Proleko? Tuotantotalouden Kilta Prodekon aikakauslehti 2~2001
Pääkirjoitus Oma kilta tai ainejärjestö on monelle opiskelijalle tärkeä tuki, joka niin järjestää kaikenlaisia hauskoja tapahtumia kuin myös mahdollistaa ystäväverkkojen rakentamisen. Meidän killassa jäseniä on vähän suh teessa muihin Otaniemen kiltoihin, kuitenkin tuntuu siltä, että aktiivisia kiltalaisia on melko paljon. Aktiiviset kiltalaiset ovatkin rikkaus, jota ei rahalla voi mitata, mutta onko killan tehtävä yrittää kahmia tätä rikkautta kaikin keinoin? Onko opiskelijalla oikeus olla nk. propassiivi? Tätä pohtii kolumnistimme Singulariteetti sivulla 32. Tämä numero oli alunperin kaavailtu teemaltaan poikkitieteelliseksi, mutta lehtä tehtäessä ja siihen tulleita juttuja lukiessani aloin miettiä, onko kilta-aktiivisuuden tavoin poikkitieteellisyyskään sellainen rikkaus, jota tulee suinpäin kahmia vai olisiko ensin parempi ymmärtää minkälaisia itse olemme - minkälainen teekkari on? Yhden näkökulman teekkariuteen tuo Proleko?ssa vieraileva fyysikkopakinoitsija, joka sivulla 16 käsittelee teekkarin maailmankuvaa. Vaikkakaan en täysin yhdy kirjoittajan ajatukseen siitä, kuinka teekkari suorittaa asioita, on artikkelissa mielestäni tuotu oivaltavasti esille uhkakuva, johon samaistumista prodekolaisten ja muiden teekkarien tulisi välttää. Sitten kevyempään asiaan... Tämän numeron sivuilla voitte edellisten mielenkiintoisten artikkelien lisäksi lukea vaikkapa tutalaisten poikkitieteellistä parisuhteista (ei, emme me kaikki olekaan sisäsiittoisia niin kuin jotkut ovat luulleet) tai tutustua biletoimittajamme laatimaan raporttiin muutaman muun killan ja pääkaupunkiseudun ainejärjestön biletarjontaan. Lisäksi tarjolla on kertomuksia itäisestä puolipitkästä, kyykkäturnajaisista, opetuksen kehittämisestä ja ranskalaisita vessoista - jokaiselle jotakin! Ja jos juuri sinulle ei löytynyt luettavaa, ota yhteyttä minuun ja kerro, mistä haluaisit lukea seuraavassa kiltalehdessä! Helena Proleko? 2~2001 (3)
Sisältö - Proleko 2~2001 Pääkirjoitus...3 Sisältö...4 Hei kiltalainen!...5 Puhis-Jarno kertoo mm. rekisteröitymisestä. Terveisiä edarista...6 Edaattorimme kertovat TKY-uutisia. Mitä kuluu, ESTIEM?...7 Hallituskuulumisia...8 Mistä hallitus onkaan alkuvuoden keskustellut? Poikkitieteelliset parisuhteet...10 Kuusi kertomusta siitä, mitä tutan ulkopuolelta voikaan löytyä. Nuorallakävelijän tasapainon kultainen leikkaus...14 Eli mitä Nokia-exculla tapahtuikaan? Teekkari suorittaa...16 Runonurkka...18 Ranskalaiset vessat...19 Toimittajamme Ranskanmaalta raportoi sikäläisistä vessoista Raittiusaukeama...20 Haaste PoRan raittiuskilpakirjoitukseen. Kyykkäpronssia!...22 Työpsykologian ja johtamisen laboratorio kehittää ja kehittyy...24 Puolipitkä...26 Kootut selitykset kevään puolipitkästä. Miten opiskelija juhlii?...28 Biletetäänkö muuallakin? Ja miten? Proleko?n biletoimittaja otti selvää. Ruokatorstai...29 Muistoja GooMilta?...31 Propassiivit...32 Proleko?n kolumnisti singulariteetti pohtii mikä on propassiivien rooli killassa. Proffatreffi...35 Proleko?n haastattelussa kansantaloustieteilijä Hannele Wallenius. Valmistuneet...37 Laszlo vs. Prodeko...40 Julkaisija Päätoimittaja Toimittajat Tuotantotalouden Kilta Prodeko Helena Lakervi Esko Eerola Juho Juopperi Janne Väänänen Kansikuva Fuksien pienempi pyramidi Kyykässä / Liisa Proleko? 3~2001 DL 23.4. Materiaali osoitteella helena.lakervi@hut.fi (4) Proleko? 2~2001
