä 2014 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 64 prosenttia vastanneista kunnanjohtajista ja 70 prosenttia yrittäjävastaajista kieltäisi kunnan työntekijöiltä osallistumisen oman kunnan hallituksen työskentelyyn ja lautakuntien johtamiseen. Kyselyyn vastasi 131 kunnan- ja kaupunginjohtajaa ja yli 4 300 yrittäjää. Nämä tulokset kertovat siitä, että johtaminen ja vastuu kunnissa kaipaavat selkeyttämistä. Yksi kunnanhallituksen tehtävistä on vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta, joten kaksoisroolien purkaminen on perusteltua. Kunnan päättäjänä kunnan työntekijä on päättämässä omaan työ- tai virkasuhteeseensa liittyvistä asioista. Kaksoisrooli on hankala siksikin, että se estää palvelutuotannon uudistamisen, kun kunnissa työskentelevät luottamushenkilöt tarkastelevat asiaa liiaksi omien intressiryhmiensä näkökulmasta. Yli 20 vuotta painopinnan valmistusta LEHDET KALENTERIT ESITTEET KÄYNTIKORTIT

8 YRITTÄJÄ-LEHTI F1-lääkäri Aki Hintsa Suorituskyvyn äärirajoilla mitä yrittäjä voi oppia F1-ajajalta? Toimitusjohtaja Tomi Pienimäki Jollalla maailman merille Kouluttaja, tietokirjailija Katleena Kortesuo Viisi tapaa ampua reiteensä sosiaalisessa mediassa Yrittäjä Ville Virkki Dream Hostel miten Tampereelle luotiin maailmanluokan hostelli? Seuraa verkkoa - esiintyjiä tulee koko ajan lisää www.yrittajapaivat.fi Pakotteet kurittavat Fennovoima rakentaa Hanhikivi 1 -ydinvoimalan Pyhäjoelle Ydinvoimalan rakentaminen ja käyttö tuovat alueelle pitkäaikaista kysyntää erilaisille töille ja palveluille. Fennovoiman omistajat tarvitsevat toimitusvarmaa ja kohtuuhintaista sähköä turvatakseen kilpailukykynsä. Lue hankkeesta lisää osoitteesta www.fennovoima.fi Oulu Pyhäjoki Raahe Helsinki 23.-26.9.2014 THE INTERNATIONAL CONFERENCE KOKKOLA FINLAND BIO NANO GREEN METAL LEATHER RE BUSINESS/NEW TECHNOLOGY Register on www.materialweek.fi Jorma Uusitalo Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ja Venäjän asettamien vastapakotteiden kierre kurittavat pahasti suomalaista elintarviketeollisuutta ja sitä kautta keskipohjalaisia maatalousyrittäjiä. Esimerkiksi maidontuottajien kohdalla puhutaan todella mittavista menetyksistä. - Jos maakunnassa tuotetaan vuodessa 240 miljoonaa litraa maitoa ja Venäjä-pakotteiden takia tuottajahinta laskee esimerkiksi 4 senttiä litralta, se tietää vuositasolla noin kymmenen miljoonan euron hinnanalennusta, sanoo MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki. MTK Keski-Pohjanmaan alueen maatilat tuottavat 11 prosenttia koko maan maidontuotannosta. Viime maaliskuun lopulla alueella toimi 924 maitotilaa. Jyringin mukaan lujille joutuvat muutkin tuotantosuunnat. - Sianlihan vienti Venäjälle on ollut jo aikaisemmin erittäin alhaisella tasolla ja hinnat ovat laskeneet. Sikatiloja meillä on maakunnassa noin 60, toiminnanjohtaja kertoo viita- ten Venäjän tammikuussa tekemään ratkaisuun, jolla maa laittoi tuontikieltoon kaiken EU:sta tuotavan sianlihan. Maksuvaikeudet uhkaavat nykymenolla Maakunnan ruokaperunan tuottajat kärsivät Venäjän perunalle asettamasta tuontikiellosta ja toista vuotta. Koska perunaa ei ole pystytty viemään, se on pitänyt hinnat alhaisina. - On tosi ikävää, että pakotteet ja tuontikiellot kohdistuvat kahteen meille isoon ja tärkeään tuotantosuuntaan eli maitoon ja perunaan. Keskipohjalaiset viljelijät ovat joutuneet keskelle maailmanpolitiikan arkipäivää, Jyrinki kuvaa tilannetta ja toivoo maan hallitukselta määrätietoisempia toimia kotimaisten viljelijöiden ahdingon helpottamiseksi. - Meillä Suomen hallitus tekee samalla tavalla kuin Ukraina ja Venäjä tahoillaan; puhutaan yhtä ja tehdään toista. Hallitus on luvannut huolehtia suomalaisesta alkutuotannosta mutta silti maatalouteen on kohdistumassa ensi vuoden budjetissa 50 miljoonan euron leikkaukset. EU:n varastointituet eivät tuo ratkaisua, koska ne pitävät vain hinnat alhaalla. - Maataloustuottajat ovat sen sijaan vaatineet nopeita toimia, joilla kustannuksia saadaan alaspäin, koska nykytilanne aiheuttaa maatalousyrittäjille maksuvaikeuksia. Esimerkiksi energiaveron ja polttoaineveron alentaminen olisivat ratkaisuja, joilla kustannuksia saataisiin pienennettyä ainakin näiltä osin, Jyrinki sanoo. Hänen mukaansa nykytilanne on maatalouden näkökulmasta ainutkertainen. - Vientivaikeuksia Venäjälle on toki ollut aina, koska maa pyrkii suojelemaan omaa tuotantoaan ja sen takia Venäjänmarkkinoille on yleensäkin vaikea päästä. Esimerkiksi Atria on kuitenkin onnistunut rakentamaan maahan omaa tuotantoa ja Valio on itänaapurissa pitkäaikainen ja hyvin arvostettu merkki. Jyrinki ei usko, että Venäjä pystyy ainakaan nopealla aikataululla merkittävästi kehittämään omaa elintarviketuotantoaan. - Jos Venäjä siihen kykenisi, se olisi sen jo tehnyt. Ja tämän satokauden osalta siellä on game over, hän muistuttaa.

YRITTÄJÄ-LEHTI 9 Yrittäjä, uskallatko yrittää ilman turvaa? Ota itsellesi työttömyysvakuutus SYT-kassasta www.syt.fi. -kassa Ahola Transportin liput liehuvat myötätuulessa, sillä yrityksen markkinat ovat ulkomailla muualla kuin Venäjällä. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa maatalousyrittäjiä - Keskipohjalaiset viljelijät ovat joutuneet keskelle maailmanpolitiikan arkipäivää, MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki sanoo. Ahola Transportilla ei isoa Venäjä-riskiä Venäläiset yritykset hoitavat suurimman osan elintarvikkeiden kuljetuksista Suomesta Venäjälle. Silti paljon tavaroita maiden välillä on liikkunut myös suomalaisten kuljetusyrittäjien toimesta. Kokkolalaisessa Ahola Transportissa Venäjän-tavaraliikenteen jumiutuminen ei kuitenkaan ole aiheuttanut suuria ongelmia. - Suurin merkitys on sillä, ettei meillä ole suoria ajoja Venäjälle, koska meidän markkina-aluettamme ovat Pohjoismaat, Baltian maat sekä Puola, Tshekki, Slovakia ja Unkari. Kun Krimin kriisi oli pahimmillaan, silloin meilläkin volyymit laskivat rajusti esimerkiksi Puolassa, mutta nyt sielläkin on palattu entiselle tasolle, kertoo konsernijohtaja Hans Ahola. Suurempia ongelmia hän näkee kotimarkkinoilla. - Suomen näkökulmasta tilanne on haasteellinen, koska volyymit eivät lähde kasvuun. Tässä tilanteessa meidän täytyy hakea kasvua ulkomailta, ja esimerkiksi Baltiassa ja Puolassa tilanne näyttääkin hyvältä, hän toteaa. Ota maksamistasi TyEL-euroista TÄYSI HYÖTY Veritaksessa! Eläkevakuutusyhtiöissä on eroja. Veritas on TyEL-osaaja, joka tarjoaa yrityksellesi jonotuspalveluiden sijaan oman asiantuntijan sekä vankat työkalut henkilöstön hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämiseen. Ota TÄYSI HYÖTY TyEL-maksuista ja siirrä yrityksen eläkevakuutukset Veritakseen osoitteessa veritas.fi/ täysihyöty tai soita 010 195 600. TOIMI 30.9.2014 MENNESSÄ, NIIN SIIRTO ASTUU VOIMAAN 1.1.2015.

