Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätös 2006

Nurmijärvi 2007 Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätös 2006 Klaukkalan uusi jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön marraskuussa 2005. Ympäristölautakunta

Painopaikka: Nurmijärven kunnan monistamo, Nurmijärvi 2007 1

Sisällysluettelo 1. Yleistä ympäristötilinpäätöksestä... 3 1.1. Laskentaperiaatteet ja rajaukset... 4 2. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit... 5 2.1. Ympäristötuotot... 6 2.2. Ympäristökulut... 7 2.3. Ympäristöinvestoinnit... 8 3. Ympäristövastuu ja ehdollinen ympäristövelka... 9 4. Ympäristötalouden tunnusluvut... 10 5. Ympäristötalouden jakautuminen aihealueittain... 11 5.1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu... 11 5.2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely... 11 5.3. Jätehuolto ja roskaantuminen... 11 5.4. Maaperän ja pohjaveden suojelu... 11 5.5. Melun ja tärinän torjunta... 11 5.6. Luonnon- ja maisemansuojelu... 12 5.7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät... 12 5.8. Ympäristönsuojelun edistäminen... 12 5.9. Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut... 12 6. Hyviä käytäntöjä... 13 7. Kehittämistarpeita... 13 2

1. Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristökustannusten selvittäminen ja seuraaminen on askel kohti kestävää kehitystä. Ympäristötilinpäätös kertoo, kuinka paljon ympäristöasioiden hoitoon on kuntaorganisaatiossa panostettu rahallisesti. Ympäristötilinpäätös myös havainnollistaa, paljonko ympäristön kunnostaminen ihmisen toiminnan jäljiltä maksaa ja antaa näin lisäarvoa ympäristöä säästäville ratkaisuille. Tämä on Nurmijärven kunnan ensimmäinen ympäristötilinpäätös. Nurmijärvi on osallistunut kuuden muun kunnan (Hyvinkää, Hämeenlinna, Kokkola, Mikkeli, Pori ja Vaasa) kanssa konsulttiyhtiö Efeko Oy:n toteuttamaan Ympäristökustannukset ja tulokset hankkeeseen. Hankkeen yhteistyötahoina ovat olleet mm. Kuntaliitto ja Tilastokeskus. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää kuntien ympäristölaskentaa ja ympäristötilinpäätöskäytäntöjä. Lisäksi hankkeessa on laadittu ympäristötalouden tunnuslukuja, joita vertailemalla kunnat saavat tietoa ympäristötyönsä onnistumisesta ja panostuksista ympäristöön. Hanke loppuu kevään 2007 aikana. Jatkossa tavoitteena on jatkaa Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätöstyöskentelyä säännöllisesti. Ympäristötilinpäätös voidaan raportoida omana julkaisunaan, osana ympäristön tila raporttia tai kunnan tilinpäätöksen liitteenä. Tämän raportin on laatinut ympäristösuunnittelija Liisa Teräsvuori. Ympäristökustannusten selvittäminen ja ympäristöasioiden raportointi on ajankohtaista ja hyvän kirjanpitokäytännön mukaista. Lainsäädäntö ei kuitenkaan vielä tällä hetkellä velvoita kuntia seuraamaan toimintansa ympäristökustannuksia. Ainoastaan ympäristöä koskevat rahalliset varaukset on lain mukaan pakko kirjata tilinpäätökseen. Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa toimivan kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut vuonna 2003 yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Tässä Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätöksessä on sovellettu niin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kuin Ympäristökustannukset ja tulokset hankkeessa tuotettuja ohjeita. Nurmijärven kunnassa oltiin esittämässä valtuustoaloitteena ympäristötilinpäätöksen laatimista, mutta kunnan ympäristönsuojelu oli jo ottanut vuoden 2006 toimintasuunnitelmaansa tavoitteeksi ympäristötilinpäätöksen laatimisen vuosina 2007 2008. Ympäristölautakunnan toimintasuunnitelma on valtuuston hyväksymä. Kunnan ympäristötilinpito on vasta kehittymässä, joten kaikki tiedot eivät vielä välttämättä ole mukana tai ovat arvioita. Ympäristötaloustiedon tarkoituksena on tässä vaiheessa havainnollistaa ympäristötuottojen ja -kulujen jakautumista sekä toimia keskustelun herättäjänä ja kehitystyön pohjana. Tulevaisuudessa ympäristötilinpäätöksen avulla voidaan esimerkiksi arvioida ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi käytettyjen resurssien riittävyyttä ja tuottavuutta. 3