Hei kiltalainen! Tässä Proleko?n numerossa olevan Hallituskuulumisia-jutun (s. 8) lisäksi ajattelin informoida tarkemmin muutamasta tärkeimmästä kiltaa koskettavasta asiasta hieman tarkemmin. Rekisteröityminen Viime viikolla pidetyssä ylimääräisessä kiltakokouksessa päätettiin rekisteröidä Tuotantotalouden Kilta Prodeko. Rekisteröityminen viedään päätökseen viimeistään tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä. Tällä hetkellä säännöt ovat Patentti- ja rekisterihallituksen esitarkastuksessa. Esitarkastus tarkoittaa sääntöjen lähettämistä PRH:n lakimiehen tutkittavaksi ja sen toivotaan nopeuttavan varsinaista käsittelyprosessia - esitarkastuksella toivotaan välttämään ns. bumerangi varsinaiselta hyväksymiskierrokselta. Lisäksi kuten arvata saattaa hyväksyttiin killalle uudet säännöt. Sääntöjen virallinen hyväksyntä edellyttää hyväksyntää kahdessa peräkkäisessä kiltakokouksessa, joiden väli on vähintään kaksi viikkoa. Kiireellisen aikataulun vuoksi kiltakokous valtuutti killan hallituksen tekemään tarvittavat muutokset sääntöihin, jotta uusia kiltakokouksia ei tätä varten enää tarvitse kutsua koolle. Hallitus kuitenkin velvoitettiin tiedottamaan kiltalaisia kaikista sääntöihin vielä tulevista muutoksista sähköpostitse. Rekisteröityminen ei tule sinänsä muuttamaan killan jokapäiväistä toimintaa. Excuja, sitsejä yms. tullaan edelleen järjestämään. Rekisteröitymisen edut liittyvät killan oikeudelliseen asemaan ja vastuuseen. Tällä hetkellä ovat hallituksen jäsenet henkilökohtaisesti vastuussa killan toiminnasta. Lisäksi rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö, jolloin voidaan solmia sopimuksia, sijoittaa omaisuutta jne. Asiasta lisää, kunhan esitarkastetut säännöt saapuvat. Eero Elorannan ero osastonjohtajan tehtävistä Osastoneuvosto myönsi prof. Eero Elorannalle hänen omasta pyynnöstään eron 21.3. Lisäksi hänen seuraajakseen jäljelle olevalle 8 kk:lle nimitettiin prof. Tomi Laamanen. Eero perusteli 21.3. pitämässään tiedotustilaisuudessa eropyyntöään lähinnä sillä, että hänen oma kyvykkyysprofiilinsa ei sovellu nykyiseen yliopistojohtamiseen eikä hän näe, että olisi omien visiojohtamisensa keinoin pystynyt viemään osastoa eteenpäin. Lisäksi Eero on tehnyt pitkän työn (yli 10 vuotta) osaston eteen ja oli hieman uupunut ja turhautunut osastonjohtajan hallinnollisiin tehtäviin. Turhien huhujen välttämiseksi voidaan myös todeta, että eronpyyntöön ei liittynyt mitään henkilökemioiden törmäämisiä tai muita konflikteja. Vaikka Eero luopuu osastonjohtajuudesta, hän jatkaa silti osastollamme tutkimuksen ja opetuksen parissa. TuAs-talo Arkkitehtikilpailun tulokset julkistettiin viime viikolla. Suunnitelman nimeltä PalaPoli tullaan toteuttamaan Tutan ja AS:n yhteinen talo vuoden 2003 kesään mennessä. Jos edellä mainituista aiheista herää kysymyksiä tai keskusteltavaa, olen jälleen käytettävissä. Parhaiten minut tavoittaa mailitse jarno.alhonen@hut.fi terveisin, Jarno Alhonen Proleko? 2~2001 (5)