10 YRITTÄJÄ-LEHTI Etsitkö uutta bisnestä? Sovi treffit Yrittäjäpäiville! Etsitkö asiakkaita, palvelua tai yhteistyökumppania? Valtakunnallisille yrittäjäpäiville on ilmoittautunut jo yli 1200 yrittäjää, joiden joukossa on varmasti sinullekin sopivia palveluntuottajia, kumppaneita tai mahdollisia asiakkaita. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät tarjoaa helpon ja kätevän palvelun, jonka avulla löydät juuri sinulle sopivat kontaktit. Yrittäjän yhteydet -verkkopalvelun kautta voit sopia tapaamiset kätevästi jo hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua. Voit kertoa, minkälaisia palveluja tarvitset tai tarjoat ja miksi muiden yrittäjien kannattaa tutustua juuri sinuun. Kun osapuolet ovat etukäteen kertoneet itsestään, tapaamiset ovat molemmille antoisia. Näin tapaamisten osumatarkkuus on parempi kuin sellaisilla yrittäjätreffeillä, joissa tapaamiset ovat sattumanvaraisia. Palvelu tarjoaa sopivia tapaamisaikoja sinulle sopivien kontaktien kanssa, ja Tampereen messukeskukseen on varattu alue tapaamisia varten. Yrittäjä Jan-Eric Danielsson käytti palvelua vuoden 2013 Yrittäjäpäivillä Lappeenrannassa ja sopi useita tapaamisia etukäteen. Helsingin Yrittäjienkin hallituksen jäsenenä hänellä on pitkä kokemus verkostoitumisesta erilaisissa yrittäjä- ja bisnestapahtumissa. Danielsson auttaa Intelligent HR Systems Finland -yrityksensä kautta muita yrityksiä esimerkiksi kehittämään esimiestyötään, henkilöstöään ja organisaatiotaan. - Katsoin, josko palvelun kautta löytyisi yhteistyökumppaneita tai bisnesmahdollisuuksia. Viimeksi etsin etupäässä kumppaneita, joiden kanssa olisi synergiaa, sanoo Danielsson. Tapaamisissa Danielsson ja Kalajoki sai vies Jorma Uustalo Kalajoen loma-asuntomessut olivat kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin mukaan menestys monellakin tavalla. - Saimme hyvin viestimme läpi kohderyhmässä, joka oli laajempi kuin yleensä lomasesonkeina, kaupunginjohtaja sanoo. Laajempi kohderyhmä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun Kalajoella luonnollisista syistä käy yleensä paljon lapsiperheitä, loma-asuntomessut houkuttelivat Hiekkasärkille runsaasti myös muuta aikuisväestöä. - Huomasimme, että aika monella vieraalla oli Kalajoesta vanhentunutta tietoa, jota saimme nyt päivitettyä. Monille tuli yllätyksenä, kuinka monipuolinen palveluvarustus meiltä löytyy sen lisäksi, että alueen merellinen maisema puhuttelee aina. Samoin aktiviteettien suurta määrää kiiteltiin, kaupunginjohtaja sanoo. Myyntikohteet kävivät kaupaksi Kaksi viikkoa kestäneillä loma-asuntomessuilla kävi yli 40 000 vierasta. Myös siihen O m i s t a j a n v a i h d o s p a l v e l u Ä g a r s k i f t e s t j ä n s t Kalajoen loma-asuntomessuihin tutustui yli 40 000 kävijää kahden viikon aikana.

YRITTÄJÄ-LEHTI 11 treffikumppani yleensä kertoivat lyhyesti, mitä kumpikin tekee ja oli hakemassa. Osa ei johtanut jatkotoimiin, mutta osan kanssa yhteistyötä on kehitetty. Danielsson sanoo pitäneensä tapaamispalvelua erittäin hyödyllisenä ja rohkaisee muitakin sopimaan yritystreffejä. - Siihen ei tarvitse panostaa kuin vähän aikaa. Ihmettelinkin kovasti, että tapaamisalueella oli niin tyhjää. Ehkä se oli vielä sen verran uutta. Hän pitää erityisen hyödyllisenä sitä, että palvelussa voi etukäteen löytää juuri itselle sopivat kontaktit. Sen ansiosta lyhyessä ajassa tavoittaa helposti monta potentiaalista kohdetta ja pystyy rauhassa keskustelemaan vähän syvällisemminkin. Tampereelle Danielsson on jo sopinut yhden tapaamisen Yrittäjäpäivien ulkopuolelle, mikä saattaa rajoittaa tapaamisia itse tapahtumassa. Silti hän aikoo ilman muuta katsoa, keitä Yrittäjäpäivillä on mahdollista tavata - joko mahdollisia asiakkaita tai kumppaneita. - En rajaa pois kumpaakaan. Tärkeää on olla aktiivinen - jos et ole aktiivinen, ei synny mitään tuloksiakaan, Danielsson muistuttaa. Yrittäjän yhteydet -palvelu aukeaa 1. lokakuuta klo 10 osoitteessa www.yrittajapaivat.fi/ verkostoidu Palveluun pääsee kirjautumaan joko LinkedIn-tilillä tai luomalla oman profiilin. tinsä läpi messuvieraille Puoskari on hyvin tyytyväinen. - Virallista kävijätavoitetta emme etukäteen asettaneet. Määrä on kuitenkin suurempi kuin monilla niillä loma-asuntomessuilla, jotka kestivät kolme viikkoa. Kumppanuus Suomen Asuntomessujen kanssa toimi erinomaisesti ja Laura Ruohola joukkoineen teki mainiota työtä sen lisäksi, että Laura antoi kasvot tälle tapahtumalle. - Kaikkein isoin asia on se, että niin moni rakentaja uskoi ja luotti paikkaan. Messuihin sisältyi hienoja panostuksia yksityisiltä rakentajilta. Tästä olemme valtavan tyytyväisiä. Myytäviksi valmistuneet kohteet ovat tehneet myös hyvin kauppansa. Esimerkiksi yhtiömuotoisessa kohteessa kaikki 18 huoneistoa oli myyty jo ennen messujen päättymistä. Kaupunginjohtajan tavoin Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen suitsutti Kalajoen messuja. - Olemme tyytyväisiä, että kävijät kokivat löytäneensä messuilta sitä, mitä he olivat tulleet hakemaan. Alustavan kävijätutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia messuvieraista oli tyytyväisiä tapahtumaan. Maksaneiden kävijöiden määrää voi pitää erittäin hyvänä. Toivomme, että tapahtuma osaltaan vahvistaa Kalajoen asemaa monipuolisena, hyvien palveluiden matkailukohteena, Heiskanen toteaa. Tyytyväisyys leimasi näytteilleasettajienkin kommentteja. Kalajokisella Topi-Keittiöllä on kokemusta jo useista messuista. - Messut ovat meille tärkeä markkinointikanava. Kalajoella olimme esillä paitsi lukuisissa kohteissa myös omalla osastolla, jonne messukävijät ohjattiin hakemaan tarkempaa informaatiota tuotteistamme. Se yllätti iloisesti, että messuille tultiin niin laajasti ympäri Suomea, myyntijohtaja Riitta Ojala-Fors sanoo. Tuomipakan alueesta arkkitehtikilpailu Kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin mukaan Kalajoki jatkaa tulevaisuudessakin matkailualueensa kehittämistä. - Tänä syksynä meillä tulee käsittelyyn matkailun kasvuohjelma, jossa vauhditetaan joitain kehittämishankkeita. Esimerkiksi Dyyni-ravintolan viereinen Tuomipakat on alue, jossa on rakennusoikeutta 10 000 kerrosneliötä. Koska kyse on näkyvästä ja erityisestä paikasta, haluamme varmistaa siihen toteutettavan rakentamisen tason erikseen järjestettävällä arkkitehtikilpailulla. Parhaillaan alueella on rakenteilla Rakennuskartio Oy:n Herrain Hiekat-loma-asuntohanke ja pari muutakin yhtiömuotoista kohdetta. Hiekkasärkillä on kaupunginjohtajan mukaan selkeä tarve myös sisäliikuntatilalle tai monitoimihallille, minkä lisäksi matkailun kasvuohjelmassa otetaan kantaa ulkoilma-areenan sijaintiin. - Todella mielenkiintoinen on myös Marinan alue, jonka kaavaprosessi etenee normaalia reittiä. Sinne voitaisiin rakentaa huoneistoja upealla merinäköalalla, minkä lisäksi saisimme kaivatun vierasvenesataman. Se toisi kalajokiseen matkailuun aivan uudenlaisen merellisen elementin. Messuvieraat kehuivat loma-asuntomessujen upeita puitteita Hiekkasärkkien merellisessä maisemassa.

