3 13 KN-45-02-240-FI-C ISBN 92-894-4031-7 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO L-2985 Luxembourg 9 789289 440318
Esite fi 2002 Rakennepolitiikat ja Euroopan alueet
Euroopan komissio kiittää kaikkia julkisia (kansallisia, alueellisia ja paikallisia) elimiä, yhdistyksiä ja yksityistä sektoria, jotka ovat osallistuneet tähän julkaisuun tarvittujen tietojen keräämiseen. Valokuvat (sivut): Mike St Maur Sheil (1, 2 3, 4, 8, 11, 13, 15, 17, 18, 21, 26, 31, 39, 40, 43), LODIS (6, 11), Université de Valenciennes (7), Euregio Egrensis (12) Salzburg AG (14), Finnish Rail Administration (16), Région autonome du Val d Aoste (19), Vienna-Györ Cooperation (20), Fachhochschule Münster (22), Gilbert Heymes (23), Per Pettersson (24), Institución Ferial de Zafra (25), Sächsisches Staatsministerium für Wirtschaft und Arbeit (27), Association Espoir (28), Öresund Komiteen (29), Provincie Oost-Vlaanderen (30), Regione Autonoma Friuli Venezia Giulia (33), David Suwala (34), Vision Planet (35, 45), Provincie Limburg (36), CBPHC (37), SNCB (38), Camara Navarra (39), CCI Auvergne (42), Chris Heymans (41, 44). Kansi: Guadianan silta yhdistää Espanjan ja Portugalin. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on löydettävissä Internetissä Europa-palvelimen (http://europa.eu.int) ja Inforegio-sivuston kautta: http://europa.eu.int/comm/regional_policy/index_en.htm. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2002 ISBN 92-894-4031-7 Euroopan yhteisöt, 2002. Kopiointi on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Suunnittelu ja toteutus: AEIDL Toimittajat: Pierre Ergo, Jean-Luc Janot, Eamon O Hara Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE
Sisällys Michel Barnier n alkusanat 5 Rajatylittävä ja valtioiden välinen yhteistyö 6 Välineitä yhä tiiviimpään alueelliseen yhdentymiseen unionissa ja sen ulkopuolella 7 Ulkorajojen erityiset haasteet 11 Liikenne ja televiestintä 14 Rajaton ympäristö 18 Taloudellinen yhteistyö 22 Koulutus ja työllisyys 26 Kulttuuri, matkailu ja tiedottaminen 30 Yhteinen hallinto 34 Valtioiden välinen yhteistyö 38 Pieni rajatylittävän sekä alueiden ja valtioiden välisen yhteistyön sanasto 47
4
5 Alkusanat Raja-alueet ovat aikojen kuluessa kantaneet Euroopan historian leimaa: ne ovat perinteisesti olleet eristyksissä pääkaupungeista ja ne ovat siten kuvastaneet vanhan mantereen jakoja ollessaan Eurooppaa repineiden aluekiistojen keskuksina. Euroopan rakentaminen on osaltaan muuttanut niiden asemaa. Taloudellisten rajojen poistuminen Euroopan unionista ja vapaan liikkuvuuden toteutuminen ovat antaneet raja-alueille uusia, kansalliset rajat ylittäviä yhteistyömahdollisuuksia. Eurooppalaisessa aluepolitiikassa pyritäänkin nimenomaan vähentämään rajojen vaikutuksia, ja erityinen Interregyhteisöaloite on perustettu edistämään kansallisten rajojen molemmin puolin sijaitsevien alueiden välistä yhteistyötä. Olen edustanut kaksikymmentäkuusi vuotta poliittisissa tehtävissä Savoijin lääniä, joka sijaitsee Italian rajalla Piemonten ja Valle d Aostan alueiden naapurina. Tunnen siis erityisen hyvin eri maihin kuuluvien naapurialueiden välisten yhteistyötoimien merkityksen. Kulttuuri- ja kielieroista sekä hallinto- ja oikeusjärjestelmien erilaisuudesta huolimatta olemme onnistuneet toteuttamaan Euroopan yhteisön tuella yhteisiä hankkeita, joista on ollut paljon hyötyä Ranskan ja Italian välisen rajan kummallakin puolella asuville ihmisille. Euroopan unionin laajentuessa eräiden nykyisten jäsenvaltioiden raja-alueilla sekä niiden ehdokasvaltioissa sijaitsevilla naapurialueilla on vastassaan uusi haaste. Tämä perinpohjainen geopoliittinen muutos Euroopassa edellyttää tehokasta valmistelua. Tästä syystä rajatylittävä yhteistyö ehdokasvaltioiden kanssa on aloitettu jo ennen niiden liittymistä. Ehdokasvaltioille tarkoitettu erityinen taloudellinen tuki on otettu käyttöön luomalla Phare-ohjelmaan rajatylittävää yhteistyötä koskeva ohjelmalohko. Viime aikoina näitä toimia on vahvistettu antamalla niille lisävaroja ja kohdistamalla niihin erityistä huomiota Günter Verheugenin ja minun itseni aloitteesta komissiossa vuonna 2001 hyväksytyn rajatylittävää toimintaa koskevan erityisohjelman puitteissa, jolla pyritään edistämään yhdentymistä ja hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti laajentumisen tuomat edut. Uusien rajojen huomioon ottaminen ja eurooppalaisten alueiden välisen tuloksellisen yhteistyön jatkaminen ovat keskeisiä aiheita laajassa keskustelussa, jonka aloitin vuonna 2001 koheesiopolitiikan tulevaisuudesta Euroopassa. Keskustelun yhteydessä on voitava myös osoittaa tämän yhteistyön hyödyllisyys Interregin yli kymmenvuotisen olemassaolon jälkeen. Tässä esitteessä esitellyt hankkeet ovat todistus sen hyödyllisyydestä ja kaikkien eurooppalaisten alueiden halusta vaihtaa parhaita käytäntöjä, oppia tuntemaan toisensa paremmin, sekä työskennellä ja hallinnoida hankkeita yhdessä. Alueet ovat näin antaneet Euroopan unionille erinomaista lisäarvoa. Tähän esitteeseen on valittu kaikkien kokemusten joukosta ne hankkeet, jotka ovat kaikkein onnistuneimpia, uudistusmielisimpiä ja innostavimpia. Michel Barnier aluepolitiikasta ja toimielinten uudistuksesta vastaava Euroopan komission jäsen
6 Rajatylittävä ja valtioiden välinen yhteistyö Unionin sisärajoilla eli viidentoista jäsenvaltion kansallisilla rajoilla sijaitsevat alueet muodostavat heterogeenisen ryhmän, joka edustaa 27:ää prosenttia unionin pinta-alasta ja 18:aa prosenttia väestöstä. Ryhmässä on eurooppalaisen aluepolitiikan ensisijaisia kohdealueita (joita kutsutaan rakennerahastojen tavoitteen 1 alueiksi ( 1 )), kuten Ruotsin ja Suomen pohjoisosien harvaanasutut alueet tai Portugalin ja Espanjan välisen rajan eteläosan maaseutualueet. Ryhmään kuuluu myös perinteisiä teollisuudenaloja edustavia kaupungistuneita keskuksia Benelux-maiden välisillä rajoilla ja Benelux-maiden ja Saksan rajoilla. Nyt unionin rajojen ulkopuolella sijaitsevat alueet kuuluvat pian yhteismarkkina-alueeseen. Niissä on merkittäviä kehityseroja verrattuna viidentoista jäsenvaltion alueisiin. Samanaikaisesti uudet laajentuneen unionin rajojen ulkopuolella sijaitsevat alueet, jotka ovat vieläkin heikommassa asemassa, tulevat unionin raja-alueiksi (suunnitteilla olevassa laajentumisessa syntyy 15 uutta ulkorajaa ja yhdeksän uutta sisärajaa). Unionin ulkorajoilla sijaitsevat alueet ovat suurimmaksi osin heikoimmassa asemassa olevia alueita, joista useimmat saavat tukea rakennerahastojen tavoite 1 -ohjelmasta. Esimerkiksi työttömyysaste Saksassa on eräillä Puolan naapurialueilla kaksi kertaa unionin keskiarvoa korkeampi. Poikkeuksia kuitenkin on: Slovenian rajalla sijaitsevien italialaisten alueiden työttömyysaste on puolestaan kaksi kertaa alhaisempi. Rajaseutualueilla on toisaalta myös erityisiä vaikeuksia, jotka johtuvat niiden syrjäisestä sijainnista, pienestä asukastiheydestä (raja-alueilla asuu keskimäärin 75 asukasta/km 2, kun muualla unionissa asukkaita on 145/km 2 ), luonnonhaitoista (vuoristo- tai rannikkoalueet) sekä rajallisesta liikenneinfrastruktuurista. Näiden vaikeuksien lisäksi voidaan mainita rajatylittävien ekosysteemien yhdenmukaisen hoidon puuttuminen vesi ja ilmahan eivät välitä kartalle piirretyistä rajoista. Nykyisessä euron ja yhteismarkkinoiden unionissa mikään alue ei voi suunnitella kehitystään pelkästään kansallisessa yhteydessä. Alueiden on tulevaisuutensa takaamiseksi otettava huomioon sekä naapurialueet että myös kaukaisemmat alueet ja tehtävä yhteistyötä rajatylittävällä, valtioiden välisellä ja alueiden välisellä tasolla. Liikennepolitiikalla, ympäristön ja luonnonvarojen hoidolla sekä yleishyödyllisten palvelujen ja teknologian saatavuudella on rajojen yli ulottuvia seurauksia ja huomattavia vaikutuksia alueelliseen kehitykseen. (1) Rakennerahastot ja ensisijaiset tavoitteet: katso sanasto. (2) Katso sanasto.
