2 www.lakeudenomaishoitajat.fi Seinäjoki, Kauhava, Kurikka, Lapua, Ilmajoki, Jalasjärvi KEVÄTKIRJE 2014 JOHTOKUNTA 2013
LAKEUDEN OMAISHOITAJAT ry Järjestötalo Kauppak. 1, 2.krs www.lakeudenomaishoitajat.fi 60100 SEINÄJOKI puheenjohtaja@lakeudenomaishoitajat.fi HALLITUS 2013 Puheenjoht. Leena Huhtamäki 040 578 6543 leena_huhtamaki@hotmail.com Varap.joht. Markku Komulainen markku.komulainen@gmail.com Rah.hoit. Marja-Sisko Metsälä 4141336, 0500 368155 mannamarketta@gmail.com YHDESSÄ TEHDEN II -PROJEKTI (2012-2015) Jäsen Jukka Louhivesi jukkalouhivesi@netikka.fi Toimisto avoinna Tiistai klo 9:00-15:00 Anne-Maria Halmesmäki 050 4441028 anne-maria.halmesmaki@lakeudenomaishoitajat.fi Hanna Lahti 050 3057722 hanna.lahti@lakeudenomaishoitajat.fi Katariina Haapasaari 040 5876762 katariina.haapasaari@lakeudenomaishoitajat.fi Jäsen Antti Laitinen 044-3382733 Jäsen Anna-Liisa Ojala annaliisa.ojala12@gmail.com Jäsen Kirsti Rajamäki 040 415 2540 muumimamma22@gmail.com Sihteeri Irma Mylläri 040-5711568 irma.myllari@gmail.com
pitkäaikainen toimintakykyä heikentävä sairaus tai vamma, tulisi terveydenhuollon henkilökunnan olla valppaana pohtimaan tilannetta myös omaisen näkökulmasta. Kuka hoitaisi omaishoitajaa? Omaishoitajat toivovat terveydenhuollon ammattihenkilöiltä aikaa tulla kohdatuksi, omaishoitajan kokemustiedon arvostamista ja arjen avun järjestymistä kotiin. Suurin osa omaishoitotilanteista alkaa terveydenhuollossa: omaishoidon tarve voi syntyä äkillisesti läheisen sairastumisen, vammautumisen tai vaikkapa erityistä tukea tarvitsevan lapsen syntymän myötä. Joskus omaishoidon tarve kasvaa vähitellen, toimintakyvyn hiipuessa esimerkiksi pitkäaikaissairauden tai ikääntymisen vuoksi. Suomessa omaishoitajana toimii 300 000 henkilöä. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella omaishoitajia on arviolta 22 000 - melkoinen määrä arjen sankareita ympärillämme. Heistä vain pieni osa on kunnallisen omaishoidon tuen piirissä. Omaishoitoperheitä työssään kohtaavat terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat omaishoitotilanteiden varhaisen tunnistamisen avainhenkilöitä. Heillä on erityisnäkymä hoidettavan läheisen voinnin muutoksiin ja tätä kautta myös omaishoitajan tilanteeseen. Kun hoidettavalla todetaan Omaishoitaja on arvokas yhteistyökumppani terveydenhuollolle. Omaishoitajat mahdollistavat jatkohoidon onnistumisen kodeissa. Mikäli omaisella ei ole riittävästi valmiuksia selviytyä hoivatyön haasteista, hän on vaarassa uupua. Terveydenhuollon ammattihenkilöt tarvitsevat enemmän tietoa omaishoitajien tuen tarpeista ja mahdollisuuksista tukea heitä hoidettavan läheisen rinnalla. Lisäksi tarvitaan konkreettisia työkaluja ohjauksen tueksi sekä omaishoitajien kokemustiedon huomioimista ohjauksen kehittämisessä. Mikä voisi olla sinun tapasi auttaa omaishoidon polulla? Yhdistyksemme tarjoamaan toimintaan omaishoitoperheille ja heitä työssään kohtaaville ammattilaisille voit tutustua kotisivuillamme www.lakeudenomaishoitaja.fi Leena Huhtamäki puheenjohtaja Lakeuden Omaishoitajat ry