12 YRITTÄJÄ-LEHTI Keilailussa yhdistyivät työ ja harrastus Jorma Uusitalo Ulla, Mikael ja Leif Tuomisalo kehuvat keilaajia huumorintajuiseksi väeksi. Silloin kun asiat loksahtavat sopivasti kohdalleen, ammatti ja toimeentulo saattavat löytyä oman harrastuksen parista. Näin kävi kokkolalaiselle Tuomisalon perheelle. Perheen vanhempien Leifin ja Ullan omistama Keilatrio Oy harjoittaa liiketoimintaa Kokkolan 12-rataisessa keilahallissa. - Kun aloitimme yrittäjinä, lapset Laura ja Mikael olivat alle 10-vuotiaita. Minun oli helppoa tehdä töitä keilahallin kassalla, koska lapset tulivat koulusta keilahallille ja tiesin, että he ovat hyvässä turvassa. Täältä sitten lähdimme kotiin tekemään ruokaa ja hoitamaan läksyt, Ulla Tuomisalo kertoo. Perheen isä Leif on keilannut nuoresta pojasta alkaen ja pelannut liigatasolla kokkolalaisessa CPS-seurassa. Myös Laurasta ja Mikaelista kehittyi kovan luokan keilaajia. Laura on edustanut Suomea nuorissa PM-, EM- ja MM-tasolla sekä naisissa EM-kilpailuissa. Mikael puolestaan keilasi junioreiden maajoukkueessa lajin EM-kisoissa Kreikassa. Tällä hetkellä lapsista Mikael työskentelee perheyrityksen palveluksessa omien sanojensa mukaan monitoimimiehenä vastaten keilapallojen myynnistä ja pallojen porauksesta. Kesällä jää aikaa myös lomailuun Tuomisalojen yrittäjäura käynnistyi kesällä 1997. Silloisen keilahalliyrittäjän Harri Kalliokosken pallobisnes laajeni niin paljon, että hän tarvitsi lisävoimia keilahallin puolelle. Ulla oli tuolloin töissä Postilla, joka alkoi vähentää henkilöstöään kovalla kädellä. Leifillä taasen olisi ollut edessään siirto Kokkolasta Vaasan aluehälytyskeskukseen. - Perustimme Keilatrion kolmestaan mutta reilun vuoden kuluttua ostimme myös Harrin osuuden, Leif kertoo. Keilahallin lisäksi Keilatrion liiketoimintaan kuuluu keilapallojen myynti ja poraus sekä muiden keilatarvikkeiden myynti. Kilpailutoimintaa Keilatrio pyörittää yhdessä Kokkolan Keilailuliiton kanssa, jonka puolestaan muodostavat paikalliset keilaseurat. Keilahallissa toistuu oma päivä-, viikko- ja vuosirytminsä, joka intensiivisen työskentelyn lisäksi tarjoaa mahdollisuuden myös lomailuun kesän aikana. - Keilahallilla ollaan käytännössä aamusta iltaan. Ensimmäisiä töitä on tehdä radanhoito. Sen lisäksi tarkistamme, että laiteet ovat kunnossa ja poraamme palloja. - Koululaisia saattaa tulla jo aamukahdeksalta, ja yleisölle avaamme ovet arkisin puolen päivän aikaan. Silloin paikalla on koululaisten lisäksi paljon veteraaneja. Alkuiltaa kohden hallille alkaa tulla työssä käyviä, seurojen keilaajia sekä erilaisia vapaa-ajanryhmiä. Viikonloppuisin toiminta painottuu kilpailuihin mutta tuolloinkin radoilla on tilaa myös vapaa-ajankeilaajille, Leif kertoo. Elokuusta kesäkuuhun kestävän kauden aikana käytännössä vain joulun ja pääsiäisen juhlapyhät tarjoavat mahdollisuuden useamman päivän vapaaseen. Yrittäjien jaksamisen ja palautumisen kannalta on hyvä, että monin paikoin keilahallit ovat suljettuna kesäisin. Niin Kokkolassakin. - Kesällä hallin ollessa kiinni tehdään huoltoja mutta aikaa jää silloin myös lomailuun. Huollot yritämme ajoittaa sadepäiville mutta jos kesä on aurinkoinen, voi huoltojen kanssa tulla hieman hoppu, Tuomisalot nauravat. Kokkolassa keilailua on harrastettu jo tasan 50 vuotta. Vapaa-aikakeskuksessa sijaitsevassa viihtyisässä keilahallissa on 12 rataa. Lajissa kiehtoo haasteellisuus Keilailu on laji, jota voivat harrastaa kaiken ikäiset ja lajin voi aloittaa mainiosti vaikkapa vasta eläkepäivillä. Lajin aloittaminen on myös edullista, koska tarvittaessa välineet voi vuokrata hallilta pikkurahalla. Mikaelin mukaan lajissa kiehtoo varsinkin haasteellisuus, koska käytännössä kukaan ei voi tavoittaa keilailussa täydellisyyttä. - Keilaajat ovat huumorintajuista porukkaa, joiden kanssa on kiva pelata jälkipelejä, sillä itse en ehdi keilaamaan, Ulla jatkaa. Leif sanoo, että keilahalliyrittäjänäkin pääsee maistamaan paljon puhuttua yrittäjän vapautta. - Kesän vapaat ovat tervetulleita, ja silloin voit rytmittää tekemistä oman harkintasi mukaan. Yrittäjänä teet myös töitä itsellesi. Lajina minua kiinnostaa keilailussa sen sosiaalisuus. Voit pelata henkilökohtaisia kisoja mutta sen lisäksi on paljon joukkuepelejä, jolloin pääsee nauttimaan hauskasta yhdessä olosta.

YRITTÄJÄ-LEHTI 13 Kokkolan Venetsialaisilla on jo yli satavuotinen historia. Tulella on tärkeä merkitys aidossa ja alkuperäisessä venetsialaisperinteessä. Matkailukesällä positiivinen saldo Jorma Uusitalo Keskipohjalaisen matkailukesän saldo on vahvasti positiivinen, vaikka alkukesän kylmä sääjakso ennakoi yhdessä vaiheessa paljon pahempaa. - Kokonaisuutena kesä on ollut tosi hyvä. Majoitusliikkeiltä tulleen palautteen perusteella käyttöasteet ovat olleet korkeammat kuin viime vuonna. Lomamatkailijoita meillä on käynyt laajasti eri maista samoin kuin kattavasti eri puolilta Suomea, sanoo Kokkolan Matkailun toimitusjohtaja Jaska Pensaari. Jenny-laivalla risteilyn tehneiden määrä kasvoi hänen mukaansa jopa huomattavasti, samoin nousussa olivat Tankarin majakkasaaren majoitusvuorokaudet. Kokkola on viime vuosina nostanut profiiliaan tapahtumien kesäkaupunkina. - Kaupungin kokoon nähden meillä järjestetään todella paljon erilaisia tapahtumia, ja mukaan on tullut myös useita uusia järjestäjiä, Pensaari sanoo ja luettelee esimerkkeinä vanhassakaupungissa järjestetyn pihakirppisviikonlopun, Kokkola cupin, Ykspihlajan kulttuuriviikon, Kokkolan oopperakesän sekä luonnollisesti vuosikymmenien vahvan perinteen omaavan Venetsialaiset monine oheistapahtumineen. - Kaupunki panosti tänä vuonna todella mittavasti ilmaistapahtumiin torilla kaupunkikeskustassa. Tosi tärkeitä Venetsialaisille ovat lukuisat tutut tapahtumat kuten Suntin soutu ja toriköörin laulutapahtuma lauantaiaamuna. Ne ovat sellaisia venetsialaisperinteitä, joista pidämme lujasti kiinni, matkailujohtaja korostaa. Luontomatkailu kiehtoo ulkomaisia tulijoita Puhdas ja hiljainen suomalainen luonto metsästys- ja kalastusmahdollisuuksineen kiinnostaa ulkomaisia matkailijoita niin keskisessä Euroopassa kuin Venäjällä. Reisjärven ja Sievin seuduilla toimivan Erä- Korpisen kotisivuillakin kieliversiot löytyvät suomen lisäksi saksaksi, venäjäksi ja englanniksi. - Syksy on käynnistynyt vähän hiljaisemmin, koska vielä ei ole täyttä varmuutta siitä, miten kanalintujen jossain määrin epäonnistunut pesintä vaikuttaa. Toisaalta varauksia on tällä hetkellä yllättävänkin paljon nyt kun metsästysajat on julkaistu, kertoo yrittäjä Sakari Muuttola. Alkukesä enteili heikkoa sesonkia kylmän jakson aikana mutta säiden lämmettyä kysyntä suorastaan räjähti. - Kesällä suurin osa kävijöistä tuli omasta maakunnasta ja jonkin verran Etelä-Suomesta. Paljon oli mökkeilijöitä, jotka halusivat ympärilleen tilaa ja rauhaa. Uskon, että syksyllä metsälle tulee sellaisia kotimaisiakin vieraita, jotka haluavat vaihtelun vuoksi metsästää uusilla alueilla. Lokakuussa Muuttola saa vieraita muun muassa Saksasta, kun sikäläinen erälehti tuo lukijoitaan metsästys- ja lukijamatkalle Suomeen. - Lehden edustajat kävivät täällä koemetsällä kaksi vuotta sitten, jolloin lintuja oli tosi runsaasti. Toivottavasti myös paikalliset metsästysseurat huomioivat nämä kuten muutkin ulkomaiset erävieraat palveluissaan. Venäjältä tänne olisi tulossa paljon erityisesti kalastusmatkailijoita, yrittäjä kertoo. Kalajoella kaikkien aikojen heinäkuu Kalajoen Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Honkonen summaa hänkin tyytyväisenä yhteen Kalajoen matkailukesää. - Kesä oli kaksijakoinen. Kesäkuu oli aika vilkas mutta sää aiheutti haasteita. Heinäkuusta tuli sitten varsinainen hellekesä ja sen ansiosta esimerkiksi leirintäalueella kuukausi oli ennätysvilkas. Pelkästään heinäkuussa leirintäalueella kirjattiin 65 000 yöpymisvuorokautta ja se on todella Elokuun lopulla Kalajoen leirintäalueen portilla oli hiljaista mutta heinäkuussa leirintäalueella kirjattiin huimat 65 000 yöpymisvuorokautta. kova luku. Ravintola- ja majoitusmyynnissä heinäkuun kasvuprosentit nousivat Kalajoella kymmeniin prosentteihin. Myös Kalajoella järjestettiin Honkosen mukaan kesän aikana lukuisia onnistuneita tapahtumia. Paljon onnistuneita tapahtumia riitti aina venetsialaisviikonloppuun saakka. - Syyskuun 19.-21. päivä järjestämme yhdessä yrittäjien kanssa Oktoberfestin. Ajatuksena on erityisesti se, että pystyisimme jatkamaan matkailukautta nykyistä pidemmäksi, Honkonen sanoo. Kalajoella matkailumäärien kasvulle on asetettu kova tavoite, sillä tarkoituksena on tuplata matkailijamäärä seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Käytännössä se tarkoittaa, että vilkkaan kesäsesongin lisäksi paikkakunnalle halutaan nykyistä enemmän kävijöitä muinakin vuodenaikoina. - Pyrimme muun muassa luomaan kontakteja ulkomaille, sillä ulkomaisten osuus matkailijoista on tällä hetkellä vain noin kolme prosenttia. Meidän on tärkeä viritellä omia palveluitamme sellaisiksi, että ne kiinnostavat myös ulkomailla.

