SOTILASKONEONNETTOMUUDET

Ilmavoimat SOTILASKONEONNETTOMUUDET Materiaalin kopiointi Ilmavoimien luvalla

Lentotoiminta Suomessa LENTOLIIKENNE Sotilaslentotoiminta Siviili-ilmailu Ilmavoimien Esikunta Finavia

Sotilaslento-onnettomuuteen liittyviä erityispiirteitä Pääosa onnettomuuksista sattuu hävittäjäkoneille Törmäykset suurella energialla (nopeudella) Heittoistuinhypyt Aseistuksen ja muun räjähdetekniikan aiheuttamat vaarat pelastushenkilöstölle

Sotilaskoneonnettomuuteen liittyviä erityispiirteitä Sotilaskoneissa on siviilikoneita vahvempi rakenne ja se voi vaikeuttaa pelastustoimenpiteitä, mikäli miehistö on jäänyt puristukseen koneen rakenteisiin. Vaaratekijöitä aiheuttavat sotilaskoneissa olevat räjähdystoimiset pelastautumisjärjestelmät ja koneissa oleva aseistus. Tulipalo voi aiheuttaa räjähdystoimiset pelastautumisjärjestelmien laukeamisen tai paine- ja polttoainesäiliöiden räjähdyksen. Pelastustoimet voivat laukaista esim. heittoistuimen. Kuumaa, paineellista hydrauliöljyä voi roiskua pelastushenkilöstön päälle. Myrkylliset savukaasut (mm. komposiitti)

Crash Lentonäytös SU-217 Imuaukko, kypärä Suihku MF14 Mirage 2006 11.9 KARLSTO, Tornado

34 Pelastustoiminnan johtaminen Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei toisin ole sovittu. Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Pelastustoimintaa voi kuitenkin tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen

35 Johtaminen yhteistoimintatilanteessa Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa. Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen.

Johtovastuu Kun kysymyksessä on maastoon kadonneen ilmaaluksen tai siinä mukana olevien ihmisten etsiminen, johtamiseen liittyy yhteistoimintaa lentopelastuskeskuksen, tehtävään määrätyn lennonjohtajan tai lentoaseman päällikön, poliisin, ilmavoimien sekä pelastusviranomaisen kanssa. Ilmailuviranomainen etsii konetta Poliisi etsii henkilöitä Pelastusviranomainen pelastaa löydetyt

Johtosuhteet lento-onnettomuudessa Ilma-alus kateissa Onnettomuuspaikka tiedetään tai se on löytynyt Pelastustoimien päätyttyä ja ennen tutkintalautakunnan paikalle tuloa Tutkintalautakunnan tultua paikalle Lentopelastuskeskus. Poliisi johtaa maaetsintöjä. Rajavartiolaitos johtaa merialueella Pelastusviranomainen Poliisi Lautakunta ottaa tutkintavastuun

Lentopelastuskeskus Lentopelastuspalvelusta vastaava viranomainen Suomessa on Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi Ilmailu), jonka tehtävänä on antaa määräykset toimenpiteistä sen varalta, että ilma-alus on hädässä, kadoksissa tai tuhoutunut taikka että ilmaliikennettä uhkaa vaara. (TraFi hoitaa myös tie- ja raideliikenteen sekä meriturvallisuuden viranomaistehtävät) Lentopelastuspalvelua Suomen etsintä- ja pelastusalueella (SRR) johtaa ja koordinoi Suomen lentopelastuskeskus (ARCC, Air Rescue Co-ordination Centre). Lentopelastuskeskus sijaitsee Suomen aluelennonjohdon yhteydessä Tampereella. Lentopelastuskeskuksen päätehtävänä on koordinoida, ohjeistaa, kehittää ja johtaa lentopelastuspalvelua.