Euroopassa miljoonia omaishoitajia Euroopan Unionin alueella oli vuonna 2009 arviolta noin 125 miljoonaa omaishoitajaa. Suomessa omaishoitajia on 300 000, mutta omaishoitajakorvausta maksetaan vain 40 000:lle. Enemmistö tekee työtä ilman korvausta. Valtion budjetissa omaishoidon kustannukset ovat 160 miljoonaa euroa. Samalla säästetään kuntien menoja 1,1 miljardia euroa. Suomi olisi pulassa ilman omaishoitajia. Valtion ja kuntien velka kasvaisi. Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä. Työn arvo tunnustetaankin sanoissa, mutta valitettavasti ei teoissa. Omaishoitaja tarvitsee tukea ja resursseja ja niitä hänellä on oikeus vaatia! Tämä edellyttää omaishoidon vähimmäistukitason nostamista. Lisäksi kuntien on autettava omaishoitajaa kotihoitoa tukevilla palveluilla ja näiden palvelujen kehittämisen pitää myös panostaa. Eikä kysymys ole pelkästä korvaustasosta ja palveluista, vaan jaksamisesta. Meillä jokaisella on lähipiirissä omaishoitajia. Tiedämme, että työ on vaativaa. Moni on omaishoitaja oman työnsä ohella. Kun työpäivä työpaikalla päättyy, jatkuu se kotona ympärivuorokautisesti. Omaishoitajalla on harvoin vapaa-aikaa. Usein omaishoitajat tekevätkin työtään oman jaksamisensa ja terveytensä äärirajoilla. Monet kärsivät väsymyksestä ja stressioireista. Omaishoitaja uupuu ja sairastuu, ellei hänellä ole säännöllisesti ja tarpeeksi usein mahdollisuus lepoon ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Omaishoitajien vapaita on tuntuvasti lisättävä. Vapaiden järjestämisessä on otettava huomioon hoitajan yksilölliset toiveet ja tarpeet. Myös vertaistuesta voi olla apua. On huojentavaa keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Tunnemme omaishoitajan työn vaativuuden, mutta myös sen myönteiset puolet. Periaate antamalla saa pätee tässäkin. Omaishoitaja tekee työtään rakkaudesta. Lähimmäisenrakkaus ja ajatus "veljeä ei jätetä" on suomalaisen yhteiskunnan selkäranka. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen
Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä LC Nurmon tärkein aktiviteetti viime syksynä oli omaishoitajien kesärenkaiden vaihtaminen talvirenkaiksi. ESS Autotalossa, jonka asentajat antoivat tärkeän panoksensa työn onnistumiseen, oli lokakuun 19 päivänä 2013 mukava tunnelma. Samalla kun renkaiden vaihto oli käynnissä, omaishoitajat keskustelivat klubiveljien kanssa. Juttu luisti ja makkarat maistuivat! Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä lähimmäistensä hyväsi. Työ on pyyteetöntä; usein myös raskasta ja päivästä toiseen toistuvaa. Omaishoitajien työtä voidaan arvioida myös taloudellisesta näkökulmasta. Omaishoito säästää yhteiskunnan varoja muun kotihoidon kehittämiseen. Kun LC Nurmon valitsi aktiviteetin kohteensa, nousi omaishoitajien työn tukeminen yksimielisesti tärkeämäiksi toiminnan muodoksi kuluvan toimintavuoden osalta. Uskon, että omaishoitajia ei unohdeta, vaan yhteistyö tavalla tai toisella jatkuu. LC Nurmon on kiinnittänyt viranomaisten huomiota myös kotiäänestyksen kehittämiseen. Voimassa olevan lain mukaan kotiäänestykseen oikeuttavan henkilön kanssa kotona voi äänestää omaishoitaja, joka saa kunnalta tukea. On paljon myös niitä, jotka tukea eivät saa, mutta ovat äänestystilanteessa kotona auttamassa omaistaan. Lakia pitää muuttaa, niin että kaikki, jotka ovat omaishoitajia, voivat osallistua kotiäänestykseen. Näin voidaan myös äänestysaktiivisutta edistää. Oikeusministeriölle on tehty esitys vaalilaínsäädännön muuttamiseksi. Samalla kun kiitän omaishoitajia hyvästä yhteistyöstä, toivotan omaishoitajille ja heidän omaisilleen hyvää ja virkistävää kevättä! Ilmari Ylä-Autio LC Nurmon sihteeri