14 YRITTÄJÄ-LEHTI Työelämän kehittämiseen rahoitusta Työsuojelurahastolta Marja-Leena Jylhä viestintäpäällikkö Työsuojelurahasto Onko sinulla tarvetta yrityksenne toiminnan kehittämiseen? Hae Työsuojelurahaston kehittämisavustusta oman organisaatiosi kehittämiseen ulkopuolisen asiantuntijan tai konsultin avulla. Hakuehdot täyttävässä hankkeessa tavoitteena on innovatiivisesti ja aiempaa tutkimustietoa hyödyntäen aikaansaada toimiva, tuottava ja turvallinen työympäristö, jossa henkilöstö voi hyvin ja kehittyy. Työyhteisön kehittämisavustuksia voivat hakea tapaturmavakuutusmaksuvelvolliset työnantajat, yritykset, kunnat ja muut työyhteisöt. Kehittämishankkeille on eduksi, että ne edistävät työyhteisössä myönteistä oppimista, kokemusta ja yhteistyötä. Pienet ja keskisuuret yritykset voivat muodostaa yritysryhmän, jolloin yritykset valitsevat keskuudestaan hakijayrityksen. Henkilöstöryhmien edustajien on oltava hankkeessa mukana, ja tavoitteena tulee olla yhteistoiminnan edistäminen. Vastinetta tapaturmavakuutusmaksuille Työsuojelurahaston rahoitus perustuu tapaturmavakuutuslakiin. Työsuojelurahastolle tilitetään osuus yritysten maksamista tapaturmavakuutusmaksusta. Työsuojeluavustusta hakemalla yritys voi siis saada vastinetta vakuutusmaksuilleen. Määräraha on enintään 50 prosenttia soveltajan palkkioja matkakustannuksista. Hakija itse maksaa vähintään 50 prosenttia vastaavista kuluista. Italia - Malta - Espanja 7-yön all inclusive***** KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN KOULUTUSRISTEILY VÄLIMERELLÄ 10.5. - 17.5.2015 Reittilennot Oulusta (Kokkolasta) Loistoristeilijä***** COSTA FASCINOSA Costa Fascinosan risteilyllä tutustut upeisiin vierailukohteisiin. Laivalla nautit loistoristeilijän monipuolisista ja korkeatasoisista palveluista. Käytössäsi ovat laivan aurinkokannen ulko- ja sisäuima-altaat, jacuzzit ja allasbaarit. Samsara-kylpylän thalassoterapia-altaat, saunat ja hyvin varustettu kuntokeskus. 5 tasokasta ravintolaa, 13 baaria ja kahvilaa, kasino, disko ja teatteri, jossa iltaisin kansainvälisiä showesityksiä. Grand Prix- ja golf-simulaattorit, Play Station World-alue. Yrittäjäristikko RISTEILYOHJELMA su Savona 16.30 ma Rooma 09.00 19.00 ti Sisilia 13.00 18.00 ke Malta 13.00 18.00 to meripäivä pe Mallorca 13.00 19.00 la Barcelona 08.00 13.00 su Savona 09.00 vain1985,- parvekehytissä SISÄLTÄÄ KAIKEN TÄMÄN Lennot Italiaan & kuljetukset satamaan Risteily kahden hengen parvekehytissä All inclusive - kaikki ateriat (aamiainen, lounas, välipalat ja illallinen) sekä virvoitus-ja alkoholijuomat laivalla Verot, satamamaksut ja palvelurahat Koulutusohjelma (tarkentuu myöhemmin) Lisätiedot ja varaukset 28.11.2014 mennessä: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät puh. 06-831 52 92 Pidätämme oikeudet muutoksiin Tietoa ja tukea kansainvälistymiseen Lisätietoja: Työsuojelurahasto, www.tsr.fi Hakukriteerit ovat osoitteessa www.tsr.fi/kehittamisavustushaku. Avustaakseen eurooppalaisten pk-yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä Euroopan komissio on avannut uuden internetportaalin, joka tarjoaa pk-yrityksille tietoa ja tukea kansainvälistymiseen. Portaalin keskeinen osa on tietokanta, johon kerätty tietoa pk-yrityksille suunnatuista julkisen sektorin tukitoimista sekä paikallisella tasolla että kansainvälisillä kasvumarkkinoilla. Tietokannan käyttö on ilmaista, se on avoinna kaikille ja sisältää lähes 300 palveluntarjoajaa, jotka tuottavat noin 1200 tukitoimea. Tietokanta sisältää useita eri hakukategorioita, kuten: - pk-yrityksen kotimaa - toisessa EU:n jäsenmaassa tarjolla olevat palvelut - EU:n tarjoamat palvelut - kohdemaassa tarjolla olevat palvelut Portaali tarjoaa myös linkin komission Market Access Database -internetpalveluun, joka tarjoaa tietoa eri kasvumarkkinoista. Komissio myös kutsuu julkisen sektorin pkyrityksille suunnattujen palvelujen tarjoavia rekisteröimään oman tukitoimensa portaaliin. Lisätiedot https://webgate.ec.europa.eu/ smeip/ Vastaukset ristikkoon löytyvät sivulta 24.

