EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta TYÖASIAKIRJA EY:n osallistumisesta Euroopan audiovisuaalisen observatorion toimintaan Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta Esittelijä: Ivo Belet DT\ doc PE v01-00

2 EY:n osallistuminen Euroopan audiovisuaalisen observatorion toimintaan ( Mitä Euroopan audiovisuaalinen observatorio tekee? Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden valvontakeskus, Euroopan audiovisuaalinen observatorio (jäljempänä 'observatorio') perustettiin vuonna Se on Euroopan neuvoston toimielin. Observatorio on ainoa keskus, jonka tehtävänä on kerätä ja levittää audiovisuaalialan tietoa Euroopassa. Euroopan neuvosto päätti vuonna 1997 jatkaa observatorion toimintaa rajoittamattomasti. Observatorioon kuuluu 37 jäsentä (36 valtiota ja Euroopan yhteisö). EY:tä observatoriossa edustaa Euroopan komissio (PO tietoyhteiskunta ja viestintä). Kaikkien 27 jäsenvaltion lisäksi observatorioon kuuluvat Albania, Liechtenstein, Venäjä, Sveitsi, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Kroatia, Turkki, Islanti ja Norja. Observatoriossa on myös kolme tarkkailijaa, jotka ovat Ranskan Ministère de la Culture et de la Communication (CNC), Ranskan Direction du développement des médias (DDM) sekä Euroopan neuvosto (viestintäjaosto). Observatorio perustettiin Euroopan neuvoston puitteissa 'osittaisen ja laajennetun sopimuksen' pohjalta. Observatorion tavoitteet Observatorion tavoitteet ovat kaksinaiset. Ensinnäkin observatorio kerää, käsittelee ja välittää tietoa Euroopan audiovisuaalialasta. Tämä tieto on kaikkien alan toimijoiden käytössä (tiedon välittäminen). Toiseksi observatorio auttaa näin osaltaan kehittämään audiovisuaalimarkkinoiden tuntemusta (markkinoiden avoimuuden lisääminen). Tätä tarkoitusta edistääkseen observatorio tarjoaa erilaisia palveluita. Se julkaisee raportteja ja verkkojulkaisuja, tarjoaa verkkopalveluita, kehittää ja hallinnoi erilaisia alan tietokantoja sekä järjestää konferensseja ja seminaareja. Nämä palvelut ovat yleensä maksullisia. Observatorio tarjoaa monipuolista tietoa. Se välittää tietoa esimerkiksi oikeuden päätöksistä ja oikeuskäytännöstä, rahoitustietoja ja laadullisia ja tilastotietoja markkinoiden ominaisuuksista sekä suorittaa 'tietokartoituksia': kuka tarjoaa mitä tietoa ja kenelle. Kyseessä ovat siis toisaalta enimmäkseen markkina- ja rahoitusasiat ja toisaalta juridiset kysymykset. Observatorio asioi audiovisuaalialan asiantuntijoiden, päätöksentekijöiden, toimittajien, lainsäätäjien ja tutkijoiden, asianajajien, neuvonantajien ja vastaavien kanssa. Nämä voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: audiovisuaaliala, audiovisuaalialalle palveluja tarjoavat tahot (tukipalvelut) ja eri tasoiset päättäjät. Observatorion rahoitus Observatorio saa rahoituksensa eri lähteistä. Nämä on määritelty observatorion perussäännössä. Jäseniltä saatavien pakollisten ja vapaaehtoisten osuuksien lisäksi observatorio saa tuloja myös tuotteidensa ja palveluidensa myynnistä. Näistä koostuu keskimäärin hiukan alle 10 prosenttia sen kokonaisbudjetista. Jäseniltä saatavan rahoituksen osuus on prosenttia vuosittain. Loput budjetista koostuu apurahoista ja lahjoituksista sekä saamasaldon tuloista. PE v /5 DT\ doc