Terveisiä edarista!!! Uusi hallitus on päässyt hyvin toimiensa tasalle ja TKY:llä onkin ehtinyt tänä vuonna jo tapahtua paljon. Prodekon oma poika, Tero Mäkinen, vastaa TKY:llä tänä vuonna tiedotusasioista. On hienoa, että Prodekolla on pitkästä aikaa edustaja TKY:n hallituksessa. Leppävaaran asuntola Leppävaaran asuntolahanke on edennyt tarjousten käsittely- ja hankepäätösvaiheeseen. Edustajistolle esiteltiin myös periaatteellisia kuvia eri rakennusvaihtoehdoista ja asuntolahanke on siis vakaalla pohjalla. Leppävaaran asuntolahanke sai aikaan pitkän keskustelun edarissa, mutta lopulta Leppävaaran asuntolan hankepäätös hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöksellään edustajisto valtuutti TKY:n hallituksen tekemään lopullisen urakoitsijavalinnan taloustoimikunnan suosituksen perusteella ja asetti koko hankkeelle hintarajan. Säännöt askarruttavat TKYE:n kokouksessa 3/2001 iso asia oli TKY:n sääntömuutokset. Sääntöihin on aikoinaan jäänyt epäselvyyksiä, jotka sääntötoimikunnan aloitteesta muutetaan. Sääntömuutokset täytyy hyväksyä aina kahdessa perättäisessä edustajiston kokouksessa, ja osa sääntömuutosehdotuksista oli edarissa jo toista kertaa esillä. Sääntöihin tulee mm. muutos edustajiston puheenjohtajan vaalikelpoisuudesta. Tähän asti vaalikelpoisia ovat olleet vain edustajiston jäsenet, mutta vaalikelpoisten määrää halutaan kasvattaa koskemaan kaikkia ylioppilaskunnan jäseniä sekä Teknillisessä korkeakoulussa akateemisen loppututkinnon suorittaneita entisiä ja nykyisiä jäseniä. Edarissa käsiteltiin myös meille prodekolaisille nyt akuuttia asiaa eli rekisteröitymiskuvioita. Informaatioverkostojen ammattiainekerho Athene ratkaisi ryvalinnat lähtemällä heti alusta pitäen rekisteröidyksi yhdistykseksi. Athenen lisäksi kokouksessa hyväksyttiin myös muiden kerhojen sääntöjä. Muuta mielenkiintoista Paljon suunniteltu Mielen hyvinvointi -projekti lähti vihdoin käyntiin 21.2.2001, kun ensimmäinen asiantuntijaluento pidettiin D-salissa sosiaalipsykologi Jaana Venkulan johdolla aiheesta Opiskelija oman persoonansa ja elämänsä luojana. Tänä keväänä valitaan TKY:lle uusi pääsihteeri seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Hakijoita tehtävään oli määräaikaan ilmoittautunut neljä. Tarkempia tietoja pääsihteerin valintaprosessin etenemisestä ensi kerralla. Pirteitä kevätpäiviä toivottavat, Katri, Heikki, Jarno ja Tero (6) Proleko? 2~2001
Mitä kuuluu, ESTIEM? ESTIEM-aktiivisuus ympäri Eurooppaa on taas huipussaan, sillä Ankaran Council Meeting on aivan ovella, 3.-8.4. Prodekoa edustamaan sinne lähtee jälleen iso poppoo: ulkoministeri Laura Itkonen, Sampo Korppi-Tommola, Maija Kaukonen, Working Groupia vetämään Meiju Nurminen ja viime vuonna hallituksessa penkkiä kuluttanut Jarno Martikainen. ESTIEMin hallituksen edellinen board meeting pidettiin Lissabonissa, jossa mitellään myös Euroopan tutaherruudesta TIMES casekilpailun puitteissa. Finaali on juuri ennen Council Meetingiä 28.-31.3. Prodekon edustusjoukkue selvitti tiensä semifinaaleista finaa liin, jossa se ottelee Cambridgen, Tampereen, Nottinghamin, Torinon ja Lissabonin joukkueita vastaan. TKK:lle ja ESTIEM -termein Helsinkiin on tulossa suuri ESTIEMiä sivuava tapahtuma. Wapun nurkilla tänne kokoontuu vielä tällä hetkellä EEMA nimeä kantava järjestö. EEMA tulee sanoista European Engineering and Management Association. EEMA:n jäseniä ovat opiskelijat, valmistuneet työssäkäyvät alumni ja akateemikot eli professorit. EEMA on muutosten alla, sitä ollaan herättämässä jälleen henkiin, sen sääntöjä ollaan muokkaamassa ja nimeä mahdollisesti vaihtamassa hieman vetävämpään muotoon. EEMA kerää pääkaupunkiseudulle osallistujia International conference on ICT and competitiveness konferenssiin ja pitämään hauskaa 29.4.-5.5. Konfe renssiin tulee myös ESTIEMin jäseniä, tutalaisia ympäri Eurooppaa. Tulehan sinäkin mukaan tapaamaan heitä, kun he kerrankin reissaavat tänne pohjolan perukoille asti! ESTIEMin kirjeenvaihtaja Ami ESTIEMin Board harjoittelee tiimityöskentelyä, yleensä asioita ei tosin päätetä näin sokkona! Proleko? 2~2001 (7)