YRITTÄJÄ-LEHTI 15 Hyvinvointi lähtee liikunnasta Jorma Uusitalo Elokuun viimeinen päivä on kääntymässä iltaan kun Kokkolan leirintäalueen yrittäjä Erkki Ahtiainen pistää paikkoja lukkoon Meripuiston kupeessa sijaitsevalla leirintäalueella. Vilkas kesäkausi on juuri saatu päätökseen, ja edessä odottaa hieman helpompi jakso. - Ei kesäkauden loppuminen kuitenkaan tarkoita sitä, että työt loppuisivat tähän. Leirintäalueella riittää asiakkaita talvellakin ja edessä on muun muassa erilaisia kunnostustöitä. Talvikausi on tietyllä tapaa jopa kesää tiukempi, koska talvisin olen yksin ja jos jonnekin pitää päästä, silloin pitää löytyä tuuraaja, yrittäjä toteaa. Mäkihypyssä työasiat unohtuvat Ahtiainen tiedostaa, kuinka tärkeää yrittäjän on huolehtia omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Kuten yrittäjiä usein muistutetaan, yrittäjän kunto on yrityksen elinehto. - Liikunta on minun arjessa mukana isona asiana tavalla tai toisella. Se on hirmu tärkeä asia, siitä se hyvinvointi ja jaksaminen lähtevät. Läpi vuoden jatkuvasta tasaisena jatkuvasta liikkumisesta ei minun kohdalla kuitenkaan voida puhua, koska kesäsesonkina joutuu tekemään sata päivää töitä putkeen. Mutta silloinkin yritän käydä liikkumassa edes kerran, kahdesti viikossa. Kokkolalaisyrittäjä harrastaa liikuntaa monipuolisesti: on juoksulenkkiä, sauvakävelyä maastossa, kuntosalia, pyöräilyä ja mäkihyppyä. Ahtiainen kiertää talvisin mäkihypyn veteraanikisoja ulkomaita myöten, ja kesälläkin hän hyppää viikoittain. - Vaikka kesän työsesonki on tosi tiukka, yritän käyttää yhden aamupäivän viikossa siihen, että käyn hyppäämässä esimerkiksi Saarijärvellä. Hyppääminen on sellainen juttu, joka vie ajatukset kertakaikkisesti pois työasioista, Ahtiainen nauraa. Oikea asenne auttaa jaksamaan Moni on Ahtiaisen kanssa samaa mieltä hänen todetessaan, että jaksamiseen voi vaikuttaa myös omalla asenteellaan. Tosiasia on toki sekin, että yrittäjät kantavat huolta yrityksensä kannattavuudesta ja sen takia uhraavat työlle paljon aikaa. Silti elämä ei saisi olla pelkkää työntekoa. - Kesä on todella kiireinen mutta kun tiedostat asian ja tiedät, että sitä jatkuu sen tietyn ajan, silloin kroppakin Kirjapaino Välikangas Kehystysliike Vihinpuu 40 vuotta 1974-2014 Juhlimme yhdessä yrittäjänpäivää Tullipakkahuoneella kakkukahveilla perjantaina 5.9. kello 13.00-16.00 Toivotamme kaikki asiakkaamme ja ystävät tervetulleiksi! yhteistyössä: Yrittäjän hyvinvoinnin TOP-10 1) Uskalla jakaa vastuuta ja delegoida työtehtäviä. 2) Varaa aikaa omalle vapaa-ajalle ja pidä myös lomaa. 3) Työn ulkopuolinen harrastus auttaa työstä irtautumiseen. 4) Huolehdi fyysisestä kunnostasi. 5) Käy säännöllisesti terveystarkastuksissa. 6) Hae vertaistukea ja keskustelukumppaneita muista yrittäjistä. 7) Huolehdi osaamisesi ja ammattitaitosi ajan tasalla pitämisestä. 8) Muista ystävät ja perhe. Älä uhraa ihmissuhteitasi työlle. 9) Panosta rekrytointiin. Hyvät työntekijät ovat jaksamisen avaintekijä. 10) Yrityksen kehittäminen ja uudet visiot virkistävät ja tuovat vaihtelua. Lähteet: SY, Etera. Pyöräily ja muu säännöllinen liikunta luovat perustan myös yrittäjien jaksamiselle. Erkki Ahtiainen saa voimaa ja jaksamista liikunnasta. Hän muistuttaa, että pienikin mutta säännöllinen irtaantuminen työrutiineista auttaa. Ja mikä tärkeintä, lenkillä pitää keskittyä itseensä. Sen takia kännykkä kannattaa jättää kotiin tai ainakin pitää äänettömänä taskussa. kestää kiireen paremmin. On myös tärkeää, että kaikkein kiireimpänäkin aikana pystyisit liikkumaan säännöllisesti, vaikka edes kerran viikossa. Huonoin vaihtoehto on se, että liikkumiseen tulee kuukausien taukoja. Varsinaista lomaa Ahtiainen pystyy pitämään kahdesta kolmeen viikkoa vuodessa. Sen lisäksi tulee jonkin verran viikonloppuvapaita. - Eikä sen irtaantumisen tarvitse aina olla jotain suurta kuten kahden viikon reissu ulkomaille. Itse saatan ajaa kahville kauppakeskukseen, katselen ihmisiä ja annan mielen rentoutua. Sekin auttaa ja on parempi vaihtoehto sille, ettei pidä minkäänlaisia taukoja juuri koskaan. Ahtiainen vinkkaa kolme vihjettä muille yrittäjille, kuinka pitää huolta hyvinvoinnista mutta muistuttaa samalla, että nämäkin asiat ovat hyvin henkilökohtaisia. Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta tavasta. - Liikunta on ehdottoman tärkeää. Varsinkin, jos teet sisätyötä eikä työ ole fyysisesti kovin rasittavaa. Löydä myös oma tapasi rentoutua. Joku haluaa reippailla yhdessä muiden kanssa, joku toinen nauttii tekemisestä yksinään. Muista myös pienet irtiotot arjessa. Pieni voi olla kaunista tässäkin asiassa.

16 YRITTÄJÄ-LEHTI A L A V I E S K A Talouden realiteetit viitoittavat myös Alavieskan Jorma Uusitalo Alavieska on tyypillinen suomalaiskunta, joka joutuu arvioimaan tulevaisuuttaan kuntatalouden realiteettien näkökulmasta. Turvallinen, puhdas ja avara maalaisympäristö tarjoaa hyvät edellytykset asumiselle ja yrittämiselle, mutta rakenteelliset ongelmat aiheuttavat sen, että kunnan taloudenpito käy yhä hankalammaksi tulojen jäädessä koko ajan enemmän jälkeen menokehityksestä. Alavieskan, Ylivieskan, Haapaveden ja Oulaisten kuntajakoselvityksen loppuraportti valmistui elokuun alussa. Valtuustoille asia etenee syyskuussa ja sen jälkeen tiedetään, millaisia ratkaisuja paikalliset luottamushenkilöt ovat mahdollisesti valmiita te- kemään. Tarvitsemme leveämpiä hartioita Alavieska täyttää jo tällä hetkellä useimmat kriisikunnalle asetetuista kuudesta kriteeristä. Kaikkein huonoimpia lukuja osoittaa taseeseen kertynyt asukaskohtainen alijäämä. Kuntatalouden asiantuntijoiden mukaan hälytyskellot soivat, jos alijäämä on asukasta kohti 500 euroa. Kunnanjohtaja Tapani Vierimaa selvittää tilannetta Alavieskan kohdalta. - Viime vuoden tilinpäätöksessä alijäämä oli 855 euroa asukasta kohti. Samana vuonna Alavieska kuitenkin sai 360 000 euroa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Jos sen vaikutus puhdistetaan luvuista pois, asukaskohtainen alijäämä kasvaa yli tuhanteen euroon. Se on kriittinen summa, Vierimaa sanoo. Vaikka Alavieskassa kurottiin viime vuonna alijäämää kiinni muun muassa sote-menojen säästöillä ja arvioitua suuremmilla toimintatuotoilla, se ei kunnanjohtajan mukaan poista Alavieskaa vaivaavaa rakenteellista ongelmaa. Kulut pyrkivät kasvamaan enemmän kuin käytettävissä olevat tulot ja tilannetta kärjistää väestön ikääntyminen. Vierimaa ei ota suoraan kantaa kuntaliitokseen mutta toteaa, että Alavieska tarvitsee leveämpiä hartioita pystyäkseen huolehtimaan kuntalaistensa palveluista. Muussa tapauksessa tuloveroprosenttia on korotettava suomenennätystasolle. Alavieskan tuloveroprosentti on tällä hetkel- Kunnanjohtaja Tapani Vierimaa on työskennellyt kunnallisvirkamiehenä yli 40 vuotta. Pian on aika siirtyä hyvin ansaituille eläkepäiville. Yrittäjäyhdistys tarjoaa Kuljetusyrittäjä yrittää selviytyä sääntelystä YLLÄTY POSITIIVISESTI! VAALEAT RAHKAKUIVATURPEET posti@jukuturve.fi Jorma Uusitalo Yrittäjän päivät ovat pitkiä ja usein vapaa-aikaa jää vähän. Yrittäjät joutuvat myös kamppailemaan kasvavan byrokratia ja monien erilaisten velvoitteiden kanssa. Yrittäjä elää elämää, jota monesti ymmärtää vain toinen yrittäjä. Silti suuri osa yrittäjäksi ryhtyneistä sanoo, etteivät he halua siirtyä palkkatyöhön toisen palvelukseen. Alavieskan yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nahkala on ollut yrittäjäyhdistyksen jäsen siitä lähtien, kun hän aloitti yrittäjänä 90-luvun alussa. Alavieskan paikallisyhdistystä Nahkala johtaa kolmatta vuotta. - Olen osallistunut mielelläni yrittäjäjärjestön tilaisuuksiin, koska siellä saa vertaistukea tapaamisissa toisten yrittäjien kanssa. Jonkin verran olen käyttänyt myös jäsenetuihin kuuluvia neuvontapalveluita, hän kertoo. Alavieskan yrittäjäyhdistyksen toimintaan osallistuvia puheenjohtaja kehuu nuorekkaaksi porukaksi. - Tietenkin aina mukana saisi olla enemmän väkeä mutta silloin kun jotain järjestämme, paikalle saapuu yleensä kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen yrittäjää. Heissä on yksinyrittäjiä mutta aika paljon myös yrittäjiä, jotka työllistävät muutaman työntekijän. - Tapaamisissakin erilainen sääntely puhuttaa yrittäjiä paljon, samoin työllistämisen kalleus. Nimenomaan palkan sivukulut sekä byrokratia nostavat kynnystä palkata uusia työntekijöitä. Kuka päättää yrittäjäkuljettajan työtunneista? Jarmo Nahkala on itse monialayrittäjä. Yrittäjä-omista- Teemme massalouhintaa sekä kivien-, kanaalien-, ja rakennuspohjien yms. louhinta ja räjäytystöitä. Uudella kalustolla! Kauttamme myös rammerityöt Vietä kokoukset, illanvietot ja perhejuhlat rauhallisella Linnakallion alueella Tutustu netissä www.linnakallio.fi ja ota yhteyttä! Alavieska puh. (08) 432 839

YRITTÄJÄ-LEHTI 17 A L A V I E S K A tulevaisuuden lä 21,5 mutta sen pitäisi olla 4-5 prosenttia korkeampi, jotta kunta selviytyisi pelkästään nykyisistä velvoitteistaan. Kunnan ei tarvitse tuottaa itse kaikkea Vaikka juuri tällä hetkellä kansainvälisen talouslaman vaikutukset tuntuvat myös alavieskalaisessa elinkeinoelämässä, paikkakunnalla on omat vahvat vahvuutensa, joiden varassa tulevaisuutta ja hyvinvointia on mahdollista rakentaa. Satunnainen kulkija kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että Alavieskasta on vain hieman yli kymmenen minuutin automatka voimakkaasti kasvavaan Ylivieskaan. Alavieska pystyisi varmasti tarjoamaan viihtyisiä ja kookkaita asuintontteja sekä esimerkiksi päivähoito- ja koulupalvelut lähi etäisyydeltä, jos vanhemmat kulkevat töissä jossain naapurikunnista? - Meillä on kieltämättä hyvä logistinen sijainti, koska olemme valtatien tuntumassa kahden kasvavan kaupungin eli Ylivieskan ja Kalajoen välissä. Täällä on elinvoimaa myös korkean syntyvyyden ansiosta, eli todellakaan ei voi puhua kuihtuvasta periferiasta. Rataverkon parannustyöt heijastuvat positiivisesti tällekin alueelle, ja Alavieskassa on lisäksi monipuolisesti eri alojen työpaikkoja. Kuluvan vuoden lopulla katsomon puolelle siirtyy paljon kunnallisalan osaamista ja näkemystä Vierimaan jäädessä eläkkeelle. Yli 40 vuotta kestänyt ura kunnallisvirkamiehenä alkoi Eurajoelta ensin suunnittelusihteerinä ja sitten taloussihteerinä. Vuonna 1979 Vierimaa valittiin Ylivieskan kansliasihteeriksi. Viisi vuotta myöhemmin työt jatkuivat kaupunginkamreerina ja vuodesta 1986 kaupunginsihteerinä. Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut Alavieskan kunnanjohtajana. - Valtavan paljon on tuona aikana kertynyt hyviä kokemuksia. Toki joitakin ikäviäkin mukaan mahtuu. Työ on ollut antoisaa ja monipuolista, ja sopivasti olen saanut hoitaa uusiakin tehtäviä. Virkamiehen on oltava kuntalaisten palvelija, ja siinä minua on varmasti auttanut ulospäin suuntautunut luonne. Kunnallinen itsehallinto on asia, josta Vierimaan mukaan kannattaa pitää kiinni. - Ajat muuttuvat ja niin käy kunnalliselle itsehallinnollekin. Palveluiden järjestämisessä kunta voi olla edelleen perusyksikkö mutta ei sen tarvitse tuottaa itse kaikkea. Toivottavasti pääsemme myös sellaiseen malliin, jossa kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan enemmän siihen, miten palvelut, kuten vaikkapa lasten päivähoito, järjestetään. Vierimaa on suunnitellut olevansa viimeisen työpäivän työhuoneessaan 15. lokakuuta eläkepäivien alkaessa virallisesti vuodenvaihteessa. - Eläkkeellä harrastuksille jää enemmän aikaa. Omakotiasujalla riittää aina kaikenlaista puuhaa. Liikunta ja varsinkin pyöräily on ollut minulle jo pitempiaikainen harrastus. Sen lisäksi aikaa kuluu kuorolauluun ja matkusteluun, Vierimaa suunnittelee. Rehtiä kunnossapitoa reilusti Pohojammaalta! Pohjanmaan Kiinteistötekniikka urakoi ja huoltaa rakennusautomaatiojärjestelmiä. Useissa erilaisissa projektikohteissa vankan ammattitaidon saavuttanut Pohjanmaan Kiinteistötekniikka on varma tekijä rakennusautomaation saralla. www.pokitek.com Pohjanmaan Kiinteistötekniikka Haapakoskentie 16, 85200 Alavieska Varstatie 1, 90440 Kempele Marko Häivälä 0500 546 674 Mikko Haapakoski 050 430 3282 METSÄKONEURAKOINTIA vertaistukea ja on keskipohjalaisteillä tuttu näky hänen ajaessaan Hyötykuorma Oy:n kuljetuksia. K. Nahkala Oy:llä puolestaan on kaksi autoa hoitamassa Valion ajoja. Sen lisäksi Nahkalan perhe tunnetaan Linnakalliosta, joka tarjoaa Alavieskassa - Yrittäjäjärjestön toiminnassa pääsee tapaamaan muita yrittäjiä, rentoutumaan ja vaihtamaan ajatuksia yhteisistä asioista, Alavieskan yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nahkala sanoo. juhla-, majoitus- ja virkistyspalveluita. - Olen myös koulutettu hieroja, ja niitä töitä tein seitsemän vuotta. Hierojan hommat ovat kuitenkin toistaiseksi taka-alalla, koska aika ei riitä kaikkeen, hän nauraa. Kuljetusalan yrittäjänä Nahkala on nähnyt hyvin konkreettisesti, miten erilainen sääntely pahimmillaan vaikeuttaa yrittämistä ja suoraan jopa puuttuu yrittäjänvapauteen. - Tuskin missään muualla kuin kuljetusalalla viranomaiset ovat säätäneet yrittäjän viikoittaisesta kokonaistyöajasta, Nahkala viittaa äskettäin voimaan tulleeseen yrittäjäkuljettajia koskevaan työaikarajoitteeseen. Sen on ennustettu olevan jopa tuhoisan Suomen pienyrittäjävaltaisella kuljetusalalla. - Lepo- ja ajoaikasäännökset ovat asia erikseen mutta nyt on säädetty, että yrittäjäkuljettajan viikoittainen työaika saa olla enintään 48 tuntia. Siihen sisältyy kaikki yrittäjän tekemä työ ajoista kirjanpitoon ja laskujen maksamiseen. En tiedä miten lakia aiotaan valvoa. Ehkä seuraava vaihe on se, että kuljetusyrittäjälle laitetaan valvontapanta nilkkaan. Aivan varmasti tämäkin lakimuutos lisää byrokratiaa ja aiheuttaa uusia haasteita yrittäjän toimeentulolle. Kabotaasiliikenne syö kilpailukykyä Kuljetusalaa ovat koetelleet myös mitta- ja massamuutokset. Pari vuotta sitten Nahkalakin joutui kaventamaan kuljetuskalustoaan 2,5 sentillä ja nyt ollaan tilanteessa, jossa yrittäjä voisi hieman korottaa ajokalustoaan. - Muutokset aiheuttavat kustannuksia, jotka pitäisi pystyä siirtämään hintoihin, mutta eivät asiakkaat ole val- Laatoitusja muuraustyöt Tarvikemyynti Tmi Ismo Sipilä Puh. 0400-918 633 sipila.ismo@gmail.com miita maksamaan sääntelyn aiheuttamia lisäkuluja. Kuljetusyrittäjien kilpailukykyä syö sekin, että ulkomailta, lähinnä idästä tulleet autot, ovat ryhtyneet ajamaan myös Suomen sisäisiä kuljetuksia. Esimerkiksi Baltian maiden palkkatasolla toimivilla yrityksillä on merkittävä kilpailuetu verrattuna suomalaisen kustannustason kanssa kamppaileviin kuljetusyrityksiin. Suomalaisen kuljetusyrittäjän vahvin kilpailutekijä vaativassa toimintaympäristössä on Nahkalan mukaan hyvä palvelu. - Meillä Junnikkala ja Rautapohja ovat hyviä esimerkkejä pitkäaikaisista asiakassuhteista. On tärkeää, että asiakkaat voivat luottaa meihin eli he tietävät, että kuljetukset ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tarvitaan myös kykyä reagoida nopeasti asioihin ja iso etu on sekin, että pystymme itse purkamaan kuorman asiakkaalle. Nahkalalla kuljetuksia hoidetaan kolmella täysperävaunuyhdistelmällä. Yrittäjän itsensä lisäksi kuljetukset työllistävät perheen pojan sekä yhdestä kahteen vierasta työntekijää. Mäntylänmäentie 2, ALAVIESKA Puh. 050 5570 250, 050 5555 882