Rajatylittävä ja valtioiden välinen yhteistyö 7 Välineitä yhä tiiviimpään alueelliseen yhdentymiseen unionissa ja sen ulkopuolella Rajatylittävät hankkeet: yhteisen hallinnoinnin haaste on vaikea prosessi, joka vain harvoin sujuu luonnostaan. Asianomaiset viranomaiset ja rakenteet eri vastuu- ja toimivaltatasoilla eivät ole tottuneet tekemään yhteistyötä keskenään. Silloinkin, kun menneisyyden perintönä saadut molemminpuoliset ennakkoluulot ovat haihtuneet, suuria esteitä on vielä ylitettävänä. Ne johtuvat poliittisten instituutioiden, hallintojärjestelmien ja menettelyjen, oikeudellisten rakenteiden, lainsäädännön sekä teknisten ja ympäristöön liittyvien standardien erilaisuudesta sekä tietenkin vielä kieli- ja kulttuurieroista sekä fyysisistä esteistä, kuten vuoristoista, joista tai merestä. Euroopan yhteisö alkoi 1970-luvulla antaa rahoitustukea alueiden väliselle rajatylittävälle yhteistyölle Reinin varrella Benelux-valtioissa, Ranskassa ja Saksassa. Tuki kehittyi vähitellen Euroopan valtioiden välisten suhteiden lujittumisen ja unionin laajentumisten myötä. Interreg-yhteisöaloite käynnistettiin vuonna 1990. Sen erityispiirteenä oli, että yhteisön tukia ei välttämättä tarvinnut myöntää erikseen valtioille tai alueille, vaan ne voitiin osoittaa erityisille rajatylittäville rakenteille, kuten Euroregioille tai Euregioille (jotka ovat hyvin pitkälle kehittyneitä Belgian, Alankomaiden, Luxemburgin ja Ranskan välillä). Yksi rajatylittävän yhteistyön tärkeimmistä puolista on sen tulosten aikaansaama vipuvaikutus, sen liikkeelle saama energia ja kokemukset, joita sen ansiosta on voitu kerätä. Interregin toteuttamisen kymmenvuotisen taipaleen jälkeen voidaan todeta, että yhteistyön onnistuminen kokonaisuudessaan on ilmeistä. Vaikeuksia on kuitenkin edelleen yhteisten strategioiden ja käytännön koordinoinnin määrittelyssä, etenkin oikeudellisten ja taloudellisten näkökohtien osalta. Tärkeimpänä haasteena onkin nyt luoda todelliset yhteiset ja yhdennetyt yhteistyörakenteet, joiden avulla voidaan hallinnoida yhteisesti suunniteltuja ja toteutettavia ohjelmia. Eurooppalaisia välineitä rajatylittävää yhteistyötä varten Unioni on asettanut rajaseutualueiden käyttöön erilaisia välineitä, joiden avulla taataan niiden kilpailukyky ja autetaan rajatylittävän yhteistyön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Heikoimmassa asemassa olevien alueiden kohdalla aluepolitiikan päätavoitteissa, joihin pyritään rakennerahastojen taloudellisen tuen avulla, otetaan huomioon rajaseutualueiden erityinen maantieteellinen sijainti. Interreg-yhteisöaloitteella pyritään erityisesti lieventämään rajojen vaikutusta sekä edistämään valtioiden Tuotesuunnittelua etätyönä: Transtech on muodostanut innovatiivisten yritysten verkoston, jossa on mukana yrityksiä Saksasta, Kreikasta, Ranskasta ja Portugalista.
8 Rajatylittävä ja valtioiden välinen yhteistyö Eurooppalainen aluesuunnittelu: politiikkojen yhteensovittaminen Jäsenvaltiot hyväksyivät toukokuussa 1999 Euroopan aluekehityssuunnitelman (ESDP) ( 1 ), jonka tarkoituksena on antaa eri kansallisille ja alueellisille viranomaisille eurooppalainen väline aluesuunnittelun ja aluekehitykseen liittyvien suuntaviivojen pohtimiseksi. Aluesuunnittelu ei kuulu suoraan unionin toimivaltaan, mutta se on yhä tärkeämpi tekijä Euroopan yhdentymisessä. Aluekehityssuunnitelmassa ei anneta jäsenvaltioille sitovia poliittisia suuntaviivoja, mutta sillä voidaan edistää samaan alueeseen kohdistuvien alakohtaisten politiikkojen yhteensovittamista. Sillä voidaan myös parantaa tiettyjen alueellisen ja kansallisen tason ylittävien alueiden maantieteellisen jatkuvuuden tai taloudellisten, ympäristöön liittyvien, yhteiskunnallisten ja kulttuuriin liittyvien samankaltaisuuksien huomioimista. (1) Katso sanasto. rajatylittävien alueiden yhtenäistä kehitystä ja sopusointuisampaa eurooppalaista aluesuunnittelua. Se on yksi alueiden välisen yhteistyön tärkeimmistä välineistä. Interreg-aloitteen toiminta-ala ja sen määrärahojen osuus on kasvanut vähitellen. Interreg III -ohjelmalle (kaudeksi 2000 2006) myönnettiin 5 180 miljardin euron määräraha (vuoden 2002 hintoina). Tukitoimet eivät sisällä pelkästään taloudellista tukea, vaan niissä tarjotaan myös metodologista tukea, jonka avulla eurooppalaisten periaatteiden, kuten yhtäläisten mahdollisuuksien, kestävän kehityksen tai innovaation kanssa sopusoinnussa olevia hankkeita voidaan kehittää ja toteuttaa. Ne edistävät lisäksi (taloudellisten, institutionaalisten, teknisten ja inhimillisten) voimavarojen optimaalista käyttöä sekä monenlaisten kumppanien tehokasta osallistumista. Boulogne-sur-Mer kuuluu linnoitettujen kaupunkien verkostoon. kaksi yhteisöaloitteen ohjelmalohkoa koskevat kaikkia rajaseutualueita sekä muita alueita. Ne voivat täydentää rajatylittäviä ohjelmia kahdella erityisalalla: valtioiden välinen yhteistyö (ohjelmalohko B, noin 27 prosenttia määrärahoista) ja alueiden välinen yhteistyö (ohjelmalohko C, 6 prosenttia määrärahoista). Interreg III B -ohjelmaan kuuluvat nykyisin kaikki valtioiden väliset yhteistyötoimet, joiden toteuttamiseen osallistuvat kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä muut yhteiskunnalliset ja taloudelliset toimijat. Tavoitteena on edistää alueiden yhtenäistä kehitystä laajoissa eurooppalaisissa alueryhmissä myös viidentoista jäsenvaltion unionin ulkopuolella sekä jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden tai muiden naapurimaiden välillä, ja edistää näin unionin kestävää, tasapainoista ja harmonista kehitystä. Erityishuomiota kiinnitetään kaikkein syrjäisimpiin alueisiin ja saariin. Rajatylittävän yhteistyön tukeminen: Interreg III A Rajaseutualueiden välinen yhteistyö Interreg III:n ohjelmalohko A on edelleen aloitteen tärkein osa unionille ja tuleville jäsenvaltioille välttämättömän yhdentymistä edistävän roolinsa ansiosta. Sen puitteissa toteutetaan yhteisiä strategioita, joiden avulla voidaan kehittää valtioiden rajatylittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia alueita tai piirejä. Ohjelman kohdealueet sijaitsevat unionin sisäisillä ja ulkoisilla maarajoilla sekä tietyillä rannikkovyöhykkeillä. Toimia voidaan rahoittaa myös tietyillä muilla kuin rajaseutualueilla, jotka kuitenkin ovat rajaseutualueiden naapurialueita. Pääsääntöisesti kahden valtion välistä rajaa kohden laaditaan yksi ainoa ohjelma. Interreg III A tukee kaudella 2000 2006 53:a ohjelmaa, joista 14 toteutetaan ehdokasmaiden rajoilla. Muita yhteistyötasoja: Interreg III B ja C on unionin kannalta tärkein haaste, ja siihen varataan suurin osa Interregin talousarviosta (noin 67 prosenttia määrärahoista), mutta myös muut Interreg III B -ohjelmasta annetaan tukea koko unionin alueelle, ja myös naapurimaiden alueet voivat osallistua siihen. Jokaista rajattua 13 alueryhmää kohti on laadittu yksi ohjelma: Välimeren alueen läntiset osat Lounais-Eurooppa Alppien alue Luoteis-Eurooppa Atlantin alue Pohjanmeren alue Itämeren alue Pohjoinen reuna-alue CADSES (Euroopan keskiosat, Adrianmeren alue, Tonava ja Kaakkois-Eurooppa) Archimed (Kreikka, Sisilia, Calabria, Apulia ja Basilicata) Azorit, Kanariansaaret, Madeira Karibian alue (Guadeloupe, Guyana, Martinique) Intian valtameren alue (Réunion). Näin kaikilla Euroopan alueilla, myös rajaseutualueilla, on oma paikkansa ohjelmassa.