Kurikan ja Jurvan alueen kutsutilaisuudet Omaishoitajille Ma 14.4. klo 14 Ehtoollishetki Kurikan kirkossa, jonka jälkeen kahvitilaisuus srk-keskus. Elisa Hautala Ke 28.5. klo 11-15 Omaishoitajien leiripäivä Saukkorannassa. Leiripäivän hinta 7. Kanttori Suvi Tamminen, Elisa Hautala Ke 3.9. klo 10-15 Omaishoitajien ja hoidettavien leiripäivä Saukkorannassa. Leiripäivän hinta 10 / pari ja 7 / hlö. Pastori Hannu Hiipakka, Anna-Kaisa Heikkilä, Elisa Hautala Su 23.11. klo 10 Omaishoidon kirkkopyhä Kurikan kirkossa ja joulujuhla srk-keskuksessa. Elisa Hautala Diakoniatyöntekijät Elisa Hautala ( Kurikka 050 4323471) ja Anna-Kaisa Heikkilä ( Jurva 050 3068321) ovat käytettävissä keskusteluihin diakoniatoimistolla tai kotonasi.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun monialaiset FramiProopiskelijaryhmät tekevät projekteja erilaisille toimeksiantajille. Syksyllä 2013 yksi projektiryhmistä valmisteli Omaishoitajat ry:n pyynnöstä omaiskaffiloita kahdella paikkakunnalla, Seinäjoella ja Ilmajoella. Omaiskaffiloita pidettiin neljä kertaa molemmilla paikkakunnilla. Projektiryhmään kuului viisi ryhmäläistä, joista jokainen oli eri alalta, geronomiopiskelija Henna-Riikka Virtanen, fysioterapiaopiskelija Saija Kämäräinen, Kansainvälisen liiketalouden opiskelija Kukka-Maaria Kukkurainen, Pkyrittäjyyden opiskelija Emilia Takala ja sosionomiopiskelija Heidi Männikkö. Projektiryhmä otti tehtävänannon innolla vastaan. Jokaisella oli omat visionsa projektin etenemisen suhteen, jotka menivät lopulta hyvin yhteen ja kaikki olivat tyytyväisiä niin järjestelytapoihin kuin projektin luonteeseenkin. Projektin sisällä jaettiin vastuualueet, jotka menivät koulutusalan ja mielenkiinnon mukaan. Näin ollen omaiskaffilat päätettiin valmistella niin, että jokaiselle kerralle oli oma teemansa, jota alusti siihen parhaiten kykenevä henkilö. Teema toiveet tulivat omaishoitajien tarpeista. Ensimmäisellä kerralla pidettiin info kuljetuspalveluista. Infon jälkeen kahviteltiin ja keskusteltiin päivän polttavista asioista ja lopuksi pidettiin rentoutushetki. Toisella kaffilakerralla pidettiin pienimuotoinen ensiapu kotona -koulutus omaishoitajille. Esitys piti sisällään konkreettista tietoa miten toimia arkipäivän sattumuksissa. Kahvittelun ja keskusteluiden jälkeen pidimme yhteisen jumppatuokion. Kolmannella tapaamisella oli vuorossa luento ikääntyvän ihmisen terveellisestä ruokavaliosta. Kahvin jälkeen vedimme kasvojumpan ja rentoutushetken. Neljännellä ja viimeisellä kerralla oli vapaamuotoinen pikkujoulu. Omaishoitajat saivat nauttia riisipuurosta, glögistä, suklaasta ja joulutortuista ja kauniista jouluaiheisista runoista ja lauluista. Halusimme tuottaa omaishoitajille hyvää mieltä ja jaksamista myös käsihieronnan ja intialaisen päähieronnan avulla. Mielestämme omaiskaffilan järjestäminen oli projektina yksi syksyn mieleenpainuvimmista. Koimme työmme hyödyllisenä, toivottuna ja tärkeänä. Omaishoitajuus on hieno, mutta joskus hyvinkin vaikea asia, joka kertoo ihmisyydestä ja välittämisestä. Oli mukava olla mukana järjestämässä toimintaa kohderyhmälle, joka todella arvostaa ja nauttii yhdessäolosta. Toivomme, että omaiskaffilatoiminta jatkuisi myös tulevaisuudessa mahdollisimman laaja-alaisesti, jotta voitaisiin tavoittaa nekin omaishoitajat, jotka eivät esimerkiksi välimatkan takia pääse tällä hetkellä mukaan tapaamisiin. Kirjoittanut: Kukka-Maaria Kukkurainen, Saija Kämäräinen ja Henna-Riikka Virtanen