18 YRITTÄJÄ-LEHTI A L A V I E S K A Yrittäjäksi ryhtymistä ei ole tarvinnut katua RAUTAA ALAVIESKASTA! Toimitamme levyosat valmiiksi leikattuina uudella CNC polttoleikkauskoneella. Leikkaus plasma/kaasu RAUTAKONE Palolaijantie 3, 85200 Alavieska Puh. 044 543 1102 rautakone@kotinet.com MAANTIEKULJETUKSIA Hyötykuorma Oy P. 0400 767 117 Haapaperäntie 81, Alavieska Laajenna kotiasi uudella terassijärjestelmällä Pidennä parvekkeesi, terassisi tai viherhuoneesi käyttöaikaa terassilasituksella. Lasitus suojaa tuulelta, sateelta, roskilta, lumelta sekä säästää lämöpenergiaa. Terassilasitusjärjestelmä lisää kotisi arvoa ja viihtyisyyttä. Puh. (08) 460 995, Fax (08) 462 699 Kasarmintie 8, 85100 KALAJOKI alavieskanlasiasennus@kotinet.com Jorma Uusitalo - Yhtään ei ole harmittanut, että tuli aikanaan lähdettyä yrittäjäksi. Välistä on ollut lujiakin paikkoja mutta aina niistä on päästy yli. Paljon on opittu yrityksen ja erehdyksen kautta, alavieskalainen Erkki Hannula nauraa kerratessaan pitkän yrittäjäuransa vaiheita. Yrittäjyys on siirtynyt Hannuloiden perheessä seuraavalle sukupolvelle, sillä yrittäjinä elantonsa ansaitsevat myös pojat Harri ja Kari. - Pienestä pitäen olen nähnyt, ensin tarhalla ja sitten konehommissa, millaista yrittäjäelämä on. Sekä velipojalle että minulle yrittäjyys on ollut luonnollinen ja oma valinta, Harri jatkaa. Erkin ryhtymistä yrittäjäksi helpotti, että hän oli monen aikalaisensa tavoin tottunut kovaan ja itsenäiseen työntekoon nuoresta pitäen. - Olin 16-vuotias kun aloin kuljettamaan traktorilla maitotonkkia Rautiosta Kalajoelle. Tonkkia oli paljon ja kilometrejäkin kertyi 90 joka päivä. Sitä työtä tein kunnes lähdin armeijaan. Ulkomailla myrskytuhoja korjaamassa Metsäkoneurakointi sai alkunsa, kun Erkki kotiuduttuaan osti metsäkoneen naapuriltaan Matti Rahjalta. Pari vuotta myöhemmin Erkki hankki Esko-veljensä kanssa toisen koneen ja monitoimikoneiden aikaan Hannulat siirtyivät ensimmäisten joukossa Kalajokilaakson alueella vuonna 1981. - Paljon ovat ajat siitä muuttuneet, sillä tuohon aikaan Suomen metsistä korjattiin koneellisesti vain viitisen prosenttia. Toisaalta metsäkoneurakoitsijaksi olisi kannattanut syntyä vaikka Keski-Suomeen. Siellä esimerkiksi aukkohakkuissa rungon litrakoko saattaa olla jopa puolet isompi kuin tällä alueella, Erkki vertaa. Vuosikymmenien kuluessa metsäkoneurakointi on laajentunut niin paljon, että tänä päivänä Erkki Hannula Oy työllistää sesongista riippuen 15-20 henkilöä. Koneiden kanssa on menty useita kertoja ulkomaillekin, ensimmäisen kerran Saksaan ja myöhemmin myös Ruotsiin ja Ranskaan. Ulkomaan keikoissa kyse on ollut yleensä myrskytuhojen korjaamisesta, josta Hannuloille on kertynyt vahvaa erikoisosaamista. - Asiakkaista paikallinen Junnikkalan saha on ollut meille tärkeä kumppani aina 70-luvun lopulta saakka. Kiitos kuuluu myös ammattitaitoiselle henkilökunnalle, joka Harri Hannulan mukaan Ylivieskan Savisillan kupeessa sijaitsevan uuden kerrostaloalueen rakennuttaminen on ollut positiivinen kokemus. hoitaa itsenäisen työn vastuullisesti, Erkki kertoo. Yhtiössä on meneillään sukupolvenvaihdos, joka saadaan päätökseen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen yrittäjinä jatkavat Harri ja Kari yhdessä. Turkistuotanto Hannuloilla on yhtiöitetty EH-Turkis Oy:lle. Turkikset tulivat mukaan 1977. - Olin jo saanut siihen mennessä kokemusta konehommista ja se tuntui aika kovalta lajilta. Kun rakensin ensimmäisen tarhatalon ja ostin luonnosta pyydetyn supiparin Kuljetusliike S&H Kauppila Oy Alavieska. P. 0400-366 169 KAIKKI SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN Puh. 040 7618 830 www.vieskanvihersuunnittelu.fi - Metsäkoneurakoinnissa koneellistuminen on ollut suuri muutos. Viime aikoina lisäksi työnjohdollisia asioita on siirtynyt yhtiöiltä yrittäjille, Erkki (vas.) ja Harri Hannula sanovat.

ja niiden 12 pentua, ajattelin pääseväni sisähommiin. - Myöhemmin rakensimme kauemmaksi metsään tarha-alueen, jonne ensimmäiset talot valmistuivat 70-luvun lopulla. Siitä lähtien tarhaus on kinnannut mukana ja olemme tehneet rinnan sekä tarhausta että metsäkonetöitä. Tarja huolehti turkistarhasta siihen saakka kun Mervi-tytär syntyi, mutta vähän sen jälkeen oli aika saada tarhalle lisää työvoimaa. Onneksi saimme töihin luotettavan ja yrittäjähenkisen Matti Ojan tarhalle töihin 1987. Tarhauselinkeinossa suhdanteet vaihtelevat huomattavasti ja töitä pitää tehdä koko ajan lujasti, jotta yritys selviää hiljaisista vuosista. - Viime vuoteen saakka oli taas monta hyvää vuotta mutta sitä ennen kuusi huonoa. Nyt ei taas tiedä, mihin olemme menossa. Jos Venäjä menee tukkoon, se on huono asia. Nykyään nahoitamme noin 5000 kettua ja saman määrän minkkejä, joita meillä on ollut kuutisen vuotta. Hyviä kokemuksia rakennuttamisesta Hannuloiden perheessä kolmas yritys on rakennuttajana toimiva Riveron Oy. Elokuun lopulla valmistui viimeisin eli neljäs yhtiön rakennuttamista kerrostaloista Ylivieskassa Savisillan kupeessa. - Neljässä kerrostalossa on yhteensä 92 huoneistoa kooltaan 40-91,5 neliötä. Kiinnostuimme vanhan meijerin tontista, koska se sijaitsee keskeisellä paikalla palveluiden välittömässä läheisyydessä. Nyt kun viimeinenkin kohde on valmis, alue rauhoittuu rakentamiselta, Harri Hannula toteaa tyytyväisenä. Hänen mukaansa seuraavan projektin suunnittelu on menossa, mutta ajankohtaa ei ole vielä lyöty lukkoon. - Kokonaisuudessaan hanke on ollut erittäin positiivinen ja opettavainen, ja tietenkin kertynyttä kokemusta ja osaamista kannattaa hyödyntää tulevaisuudessa. Erkki Hannula Oy:ssä tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen Erkki jatkaa pitkää yrittäjäuraansa turkistarhauksen parissa. - Totta kai kaksikymppisenä sitä mietti, uskallanko ottaa ison lainan metsäkonetta varten, kun itsellä ei ollut yhtään omaa rahaa. Ajattelin kuitenkin, että jos muut pystyvät niin kyllä minäkin pystyn. Iso kiitos tietenkin kuuluu Tarjavaimolle, joka hoiti lapset ja kodin poikien ollessa pieniä. Kun tekee työnsä hyvin, tulee ihmisten kanssa toimeen ja onnistuu palkkaamaan hyvää henkilökuntaa, niin sillä pärjää tulevaisuudessakin. Jorma Uusitalo Ei ole harvinaista, että yritys muuttaa bisneksensä painopistettä taloussuhdanteiden mukaan. Tehdään sitä, mille on eniten kysyntää. Alavieskalainen Peltikas on vuonna 2003 perustettu rakennuspeltialan yritys, jonka tuotteisiin ovat alunperin kuuluneet ja kuuluvat edelleen muun muassa räystäskourut ja rakennuspeltituotteet sekä niihin liittyvät työt kuten piipun pellitykset. Edellisten lisäksi yrityksen palveluita ja tuotteita ovat kattoturvatuotteet lumiesteistä kattosiltoihin sekä lape- ja hätäpoistumistikkaisiin. - Nyt kun rakentaminen on hiipunut, meillä päätyönä alkavat olla