Rajatylittävä ja valtioiden välinen yhteistyö 9 53 Interreg III A -ohjelmaa 2000 2006 1. FIN/RU Karelia 2. FIN/EE Suomi-Finland/Eesti 3. FIN/S Kvarken-Mittskandia 4. FIN/S Skärgården 5. FIN/RU South-East Finland / Russia 6. S/NO Sverige/Norge 7. FIN/S/NO/RU Nord 8. DK/S Öresund 9. DK/D Fyn/KERN 10. DK/D Storstrøm / Ostholstein und Hansestadt Lübeck 11. DK/D Sønderjylland/Shleswig 12. IRL/UK Ireland/Northern Ireland 13. IRL/UK Ireland/Wales 14. D/NL Ems-Dollart Region 15. D/NL EUREGIO / Euregio Rhein-Waal/ Euregio Rhein-Maas-Nord 16. B/NL Grensregio Vlaanderen-Nederland 17. B/D/NL Euregio Maas-Rhein 18. B/F/L Wallonie/Lorraine/ Luxembourg 19. B/D/L Deutschland/Luxembourg / Deutschsprachige Gemeinschaft Belgiens 20. B/F France/Wallonie/Vlaanderen 21. F/UK Kent Sussex/Nord Pas-de-Calais Picardie 22. D/F PAMINA 23. D/F/CH Oberrhein-Mitte-Süd 24. D/F Saar/Lor/Westpfalz 25. D/PL Mecklenburg-Vorpommern/Polska 26. D/PL Brandenburg/Polska 27. D/PL Sachsen/Polska 28. D/CZ Sachsen / Ceska Republika 29. D/CZ Bayern / Ceska Republika 30. D/A Bayern/Österreich 31. D/A/CH Alpenrhein-Bodensee-Hochrhein 32. A/CZ Österreich / Ceska Republika 33. A/SK Österreich / Slovenska Republika 34. A/HU Österreich/Magyarorszag 35. A/SI Österreich/Slovenija 36. I/A Italia/Österreich 37. I/SI Italia/Slovenija 38. I/CH Italia/Switzerland 39. F/I (Alpes) ALCOTRA 40. F/CH France/Suisse 41. F/I Italia/France (saaret) 42. E/F España/France 43. E/P España/Portugal 44. E/MA España/Maroc 45. UK/MA Gibraltar/Maroc 46. Italia/Balkans 47. I/AL Italia/Albania 48. EL/I Ellada/Italia 49. EL/AL Ellada/Albania 50. EL/MK Ellada/PJRM 51. EL/BG Ellada/Balgarija 52. EL/CY Ellada/Kypros 53. EL/TR Ellada/Türkiye EuroGéographics Association for the administrative boundaries
10 Rajatylittävä ja valtioiden välinen yhteistyö 13 Interreg III B -ohjelmaa (2000 2006)
Rajatylittävä ja valtioiden välinen yhteistyö 11 Interreg III C -ohjelmasta tuetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä koko Euroopassa ilman, että alueiden on välttämättä sijaittava vierekkäin. Ohjelmalohkon avulla parannetaan politiikkojen ja aluekehityksen välineiden tehokkuutta laajan tietojenvaihdon, kokemusten jakamisen ja alueiden välisten yhteistyörakenteiden luomisen kautta. Kaikkien unionin alueiden toimijat voivat saada tukea tästä ohjelmasta. Toimet toteutetaan neljässä ohjelmassa: Pohjoinen, Itä, Länsi ja Etelä. Ehdokasmaiden alueet ja muut kolmansien maiden alueet voivat myöskin osallistua ohjelmiin. Muut yhteisöaloitteet ja innovatiivisiin toimiin liittyvät alueelliset ohjelmat Interreg III -ohjelman lisäksi rajaseutualueilla toteutetaan myös muita erityisohjelmia: Urban, Leader+ ja Equal. Innovatiivisiin toimiin liittyvien alueellisten ohjelmien puitteissa kokeillaan uusimpia ideoita (katso sanasto). Ulkorajojen erityiset haasteet Kaikkien jäsenyyttä hakeneiden Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) maiden alueiden tulotaso asukasta kohti (bruttokansantuote, BKT) ja tuottavuus ovat selvästi alhaisempia kuin useimmilla nykyisen unionin alueilla, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Nykyisen unionin rajoilla sijaitsevilla alueilla keskimääräinen kehitysvauhti on alle puolet unionin jäsenvaltioissa sijaitsevien naapurialueiden kasvuvauhdista. Lisäksi alueiden perusinfrastruktuureissa (liikenne, energia, jätevesien käsittely ja jätehuolto) on vakavia puutteita. «Vihreä juna» edistää matkailua Sardiniassa. Chesterin historiallista keskustaa kunnostetaan eurooppalaisen Lodis-hankkeen puitteissa.