Lentopelastuskeskus Lentopelastuskeskuksella on ympärivuorokautinen päivystys ja mahdollisuus aloittaa välittömästi pelastustoimet. Lentopelastuskeskuksella on yhteydet tarvittaviin pelastuselimiin tai niitä käskyttäviin johtoyksiköihin, sekä mahdollisuus vastaanottaa hätäsanomia. Lentopelastuskeskus miehitetään seuraavasti: Lentopelastusjohtaja, joka johtaa lentopelastustoimintaa ja vastaa sen onnistumisesta. Lentopelastusjohtajana toimii yleensä aluelennonjohdon vuoropäällikkö. Operaattori, joka hälyttää pelastusyksiköt, tiedottaa yhteistoimintaosapuolia, ja johtaa etsintäalueen lentoliikennettä. Etsintöjen suunnittelija, joka suunnittelee kullekin etsintäyksikölle tehtävän käytettävän etsintäkaluston ominaisuuksien ja rajoitusten mukaan. Lentopelastusavustaja, joka pitää päiväkirjaa tapahtumista, avustaa viestiliikenteessä ja hallinnollisissa tehtävissä.

Etsintäorganisaation muodostaminen LENTO- PELSTUS KESKUS HÄKE LOHKO- KESKUS ETSINNÄN- JOHTOPAIKKA (EJOPA) ETSINNÄN- JOHTOPAIKKA (EJOPA) ETSINTÄ- RYHMÄT ETSINTÄ- RYHMÄT

Hälyttäminen onnettomuustilanteessa HÄKE SAIRAALA PELASTUSASEMA L 741 L 742 L 75 PELASTUSLAITOS TERVEYS- ASEMA PELASTUSASEMA LENNOSTO PETO-HENKILÖSTÖ L 741 L 742 L 75 LENNONJOHTO ILMAVOIMAT PELASTUSASEMA POLIISI PELASTUSASEMA L 741 L 75 L 742 ILMAILULAITOS PELASTUSASEMA TERVEYS- ASEMA

Sotilaskoneonnettomuus Kysy hätäkeskukselta tarkemmat lähtötiedot: Onnettomuuspaikka, kunta Koordinaatit, jos tiedossa (varmista koordinaattimuoto) Koneen tyyppi (yhteyskone, kuljetuskone, helikopteri ) Henkilömäärä Onko loukkaantuneita Onko kone aseistettu / Muut vaaratekijät esim. rahti Lennonjohto/Pääjohtokeskus Polttoainemäärä Onko ohjaaja / ohjaajat hypännyt Selvitä hälytetyt resurssit Onko ilmavoimien asiantuntijaryhmä hälytetty Mistä ilmavoimien pelastustoimen saa kiinni = VIRVE puheryhmä

Vasteet Pieni Pelastettavia 1 2 Esim Pienkone (Vinka, Redigo) Helikopteri (Hughes 500D) Keskisuuri Pelastettavia 3 5 Esim Helikopteri (Hughes 500D) Sotilaskone (F-18 Hornet, Hawk, Learjet 35A?, Piper Chieftain?) Suuri Pelastettavia 6 20 Esim matkustajakone (CASA C295M ja Fokker F.27) Kuljetushelikopteri (NH90)

232 ilmaliikenneonnettomuus: keskisuuri Resurssi Vahvennus Tehtävät P3 Raivausauto Pelastustoiminnan johtaminen Onnettomuuskone: tiedustelu pelastaminen Sammutusauto Säiliöauto Onnettomuuskone: pelastaminen Sammutusauto Sammutusauto Vasteet: Pieni = P3 + 2 x pelyks + säiliöyks + sakut Keskisuuri = P3 + 4 x pelyks + säiliöyks + sakut Suuri = P2 + 2 x P3 + 6 x pelyks + 4 x säiliöyks + sakut Onnettomuuskone: suojaus Onnettomuusalue: lisävahinkojen estäminen sammuttaminen vesihuolto