1.1. Laskentaperiaatteet ja rajaukset Ympäristötilinpäätöstiedot on koottu erilliskeräyksellä, jossa ympäristötilinpäätöksen kokoamisesta vastaava on pyytänyt tarvittavat tiedot hallintokunnittain/yksiköittäin. Tiedot on kerätty Ympäristökustannukset ja tulokset hankkeessa laaditulle lomakkeelle. Lomakkeen pääotsikkojaottelu perustuu pitkälti yleiseurooppalaiseen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokitukseen. Osa tiedoista on saatu suoraan kunnan tilinpäätöksestä. Osa tiedoista on arvioita, jos haluttua ympäristökustannusta ei ole pystytty esimerkiksi irrottamaan kokonaissummasta. Ympäristöperusteiset verot on laskettu arvioidun kulutuksen sekä veron perusteen mukaan. Jotkut ympäristökustannukset saattavat puuttua ympäristötilinpäätöksestä, mutta puutokset eivät kokonaisuuden kannalta ole kovin merkittäviä. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todellisuudessa todennäköisesti jonkin verran suurempi kuin raportoiduista luvuista ilmenee. Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätöksessä ovat mukana kuntaorganisaatioon kuuluvat toimintayksiköt. Tilinpäätöksestä on täten rajattu pois kuntaorganisaation ulkopuoliset yksiköt, kuten yhtiöt (esimerkiksi Nurmijärven Sähkö Oy). Mukaan ei lueta ympäristönhoitotoimenpiteitä, joissa raha ei konkreettisesti liiku kunnan kautta, vaikka toimenpiteet suoritettaisiin kunnan alueella (esimerkiksi SOILI-kohteet). Ympäristötalouden tunnuslukujen määrittelyssä käytetään ympäristönsuojelun ensisijaisuuden periaatetta. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Näin ollen esimerkiksi uimavesinäytteet ja kunnan kaavoituskulut on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Efeko Oy:n toteuttaman Ympäristökustannukset ja tulokset hankkeen kuluessa on kerätty ympäristötaloustiedot myös vuodelta 2005. Näitä tuloksia ei ole erikseen julkaistu. Ympäristötaloustiedot on kerätty samalla tavalla niin vuoden 2005 kuin vuoden 2006 osalta. 4

2. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Nurmijärven ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit vuonna 2006 on esitetty taulukossa 1. Ympäristötuottoja kertyi vuonna 2006 yhteensä 4,84 miljoonaa euroa, ympäristökuluja (verot ja poistot mukaan lukien) 5,70 miljoonaa euroa ja ympäristöinvestointeja 1,63 miljoonaa euroa. Ympäristötaloustietoja on Efeko Oy:n toteuttaman Ympäristökustannukset ja tulokset hankkeen kuluessa kerätty myös vuodelta 2005. Vuonna 2005 Nurmijärven ympäristötuotot olivat yhteensä 4,17 miljoonaa euroa, ympäristökulut (verot ja poistot mukaan lukien) 4,68 miljoonaa euroa ja ympäristöinvestoinnit 7,80 miljoonaa euroa. Ympäristötuotot ja kulut ovat pysyneet samassa suuruusluokassa vuonna 2006, tosin molemmat luvut ovat jonkin verran kasvaneet. Ympäristöinvestoinnit sen sijaan olivat huomattavasti suuremmat vuonna 2005 kuin vuonna 2006. Tämä johtuu Klaukkalan uuden jätevedenpuhdistamon investointikulujen keskittymisestä vuoteen 2005. Taulukko 1. Nurmijärven ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit vuonna 2006. Nurmijärven ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit vuonna 2006 (1000 ) Tuotot Kulut Investoinnit Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 1 328 0 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 2553 992 1572 Jätehuolto ja roskaantuminen 2249 1942 52 Maaperän ja pohjaveden suojelu 5 27 0 Melun ja tärinän torjunta 0 4 7 Luonnon- ja maisemansuojelu 13 16 0 Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 16 172 0 Ympäristönsuojelun edistäminen 0 15 0 Yhteensä 1000 4837 3496 1631 Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut -Jätevero 605 -Polttoainevero 190 -Sähkövero 158 Ympäristötoimintakulut yhteensä 1000 4449 Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot -Viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistamojen poistot 1122 -Jätehuollon poistot 124 5