JALASJÄRVEN OMAISHOITAJIEN VERTAISTUKIRYHMÄ / OMAISKAFFILA Jalasjärvellä omaishoitajien vertaistukiryhmä on kokoontunut erilaisilla variaatioilla vuosikymmenten ajat. Pääsääntöisesti ryhmää on vetänyt vanhusten palveluohjaaja Sinikka Palojärvi. Lakeuden Omaishoitajat ry on vuosien aikana ollut vetäjäporukassa mukana milloin milläkin teemalla, nyt on vuodossa Omaiskaffila-teema ja sitä myöden minäkin olen juonessa mukana. Vetovastuussa on mukana ollut myös seurakunta, kuten nytkin diakoni Katja Aalto. Ryhmämme on kokoontunut kerran kuukaudessa n. kymmenen kertaa vuodessa. Olemme tutustuneet palvelukoteihin, käyneet teatterissa, olemme olleet katselemassa nähtävyyksiä, ruokailemassa käyneet jossakin ja seurakuntamme leirikeskuksessa olemme saunoneet, uineet, paistaneet makkaraa ja ennen kaikkea jutelleet. Kenenkään ei tarvitse kertoa yhtään enempää kuin haluaa. Tämä on sitä vertaistukea ylimmillään. Itse olen vertaistukiryhmässämme ollut sieltä nuorimmasta päästä ja mukana likemmäs kymmenen vuotta. Monestakaan tapaamisesta en ole pois ollut, jos en ole hoitajaa pojalle saanut, niin olen hänet ottanut mukaani. Nyt ryhmä tapaa kuukausittain vuorotellen päivä- ja ilta-aikaan. Täten mahdollistamme työssäkäyvien omaishoitajien tapaamisen myös. Mutta, yhteen asiaan meidän pitäisi keksiä keino, eli millä saataisiin miespuoliset omaishoitajat mukaan tapaamisiin? Omaishoitaja Sari Riskumäki Kuulumisien vaihtaminen onkin meille omaishoitajille tärkeää. Saamme siinä tutussa porukassa kertoa ilomme ja surumme tiedostaen, että tuo toinen ymmärtää minua. Itkien väsymystämme tai hoidettavamme sairauksia voimme silti vakavilla asioilla hassutella ja kukaan ei katso kierosti päälle.
Kotona Ensimmäisen kerran tutustuin omaishoitoon yli kymmenen vuotta sitten. Tuntuu uskomattomalta, että edelleen puhutaan samoista asioista, mm. omaishoidontuen siirtämisestä Kelan maksettavaksi, omaishoidontuen eriarvoisuudesta ja omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien puuttumisesta. Sitä samaa, ei uudistuksia. Mitä sitten - kuitenkin omaishoitotilanteet jatkuvat. Ja monessa tilanteessa se on hyvä ratkaisu, että jatketaan yhteistä elämää omassa kodissa onhan paikka tuttu ja turvallinen. Pitää muistaa, että yhteiskunta tukee monella tapaa (myös rahallisesti) kotona asumista, kun terveydentila ja/tai toimintakyky muuttuu. Miksi Lakeuden KotiAvustajat /- Nro1 on perustettu? Ne on perustettu puhtaasti omien kokemusten pohjalta ja lukuisten yhteydenottojen kannustamana. Lakeuden Kotiavustajat tarjoaa kiireetöntä hoiva- ja kotipalvelua sekä omaishoitajalle tärkeää vapaa-aikaa hoitaa asioita kodin ulkopuolella. Palvelu lähtee kotitilanteen tarpeista. Säännöllisyys ja aina sama avustaja luovat paremman ja sujuvamman arjen. Laajempiin tarpeisiin vastaa Lakeuden Nro1, joka tarjoaa monen alan palveluja yhden numeron kautta. Mukana olevat paikalliset yrittäjät ovat oman alansa ammattilaisia ja tahtovat tukea kotona asumista. Yksi palveluista on lääkinnällisen jalkahoitajan kotikäynnit, jolloin jo yksistään kotoa lähteminen ja asioiden organisoiminen jää pois. Mitä palveluja sinä kaipaat? Ehdota! Mukavaa aurinkoista kevättä Katja Ollikainen, Lakeuden KotiAvustajat ja Lakeuden Nro1
KANNATTAJATUOTTEET T-PAITA hyvälaatuinen puuvilla 7 Teksti Elämänsä Sankari aikuisten ja lasten kokoja, sininen tai musta. ADRESSIT yhdistyksen tunnuksella 7 Adresseja myy myös Posliiniporras, Konekatu 2 Seinäjoki