Yrittäjän muuttuva verotus Kevät 2011 Johtaja Timo Sipilä 1
Veropolitiikan haaste Valtiovarainministeriö asetti työryhmän pohtimaan verotuksen rakenteen uudistamista. Julkisen talouden kestävyys aiheuttaa suuren haasteen myös verotukselle. 2
Verotuksen rakennetta kehitettäessä huomioitava: Neutraalisuus. Laajat veropohjat - kohtuulliset verokannat. Verotuksen painopistettä maltillisesti työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. 3
1. Työn verotus Työryhmä katsoo, että verotuksen mahdollinen kevennysvara olisi kohdistettava työn verotukseen. Työn verotuksen kehittämisen yhtenä tavoitteena tulisi olla työntekoon kannustaminen. Työn verotuksessa tulisi säilyttää progressiivisuus eikä siirtyä tasaveroon. 4
Työn verotus Kevennys kohdennettaisiin siten, että rajaveroasteet alenevat kaikilla tulotasoilla. Kevennys toteutettaisiin niin, että matalimmilla ja ylemmillä tulotasoilla keskimääräinen veroaste laskisi keskimääräistä enemmän. Ylemmillä tulotasoilla rajaveroaste laskettaisiin noin 50 prosenttiin. 5
2. Yritysverotus Kansainvälinen verokilpailu kova ja siihen tulisi vastata yritysverotuksessa. 6
Verokannat Yhteisöverokanta 26 %:sta 22 %:iin Pääomatuloverokanta ja korkotulon lähdevero 28 %:sta 30 %:iin 7
Julkisesti noteerattu oy Julkisesti noteeratusta osakeyhtiöstä (pörssiyhtiöstä) saadut osingot 100- prosenttisesti veronalaiseksi pääomatuloksi tällä hetkellä 70-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 30-prosenttisesti verovapaata tuloa Pörssiyhtiön osingosta maksettava vero nousisi 19,6 %:sta 30 %:iin Osakeyhtiön tuloveron ja pörssiyhtiön osingosta menevän tuloveron yhteismäärä nousisi (yhteisöverokannan alennus huomioon ottaen) 40,5 %:sta 45,4 %:iin 8
Listaamaton oy Työryhmä ehdottaa, että julkisesti noteeraamattomasta osakeyhtiöstä saadun osingon ns. normaalituottoa vastaavasta osasta 35 % luettaisiin veronalaiseksi pääomatuloksi ja 65 % olisi verovapaata tuloa Normaalituoton ylittävä osinko olisi 100- prosenttisesti veronalaista pääomatuloa Ansiotulo-osingon käsite poistuisi verolainsäädännöstä 9
Listaamaton oy Yhtiön ja osingonsaajan yhteenlaskettu vero olisi normaalituoton osalta 30,2 prosenttia eli vastaisi melko tarkasti ehdotettua pääomatulon veroprosenttia Normaalituoton ylittävästä osingosta yhtiön ja osingonsaajan yhteenlaskettu vero olisi sama kuin pörssiyhtiössä eli 45,4 % 10
Normaalituoton määrittely Normaalituotto laskettaisiin yhtiön osakekohtaisen nettovarallisuuden perusteella Normaalituottokorko määräytyisi keskipitkänä valtionlainakorkona yhteisöveron vähentämisen jälkeen Normaalituottomallin tavoitteena on, että investoinnin normaalituotto verotetaan samalla veroasteella kuin vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuottama tulo riippumatta investoinnin rahoitusmuodosta 11
Nykyinen listaamattoman oy:n osinkoverotus Nykyinen julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön (ns. listaamattoman yhtiön) osingon verotus: osingot yhtiön nettovarallisuudelle (osakekohtaisesti) laskettuun 9 %:n tuottoon asti pääomatuloa em. pääomatulo osakkeenomistajakohtaisesti verovapaata 90 000 euron määrään asti (tätäkin osinkoa tietenkin koskee 26 %:n yhteisövero) 12