2.1. Ympäristötuotot Ympäristötuotot ovat toiminnasta saatuja tuloja, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun. Ympäristötuottoja ovat muun muassa lupamaksut, jätehuoltomaksut, jätevesimaksut, ympäristövalistuksesta saadut tuotot, uusiokäytöstä koituvat kustannussäästöt sekä ekotehokkaalla toiminnalla ja hyvien käytäntöjen kautta saavutetut kustannussäästöt. Myös ulkopuolisilta ympäristötoimintaan saadut tuet ja avustukset ovat tuloa kunnalle. Nurmijärven kunnan yhteenlasketut ympäristötuotot vuonna 2006 olivat 4,84 miljoonaa euroa, joka on 17,5 % kunnan kaikista toimintatuotoista (27,7 miljoonaa euroa). Asukasta kohden laskettuna ympäristötuottoja kertyi 127 euroa. Lähes kaikki tuotot tulivat jätevesi- ja jätehuoltomaksuista (Kuva 1), mitkä yhdessä muodostivat 99,3 % kaikista ympäristötuotoista. Ympäristöluvista ja melupäätöksistä saatiin tuloina 16 000 euroa, maa-ainesoton valvonta- ja tarkastusmaksuista 13 000 euroa. Luonnon- ja maisemansuojelu 0,3 % Maaperän ja pohjaveden suojelu 0,1 % Ymp.suojeluun liittyvät viranomaistehtävät 0,3 % Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0,02 % Jätehuolto ja roskaantuminen 46,5 % Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 52,8 % Kuva 1. Ympäristötuottojen jakautuminen vuonna 2006. 6

2.2. Ympäristökulut Ympäristökuluja aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ympäristökuluja ovat esimerkiksi jätteenkäsittely ja jätteen synnyn ehkäisy, maaperän- ja vesiensuojelu, ilmansuojelu ja melun torjunta. Nurmijärven kunnan yhteenlasketut ympäristökulut (verot ja poistot mukaan lukien) vuonna 2006 olivat 5,70 miljoonaa euroa, joka on 3,6 % kunnan kaikista toimintakuluista ja poistoista (160 miljoonaa euroa). Asukasta kohden ympäristökuluja (verot ja poistot mukaan lukien) kertyi 150 euroa. Jätevesien puhdistuksesta (ja vesiensuojelusta) ja jätehuollosta aiheutui suurin osa kuluista (Kuva 2). Yhdessä ne muodostivat 73,4 % kaikista ympäristökuluista. Seuraavaksi suurimmat kulut aiheutuivat ympäristöperusteisista veroista, joita maksettiin kunnan ajoneuvojen polttoaineen käytöstä, kunnan kiinteistöjen sähkön kulutuksesta sekä jätteistä. Kaikkiaan näitä veroja maksettiin 953 000 euroa vuonna 2006. Kunnan ympäristönsuojeluyksikön kaikki kulut (232 000 euroa) muodostivat vain 4,1 % kunnan kaikista ympäristökuluista (mukaan lukien poistot ja verot). Ympäristönsuojeluyksikössä oli vuonna 2006 yhteensä kolme työntekijää (2 vakituista ja 1 määräaikainen). Ympäristönsuojeluyksikön henkilöstön määrä oli 0,1 % kunnan koko henkilöstön määrästä. Ymp.suojelun edistäminen 0,3 % Ymp.suojeluun liittyvät viranomaistehtävät 3,0 % Ymp.perusteiset verot 16,7 % Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 5,8 % Luonnon- ja maisemansuojelu 0,3 % Melun ja tärinän torjunta 0,1 % Maaperän ja pohjaveden suojelu 0,5 % Jätehuolto ja roskaantuminen 36,3 % Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 37,1 % Kuva 2. Ympäristökulujen jakautuminen vuonna 2006. 7