12 Rajatylittävä ja valtioiden välinen yhteistyö Yhteisön toimintasuunnitelma ehdokasmaita reunustavien unionin alueiden hyväksi Sybillenbad: Euregio Egrensis -hankkeen avulla on nykyaikaistettu neljä terveyskylpylää Baijerissa ja Böömissä. Keski- ja Itä-Euroopan maiden tukeminen KIE-maat saavat jo nyt tukea kolmesta tärkeästä kehitysapuvälineestä liittymiseensä saakka (liittymistä edeltävä tuki). Tärkein niistä on Phare, joka perustettiin vuonna 1990 tukemaan maita niiden taloudellisessa ja poliittisessa siirtymävaiheessa. Nykyisin Phare-ohjelma keskittyy instituutioiden kehittämiseen, investointien tukemiseen sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon. Vuodesta 2000 lähtien erityisellä liittymistä valmistelevalla rakennepolitiikan välineellä (ISPA) osallistutaan suurten ympäristö- ja liikenneinfrastruktuurien rahoittamiseen, ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma (Sapard) toimii puolestaan nimenomaan maaseutualueilla. Phare CBC (Cross-Border Cooperation) -ohjelma on Interregin vastine rahoituksen osalta ehdokasmaiden rajatylittävissä yhteistyöhankkeissa. Rajatylittävien ohjelmien toteuttaminen unionin alueiden ja niiden ehdokasmaissa sijaitsevien naapurialueiden välillä (ja myös ehdokasmaiden alueiden välillä) on uusi kokemus, jossa tapahtuu vuosi vuodelta todellista edistymistä. KIEmaille ja niiden unionin rajalla sijaitseville alueille annettava tuki tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden tutustua yhteisön ohjelmointimenetelmiin ja -sääntöihin sekä valmistautua hallinnoimaan tulevia rajatylittäviä ohjelmia ja aluekehitysohjelmia liittymisen jälkeen. Unionin alueet, jotka sijaitsevat ehdokasmaiden rajoilla Yhteydet laajentuneen unionin uusien alueiden kanssa tiivistyvät ennen kaikkea ehdokasmaihin rajoittuvilla nykyisen unionin alueilla, jotka sijaitsevat Saksassa, Itävallassa, Suomessa, Kreikassa ja Italiassa. Euroopan komissio esittelikin heinäkuussa 2001 nykyisiä ohjelmia täydentävän toimintasuunnitelman (katso kehys). Euroopan komissio ehdotti tiedonannossaan laajentumisen vaikutuksesta ehdokasmaita reunustaville alueille näillä alueilla toteutettavien erityistoimien koordinointia sekä parempaa tiedottamista laajentumisen tavoitteista ja eduista alueilla. Rajaseutualueiden harmoniseen kehitykseen tähtäävälle toimintasuunnitelmalle on varattu yhteensä 245 miljoonaa euroa, joista 50 miljoonaa on osoitettu erityisesti ehdokasmaiden rajaseutualueille. Ehdotetut toimet voidaan jakaa neljään ryhmään: 150 miljoonaa euroa kohdennetaan uusien yhteyksien luomiseen Euroopan laajuisten verkkojen puitteissa. 15 miljoonan euron lisärahoitustuki osoitetaan rajojen molemmilla puolilla sijaitsevien alueiden pk-yritysten toteuttamaan kokemusten vaihtoon ja opastushankkeisiin. Eurooppalaisen nuoriso-ohjelman talousarviota lisätään 10 miljoonalla eurolla, jotka käytetään näillä alueilla toteutettaviin hankkeisiin. Käytettävissä olevia varoja kohdennetaan uudelleen. Jäsenvaltioille annetaan erityinen mahdollisuus antaa lisää tukea kaudella 2003 2006 rajaseutualueille niiden valmistelemiseksi laajentumista varten. Lisäksi 20 miljoonan euron osuus verkottumistoimenpiteisiin varatuista Interregmäärärahoista osoitetaan näiden alueiden yhteistyöhankkeisiin. Yhteisön eri politiikat koordinoidaan paremmin rajaseutualueiden erityistarpeiden huomioimiseksi: Phare CBC-ohjelman ja Interreg-ohjelman koordinointia parannetaan ja jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus myöntää kohdennettuja valtiontukia näille alueille komission suostumuksella ja alaa koskevia sääntöjä noudattaen. Näiden tukien lisäksi Euroopan investointipankki antaa lisälainoja kannustaakseen ympäristön ja liikenteen infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen ehdokasmaiden rajaseutualueilla. Tähän tarkoitukseen myönnetään Phareohjelmasta 50 miljoonaa euroa.
Rajatylittävä ja valtioiden välinen yhteistyö 13 Yhteistyö muiden kolmansien maiden kanssa Niillä unionin alueilla, jotka sijaitsevat muiden kolmansien maiden rajaseuduilla (Albania, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Jugoslavia, Kroatia, Marokko ja Venäjä), rajatylittävän yhteistyön haasteet ovat hyvin erilaiset: ensinnäkään kyse ei ole ehdokasmaista, ja lisäksi kyseisten alueiden kehityserot ovat paljon suurempia kuin KIE-maissa. Toisaalta unionin ja sen naapurimaiden, joihin kuuluvat myös Välimeren alueen maat, suhteiden lujittaminen on poliittisesti yhä tärkeämpää. Tähän yhteistyöhön liittyvät rahoitusvälineet ovat etenkin teknisen avun ohjelma uusien itsenäisten valtioiden hyväksi (Tacis), Välimeren alueen kehittämissopimus (MEDA), jonka avulla tuetaan Välimeren alueen kolmansien maiden talous- ja yhteiskuntarakenteiden uudistusta, sekä entisille Jugoslavian maille annettava yhteisön tuki jälleenrakennusta, kehittämistä ja vakauttamista varten (Cards). Tämän esitteen 32 esimerkkiä rajatylittävästä yhteistyöstä (joista 24 on rajatylittävää yhteistyöhanketta ja 8 valtioiden välistä yhteistyöhanketta) antavat konkreettisen käsityksen ohjelmien monipuolisuudesta sekä niiden liikkeelle paneman energian ja inhimillisten voimavarojen määrästä. Patojen rakentaminen Nestosjoelle energian tuotantoa ja kastelua varten on tapahtunut Kreikan ja Bulgarian välisen Interreg-yhteistyön avulla.
14 Liikenne ja televiestintä Liikenne ja televiestintä Euregio-lippu Euregio Salzburg Berchtesgadener Land Traunstein, joka perustettiin vuonna 1995 (samana vuonna, jona Itävalta liittyi Euroopan unioniin), omaa kaikki houkuttelevan ja dynaamisen valtioiden rajat ylittävän alueen valtit. Idea rajan molemmin puolin olevien liikenneverkkojen yhdistämisestä alkoi itää nopeasti. Hanke oli suurimittainen, sillä kyseessä oli kaksi täysin erilaista liikennejärjestelmää, joita hallinnoi Itävallan puolella Salzburger Verkehrsverbund ja Saksan puolella Regionalverkehr Oberbayern Betrieb Berchtesgaden. Alueiden välinen sopimus johti rajatylittävän liikenneyhdistyksen perustamiseen vuonna 1997, ilman että tarvittiin kansallisen tason sopimusta. Nykyisin mistä tahansa myyntipisteestä ostetulla lipulla voi kulkea kaikkialla Euregiossa vaihtamalla linja-autoa niin monta kertaa kuin haluaa ja ylittämällä raja ilman minkäänlaisia rajoituksia. Aloitteen seurauksena julkisen liikenteen käyttäjien määrä on kasvanut, Euregion maantieteelliset ja matkailuun liittyvät näkökohdat ovat korostuneet ja yhteistyösuhteet lujittuneet. Tulokseen pääsemiseksi oli asennettava yhteisiä lippuautomaatteja kaikkiin Euregion linja-autoihin ja lipunmyyntipisteisiin, matkareittejä ja jatkoyhteyksiä oli sovitettava yhteen tuhansia teitä kattavassa verkostossa, oli luotava yhtenäinen hintavyöhykejärjestelmä ja yhdenmukaistettava erilaisia oikeudellisia, rahoitukseen ja verotukseen liittyviä määräyksiä. Muutamia infrastruktuureihin liittyviä ongelmia lukuun ottamatta tämä onnistui suuremmitta vaikeuksitta: kumppaneina toimivat liikenneyhtiöt löysivät helposti sovun esimerkiksi hintojen kohdalla. Järjestelmään kuuluivat aluksi itävaltalaisen Salzburgin osavaltion (sekä osan Ylä- Itävallan osavaltiota) linja-autot ja junat sekä saksalaisen Berchtesgadenin alueen linja-autot. Myöhemmin sitä laajennettiin Traunsteinin Landkreisiin (piirikunta), jolloin mukaan tulivat myös saksalaiset rautatiet. Salzburgin osavaltion kansallispuistoon johtava valtioiden rajan ylittävä linja-autoyhteys otettiin käyttöön vierailijoita varten, ja nuorille luotiin yöllisiä linja-autoyhteyksiä edullisen liikennepalvelun tarjoamiseksi diskoihin ja kulttuuritapahtumiin. EuRegio Salzburg Berchtesgadener Land Traunstein Sägewerkstr. 