Vasteet Sotilaskone, esim.harjoitus hävittäjä Pelastusjoukkue (KESKISUURI) SAKU (t) Johtaa P3 Alueelle VAIN tarvittava HENKILÖSTÖ Käsky yksiköt Sammuttaminen/pelastaminen Alueen eristäminen Varottavat asiat = aseistus, heittoistuin, polttoaine, omasuojat Kohteen kuvaaminen Keskisuuri = P3 + 4 x pelyks + säiliöyks + sakut

Vasteet Sotilasilma-alusonnettomuus (kuljetuskoneet) Pelastuskomppania (SUURI) SAKUT Tietojen mukaisesti L4 Johtaa P3 Alueelle vain tarvittava henkilöstö Käsky yksiköt Sammuttaminen/pelastaminen Alueen eristäminen Varottavat asiat = vaarallinen rahti, polttoaine, omasuojat Kohteen kuvaaminen Suuri = P2 + 2 x P3 + 6 x pelyks + 4 x säiliöyks + sakut

Vasteet Sotilasilma-alusonnettomuus (yhteyskoneet) Pelastusjoukkue (keskisuuri) SAKU / matkustaja Tietojen mukaisesti Johtaa P3/P4 Alueelle VAIN tarvittava HENKILÖSTÖ Käsky yksiköt Sammuttaminen/pelastaminen Alueen eristäminen Varottavat asiat = polttoaine Kohteen kuvaaminen Keskisuuri = P3 + 4 x pelyks + säiliöyks + sakut

Sotilaskoneonnettomuus (helikopteri) Kysy hätäkeskukselta tarkemmat tiedot: Onnettomuuspaikka, kunta Koordinaatit, jos tiedossa Helikopterin tyyppi, (HH = Hughes / NH = NH90) Henkilömäärä Miehistö + matkustajat Onko loukkaantuneita Onko helikopteri aseistettu / Muut vaaratekijät / Rahti Lennonjohto/Utin jääkärirykmentti Polttoainemäärä Onko helikopteri asiantuntijaryhmä hälytetty Mistä Utin pelastustoimen saa kiinni = Puheryhmä Ilmavoimien pelastustoimi Kuva PATRIA

Sotilaskoneonnettomuus, etsintä Etsintä Määrää johtopaikka ja kokoontumispaikka ilmoita HÄKE:lle ja joukoille Johtopaikka on tavallisesti etsintäjoukkojen kokoontumispaikka Etsintäalueen välittömässä läheisyydessä, sääsuoja Hyvät kulkuyhteydet, sähkö, valot, tilaa kartoille, tietokoneille ym. Riittävästi paikoitustilaa, voi olla ennalta sovittu (hyppyalueet) Radio/puhelinkuuluvuuksien kannalta edullinen Aloita ajoneuvoetsintä (autot, kelkat, mönkijät jne. huomioi myös koneet) Anna tehtävä ja rajaa etsittävä alue Kuulostelu Nuuhkiminen (kerosiini/tuli) Ilmoitukset havainnoista Ota yhteys poliisiin VIRVE toimintaryhmä

Etsinnän johtaja muistilistaa Määrittää etsittävän alueen Päättää johtopaikan sijainnin Käskee etsintätavat Määrää kokoontumispaikat Määrää ryhmityspaikat Valvoo joukkojen tulokirjauksen Selvittää suunnitelman joukoille Jakaa joukot tehtävien mukaan Nimeää ryhmänjohtajat Antaa ryhmänjohtajille tarkat tehtävät Pitää tilannekarttaa Tekee muutoksia (harkiten) suunnitelmiin Tiedottaminen? Kiittää etsijöitä ja tehtävässä avustaneita

Toimintaperiaatteet sotilasilma-aluksen onnettomuuspaikalla kun kohde on paikallistettu Yleistä Kohteen löydyttyä onnettomuuspaikan johtovastuu siirtyy paikalliselle pelastusviranomaiselle, jonka toimintaa tukevat ilmavoimien pelastusyksiköt. Alue eristetään välittömästi poliisin toimesta Toiminnan johtaminen 1. Pelastusviranomainen 2. Poliisi 3. Tutkintalautakunta Toiminta onnettomuuspaikalla Toimintaan onnettomuuspaikalla vaikuttaa seuraavat tekijät, jotka määräävät myös tehtäväjärjestyksen: onko onnettomuuden seurauksena syttynyt palo, onko henkilöstöä koneessa (ohjaaja/-t matkustajia) vielä koneessa, onko kone ehjä, onko kone aseistettu.