Ko. 90 000 euron rajan ylittävästä osingosta 70 % luetaan veronalaiseksi pääomatuloksi 9 % tuottokynnykseen asti; 30 % on verovapaata tuloa 9 %:n tuottokynnyksen ylittävästä osingosta 70 % on veronalaista ansiotuloa ja 30 % verovapaata tuloa 13
3. Välilliset verot alv Työryhmä esittää, että tässä vaiheessa painopisteen siirtäminen kulutusverotuksen suuntaan toteutetaan niin, että molempia alennettuja verokantoja ja vakioverokantaa nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä. Tämän arvioidaan lisäävän staattisesti verotuloja noin 1,4 mrd. eurolla. 14
Energia- ja ympäristöverotus Työryhmän mukaan ilmasto- ja energiapolitiikassa verotusta voitaisiin käyttää ohjauskeinona. Kuitenkin lähtökohtaisesti päästökauppasektorilla tulisi välttää kaksinkertaisia toimenpiteitä. Tälläkin alueella pitäisi ottaa huomioon veropohjan laajuuden tavoite. Valmisteverotuksen osalta sekä energia- ja ympäristöverotusta että terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotusta (terveysverot) kiristetään noin 1 mrd. eurolla. Työryhmä esittää, että veronkorotukset kohdistettaisiin energia- ja ympäristöveroista ajoneuvoveron perusveroon, kuluttajasähkön veroon (sähköveroluokka I), sekä liikenne- ja lämmityspolttoaineiden polttoaineveroihin. 15
Kiinteistöverotus Työryhmän mukaan kiinteistöverotuksen osuutta kuntien rahoituksessa tulisi nostaa. Työryhmä ei nähnyt lähtökohtaisesti hyviä perusteluja jättää maa- ja metsätalousmaata kiinteistöverotuksen ulkopuolelle, vaan kiinteistöveron tulee kohdistua kaikkeen maapohjaan poikkeuksetta. Työryhmä ei kuitenkaan tee tältä osin esitystä, vaan katsoo, ettämaa- ja metsätalousmaan lisääminen kiinteistöveropohjaan vaatii lisäselvityksiä. 16
Perintöverotus Työryhmän lähtökohta perintö- ja lahjaverotus on myös tulevaisuudessa tarpeellinen osa verojärjestelmää. 17
Perintö- ja lahjaverotus Työryhmä esittää, että perintö- ja lahjaverotusta uudistetaan seuraavasti: Veroasteikkoa säädetään vastaamaan nykyisiä varallisuusolosuhteitanostamalla rajoja, joilla 10 ja 13 prosentin verokantoja aletaan soveltaai veroluokassa, esimerkiksi 50 000 ja 150 000 euroon. Tämän lisäksi voitaisiin ottaa käyttöön uusi 16 prosentin verokanta, joka kohdistettaisiin vain hyvin suuriin perintöihin ja lahjoihin. Ylimmän verokannanalaraja voisi olla esimerkiksi 1 000 000 euroa. Perintöveron II veroluokan asteikkoon ja lahjaveroasteikkoihin tehtäisiin vastaavat muutokset. 18
Perintö- ja lahjaverotus Säästöhenkivakuutusten muodossa tapahtuva sijoitusten verosuosinta poistettaisiin, jolloin veropohja tiivistyy ja sijoitusmarkkinoiden neutraliteetti vahvistuu. Yritysvarallisuutta edelleen luovutettaessa luovutusvoittoverotuksessa hankintamenona tulee pitää sitä määrää, josta perintö- ja lahjavero on aikanaan suoritettu. Osakkeen vertailuarvon ns. leikurisääntöä ei tulisi soveltaa perintö- ja lahjaverotuksessa. 19
Asumiseen kohdistuvaa verotus Asumiseen kohdistuvaa verotusta esitetään muutettavan niin, että vuokra ja omistusasumisen verokohtelua tuodaan lähemmäksi toisiaan. Työryhmä arvioi, että toteuttamiskelpoisin tapa yhtenäistää omistus- ja vuokra-asumisen verokohtelua on asuntolainojen korkovähennysoikeuden supistaminen. Työryhmä esittää, että vähennyskelpoisten korkomenojen osuutta alennetaan asteittain viidellä prosenttiyksiköllä vuosittain. Neljän vuoden kuluttua asuntolainojen korkomenoista 80 prosenttia olisi vähennyskelpoista. Työryhmä pitää perusteltuna, että pitkällä aikavälillä asuntolainojen korkovähennysoikeudesta luovutaan. 20