3 D-83395 Freilassing P. (49-8654) 49 71 81 F. (49-8654) 49 71 89 Sähköpostiosoite: rubach.euregio@tzf.de Verkkosivut: www.euregio.sbg.at Ohjelma: Interreg II A Saksa/Itävalta Hanke: Julkinen liikenne Salzburg/Berchtesgadener Land Kokonaiskustannukset: 630 000 euroa Euroopan unionin osuus: 315 000 euroa
Liikenne ja televiestintä 15 Junalla rajan yli: yhteistyötä kiskoilla Joitakin vuosia sitten ajatus Belfastin ja Dublinin välisestä junamatkasta synnytti alistuneita huokauksia, sillä yhteys oli epämukava ja palvelu vajavaista. Nykyisin reitti on nopeampi ja matka turvallinen ja miellyttävä uudenaikaisissa ja siisteissä vaunuissa, minkä myös yhä kasvava käyttäjäjoukko on todennut. Kaksi rautatieyhtiötä (Irlannin tasavallan Iarnrod Eireann ja Northern Ireland Railways), jotka halusivat parantaa ja yhdenmukaistaa kahden pääkaupungin välistä yhteyttä, aloittivat vuonna 1998 yhteisen tutkimuksen laatiakseen investointisuunnitelman. Hankkeen toteuttaminen tuli mahdolliseksi vasta 1990-luvun alussa Euroopan yhteisön Euroopan laajuisiin verkkoihin kuuluvien liikenneinfrastruktuurien kehittämiseen tarkoitetun rahoitustuen myöntämisen ansiosta. Hanke edellytti ratojen korjaamista 182 kilometrin matkalta sekä muun muassa kiskojen nykyaikaistamista (jotka nyt on hitsattu yhteen yhtäjaksoisesti), tehokkaiden tietokoneistettujen merkinantojärjestelmien asentamista, 50 sillan, tasoristeyksen ja asemilla sijaitsevan risteyksen korvaamista ja Droghedan ja Dundalkin asemien remontoimista. Linjalla liikennöivät nyt uudet täysin automaattiset ja ilmastoidut vaunut. Junien nopeus tietyillä osuuksilla on jopa 150 km/h ja matka kestää nyt varttitunnin vähemmän kuin aiemmin eli tunnin ja 50 minuuttia, jos juna pysähtyy kerran, ja noin 2 tuntia, jos se pysähtyy kaikilla asemilla. Kahdesta uudesta tehokkaammasta vetovaunusta huolimatta huippunopeutta ei voida ylläpitää koko matkaa maantieteellisten esteiden, kuten kaivantojen, maasiltojen ja jyrkkien kaarteiden, sekä Droghedaan sekä Lisburnin ja valtioiden rajan välille asetettujen nopeusrajoitusten takia. Päivittäisten yhteyksien määrää on kuitenkin lisätty, ja vuosittainen matkustajamäärä on noussut vuoden 1993 400 000:sta noin 700 000:een vuonna 1997 ja 950 000:een tällä hetkellä. Kummankin yhtiön sisäinen liikenne on lisääntynyt vastaavasti rajan molemmilla puolilla. Yksi hankkeen merkittävistä puolista on palvelun yhdenmukaistaminen: yhteinen käyttöjärjestelmä, yhteinen markkinointi, koko henkilöstöllä sama työasu. Vuonna 1997 perustettu uusi Enterprise -palvelu on rajatylittävän yhteistyön malliesimerkki ja muodostaa saaren rautateiden kehittämisen selkärangan. Sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna tämä suurisuuntainen tekninen operaatio kuvastaa hyvin rajatylittävän yhteistyön mahdollisuuksia: se voi lisätä kaupallista menestystä rajan kummallakin puolella mutta myös tiivistää kahden pääkaupungin ja liikenneyhteyden varrella sijaitsevien kaupunkien välisiä sosiaalisia suhteita. Department of Public Enterprise Setanta Centre 4th Floor Nassau St. IRL-Dublin 2 P. (353-1) 604 16 29 F. (353-1) 604 16 57 Verkkosivut: http://www.irlgov.ie/tec Ohjelma: Interreg II A Irlanti/Pohjois-Irlanti Hanke: Enterprise Kokonaiskustannukset: 154 908 000 euroa Euroopan unionin osuus: 131 672 000 euroa
16 Liikenne ja televiestintä Helsinki lähemmäksi Pietaria Helsinki Pietari-yhteys, joka on tärkein Suomen ja Venäjän rajan ylittävä rautatieyhteys, houkuttelee jatkuvasti enemmän matkustaja- ja tavaraliikennettä. Kaupunkien väliä vuosittain kulkevien matkustajien määrä oli vuonna 1992 hieman yli 93 000, mutta vuonna 2010 sen odotetaan olevan jopa 1 700 000, ja tulevalla Suomen sisäisellä suoralla Helsinki Lahti-yhteydellä matkustajia odotetaan olevan lähes 4,3 miljoonaa. Tavaraliikenne Pietariin ja Pietarista on puolestaan kolminkertaistunut 25 vuodessa ja on nykyisin määrältään 10 miljoonaa tonnia. Helsinki Kerava Lahti-oikorataa, joka kuuluu Euroopan laajuiseen liikenneverkostoon, kunnostetaan parhaillaan, ja se valmistuu vuonna 2006. Reitin varrelta poistetaan tasoristeykset ja se aidataan taajama-alueilla. Suurimman osan matkasta rautatie kulkee Lahden moottoritien rinnalla, mikä vähentää ympäristöhaittoja. Reitin varrella olevien yhteyksien parantaminen edistää muun muassa Itä- Suomen talouskeskusten kehittämistä. Yhteyden parantaminen Venäjän suuntaan Lahden ja Vainikkalan välillä on suunnitteilla, ja sekin nopeuttaa osaltaan matkaa. Suunnitelmiin sisältyy kaksiraiteisen sähköistetyn radan käyttöönotto Luumäki Vainikkala-osuudella. Kauempana Suomen Vainikkalan ja Venäjän Buslovskajan asemien (joissa on tehtävä suuria infrastruktuureihin liittyviä töitä näiden rajanylityspaikkojen ruuhkien purkamiseksi) välillä hanke on vielä tutkimusvaiheessa. Kaikki aloitetut ja suunnitteilla olevat parannustyöt koskevat ratojen raideleveyttä (joka on hieman erilainen näissä maissa), niiden muuttamista kaksiraiteisiksi, niiden fyysistä suojaamista, yhteyksiä, sähköistämistä ja etenkin merkinantojärjestelmiä ja turvallisuutta, kulunvalvontaa ja rautatiekalustoa. Myöhemmässä vaiheessa tarkoituksena on kunnostaa erillinen rata luotijunille. Muita töitä on suunniteltu myös Pietarin ympäristön yhteyksien parantamiseksi. Kun tämä laaja työmaa on saatu päätökseen vuonna 2006, Helsingin ja Pietarin välinen matka kestää enää kolme tuntia. Matka lyheni jo vuoden 2000 lopussa kuudesta ja puolesta tunnista neljään tuntiin 20 minuuttiin. Erilaisia ympäristövaikutuksia koskevia tutkimuksia on suoritettu, myös kahden suomalaisen Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvan paikan eli Ohkolanjokilaakson ja Vähäjärven lehdon osalta. Etelä-Karjalan liitto Raatimiehenkatu 18 FIN-53100 Lappeenranta P. (358-5) 613 02 10 F. (358-5) 613 02 50 Sähköpostiosoite: timo.tuomisaari@ekarjala.reg.fi Verkkosivut: http://www.kaakkoissuomen-interreg.fi http://www.rhk.fi/english/projects/directl.pdf Ratahallintokeskus PL 185 (Kaivokatu 6) FIN-00101 Helsinki P. (358-9) 58 40 51 11 F. (358-9) 58 40 51 00 Sähköpostiosoite: info@rhk.fi/defeng.htm Verkkosivut: http://www.rhk.fi/defeng.htm Sisäministeriö PL 257 00171 Helsinki P. (358-9) 160 45 09 F. (358-9) 160 46 50/2912 Sähköpostiosoite: harry.ekestam@sm.intermin.fi Ohjelma: Interreg II A Kaakkois-Suomi Hankkeet: 1) Vainikkalan rajanylityspaikan kehittäminen 2) Valtioiden rajan ylittävän Vainikkala Buslovskaja Lužaika-yhteyden kehittämistä koskeva tutkimus Eurooppalaiseen liikenneverkkoon kuuluva rataosa. Kokonaiskustannukset: 1 805 262 euroa Euroopan unionin osuus: 334 308 euroa