Kohteessa Ilmoita tilanne hätäkeskukselle Perusta ja ilmoita johtopaikka Anna yksiköille tehtävät Tiedustelu Sammutus- ja pelastustehtävät Alueen eristäminen Varo-ohjeet Aseistus Heittoistuin Muut Yksiköiden huolto Huomioi onnettomuustutkinta koko toiminnan ajan

Toimintaperiaatteet onnettomuuspaikalla Jos lentokone on EHJÄ, menetellään seuraavasti: LÄHESTYTTÄVÄ ETUVIISTOSTA konetta, EI ASEIDEN vaikutussektorilta, suojataan ohjaamo sammutusainesuihkulla ja sammutetaan palo, pelastetaan ohjaaja (t), annetaan ensiapu ja saatetaan kuljetuskuntoon.

Toiminta onnettomuuspaikalla pelastustoimien jälkeen Tutkinnan turvaaminen Tutkintalautakunnan puheenjohtaja tai ensimmäisenä paikalle tuleva lautakunnan jäsen ilmoittautuu pelastustoiminnan johtajalle ja sopii työnjaosta eri viranomaisten kesken. Pelastustoiminnan päätyttyä toimintaa onnettomuuspaikalla johtaa tutkintalautakunnan puheenjohtaja. Onnettomuusalueen eristäminen Eristä onnettomuusalue riittävän laajalta alueelta. Mikäli kone on hajonnut useaan osaan, jotka ovat kaukana toisistaan, tehdään eristysalueita useita. Tutkinta-aineiston suojeleminen ja kokoaminen pelastustoimien aikana Toiminta ohjeistettu Ilmavoimien Esikunnan ohjeella, jossa määritellään menettelytavat:

Toiminta onnettomuuspaikalla pelastustoimien jälkeen VÄLTÄ koneen hylyn tai sen osien hajottamista tai siirtelyä ELLEI se ole pelastustoiminnan kannalta tarpeellista. Onnettomuudessa menehtyneitä uhreja EI SIIRRETÄ paikaltaan ennen tutkintalautakunnan (Ilmavoimat nimeää) paikalle tuloa VÄLTÄ sammutusveden liikakäyttöä, KOVAA vesipainetta ja ERITYISESTI SUORASUIHKUA.

Toiminta onnettomuuspaikalla pelastustoimien jälkeen OTA onnettomuuskohteesta valokuvia jo lähestyttäessä, pelastustoimien aikana ja niiden jälkeen. ERISTÄ onnettomuuspaikka ja SUOJAA koneen tekemät iskemäjäljet. HUOLEHDI onnettomuustilanteessa mukana olleiden jälkihoidosta (uhrit, pelastajat, silminnäkijät).

Alueen eristäminen ja kulku kohteelle KULKU-URA KOHTEELLE SIVUSTA KULKU-URA KOHTEELLE SIVUSTA ALUEEN SISÄERISTYS ALUEEN ULKOERISTYS Ensimmäiset tehtävät yksiköille: -Sammutus- ja pelastus -Alueen eristys -Kulku-uran määrittäminen -Riski- ja vaaratekijät HUOM! Kohteelle VAIN tarvittava henkilöstö KONEEN TULOSUUNTA KIELLETTY KULKUSUUNTA