Kotitalousvähennys Lisäksi vähennysjärjestelmää uudistettaisiin kotitalousvähennyksen osalta siten, että verovähennyksen osuutta työkustannuksista laskettaisiin nykyisestä 60 prosentista 50 prosenttiin. Myös vähennyksen enimmäismäärä laskettaisiin nykyisestä 3 000 eurosta 2 300 euroon. 21
KHO 2011:1 Alaikäiselle oli maistraatin päätöksellä määrätty edunvalvojan sijainen, joka tulisi toimimaan yhtiön hallituksessa alaikäisen täysi-ikäiseksi tuloon saakka, minkä jälkeen alaikäinen tultaisiin valitsemaan yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Koska osakeyhtiölain mukaan vajaavaltainen ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä, eikä yhtiön hallituksen jäsenenä voi toimia jonkun osakkaan lukuun, kysymys ei ollut tilanteesta, jossa lahjansaaja tulisi jatkamaan yritystoimintaa perintöja lahjaverolain 55 :ssä tarkoitetulla tavalla lahjaksi saaduilla varoilla. Se, että säännöksen soveltamisen edellytyksiä arvioitiin eri tavoin alaikäisen ja täysi-ikäisen osalta, ei ollut Suomen perustuslain 6 :n vastaista. Ennakkoratkaisu. 22
KHO 2010/928 Verovelvollisen kuolinpesän osakkaana harjoittama metsätalous katsottiin luovutusvoiton verovapaussäännöksen tarkoittamaksi metsätalouden harjoittamiseksi Kuolinpesään kuuluvalla metsätilalla oli harjoitettu metsätaloutta kuolinpesän lukuun 15.9.1972 lähtien 7.9.2006 saakka, jolloin tehtiin perinnönjako. Kuolinpesän osakas A myi perinnönjakopäivänä jaossa saamansa metsätilan puoliosuuden veljelleen. KHO katsoi, että kun A oli kuolinpesän osakkaana harjoittanut metsätaloutta TVL 48.1 :n 3 k:n edellyttämällä tavalla, ei metsätilan luovutuksesta saatu voitto ollut hänen veronalaista tuloaan. KHO totesi nimenomaisesti asettuvansa eri kannalle kuin KHO aikaisemmassa päätöksessään 1999/2081. Tuossa päätöksessään KHO oli katsonut, ettei kuolinpesän osakkaalla ollut oikeutta TVL 48.1 :n 3 k:n mukaiseen luovutusvoiton verovapauteen, koska hän ei itse ollut harjoittanut maatilalla maataloutta, vaan maataloutta oli harjoittanut kuolinpesä. Perusteettomasti luovutusvoittoverotuksen kohteeksi joutuneilla on mahdollisuus hakea veronoikaisua verovuoden 2004 verotuksesta alkaen. 23
KHO 2010/929 Luovutusvoiton verovapauden edellytyksenä ei ollut, että luovuttajan olisi ollut harjoitettava aktiivisesti maataloutta juuri ennen luovutusta A:n puolisot, jotka olivat yli 10 vuoden ajan viljelleet omistamaansa maatilaa, olivat lopettaneet oman maatalouden harjoittamisen vuonna 1995 ja vuokranneet pellot ulkopuoliselle viljelijälle. Vuonna 2004 A:n puolisot olivat luovuttaneet tilan sukupolvenvaihdosluovutuksella tyttärelleen ja hänen aviopuolisolleen. KHO katsoi, että TVL 48.1 :n 3 k:n mukaista luovutusvoiton verovapautta voitiin soveltaa maatilan luovutukseen myös pellon osalta, koska säännös ei edellyttänyt, että luovuttajan on harjoitettava aktiivisesti maataloutta juuri ennen luovutusta. 24