Liikenne ja televiestintä 17 Studienzentrum Krefeld Tannenstr. 79 D-47798 Krefeld F. (49-2151) 78 72 07 Sähköpostiosoite: studienzentrum.frefeld@fernuni-hagen.de Euvikon@euregio.krefeld.schulen.net Verkkosivut: http://euregio.krefeld.schulen.net Studiecentrum Venlo Begijnengang 4 NL-5911 JL Venlo P. (31-77) 351 61 66 F. (31-77) 351 36 91 Sähköpostiosoite: donald.hellegers@ou.nl Ohjelma: Interreg II A Saksa/Alankomaat (Euregio Maas Rein) Hanke: EUVIKON Kokonaiskustannukset: 278 500 euroa Euroopan unionin osuus: 139 250 euroa Rajatylittävä etäkoulutus Euregio Rein Maas Nordissa toteutetun Euvikonhankkeen ( Euregion virtuaalinen osaamisverkosto ) ideana oli yhdistää kaikenlaiset televiestintään, etäopetukseen ja etätyöskentelyyn liittyvät teknologiset keinot, jotta kahden eri alueen yliopistojen opiskelijat voivat osallistua kummankin yliopiston akateemisiin ohjelmiin interaktiivisessa ympäristössä. Hankkeen, jota valmisteltiin vuodesta 1998 vuoden 2000 loppuun, kumppaneina olivat Alankomaissa sijaitseva Venlon Open Universiteit (OU), Saksan Hagenin FernUniversität (FU) eli verkkoyliopisto, sekä alankomaalainen Venlon kunta ja saksalainen Krefeldin kunta. Rajaseutualueen tavoitteina oli lisätä yliopisto-ohjelmien ja jatkokoulutusten osallistujamäärää, nostaa yleistä koulutustasoa ja edistää näin koulutettujen henkilöiden työllisyyttä Euregiossa. Molemmat yliopistot tarjoavat sekä Euregion yksityisille henkilöille että yrityksille monenlaisia korkeakoulutusvaihtoehtoja saksaksi, hollanniksi tai englanniksi. Opetuksesta vastaa tapauksesta riippuen jompikumpi yliopistoista. Tietyillä aloilla myös yhdistetyt saksan- ja hollanninkieliset ohjelmat ovat mahdollisia. OU on lisäksi perustanut rajatylittävän ympäristönhoidon koulutusosaston ja FU on perustanut yhteisöoikeuden oppilaitoksen. Opiskelijat ja yritykset voivat lisäksi osallistua heidän tarpeidensa mukaisiksi suunniteltuihin ja myös yritysten laatuvaatimuksia noudattaviin jatkokoulutusohjelmiin. Opiskelijoille on jatkuvasti tarjolla myös henkilökohtainen ohjaus- ja neuvontapalvelu, ja he voivat osallistua harjoittelujaksoihin. Opiskelijoilla on käytettävissään täydellinen Internet-ympäristö, ja heille toimitetaan interaktiivisia näyte-cd-rom-levyjä. Etäkoulutuksen lisäksi he voivat myös saada oppilaanohjaajilta etäapua, osallistua sähköisiin foorumeihin ja jopa tehdä etätyötä yritysten virtuaalisina työntekijöinä. Kumpikin yliopisto on määritellyt sisäänpääsyvaatimukset muita oppilaitoksia joustavammin kriteerein. Korkeakouluopinnoista sekä koulutusohjelmista ja harjoitteluista saa vastavuoroisesti hyväksytyt tutkinnot ja todistukset. Tämä taatusti innovatiivinen koulutusmuoto on ollut erittäin tuloksellinen ja Euvikon-hankkeen maine kasvaa jatkuvasti: yritysten, kauppakamareiden ja teollisuuden kanssa on jo solmittu lukuisia yhteyksiä.
18 Rajaton ympäristö Rajaton ympäristö Eurooppalaiset maisemat Vanhan Eurooppamme viehätysvoima heikkenee huomattavasti, jos sen maaseutumaisemien annetaan taantua edelleen. Tämän ovat ymmärtäneet Saksassa toimivan Sächsiche Schweiz e.g -maatalousosuuskunnan karjankasvattajat. Osuuskunta on saanut nimensä luonnonsuojelualueesta (Saksin Sveitsi), jossa he aikoivat aloittaa lampaiden kasvatuksen ja johon kuuluu myös luonnonpuisto. Tämä luonnonalue on todellinen tärkeinä pidettyjen ekologisten lokeroiden, erilaisten metsävyöhykkeiden, tasankojen ja matalien vuoriketjujen mosaiikki, joka jatkuu rajan toiselle puolelle. Kasvattajat, jotka halusivat tiivistää yhteydenpitoaan tšekkiläisiin naapureihin maatalouden rakennemuutosta ja maisemien säilyttämistä koskevien kokemusten vaihtamiseksi, saivat Interreg-rahoitustukea. Sen turvin aloitettiin vuonna 1998 niittyjen ympäristöystävällinen tuotannonhallintahanke, joka kuuluu Euroregio Elbe/Labessa toteutettaviin ympäristösuojeluhankkeisiin. Tšekin tasavallan puolella, jossa neljä noin viidenkymmenen lampaan laumaa laiduntaa nyt rajamailla, yhteistyötoimiin kuuluu muun muassa ammattikoulutushanke, jonka ansiosta Decinin ammattioppilaitoksen oppilaat voivat hyödyntää Saupsdorfin lampaanlihan markkinoinnista saatuja kokemuksia. Hankkeeseen, jonka on suunniteltu jatkuvan vähintään kymmenen vuotta, kuului myös osuuskunnan rakennemuutos ja pysyvien työpaikkojen luominen alueelle. Eläintenhoitoon tarvittavat rakennukset Saupsdorfissa ovat valmistuneet, siilo on kunnostettu lammastarhaksi, uusi lammastila on rakennettu ja henkilöstöä on palkattu keritsemään eläimiä. Yli 350 merinolammasta on laiduntanut laajalla 80 hehtaarin laitumella Saksin Sveitsin puiston laidalla, ja 240 lammasta viereisellä suojelualueella. Hankkeen toinen osa on karitsanlihan markkinointi, jotta aloitteen rahoittamista voidaan jatkaa, kun alkupääoma on käytetty. Euroregion Elbe-Labe Kommunalgemeinschaft Euroregion Oberes Elbtal/Osterzgebirge e.v. Dr.-Wilhelm-Külz-Str. 6 D-01796 Pirna P. (49-3501) 52 00 13 F. (49-3501) 52 74 57 Sähköpostiosoite: info@euroregion-elbe-labe.de Verkkosivut: www.euroregion-elbe-labe.de Ohjelma: Interreg II A Saksa/Tšekin tasavalta Hanke: Lampaiden kasvatus Kokonaiskustannukset: 581 319 euroa Euroopan unionin osuus: 335 275 euroa