3 Euroopan yhteisön osallistuminen observatorion toimintaan Euroopan yhteisö on ollut observatorion jäsen vuodesta 2000, mutta yhteisö osallistui merkittävästi jo sen perustamiseen. Muodollisesti EY:n osallistuminen kirjattiin EY:n perustamissopimuksen 157 artiklaan 3 kohtaan pohjautuvaan neuvoston päätökseen 1999/784/EY. Tämä artikla käsittelee yhteisön toimintaa kyseisellä alalla. Ennen EY:n liittymistä jäseneksi observatorion perussääntöä ja varainhoitoasetusta oli muutettava. EY päätti vuonna 1999 osallistua observatorion toimintaan viiden vuoden ajan. Vuonna 2004 tätä aikaa päätettiin jatkaa kahdella vuodella (parlamentin ja neuvoston päätös 2239/2004/EY). Osallistumisaikaa jatkettiin edelleen vuonna 2006, ja se jatkuu nyt koko Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman kauden (MEDIA 2007, joulukuun 31. päivään 2013). Tämä parlamentin ja neuvoston päätös 1718/2006/EY sisällyttää osallistumisen observatorioon laajempaan Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelmaan. Vuoden 2004 yhteisön osallistumista jatkaneessa päätöksessä pyydettiin komissiota vahvistamaan observatorion kykyä seurata multimedian ja uusien teknologioiden uutta kehitystä. Siinä perättiin myös tarkan ja järjestelmällisen tiedon ja asiantuntemuksen keräämistä ja välittämistä kaikenlaisista esteistä, jotka rajoittavat audiovisuaalialan tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Lopuksi vaadittiin vielä tiedon keräämistä vammaisten tukipalveluiden tarjoamisesta (esim. tekstitys jne.) Viime vuosina EY:n osuus on kasvanut vuoden 1999 alle eurosta vuoden 2006 noin euroon. MEDIA ohjelma sisältää 755 miljoonan euron kokonaisbudjetin kaudelle Laaja-alaisille toimille, kuten observatorion toimintaan osallistumiselle, on vuosittain varattu 5 prosenttia. Alkuperäisessä ehdotuksessaan Euroopan komissio arvioi, että vuosiosuus olisi euroa. Resurssien yksityiskohtaisesta jakamisesta päättää 11 artiklan mukaisesti tiedonvälitysvaliokunta. EY:n osallistumisen päämäärät Tärkeimpiä syitä, joiden vuoksi EY osallistuu observatorion toimintaan, on ajatus observatorion toiminnasta yhteisön audiovisuaalialan kilpailukyvyn vahvistamisen tukena. Esimerkiksi audiovisuaalialan tavaroiden jakelua haittaa liian usein tiedon puute kansallisten lainsäädäntöjen eroista. Observatorio auttaa näiden vaikeuksien voittamisessa tarjoamalla asiantuntemusta ja järjestelmällistä tietoa alan toimijoille. Komissio huomauttaa myös, että tietoisuuden lisääminen ja markkinoiden avoimuus tukevat markkinatoimijoiden sijoituspäätöksiä ja tarjoavat uutta asiantuntemusta lainsäädäntöviranomaisille. Lopuksi vielä observatorio kattaa suuren joukon Euroopan maita, jotka eivät ole EU:n jäseniä. Siksi observatorio tarjoaa Euroopan audiovisuaalialalle arvokasta tietoa ulkopuolisten maiden markkinoista. DT\ doc 3/5 PE v01-00

4 Loppukertomus Yhteisön osallistumista observatorioon koskevan päätöksen 4 artiklan mukaisesti komission tulee esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja talous- ja sosiaalikomitealle kertomus päätöksen täytäntöönpanosta eli EY:n osallistumisesta observatorion toimintaan. Vastaavat kertomukset tulee esittää ennen liittymispäätöksen tekemisvuotta seuraavan kolmannen vuoden päättymistä sekä päätöksen voimassaolon lakattua. Välikertomus esitettiin siten vuonna 2002 (KOM(2002)0619 lopullinen). EY:n osallistumisajan jatkamisen vuoksi loppukertomus julkaistiin alkuvuodesta Vuoden 2007 kertomuksessa (KOM(2006)0835 lopullinen) komission arvio yhteisön osallistumisesta observatorion toimintaan on myönteinen. Tarjoamansa tarkan tiedon ja julkaisujensa ansiosta observatoriota voidaan pitää 'eri segmenttien - - keskeisenä talous- ja lakitiedon lähteenä' sekä yksityisille että julkisille toimijoille. Komissio huomauttaa lisäksi, että