KHO 2009/1741 Lahjoitettavat 11 tilaa sijaitsivat viiden eri kunnan alueella. Lahjoitettavista tiloista kaksi, joista toinen oli päätila, sijaitsi A:n kunnasssa, viisi tilaa B:n kunnassa sekä neljä tilaa kolmen muun eri kunnan alueella. A:n kunnassa sijaitsevaan kahteen tilaan ja kahteen B:n kunnassa sijaitsevaan tilaan oli katsottu voitavan soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 :ää mutta ei B:n kunnassa 13-21 kilometrin päässä A:n kunnassa olevasta päätilasta sijaitsevaan kolmeen erillään olevaan metsätilaan eikä myöskään 50-71 kilometrin etäisyydellä mainitusta päätilasta erillään oleviin kolmen muun eri kunnan alueella sijaitsevaan neljään metsätilaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että perintö- ja lahjaverolain 55 :ssä ei edellytetä, että kullakin samaan taloudelliseen maatilakokonaisuuteen kuuluvalla ja yhdysviljelyksessä olevalla, mutta toisen kunnan alueella sijaitsevalla, erillisen rekisteriyksikön muodostavalla tilalla harjoitetaan maatai maa- ja metsätaloutta, vaan myös erillään oleva metsätila voi kuulua useamman kunnan alueella sijaitsevista tiloista muodostettuun maatilakokonaisuuteen. Tämän vuoksi ja kun perintö- ja lahjaverolain 55 :ää oli katsottu voitavan soveltaa A:n kunnasssa sijaitseviin kahteen tilaan sekä B:n kunnassa sijaitsevaan tilaan ja tilaosuuteen niin ja kun edellä selostettuja metsätilojen välimatkoja A:n kunnassa sijaitsevaan päätilaan, kun otettiin huomioon nykyaikainen metsänhoito, ei voitu sinänsä pitää esteenä kysymyksessä olevien metsätilojen lukemiseksi lahjoitettavaan maatilakokonaisuuteen, myös B:n kunnassa sekä kolmen muun eri kunnan alueella sijaitsevat metsätilat liittyivät A:n ja B:n kunnassa sijaitsevilla tiloilla harjoitettuun maatalouteen siten, että lahjansaajien voitiin katsoa perintö- ja lahjaverolain 55 :ssä tarkoitetuin tavoin jatkavan lahjaksi saaduilla varoilla maa- ja metsätalouden harjoittamista lahjaksi saaduilla tiloilla. Ennakkoratkaisu. 25
KHO 2010/2486 Perintö- ja lahjaverolain huojennussäännöksiä sovellettiin 150 hehtaarin metsään, vaikka maataloutta jatkettiin vain suhteellisen pienellä, noin 3,7 hehtaarin peltoalalla Lahjansaajan katsottiin jatkavan maa- ja metsätaloutta ja perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoksen huojennussäännöksiä näin ollen sovellettiin, kun lahjoitettavilla kiinteistöillä oli peltoa yhteensä 3,7 hehtaaria ja metsää 150 hehtaaria. 26
Aikaisemmin julkaisemattomia ennakkopäätöksiä KHO:n päätöksessä 21.6.2005 taltionumero 1554 luovutettavien tilojen yhteispinta-ala oli noin 164 hehtaaria, josta peltoa oli noin 7 hehtaaria. Huojennussäännöstä sovellettiin. KHO:n päätöksessä 5.5.2006 taltionumero 1100 luovutettavien tilojen 332,59 hehtaarin kokonaispinta-alasta oli peltoa 6 hehtaaria ja metsää 305,3 hehtaaria. Myös tässä tapauksessa huojennussäännöstä sovellettiin. 27
KHO 2010/1639 Hankintamenona luovutusvoiton verotuksessa pidettiin arpajaisvoiton käypää arvoa voiton saantihetkellä Verovelvollinen oli voittanut arpajaisissa henkilöauton, jonka hän myi heti voiton luovutuspäivänä. Auton hankintamenona luovutusvoiton verotuksessa pidettiin sen käypää arvoa voiton saantihetkellä. Luovutuksesta ei näin ollen syntynyt verotettavaa luovutusvoittoa. 28