2.3. Ympäristöinvestoinnit Ympäristöinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai eliminoinnista tai positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista ja joista ennakoidaan saatavan etua ympäristölle tai organisaation ympäristösuorituskyvylle. Ympäristöinvestointeja ovat esimerkiksi ympäristönsuojelua varten hankitut koneet ja laitteet sekä ympäristölainsäädännön noudattamiseksi tarvittavat tekniset laitteet, joita käytetään ympäristön valvontaan tai pilaantumisen ehkäisemiseen. Nurmijärven kunnan vuoden 2006 ympäristöinvestoinnit olivat 1,63 miljoonaa euroa, joka oli 6,8 % kunnan kokonaisinvestoinneista (23,8 miljoonaa euroa). Asukasta kohti ympäristöinvestointeja kertyi 43 euroa. Suurimmat investoinnit liittyivät Klaukkalan jätevedenpuhdistamoon sekä viemäriverkoston rakentamiseen ja saneeraukseen. Investointikuluja aiheutui jonkin verran myös jätehuollosta ja melun torjunnasta (Kuva 3). Jätehuolto ja roskaantuminen 3,2 % Melun ja tärinän torjunta 0,4 % Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 96,4 % Kuva 3. Ympäristöinvestointien jakautuminen vuonna 2006. Klaukkalaan rakennettiin vuosien 2003 2005 aikana uusi jätevedenpuhdistamo. Uuden jätevedenpuhdistamon myötä voitiin poistaa käytöstä niin Rajamäen ja Röykän puhdistamot kuin Altia Oyj:n tehdasalueen oma puhdistamo. Nurmijärvellä on nykyisin käytössä vain kaksi jätevedenpuhdistamoa. Käytöstä poistettujen vanhojen puhdistamojen purkuvesistöissä voidaan odottaa tilan parantumista jätevesikuormituksen poistuttua. Lisäksi uusi, tehokkaampi puhdistamo kuormittaa ympäristöä aiempaa vähemmän. 8

Viemäriverkoston saneerausten tarkoituksena on verkoston pitäminen toimintakuntoisena ja vuotovesien määrän pienentäminen viemäriverkostoissa. Suuret vuotovesimäärät saattavat aiheuttaa jätevesienkäsittelylaitoksilla ongelmia, lisäävät energiakustannuksia ja niin edelleen. Viemäriverkoston saneeraaminen ehkäisee myös jätevesien pääsyn vanhoista viemäreistä maaperään ja pohjaveteen. Metsä-Tuomelan jäteasemalla aloitettiin kaatopaikkakaasun keräys ja poltto soihtupolttimessa vuonna 2005. Kaatopaikkakaasuja ovat esimerkiksi metaani ja hiilidioksidi. Metaani on yksi pahimmista kasvihuoneilmiötä voimistavista yhdisteistä. Kaatopaikkakaasun keräys ja polttaminen vähentävät ilmastovaikutusten lisäksi myös hajuhaittoja. Kaasun hyödyntämisestä on tehty esisuunnitelma, jonka perusteella pääasialliset hyötykäyttövaihtoehdot ovat sähkön tuotanto alueen sisäiseen käyttöön, kaatopaikkaveden lämmitys ennen käsittelyä sekä alueen rakennusten lämmitys. Tarkempi kaasun hyödyntämissuunnitelma tehdään, kun ensimmäinen täyttöalue suljetaan. 3. Ympäristövastuu ja ehdollinen ympäristövelka Ympäristövastuu on ympäristöön liittyvä, olemassa oleva velvoite. Se on syntynyt kunnan aikaisemman toiminnan seurauksena, mutta aiheuttaa menoja tulevaisuudessa. Ympäristövastuita voivat olla esimerkiksi maaperän puhdistamisvastuut tai kaatopaikkojen ja soranottoalueiden maisemointivastuut. Kunnan on varauduttava vastuisiinsa rahallisesti ja syntynyt ympäristövaraus kirjataan siirtovelaksi tai pakolliseksi varaukseksi kunnan taseeseen. Ehdollinen ympäristövelka on velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena. Ympäristövastuista velka eroaa siinä, että se toteutuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma toteutuu tai jää toteutumatta. Tällaiset tapahtumat eivät yleensä ole kokonaan kunnan tai kuntayhtymän määräysvallassa (esimerkiksi lainsäädännön muutokset). Ehdollista ympäristövelkaa on käsiteltävä mahdollisena, mutta epävarmana tapahtumana ja se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Nurmijärven kunnassa tilinpäätökseen on kirjattu pakollisena varauksena 27 000 euroa Metsä- Tuomelan jäteaseman jälkihoitoon (Taulukko 2). Pakollinen varaus kasvoi 13 500 eurolla vuoteen 2005 verrattuna. Ehdollista ympäristövelkaa ei ole kirjattu tilinpäätökseen. Taulukko 2. Nurmijärven pakolliset ympäristövaraukset vuonna 2006. Nurmijärven pakolliset ympäristövaraukset vuonna 2006 (1000 ) Metsä-Tuomelan jäteaseman jälkihoitovaraus 27 Yhteensä 1000 27 9