HN-430 Onnettomuusalue

Komposiitti Kahden tai useamman materiaalin yhdistelmiä, joissa materiaalit toimivat yhdessä, mutta eivät ole liuenneet tai sulautuneet toisiinsa Rakenteellisesti tärkeimpiä komposiittimateriaaleja ovat jatkuvilla lujitteilla lujitetut kestomuovit Komposiitit ovat osa nykyaikaisia lentokonetta. Lentokonerakenteissa käytetään yleisimmin epoksipohjaisia hiilikuitukomposiitteja niiden hyvien jäykkyys ja lujuusominaisuuksien takia Komposiitti muodostuu materiaaliseoksista, joiden koostumusta, pitoisuuksia ja myrkyllisyyttä ei aina tunneta, varsinkaan onnettomuustilanteissa. Tulipalossa komposiitista saattaa vapautua teräviä kuituja sekä pieniä hiukkasia. Suojavarustus pidetään yllä, kunnes komposiitti-materiaali on puhdistettu tai sidottu. Onnettomuuskoneen läheisyydessä on käytettävä hengitysteiden pölysuojaimia ja suojaasuja komposiittihiukkasilta suojautumiseen. Kuva Jyrki Laukkanen Kuva Jyrki Laukkanen

Komposiitti Repeytyneet komposiittirakenteet muodostavat sälöytyessään teräviä ja leikkaavia pintoja Käsittelyssä käytettävä tukevia nahkakäsineitä ja kärkivahvistettuja suojajalkineita Palavat tai kytevät komposiitit muodostavat myrkyllisiä kaasuja Ainoastaan sammutushenkilöstön suojavarustus antaa riittävän suojan kaasuilta Tutkintatoimet paloalueella aloitetaan vasta sammutusvaiheen täysin päätyttyä Palaneista komposiittirakenteista irtoaa kuituja ja hienojakoista pölyä, jotka aiheuttavat: iho-oireita hengityselinten ja silmien ärsytystä SUOJAVARUSTUS: nahkakäsineet ja turvajalkineet hupullinen kertakäyttöhaalari hengityssuojain yhdistelmäsuotimella tiiviit suojalasit Kuva Patria

Komposiitti Alumiini 50,4 % Teräs 15,5 % Titanium 13,2 % Hiili/epoksiyhdistelmät 10,1 % Muut 11,0 %

Johtamistoiminta Etukäteissuunnittelu, tutustumiset ja harjoittelu Asiantuntijoiden käyttö Nopea tilannearviointi ja päättely Johtajan rooli ja vastuun ottaminen Viestivälineiden käyttöä ja hallintaa (VIRVE) Kirjanpito

Ilmavoimien lentokalusto TYYPPI KÄYTTÖÖN LUKUMÄÄRÄ Torjuntahävittäjät F-18 Hornet 1995 55 + 7 Harjoituskoneet Hawk 1980 49 + 18 Alkeiskoulukoneet Vinka 1980 28 Kuljetuskoneet Learjet Fokker 1980 2 Learjet 1982 3 C-295M 2007 3 Yhteyskoneet Piper Chieftain 1983 - Redigo 1992 9 Pilatus PC -12 NG 2010 6

Lentokalusto F-18 C/D Hornet (HN) Torjuntahävittäjä 62 kappaletta Hawk Mk51/51A (HW) Kaksipaikkainen harjoituskone 67 kappaletta Learjet 35A/S (LJ) Maalihinaus-, valvonta-, kartoitus- ja kuljetuskone 3 kappaletta Fokker F.27 Mk (FF) Kuljetuskone 2 kappaletta

Lentokalusto jatk. Redigo L-90 TP (RG) Yhteystoimintakone 9 kappaletta Pilatus PC- 12 NG Yhteyskone 6 kpl Vinka (VN) Alkeiskoulukone 28 kappaletta EADS CASA C-295M (CC) Kuljetuskone 3 kappaletta