saneerauskohteet. Niissä tarjoamme asiakkaille kokonaisvaltaisia kattoremontteja avaimet käteen -periaatteella. Varsinkin 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuissa taloissa katto alkaa olla vaihtokunnossa, ja usein niistä uupuu myös aluskate, sanoo Peltikas Ky:n yrittäjä-omistaja Tero Sipilä. Hänen mukaansa saneeraustöiden osuus yrityksen liikevaihdosta on noussut jo yli puoleen. Tarjonta laajentunut uusilla palveluilla Saneerauskohteessa ensimmäinen toimenpide on katselmus yhdessä asiakkaan kanssa. Siinä yhteydessä suunnitellaan esimerkiksi peltiprofiili ja A L A V I E S K A Taloussuhdanne lisää saneeraustöiden suosiota väri. Joskus asiakas toteaa, että tarvetta on myös timpurin töille, jolloin kiinteistöön vaihdetaan vaikkapa huonoon kuntoon päässeet räystäs- tai otsalaudat. - Olemme laajentaneet repertuaaria uuteen katonpaikkausmenetelmään, johon meillä on sertifioidut asentajat. Enkopur-tiivistysmassan käyttöön perustuva menetelmä on otettu hyvin vastaan varsinkin taloyhtiöissä, joissa on paljon kattopinta-alaa. Menetelmä on kustannustehokas, nopea ja silti takuun alainen, Sipilä kertoo. Toisena uutena palveluna Peltikas tarjoaa savupiippujen kunnostuksia eli hormisaneerauksia. - Asentajat ovat saaneet koulutuksen liukuvalumenetelmään, minkä lisäksi asennamme piippuihin sisäpiippuja ja hormikatteita. Olem- YRITTÄJÄ-LEHTI 19 Anne-Mari Nahkala työn ääressä kanttikoneella. Tero Sipilän mukaan uudella koneella päästään entistä parempaan tarkkuuteen ja sitä kautta laadukkaaseen lopputulokseen. Tero Sipilä haluaa kehittää yritystään kasvuhakuisesti. me investoineet myös ajanmukaiseen kanttikoneeseen, jolla saadaan laadukas lopputulos entistä paremman tarkkuuden ja tehokkuuden ansiosta. Yritykseltä tilataan myös kattomaalauksia, ja ilmastointien puhdistuksia Peltikas tekee lähinnä talvikuukausina. Ne käsittävät puhdistuksen, mittauksen ja säädön. Helppo aloittaa, vaikea lopettaa Peltikas-yrityksen perusti Teron isä Ilmo Sipilä. Tero kasvoi yrityksen toimintaan asentajana ja myöhemmin työnjohtajana. Viime vuoden alussa Tero osti yrityksen nimiinsä mutta Ilmo konsultoi tarvittaessa poikaansa omistajanvaihdoksen jälkeenkin. - Päätös yrittäjäksi ryhtymisestä oli helppo. Tiesin kyllä, että yrittäjänvapaus on ihan omanlaisensa juttu, eli yrittäjä voi päättää, onko töissä 12 vai 16 tuntia. Olen kuitenkin optimisti ja uskon, että asioilla on tapana järjestyä. Sen pitää riittää, kun tekee aina parhaansa, Tero sanoo hyväntuulisena. - Minulla on kova nälkä kehittää yritystä ja viedä sitä eteenpäin kasvuhakuisesti, kunhan suhdanteet tästä paranevat. Ymmärrän senkin kun sanotaan, että yrittäminen on helppo aloittaa mutta vaikea lopettaa. Tuskin tulen enää tekemään muita kuin yrittäjän hommia. Onnistumisista saa lisää virtaa samoin kuin siitä tiedosta, että välillä pääsee lomailemaan vaimon ja kahden pienen lapsen kanssa. Ala on sesonkiluontoinen kiireisimpien aikojen painottuessa kesään ja syksyyn. Sesongista riippuen Peltikas työllistää viidestä kymmeneen työntekijää. Terolla on selkeä näkemys siitä, mitkä ovat hänen yrityksensä tärkeimmät menestystekijät. - Laadun pitää tietenkin pysyä korkeana ja asiakkaan tarpeisiin haetaan paras mahdollinen ratkaisu. Tärkeää on myös suoraselkäisyys, luottamuksellinen suhde asiakkaiden kanssa. Palvelusta ei saa jäädä asiakkaalle huonoa makua suuhun, vaan meidän pitää voida katsoa toisiamme silmiin senkin jälkeen, kun homma on tehty.

20 YRITTÄJÄ-LEHTI PARTURI-KAMPAAMO Tyyliniekka Avoinna: ti-pe klo 10-18, la klo 9-14. Ma suljettu. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Puh. 040 8674 049 S I E V I Yrittäjäksi syntynyt KYLMÄKONEHUOLTO A. HUHTAMÄKI p. 050 4118 795 arvi.huhtamaki@hotmail.com SÄHKÖASENNUS T. HUHTAMÄKI p. 050 3693 879 sahkoasennus.thuhtamaki@gmail.com - Sähköurakointi ja -asennukset - Sähkö- ja LVI-tarvikkeet - Ilmalämpöpumput ja -asennukset - Tunturi-pyörät ja Stihl-sahat - IT-palvelut ja -huolto LVIS - KODINKONEET - VAPAA-AIKA KOTILAINEN Oy Avoinna: ma-pe 7-17 la 9-13 Aino Kattilakoski Pirjo Rahkosella pitää kiirettä. Puhdistus- ja toimitilapalvelujen suunnittelu-, kehittämisja johtamispalveluja tarjoavalla PTT Consultilla pyyhkii hyvin ja Sievin Yrittäjien varapuheenjohtajien pesti vaihtui loppukaudeksi puheenjohtajan pestiin. - Kiirettä pitää mutta olen erittäin tyytyväinen. Rahkosen yksityisyritys PTT Consult vietti elokuussa 10-vuotispäiviään patentoituna yrityksenä. Rahkonen nauttii työstään. - Minulla on alan teknikon sekä restonomin koulutukset. Työskentelin 15 vuotta kouluttajana kunnes päätin haluavani työn, joka ei olisi paikkaan tai aikaan sidottua. Sellaisen lopulta sain. - Olen lähtöisin yrittäjäperheestä. Meidän seitsemästä sisaruksesta neljä on yrittäjiä, joten tähän on kai väkisinkin vain kasvanut. Vähän kuin tulkin työtä PTT Consult siis tarjoaa erilaisten toimitilojen käyttäjäpalveluiden suunnittelua. Valtion virastot ovat suurin PTT Consultin asiakas tällä hetkellä. - Kun virasto esimerkiksi muuttaa, se tarvitsee käyttäjäpalveluita, eli kiinteistönhoito-, siivous-, turvallisuuspalveluita sekä ehkä catering palveluita. - Tämä on vähän kuin tulkkaamista. Asiakas pohtii tarvitsevansa jotain. Minä kerron käyttäjäpalveluista mitä ja miten se kannattaa toteuttaa sekä mistä sen saa. - Aluksi teen tarvittavan esityön tarpeista. Sen jälkeen kartoitan, kilpailutan ja hyväksytän palveluntarjoajat. Työni ei kuitenkaan lopu vielä tähän, vaan pidän huolta aktiivisesta sopimusseurannasta, eli sekä sopimusajan laadunvalvonnasta. Tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämiseksi. Töitä riittää, mutta töitä voi onneksi limittää. - Kaikkea ei voi tehdä yhteen putkeen vaan käyttäjäpalvelujen mahdollistaminen asiakkaille on projektiluonteista jolloin välitöinä ehti tarvittaessa myös työmäärämitoittamaan kohteita tai tehdä uudisrakentamisen myötä rakentamisen aikaisen puhtaudenhallintaa eli P1 -palveluja, Pirjo Rahkonen sanoo ja lisää, että omaa ammattitaitoa tulee pitää yllä Haikolantie 14, Sievi. Puh. 481 230, 044 5976 031 www.kotilainen.fi AIDOSTI LÄHELLÄ IHMISTÄ Rahoituksen puute rasitteena Aino Kattilakoski - Emme ole ikinä eläneet näin haastavia aikoja. Tuet uusille yrityksille ovat kiven takana ja ELY:nkin rahoitushanat täysin kiinni. Silti Sievi on kuitenkin budjetin puolen vuoden osavuosikatsauksessa tavoitteessa, tismalleen viime vuo- den lukemissa, sanoo Sievin Teollisuuspuisto Oy:n toimitusjohtaja ja kunnan elinkeinopalveluista vastaava Tuomo Vähäsarja. Vähäsarja kertoo, että on joutunut painimaan aivan erilaisten asioiden kanssa kuin aiemmin. - Yrityksiä perustetaan yhtä paljon kuin aikaisemmin, mutta rahoitusta on vaikea saada. Hankalinta rahoituksen saaminen on niille uusille yrittäjille, joilla ei ole vakuuksia. - Tukia ei ole periaatteessa juurikaan ollut mahdollista hakea, mutta jotenkin olemme saaneet kerättyä kasaan viime vuoden summat ja autettua uusia pieniä yrityksiä eri aloille. Vähäsarjan mukaan Sievi on palvelualan kannalta hankala paikka Ylivieskan läheisen sijainnin vuoksi. Erilaiset paikasta riippumattomat verkkokaupat ovatkin lisääntyneet Sievissä. - Erikoistumalla hyvinkin - Sievistä löytyy yrittäjyyttä isolla Y:llä, Tuomo Vähäsarja kehuu. Kotimaista suodatinvalmistusta yli 50 vuoden ajan Puh. 020 764 1610 www.tehofilter.fi