4. Ympäristötalouden tunnusluvut Ympäristötilinpäätösluvuista on laskettu muutamia tunnuslukuja (Taulukko 3). Tunnusluvuista voidaan havaita, että ympäristötuotot muodostavat 17,5 % kunnan kaikista toimintatuotoista, mutta ympäristökulut vain 3,6 % kunnan kaikista toimintakuluista ja poistoista. Vuonna 2006 ympäristöinvestointien osuus kunnan kokonaisinvestoinneista oli 6,8 %. Kunnan ympäristönsuojeluyksikön tuotot muodostivat 0,5 % kaikista ympäristötuotoista ja kulut 4,1 % ympäristökuluista. Ympäristötoimintatuotot olivat hieman suuremmat kuin ympäristökulut (108,7 %). Kuluihin laskettiin mukaan verot, mutta ei poistoja. Tunnusluvut olivat tulojen ja kulujen osalta hyvin samankaltaiset myös vuonna 2005. Investointien osalta tunnusluvut ovat vuonna 2006 huomattavasti pienemmät, johtuen vuodelle 2005 keskittyneistä Klaukkalan jätevedenpuhdistamon investointikustannuksista. Taulukko 3. Nurmijärven ympäristötalouden tunnusluvut vuonna 2006. Nurmijärven ympäristötalouden tunnusluvut vuonna 2006 Tuotot Ympäristötuotot/kunnan kaikki toimintatuotot 17,5 % Ympäristötuotot/asukas 127 Kunnan ympäristötoimen tuotot/kaikki ympäristötuotot 0,5 % Kulut Ympäristökulut (sis. poistot ja verot)/kunnan kaikki toimintakulut ja poistot 3,6 % Ympäristökulut (sis. poistot ja verot)/asukas 150 Kunnan ympäristötoimen kulut/kaikki ympäristökulut (sis. poistot ja verot) 4,1 % Ympäristötoimintatuotot %:na ympäristökuluista 108,7 % Investoinnit Ympäristöinvestoinnit/kunnan kokonaisinvestoinnit 6,8 % Ympäristöinvestoinnit/asukas 43 10