Kruunupyy Hawk-onnettomuus 28.9.2006

Sotilasilmailun onnettomuuksista LENTOTURVALLISUUDEN KEHITYS 50-90 -LUVULLA Onnettomuudet syyryhmittäin/10000 lentotuntia 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 0,38 50-60- 70-80- 90-luku Muu syy (sää, johtamisj.) Huoltohenkilöstö Tekninen syy Ohjaajan virhetoiminta

Sotilasilmailun onnettomuuksista LENTO-ONNETTOMUUDET ILMAVOIMIEN SUIHKUKONEKALUSTOLLA 1953-2001 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1965 1985 VA GN FM DK MU MG HW HN

Vaaralliset järjestelmät ja materiaalit Suuri polttoainemäärä Pelastautumisjärjestelmät Ammukset ja muut räjähteet varmistus koneessa olleesta varustuksesta ja aseistuksesta konetyypin asemekaanikon paikalle kutsuminen Paineenalaiset järjestelmäkomponentit painevaraajat paineistetut säiliöt (Happi, typpi ) renkaat Leikkaavan terävät metalli- ja lasiromut Komposiittirakenteet

Pelastusjärjestelmien aiheuttamat vaarat Hävittäjä- ja suihkuharjoituskoneissa käytetään räjähdystoimisia pelastautumisjärjestelmiä käsittäen seuraavat osakokonaisuudet: Kuomun heittopanokset (HN), Kuomun räjäytyspanokset (HW), Heittoistuimen heittopanos ja Heittoistuimen rakettimoottorin ajopanos. Järjestelmät ovat vaarallisia tulipalotapauksessa tai asiantuntemattomien käsittelyssä.

Kuomun heittojärjestelmä (HN) Kuomun heittojärjestelmä sisältää useita osia, jotka sisältävät pieniä määriä räjähteitä. Onnettomuus- ja tulipalotilanteissa räjähteet muodostavat vaaratekijän. F-18 Hornetin kuomunheittojärjestelmä

Kuomun räjäytyspanokset (HW) BAe Hawk Mk.51 kuomun räjäytyspanokset

Vaara-alueet suihkukoneilla Suihkumoottorien vaara-alueet 30 m KIELTOALUE 20 m 3 m VAARA-ALUE 6 m TYHJÄKÄYNTITEHO 250 m 8 m 50 m 6 m PERUSMOOTTORIEN MAX.TEHO (MIL POWER) 300 m 8 m 100 m JÄLKIPOLTTOTEHO (MAX POWER) Hävittäjän moottorin vaara-alueet ja kieltoalueet 6 m

Vaara-alueet suihkukoneilla Suihkumoottorien vaara-alueet 8 m IMUAUKOISTA - max.teho SUIHKUVIRTAUS 3 m IMUAUKOISTA - TYHJÄKÄYNTITEHO VAARALLINEN ALUE - 20 m TYHJÄKÄYNTITEHOLLA - 100 m max. TEHOLLA Hävittäjän moottorin vaara-alueet ja kieltoalueet

Vaara-alueet suihkukoneilla Aseistuksen vaara-alueet VAROITUS: ÄLÄ KOSKE aseisiin, asejärjestelmien käyttökytkimiin tai ampumatarvikkeisiin, joiden TOIMINTAA ET TUNNE!! Lentokoneen asejärjestelmän vaarallisia kohteita

Vaara-alueet suihkukoneilla Muut vaara-alueet Kieltoalue Vaara-alue +_ 70 0 200 m 65 m Tutkan vaara-alue (Kuva EI OLE mittakaavassa) HUOM! Kun lentokone on pyörillä, tutka ei toimi

Vaara-alueet suihkukoneilla Ylikuumenneet jarrut 90 0 90 0

Vaara-alueet suihkukoneilla Silppu- ja soihtujen sijoitus

Vaara-alueet suihkukoneilla Silppupatruunoiden varoalue Kieltoalue (2 x 2 m alue kunkin heittimen ympärillä) Varoalue