KHO 2010 /1727 Rakentamattoman rakennuspaikan korotettua kiinteistöveroa ei voitu määrätä, kun ko. rakennuspaikalla asemakaava-alueella oli vapaa-ajan asunto Rakentamattoman rakennuspaikan korotetun kiinteistöveron määräämisen edellytyksenä on mm. se, että rakennuspaikalla ei ole asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta. KHO:n tulkinnan mukaan asuinkäytössä olevalla asuinrakennuksella tarkoitetaan vakituisen asuinrakennuksen lisäksi myös asuinkäytössä olevaa vapaa-ajan asuinrakennusta. 29
KHO 2010/19 Edunvalvojan vuosipalkkio ei ollut pääomatulon hankkimismeno Edunvalvojan vuosipalkkioiden ei katsottu osaksikaan kohdistuvan pysyvässä laitoshoidossa olleen A:n saamien pääomatulojen hankkimiseen tai säilyttämiseen, koska edunvalvojan määräys oli perustunut A:n kykenemättömyyteen hoitaa asioitaan ja kun omaisuuden hoito oli käsittänyt pääasiallisesti passiivista omaisuuden arvon säilyttämistä. 30
KHO 2010/191 Yleishyödylliseksi yhteisöksi katsotun yhdistyksen oli suoritettava arvonlisäveroa kehittämishankkeen yhteydessä tapahtuvasta asiantuntijapalvelujen myynnistä Yhdistys toteutti kehittämisvalmennushankkeen vuosina 2008 2011. Yhdistys vastasi hankkeen kokonaishallinnoinnista ja talousseurannasta. Hankkeen toimialueena oli maakunta ja kohderyhmänä erilaiset maatilat. Hankehakemuksen mukaisesta arvonlisäverottomasta kokonaisbudjetista 842 000 euroa oli julkisen rahoituksen (EU ja valtio) osuus 90 % ja yksityisen rahoituksen (hankkeeseen osallistujat) osuus 10 %. Hankesuunnitelman mukaan hankkeella mm tarjottiin yrittäjille kehittämistä tukevaa asiantuntijapalvelua. Yksityinen rahoitusosuus kerättiin palveluja käyttäviltä maatilayrityksiltä. Yhdistys tuli myöhemmin myymään näitä palveluja myös ulkopuolisille. KHO katsoi, että näissä olosuhteissa yhdistys toteutti kehittämishankkeen AVL 1.1 :n 1 k:ssa tarkoitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa osana taloudellista toimintaansa. Yhdistyksen oli suoritettava arvonlisäveroa ko hankkeen yhteydessä tapahtuvasta asiantuntijapalvelujen myynnistä ja sillä oli vähennysoikeus hankkeeseen liittyvien hankintojen osalta. 31
KHO 2010/413 Veroilmoituksen pyytämättä jättäminen ei antanut verovelvolliselle luottamuksensuojaa Yhdistyksellä ei ollut perustetta luottaa siihen, ettei sen tarvitse suorittaa veroa tuloistaan, jos siltä ei pyydetä veroilmoitusta. Yhdistys ei tällä perusteella voinut saada säännönmukaisessa verotuksessa luottamuksensuojaa. 32
KVL 2010/17 Rahoitusyhtiölle siirtyvää kauppahintasaamista ei pidetty maanviljelijän verotuksessa maatalouden nettovarallisuutta laskettaessa vähennettävänä velkana. Maataloutta harjoittava A osti kasvatettavakseen porsaita teuraseläinten hankintaa, myyntiä ja markkinointia harjoittavalta X Oy:ltä, joka myönsi porsaiden kauppahinnalle maksuaikaa viiden prosentin korolla laskun eräpäivään 2.8.2010 asti. Porsaat oli toimitettu jo 24.3.2010. X Oy:llä oli omistusoikeus porsaisiin siihen saakka, kunnes kauppahinta oli kokonaan maksettu. X Oy aikoi siirtää A:n kanssa tehdyn sopimuksen saman konsernin rahoitusyhtiö Y Oy:lle. Koska X Oy:n ja A:n välisessä maksujärjestelyssä oli kysymys A:lle myönnetystä maksuajan pidennyksestä, ei X Oy:ltä Y Oy:lle siirtyvää saamista pidetty A:n verotuksessa VAL 19.1 :ssä tarkoitettuna velkana, joka olisi vähennettävä varoista A:n maatalouden nettovarallisuutta laskettaessa. 33