5. Ympäristötalouden jakautuminen aihealueittain 5.1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Ulkoilman- ja ilmastonsuojelukulut vuonna 2006 olivat 328 000 euroa. Kuluja kertyi muun muassa Nurmijärvi-lipun tukiosuuksista, joilla pyritään edistämään joukkoliikenteen käyttöä (150 000 euroa), hiekoitushiekan poistosta (107 000 euroa), katupölyn sidonnasta (43 000 euroa) sekä ilmapäästöjen seurannasta ja keräyksestä Metsä-Tuomelan jäteasemalla (17 000 euroa). Ulkoilman- ja ilmastonsuojelusta ei aiheutunut vuonna 2006 investointikuluja. 5.2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Nurmijärven kunnan suurimmat ympäristötuotot olivat Nurmijärven vesilaitoksen keräämät jätevesimaksut, jotka olivat 2,55 miljoonaa euroa. Jätevesien käsittelykuluja aiheutui muun muassa jätevesien puhdistuksesta (727 000 euroa), viemäriverkoston käytöstä ja kunnossapidosta (127 000 euroa), jäteveden puhdistamo- ja vesistötarkkailuista (54 000 euroa) sekä vesiosuuskuntien suunnitelmien laatimisesta (25 000 euroa). Lisäksi vesiosuuskunnille myönnettiin rahallista avustusta 12 000 euroa. Kuluja aiheutui myös viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistamojen poistoista (1,12 miljoonaa euroa). Vesiensuojelukuluja aiheutui muun muassa erilaisista tutkimuksista (8 000 euroa) ja vesiensuojeluyhdistyksen jäsenmaksusta (8 000 euroa). Vuonna 2006 jätevesien käsittelyn investointeja tehtiin 1,57 miljoonalla eurolla. Summa koostui viemäriverkoston rakentamisesta ja saneerauksesta (1,1 miljoonaa euroa) ja Klaukkalan uuden jätevedenpuhdistamon investoinneista ja uusista pumppaamoista (482 000 euroa). 5.3. Jätehuolto ja roskaantuminen Jätehuoltotuloja kertyi jätteiden käsittelystä perityistä maksuista (2,25 miljoonaa euroa). Kuluja aiheutui muun muassa jätteiden käsittelystä ja sijoittamisesta (1,5 miljoonaa euroa), kunnan toiminnoissa syntyvien jätteiden keräilystä, kuljetuksesta ja käsittelystä (168 000 euroa) sekä jätehuollon ympäristövaikutusselvityksistä (79 000 euroa). Kuluja aiheutui myös jätehuollon poistoista (124 000 euroa). Jätehuollon investointeja oli vuonna 2006 52 000 euroa. 5.4. Maaperän ja pohjaveden suojelu Maaperän ja pohjaveden suojelutuloja saatiin pilaantuneiden maiden vastaanottomaksuista (5 000 euroa). Kuluja aiheutui pohjavesien laadun tarkkailusta ja seurannasta (15 000 euroa) sekä pohjavesialueselvityksestä (12 000 euroa). Investointeja ei ollut. 5.5. Melun ja tärinän torjunta Meluselvitysraportin laadinnasta ja meluesteiden suunnittelusta aiheutui kuluja 4 000 euroa. Investointeja kertyi 7 000 euron edestä meluesteiden rakentamiseen. 11

5.6. Luonnon- ja maisemansuojelu Luonnon- ja maisemansuojelutuloja saatiin maa-ainesoton valvonta- ja tarkastusmaksuista (13 000 euroa). Kuluja aiheutui kaavoitusta varten tehdyistä lajisto- ja luontoselvityksistä (9 000 euroa) sekä Seitsemän veljeksen vaellusreitin opasteiden laadinnasta (7 000 euroa). Investointeja ei ollut. 5.7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Tuloja kertyi yhteensä 16 000 euroa ympäristölupa- ja melupäätösmaksuista. Ympäristöviranomaistoiminnasta aiheutui kuluja 172 000 euroa. Investointeja ei ollut. 5.8. Ympäristönsuojelun edistäminen Ympäristönsuojelun edistämisestä ei pystytty erittelemään euromääräisiä tuloja. Energiankulutuksen seurannan ja vähentämisen myötä saatu säästö voidaan huomata pienempinä menoerinä. Kuluja aiheutui erilaisesta ympäristökasvatus- ja neuvontatyöstä 7 000 euroa (esimerkiksi tiedotuslehti Ekoviesti ja ympäristölautakunnan 20-vuotishistoriikki) sekä ympäristöjohtamisesta ja kehittämisestä 6 000 euroa (esimerkiksi Nurmijärven ekologisen jalanjäljen määrittäminen ja Ympäristökustannukset ja tulokset hanke). Energiankulutuksen seurantaohjelmasta aiheutuu vuosittainen ylläpito- ja päivitysmaksu. Investointeja ei ollut. 5.9. Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut Ympäristöveroa peritään tietystä luonnonvarojen käytöstä tai haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavasta toiminnasta. Ympäristövero on taloudellinen ohjauskeino, jolla valtion verotulojen lisäksi pyritään ohjaamaan toimijoita valitsemaan ympäristölle vähemmän haitallisia aineita, tuotteita ja menetelmiä. Ympäristöveroja ovat polttoaine-, sähkö- ja jätevero. Nurmijärven kunta maksoi vuonna 2006 jäteveroa 605 000 euroa, polttoaineveroa 190 000 euroa ja sähköveroa 158 000 euroa. Polttoainevero on laskettu arvioidun polttoaineenkulutuksen mukaan ja sähkövero sähkölaitoksen ilmoittaman kulutuksen perusteella. 12