Vaara-alueet suihkukoneilla Soihtupatruunoiden varoalue Kieltoalue (2 x 2 m alue kunkin heittimen ympärillä) Vaara-alue (r = 30 m) Kuva 17. Varoalue

Vaara-alueet kuljetuskoneella Vaarallisin sektori takana Yksittäisen soihdun paloaika 3-5s n. 2500ºC Lennonjohdolla on tieto mikäli kone on ladattu. Oletuksena on, että omasuojakasetti sisältää soihtuja ja mahdollisesti silppua. Silppu- ja soihtujen sijoitus

DFIRS- Tallentimen käsittely onnettomuustilanteessa F-18 C/D Hornet on varustettu DFIRS-onnettomuustietotallentimella, joka laukeaa automaattisesti irti lentokoneesta törmäyksen sattuessa. Automaattisen laukaisun jälkeen DFIRS-tallentimen hätälähetin alkaa lähettää signaalia 243 MHz:n taajuudella onnettomuus-alueen ja tallentimen paikantamista varten. Lähetyksen kesto on vähintään 72 h, ellei sitä aikaisemmin katkaista.

Rekisteröintilaitteiden paikantaminen (DFIRS-tallennin) Ei saa avata!!! Kosteus / vesi Polttoaineet / öljyt Kolhut / pursuavat osat ESD - Staattinen sähkö Door 63L, sivuvakaajien välissä Räjähtävä luukku ja heittokoneisto Heittoistuinhyppy Törmäys (>20 G / 4 ms) UHF ELT, 243 MHz / 72 h Sisältää viimeiset 30 min Digitaalinen Solid-State EEPROM-muisti (MC1/AvMux 2) Kelluu vedessä

Suihkuharjoituskone BAe Hawk Mk. 51 ja Mk.51 A HW on 1 2 paikkainen suihkuharjoituskone, jota käytetään ohjaajien perus- ja jatkokoulutuskoneena. Lentotehtävästä riippuen kone voi olla aseistettu. Koneessa ON räjähdystoiminen pelastautumisjärjestelmä sekä ulkoisen kuorman pakkopudotusjärjestelmä. polttoainemäärä 1600 l lentopetroolia. aseistus Tykki Toimenpiteitä Kuomun avaus (tarvittaessa räjäyttämällä) Heittoistuimen varmistus Ohjaajan tai ohjaajien irrottaminen

Hävittäjäkone Boeing F 18 C/D Hornet HN on 1 paikkainen kaksimoottorinen torjuntahävittäjä. Koneesta on myös kaksipaikkainen koulutusversio, jota käytetään koulutuskoneena. Lentotehtävästä riippuen kone voi olla aseistettu. Koneessa ON räjähdystoiminen pelastautumisjärjestelmä sekä ulkoisen kuorman pakkopudotusjärjestelmä. Polttoainemäärä 6000-8500 l lentopetrolia. Aseistus Tykki Ohjukset Toimenpiteitä Kuomun avaus Heittoistuimen varmistus Ohjaajan tai ohjaajien irrottaminen

Kuljetuskone C295M Metalli ja komposiittirakenteinen Tyhjäpaino 15 200kg Suurin lentopaino 23 200kg Hyötykuorma 8 000 kg (sisältää polttoaineen) Siipien kärkiväli 25,9 pituus 24,5 korkeus 8,7 Max henkilömäärä 4 + 60 Max polttoainemäärä n.7600 litraa Omasuojajärjestelmä (silppu/soihtu)

Learjet 35A/S Konetyyppi: Learjet 35A/S Alkuperämaa: Yhdysvallat Tyyppi: Kahdeksanpaikkainen liikesuihkukone Voimalaite: Kaksi 1588 kp Garrett Airesearch TFE 731-2-2B puhallinturpiinimoottoria Suurin matkanopeus 840 km/h, suurin nopeus korkealla 0,78 Machia Pisin lentomatka korkealla 3 000 km 30 minuutin reservillä Lakikorkeus 12 500 m Tyhjäpaino: 5 000 kg Suurin lentopaino: 8 300 kg Kärkiväli: 12,04 m Miehistö: 2 + 6 henkilöä

PC-12 NG Moottori: Pratt & Whitney Canada Teho: 1200hv Paineistettu ohjaamo/ matkustamo Henkilöluku max 10 Max polttoainemäärä:1500 Litraa (kerosiini, siivissä) Kone pääosiltaan alumiinia, myös joitakin komposiittiosia.