Rajaton ympäristö 19 Laaksosta toiseen Mont-Blancia ympäröivillä alueilla toteutettiin Interregin tuella toimia, joiden tavoitteena oli Alpeilla sijaitsevan Ranskan ja Italian välisen rajan muuttaminen avoimemmaksi ja monipuolisen luonnon- ja kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen samalla kunnioittaen ympäristönsuojelun vaatimuksia. Vuoristo on luontoa. Ympäristöä kunnioittavan alppimatkailun kannustaminen on yksi Italian autonomisen alueen Valle d Aostan, Ranskan puolella toimivan Espace Nature Mont-Blanc -kuntainliiton ja sveitsiläisen Valais n kantonin perustaman Conférence transfrontalière Espace Mont-Blanc -järjestön tehtävistä. Hankkeessa valittiin Mont Blancin ympäristöstä viisikymmentä valtioiden rajat ylittävää polkua, jotka kulkevat pitkin teemareittejä. Niiden varrella korostuvat erilaiset vuoriston nähtävyydet: jäätiköt, metsä, suot, louhokset, alppilaitumet, perinteinen arkkitehtuuri ja niin edelleen. Niistä on tehty esittelyopas, joka julkaistiin kesällä 2001 kahtena painoksena, ranskaksi ja italiaksi. Hankkeessa pyritään samalla suojelemaan ekosysteemiä jakamalla matkailijavirtoja paremmin ja vähentämällä eniten käytettyjen reittien kävijämäärää sekä valistamalla vaeltajia. Kolmenkeskistä yhteistyötä alppiseutujen suojelemiseksi. Vuoristosta mittaa ottavat asettavat itsensä alttiiksi myös vaaroille. Vuoriston pelastuspartioita eivät enää 30. kesäkuuta 2001 lähtien rajoita valtioiden rajat Valle d Aostassa, Valais ssa ja Haute-Savoiessa. Vuonna 1997 allekirjoitetun siviilien suojelua ja vuoristopelastusta koskevan yleissopimuksen mukaisesti ensiapupyynnöt lähetetään nykyisin yhteisen radiokanavan välityksellä, samoilla sovelluksilla ja samalla taajuudella näillä kolmella alueella. Helppotajuisia esitteitä, joissa on tämän uuden hälytysjärjestelmän käyttöohjeet, jaetaan korkealla vuoristossa liikkuville vaeltajille. Lisäksi hälytysten vastaanotto- ja pelastuspartioiden lähetyskeskukset voivat olla yhteydessä toisiinsa, ja radion kuuluvuusalue kattaa nykyisin yli 90 prosenttia alueesta. Yksi osa vuoristoa ovat myös siellä elävät ihmiset. Yhteinen rajaseudun identiteetti Mont Blancin ympärillä on alueen sanomalehtien yhteistyöhankkeen ( Coopération journalistique dans la zone du Mont-Blanc ) ydin. Kahden alueellisen uutisia Alppien toiselta puolelta rajaseudun asukkaille välittävän viikkolehden, La Vallée Notizien (Valle d Aosta) ja Le Messagerin (Haute-Savoie) välinen pitkäaikainen yhteistyö on johtanut yhteisen nelisivuisen InfoMontBlanc -lehtisen toteuttamiseen. Lehtinen jaetaan joka viikko kummankin sanomalehden mukana. Myös yhteinen Internet-sivusto on avattu. Région autonome du Val d Aoste 2, Place Académie de Saint-Anselme I-11100 Aoste P. (39-0165) 27 57 11 F. (39-0165) 27 57 44 Sähköpostiosoite (secrétariat Interreg Vallée d Aoste): interreg@regione.vda.it Verkkosivut: www.regione.vda.it Ohjelma: Interreg II A Ranska/Italia (Alpit) Hankkeet: 1) Valtioiden rajan ylittävät retkeilypolut, 2) Vuoriston pelastustyöt, 3) Sanomalehtien välinen yhteistyö Kokonaiskustannukset: 3 635 566 euroa Euroopan unionin osuus: 1 355 886 euroa
20 Rajaton ympäristö Vihreää lisäarvoa teollisuudelle Perinteisillä teollisuusalueilla kuten Itävallan Wienissä tai Unkarin Györissa taloudelliseen toimintaan on pitkään liittynyt luonnonympäristön tilan heikkeneminen. Eräissä yrityksissä yhä kasvavat luonnonsuojeluvaatimukset ovat kuitenkin saaneet vastakaikua. Ekologisemmat toimintatavat tuovat niiden imagoon lisäarvoa, kun samalla taataan kestävän kehityksen edellytykset. Lähestymistapaa on kuitenkin noudatettava yhtenäisesti, myös rajan toisella puolella, jotta se voisi tuottaa riittävästi tuloksia. Julkishallintojen, yritysten sekä asiantuntijoiden ja neuvonantajien yhteistyön kautta tähän voidaan päästä, ja se oli rajatylittävän Ecoprofit Vienne-Györ -hankkeen tavoitteena. Ecoprofit on yksi neuvoa-antavista aliohjelmista, joka syntyi ympäristönsuojelua yritysten keinoin koskevan wieniläisen aloitteen tuloksena. Se laadittiin erityisesti tuotantosektorin pk-yrityksille, ja sen tarkoituksena on tutustuttaa yrittäjät materiaalien ja energian hallinnan perusperiaatteisiin kannustamalla heitä osallistumaan työryhmiin ja yksilöllisiin neuvontatilaisuuksiin. Tavoitteena on vakuuttaa heidät siitä, että kilpailukyvyn säilyttäminen ja jopa lisääminen on mahdollista ympäristöä kunnioittaen, jos innovaatiohaasteeseen tartutaan ja kustannuksia hallinnoidaan tehokkaasti. Ekologiselle liiketoimintasuunnitelmalle myönnettiin ISO 14.001 -laatusertifikaatti. on nyt EcoBusinessPlan (EBP). Se sisältää olemassa olevat alaohjelmat (Ecoprofit, ilmastonsuojelu, matkailuyritykset, EMAS ja ISO 14.001 ( * )), ja siihen on tarkoitus kehittää uusi alaohjelma, jolla pyritään vähentämään pienten yritysten tuottaman jätteen määrää. ( * ) Katso sanasto. Ecoprofit Vienne-Györ -hanke, jota toteutettiin vuoteen 2001 saakka Interreg II -ohjelman puitteissa, kehitettiin pääosin Wienissä, jossa hankkeen ensimmäisenä vuonna oli mukana 15 yritystä ja seuraavana vuonna jo 40 yritystä. Wieniläiset asiantuntijat loivat samanaikaisesti suhteita Györin kaupungin hallintoon tavoitteenaan vastaavan aloitteen toteuttaminen Unkarin puolella, ja tiedotusmateriaalia laadittiin unkariksi. Hanke myötävaikutti näin Euroopan yhteisön säännösten mukaisen ympäristönhoitojärjestelmän käyttöönottoon pidemmällä aikavälillä näiden kahden kaupungin välisellä talousalueella (mikä edellyttää etenkin alaa koskevien unkarilaisten standardien mukauttamista). Yhteistyötä on jatkettu Interreg III -ohjelman puitteissa vuodesta 2000 lähtien laajemmalta pohjalta: hankkeena Vienna-Györ Cooperation P. (43-1) 400 08 83 35 F. (43-1) 40 00 72 22 Sähköpostiosoite: dic@m22.magwien.gv.at Verkkosivut (EBP Wien): www.oekobusinessplan.wien.at Ohjelma: Interreg II A Itävalta/Unkari Hanke: Ecoprofit Vienna-Györ Kokonaiskustannukset: 40 365 000 euroa Euroopan unionin osuus: 11 399 000 euroa
Rajaton ympäristö 21 Vesistöjen puhtaus on rajatylittävä haaste Bodenjärven saastuminen ei tunne rajoja. Järven veden laatu on kärsinyt intensiivisen maataloustuotannon menetelmistä. Järven ranta-alueiden viranomaisille rajatylittävä yhteistyö on erittäin tärkeää, koska ekologiset haasteet liittyvät tiiviisti myös alueiden yhteisiin taloudellisiin etuihin. Saksalaisen Hohenheimin yliopiston (Ravensburg) ja Zürichin Eidgenössische Technische Hochschulen vuonna 1994 aloittama saksalais-sveitsiläinen hanke mahdollisti Interreg-tuen avulla valmistautumisen tulevaisuuteen pitkällä aikavälillä. Hankkeessa tutkittiin ja edistettiin ympäristöystävällisiä hedelmien ja vihannesten viljelymenetelmiä sekä kehitettiin uusia markkinointistrategioita Bodenjärven alueen kilpailukyvyn lisäämiseksi Euroopan tasolla. Taatakseen viljelyn taloudellisen kannattavuuden ympäristöä vahingoittamatta hankkeen toimijat valitsivat päättäväisesti ainoan mahdollisen tien: tuotantotehokkuutta oli vähennettävä käyttämällä laajempaa maapinta-alaa ja vähentämällä torjuntaaineiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Toimintaan kuului siis laajaperäinen rajan ylittävän maanviljelysalueen kunnostaminen. Oli myös etsittävä keinoja yhdenmukaistaa sveitsiläiset ja saksalaiset viljelytavat ja tutkittava erityiskysymyksiä, kuten kurkkujen biologista käsittelyä kasvihuoneissa. Myös