6. Hyviä käytäntöjä Ekotehokkuutta parantamalla on usein mahdollista saada rahallista hyötyä. Nurmijärvellä energiankulutusta on seurattu jo vuoden 1980 alkupuolelta saakka. Nykyisin tilapalvelulla on käytössä KULTI-ohjelma, jolla seurataan lämpö-, vesi- ja sähköenergian kulutusta. Kaikki kunnan uudisrakennushankkeet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ilmastoinnissa on lämmön talteenotto. Vanhoja kohteita, kuten Klaukkalan koulu, on lisäksi saneerattu ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Näillä toimenpiteillä pyritään pienentämään rakennuksen energian, lähinnä lämpöenergian kulutusta. Lisäksi kiinteistöjen vesimittareiden kaukovalvonnan avulla saadaan tietoa muun muassa mahdollisista vesijohtovuodoista. Perttulan päiväkoti toteuttaa kestävän kehityksen periaatetta päiväkodin arjessa. Päiväkodissa muun muassa pyritään hankkimaan laadukkaita ja kestäviä tavaroita ja materiaaleja, lajitellaan jätteet, kompostoidaan kasvimaan jätteet puutarhakompostiin ja ruoantähteet kompostoriin sekä käytetään vähän ympäristöä kuormittavia pesuaineita. Koska Perttulan päiväkodissa kompostoidaan itse biojätteet, säästyvät biojätekeräyksen kustannukset. 7. Kehittämistarpeita Ympäristötilinpäätöksen onnistumisen ja vaikuttavuuden avain on se, että kunnissa aletaan asettaa ympäristöä koskevia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita talousarvioon. Nämä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet johdetaan kunnan ympäristöstrategiasta. Sitovat tavoitteet pitäisi laatia joka vuosi hallintokunnittain. Lisäksi pitää linjata koko kunnan suuremman tason tavoitteet ja päämäärät, joihin ympäristön tilassa tai resurssien käytössä pyritään. Vaikuttavuus ympäristötoiminnassa ei synny ainoastaan ympäristökustannusten seuraamisesta, vaan siihen tarvitaan konkreettisia tavoitteita ja niiden mukaisia toimia sekä johdon sitoutumista. Ympäristöasiat pitää saada osaksi kaikkien hallintokuntien toimintaa. Ympäristöä koskevien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisen lisäksi Nurmijärvelle tulee saada ajantasainen ympäristöstrategia. Ympäristötaloustiedon kehittämiseen tulee perustaa Nurmijärven kunnassa ohjausryhmä eri hallintokuntien edustajista. Etenkin talouspuolen asiantuntijoiden osallistuminen ympäristötilinpäätöstyöhön on ensiarvoisen tärkeää. Myös ympäristötilinpäätöstietojen keräämistä tulee parantaa. Tiedot tulisi saada mahdollisimman automaattisesti ja helposti. Yhtenä mahdollisuutena voisi olla raportointiohjelma, joka kerää tiedot määritellyiltä tileiltä. Myös erilaiset tilitunnisteet ja kustannuspaikkalistojen uudistaminen voivat tulla kyseeseen. Taloushallinnon seutuhanke ja Nurmijärven kunnassa parhaillaan käynnissä oleva toimintaorganisaation tarkastelu saattavat jossain määrin vaikuttaa myös ympäristötilinpäätöstyöhön. 13