Lentoetsintä

Onnettomuuspaikan havaitseminen

Onnettomuuspaikan havaitseminen

Maastoetsintä

Havaintojen kuvaaminen

Koko alue eristetään riittävältä etäisyydeltä merkintänauhoin

Eristämisen periaatteet palo- ja räjähdysvaara singonneet osat ulkopuoliset henkilöt sisempi ja ulompi eritys erilliset eristykset (vartiointi esim. sotilaspoliisi) talviolosuhteissa peittäminen

Lisäksi eristetään alueen sisällä olevat vaaralliset kohteet

Tutkinnan turvaaminen ILMAVE:n ohjeistus ihmishenkien pelastaminen PRI 1.! aineellisten vahinkojen rajoittaminen tutkinta-aineiston suojaaminen olosuhteiden muuttuminen eivät saa vaikuttaa pelastustyöhön kokoaminen aloitetaan tilanteen mukaan

Turvaamisen periaatteet siirrot ja raivaukset pystyttävä kertomaan lautakunnalle miehistön ensimmäiset lausumat ja kommentit tärkeitä uhrien sijainti, vöiden kiinnitys, raajojen asennot tulipalon alkamisaika, -paikka, savun ja liekkien väri menehtyneet paikalleen, ellei siirto välttämätön vesi- ja vaahtosuihkujen käyttö järkevästi!

Kuvaaminen ja videointi jo lähestyttäessä kuvattava olosuhteiden muuttumisen vaara iskeytymäjäljet (erityisesti lumessa) pois siirrettävät (uhrit & materiaali) koneen asennon ja muodon muuttuminen Jäätyneet rungon / siipien osat!!!! vuodot ja tulipalojäljet mittarien asento

Näytteet jos maahan vuotavaa nestettä, aina näyte PV:n pelastushenkilöstö ottaa 1 l (polttoaine 4 l) tai niin paljon kuin tulee jos ei vuoda, pelastushenkilöstö ei ota näytteitä asiantuntemus ja järki mukaan puhtaus, pystyasento ja suojaaminen (aurinko) dokumentointi näytteenottokohde, pvm, klo, ottaja

Jälkihoito ympäristövahinkojen torjuminen henkilöstön jälkihoito debriefing pelastushenkilöstö silminnäkijät omaiset

Tutkinta Paikallinen poliisi antaa virka-apua tutkinnan käynnistämisvaiheessa ja osallistuu onnettomuuspaikan tutkintaan.

Vastuun siirtyminen pelastusviranomaisilta Pelastusjohtajalta selvitys tilanteesta ja suoritetuista toimenpiteistä: alkuhavainnot (jäätäminen, valokuvaus) tulipalot ja niiden sammutus pelastetut ja siirretyt henkilöt näytteet alueen laajuus, eristäminen ja vartiointi koneen varustus ja vaarallisten kohteiden sijainti tiedot mahdollisista silminnäkijöistä

selvitys tilanteesta ja suoritetuista toimenpiteistä:

Välittömät havainnot: Jäätäminen

Lentokuvaus

Alueen yleiskuvaus

Hallintalaitteiden ja näyttöjen asennot

Yhteystiedot Ilmavoimien Esikunta Operatiivinen osasto Turvallisuus PL30 41161 Tikkakoski Pelpääll Risto Salopuro 0299 291 346 Ilmasotakoulu Esikunta PL 7 41161 Tikkakoski Ylil Marko Salo 0299 250 304