rajan molempien puolten maatalous- ja markkinointirakenteita analysoitiin, jotta voitaisiin ennakoida eurooppalaisen maatalouden yleiset muutokset (yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, kaupan maailmanlaajuistuminen, Maailman kauppajärjestön Hedelmien testausta laboratoriossa. sopimukset ja niin edelleen) ja ottaa huomioon Sveitsin ja Euroopan unionin lähentyminen. Eri tutkimusten tuloksissa julkaistiin rajatylittävää yhteistyötä koskevia suosituksia. Niihin kuuluivat uuden yhteistyöverkoston perustaminen, johon tulevat mukaan myös Baijeri ja itävaltalainen Vorarlbergin alue, tietojen ja maatalouteen ja tieteeseen liittyvien kokemusten vaihdon kehittäminen, tautien tai haitallisten hyönteisten havainnointijärjestelmän luominen ja hallinnollisten ja oikeudellisten esteiden poistaminen yhteistyöltä. Université de Hohenheim Institut für Obstbau Schuhmakerhof 6 D-88213 Ravensburg-Bavendorf P. (49-751) 790 33 11 F. (49-751) 790 33 22 Sähköpostiosoite: mayr@uni-hohenheim.de Verkkosivut: www.uni-hohenheim.de/bavendorf Ohjelma: Interreg Programm Bodensee-Hochrhein Hanke: Hedelmien ja vihannesten ympäristöystävälliset viljelymenetelmät Kokonaiskustannukset: 759 219 euroa Euroopan unionin osuus: 288 198 euroa
22 Taloudellinen yhteistyö Taloudellinen yhteistyö Sumean teknologian konkreettiset tulokset Englanninkielinen termi fuzzy merkitsee epäselvää, sumeaa. Sitä käytetään kuvaamaan sellaisia asioita, joita ei lasketa täsmällisen tarkasti. Sumean logiikan saksalaiset mestarit ovat asettautuneet Steinfurtiin (Nordrhein- Westfalen). Tässä saksalais-alankomaalaisessa Euregiossa on syntynyt erityisen uudistusmielinen hanke, Neuro- Fuzzy-Centrum (NFC), joka on Münsterin Fachhochschulen ja Twenten yliopiston välisen yhteistyön Interreg-tuen avulla saavutettu tulos. työpaikkaa oli säilynyt tai luotu vähän aikaa hankkeen toteuttamisen jälkeen Saksan puolella NFC:n tuen ansiosta. NFC valittiin myös lukuisten kilpailijoiden joukosta esittelemään innovatiivisia hankkeitaan Hannoverin maailmannäyttelyyn vuonna 2000. Neuro-Fuzzy-järjestelmät ovat uusimpia tekoälyn ohjaus- ja säätöjärjestelmiä, joilla teknologian tutkijat pyrkivät tuottamaan keinotekoisesti ihmisen aivojen toimintatapoja. Sumean teknologian käytännön sovellukset ovat moninaisia, tietojen välittämisestä äänen tai kuvan tunnistamiseen ja pesukoneisiin. Tutkimustoimien lisäksi NFC toimii myös kehittämiskeskuksena, joka auttaa sellaisia Euregion pkyrityksiä, joilla ei ole omaa tutkimus- ja kehitysosastoa, käyttämään innovatiivisia teknologioita. Noin sata alueen yritystä todella tarvitsee tätä tieteenalaa. Esimerkiksi Gronaussa sijaitseva Teupen Maschinenbau GmbH -yhtiö halusi kehitellä tavarahissin, jossa on sulavampi liikkeellelähtö- ja jarrutusjärjestelmä, joka ei vahingoita kuljetettavia tavaroita (huonekaluja ja muita painavia esineitä) ja joka on turvallisempi. Lisäksi tavoitteena oli taata sijainnin tarkkuus ja yksinkertaistaa ohjauslaitetta. Tämän kaiken tuli olla mahdollista valmistuskuluja kasvattamatta. NFC:n avulla kehitelty uusi tavarahissi voi yksinkertaisten antureiden avulla suorittaa tehtäviä tietoteknisesti epätarkkojen tietojen, kuten taakka on melko painava, tavarahissi on hieman kallistunut, perusteella. Kyseessä on maailmanlaajuisesti merkittävä innovaatio. Sumean teknologian avulla on saatu konkreettisia tuloksia myös aivan toisella alalla, nimittäin työllisyydessä. Yli 200 Fachhochschule Münster Hüfferstr. 27 D-48149 Münster P. (49-2) 518 30 F. (49-2) 518 36 40 15 Sähköpostiosoite: verwaltung@fh-muenster.de Verkkosivut: www.fh-muenster.de Ohjelma: Interreg II A Saksa/Alankomaat (Euregio Ems Dollart) Hanke: Teknologiakeskus Neuro-Fuzzy pk-yrityksiä varten Kokonaiskustannukset: 1 929 786 euroa Fuzzy Centrumin kehittämä robotti. Euroopan unionin osuus: 914 109 euroa
Taloudellinen yhteistyö 23 Kaksi plasturgian yhteen hitsaamaa aluetta Valtioiden rajan ylittävällä Saarin ja Lorrainen alueella muoviteollisuus tarjoaa yli 2 000 työpaikkaa, etenkin autoalan yrityksissä. Pôle de la Plasturgie de l Est (PPE), joka on Saint-Avoldessa Lorrainessa sijaitseva erikoisalan teknologian keskus, sekä Saarbrückenissa Saarissa sijaitseva Zentrum für Innovative Produktion (ZIP) yhdistivät voimansa Interregin tuella vahvistaakseen teollisuudenalan asemaa ja laajentaakseen palvelujensa ja neuvontansa tarjontaa. PPE on teknologisia voimavaroja tarjoava keskus, joka on erikoistunut muovin ja komposiittimateriaalien jalostukseen. Se vastaa yritysten tarpeisiin tiedottamisen alalla (tekninen aineisto, toimittajat ja niin edelleen), neuvonnan alalla (perusaineiden koostumus, valmistusmenetelmät ja niin edelleen) ja analyysien alalla (testit ja kokeet). ZIP on Saarbrückenin yliopiston alainen insinööritaidon keskus, ja sen tehtävänä on tukea tutkimuksen ja kehityksen, automaatiojärjestelmien, tuotannonhallinnan, laadun sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien alan yrityksiä. Pôle de Plasturgie de l Est (PPE) BP 207 18, Avenue du Général Patton F-57500 Saint-Avold P. (33-3) 87 92 93 94 F. (33-3) 87 92 92 92 Sähköpostiosoite: ppe@ppe.asso.fr Verkkosivut: www.ppe.asso.fr Zentrum für Innovative Produktion (ZIP) Gebäude B.2. Postfach 151150 D-66041 Saarbrücken P. (49-681) 30 20 00 75 Ohjelma: Interreg II A Saksa/Ranska (Saarland/Mosel/Westpfalz) Hanke: Teknisten osaamisalojen yhdistäminen muovinjalostuksen alalla Kokonaiskustannukset: 296 350 euroa Euroopan unionin osuus: 104 550 euroa Vaikka muoviteknologian kysyntä on suurta, Saarissa ei ollut PPE:n kaltaista laitosta, joka olisi voinut tarjota ZIP:lle laajempaa markkina-aluetta plasturgian alalla, etenkään lasku- ja simulaatiohankkeiden osalta. Lorrainen yritykset puolestaan tarvitsivat ZIP:n taitoja digitaalisen laskennan, robottien käytön, tietokoneavusteisen muottisuunnittelun, jalostusprosessin lopputuotteilla tehtyjen simulaatioiden ja työkalujen valmistuksen alalla. Taitotiedon yhdistämisen ansiosta keskukset voivat laajentaa palvelujensa ja neuvontansa tarjontaa. Tarkoituksena on erityisesti tarjota tukea (insinööritaitoa, asiantuntemusta, neuvoja ja teknistä apua) teollisuushankkeille, jotka liittyvät polymeeri- ja komposiittimateriaalien käyttöön. Ennen pilottihankkeiden käynnistämistä ZIP ja PPE esittelivät tuloksia, joita ne olivat saaneet yhteisissä hankkeissaan. Ne olivat esimerkiksi valmistaneet pienten pakettiautojen kunnostamiseen erikoistuneen yrityksen tarpeiden mukaisen oven: materiaalien ja menetelmien perusteellisen analyysin ansiosta ainesosien painoa voitiin vähentää yli 50 prosenttia ja asennusaikaa lyhentää. Erikoisalan teknologioiden keskus St-Avoldissa (Lorraine, Ranska).