observatorion tärkeimpiä valtteja on sen kyky luoda ja ylläpitää tieteellisten kumppanien verkostoja. Nämä verkostot parantavat observatorion taloutta ja lainsäädäntöä koskevien analyysien laatua. Huomioita Keskeinen tietolähde On tärkeää huomata, että observatorio on Euroopan unionin ainoa koko Euroopan kattava, hallituksista riippumaton organisaatio, joka kerää ja välittää riippumatonta audiovisuaalialan tietoa. Sen markkina-analyysit ja tieto markkinakehityksestä ovat keskeinen tietolähde päättäjille ja audiovisuaalialalle. Se myös suo jäsenvaltioille mahdollisuuden arvioida omaa tilannettaan verrattuna muuhun Eurooppaan Julkaisujen myynnin rajallinen maantieteellinen jakauma Kertomuksen SEK(2006)1806 liitteenä oleva työasiakirja osoittaa, että vuoden 2006 ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana observatorion asiakkaat (437 organisaatiota) olivat peräisin valtaosin 'vanhoista' jäsenvaltioista. Näistä asiakkaista kuitenkin noin 67 prosenttia oli peräisin vain yhdeksästä jäsenvaltiosta: Belgiasta, Luxemburgista, Ranskasta, Alankomaista, Saksasta, Italiasta, Espanjasta, Ruotsista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Observatorion asiakkaista vain 26 prosenttia edusti muita Euroopan valtioita (jäsenvaltioita ja kolmansia maita). Observatorion tietojen tulisi hyödyttää yhteisön audiovisuaalialaa laajemmin. Missä syyt tähän piilevät ja onko asiaan kiinnitettävä lisää huomiota? Parlamentin huolenaiheet vuonna 2004 Kun EY:n osallistumista jatkettiin, parlamentti esitti päätöksen käsittelyvaiheessa joukon huomautuksia. PE v /5 DT\ doc

5 Huomautettiin esimerkiksi, että observatorion kykyä seurata uutta kehitystä tulisi vahvistaa. Parlamentti totesi myös, että observatorio voisi myötävaikuttaa positiivisesti tarjoamalla tietoa monista eroista kansallisissa määräyksissä vero- ja työlainsäädännön, tekijänoikeuksien ja kuluttajansuojalainsäädännön alalla. Lopuksi parlamentti kehotti observatoriota keräämään vuosittain tietoa siitä, millä tasolla televisiopalveluja saatetaan vammaisten ulottuville, mukaan lukien tekstitys, kuvailutulkkaus ja viittomakielen tulkkaus. Komissio ei suoranaisesti käsittele mitään näistä kysymyksistä kertomuksessaan. On siis lisäksi selvitettävä, onko näitä kysymyksiä tarkasteltu asianmukaisesti ja sisältyvätkö ne observatorion toimintaan. Uusi kehitys On ratkaisevan tärkeää varmistaa, että observatorio seuraa edelleen tarkasti uutta kehitystä. Paljon huomiota tulee kohdistaa etenkin internetin alalla tapahtuvaan kehitykseen, kuten: - viestinten lähentyminen - videopelit - julkisen palvelun yleisradiotoiminta (sekä sen toiminta internetissä) - audiovisuaalisten töiden verkkokauppa - medialukutaito. Asiakastyytyväisyys Minkä arvosanan audiovisuaaliala ja asiakkaat antavat observatorion tarjoamalle tiedolle ja palveluille? Eikö olisi tarvetta asiakastutkimukselle? Miten observatorio pystyy optimoimaan tiedustelujen hallinnollisen käsittelyn? Ovatko observatorion päämäärät tarpeeksi joustavat? Olisiko järkevintä kääntyä ulkopuolisen konsultin puoleen, jotta observatoriota voitaisiin laajentaa edelleen audiovisuaalialan palvelu- ja tietokeskukseksi, joka on tehokas ja lähestyttävä, eli kiinnittää tärkein huomio asiakaskeskeisyyteen sen kaikissa muodoissa? Verkkosivu ja painetut julkaisut, joiden sisältö on poikkeuksellista tasoa, hyötyisivät eittämättä ulkoasun uusimisesta. Olisiko observatorion mahdollista parantaa rahoitustukivaihtoehtoja koskevan tiedon saatavuutta verkkosivujensa kautta? DT\ doc 5/5 PE v01-00