Hallituskuulumisia Uusi hallitus on pitänyt viikoittaisia kokouksiaan nyt kolmisen kuukautta, mutta mistä he ovatkaan keskustelleet? Tapahtumia on ideoitu tuntikaupalla ja jotain on saatu jo aikaankin. Tässä jonkinlainen kooste yhdeksästä ensimmäisestä hallituksen kokouksesta sekä muusta toiminnasta. Ilmoitusasiat Vuosijuhlakutsuja on sadellut Prodekon postilaatikoihin niin muilta Otaniemen killoilta kuin myös Otaniemen ulkopuolelta. Lähes kaikkiin juhliin ollaankin saatu edustus killastamme: jos ei hallituksen keskuudesta niin toimihenkilöistä tai muista kiltalaisista. Puheenjohtajan asiat Puheenjohtaja on kokouksissa kertonut aktiivisesti kuulumisia niin Seniorikillasta kuin osastolta. Puhiksemme vaikuttaa myös hallituksen perustamissa strategiatyöryhmässä sekä sääntö- & omaisuudenhallintatyöryhmässä. Ensimmäinen näistä ryhmistä suunnittelee Prodekolle strategiaa ja jälkimmäinen tekee tärkeää taustatyötä kiltamme rekisteröitymisprosessissa. Raha-asiat Rahastonhoitaja on ollut aktiivisesti mukana sääntöjä selvittelevässä työryhmässä. Maksuliikenteen ohella rahastonhoitaja on koordinoinut fuksien talkoopisteiden suorittamista. Opintoasiat Opintovastaava on abi-infoilijoiden kanssa markkinoinut osastoamme aktiivisesti lukiolaisille niin abien iltainfoissa kuin lähettämällä materiaalia Suomen lukioihin. Opintovastaavan vetämä opintotyöryhmä taas on aktiivisesti kehittänyt kurssityökalua, jonka avulla pystytään tulevaisuudessa arvioimaan ja parantamaan tuta-kursseja. Alkukeväästä järjestettiin myös Prodeko Networkin kanssa fukseille suunnattu kesätyöinfo. Isännän asiat Isäntää on pitänyt kiireisenä erilaisten tapahtumien järkkäilyt, varsinkin kun tälle keväälle on kertynyt tähän mennessä jo kahdet sitsit. Päänvaivaa isännälle ovat aiheuttaneet kiltalaiset, jot ka ilmoittautuvat tapahtumiin, mutta eivät saavu paikalle. Apuna tapahtumien järjestelyissä ovat olleet juomanlaskijat. Sisä- ja kulttuuriasiat Sisä- ja kulttuuriministerin sai kevään ensimmäisenä tehtävänä hankkia hallituksen muutamalle jäsenelle käyntikortit. Tasavuosijuhlien valmistelua ollaan sisäministeriössä aloitettu jo: sopivan juhlapaikan etsintä on aktiivisesti käynnissä ja yhteistyömuotoja seniorikillan kanssa mietitään aktiivisesti. Sihteeri-/Tiedotusasiat Tänä vuonna sihteerin tehtäviin ei ole enää kuulunut tiedotus paitsi Otahuutoon ja Nyytisiin tapahtumatietojen lähetys. Ensimmäinen Proleko?n numero yllätti kaikki kiltalaisten kirjoittamisaktiivisuudella. Yhteistyö toimittajien kanssa on edennyt mallikkaasti. Sihteeri on saanut hallituksen kokousten pöytäkirjojakin kiltahuoneen seinälle kohtuullisen säännöllisesti. (8) Proleko? 2~2001
WWW-asiat Prodekon sivustoa ww w. pro deko.orgia ovat uusmediakeisari ja www-toimi kunta kehittäneet aktii visesti. Sopimusongelmien takia etusivua ei olla pystytty päivittämään, mutta kun asiat saa daan kuntoon niin Prodekon nettisivut nousevat pystyyn entistä ehompina. Uusmediakeisarin saavutuksiin kuuluu myös digikameran hankkiminen edullisesti killalle. Ulkoasiat ESTIEMin eurooppalainen seminaarisarja VISION saa ensi vuonna uusia piirteitä, kun se järjestetään yhteistyössä Tallinnan kanssa. Ulkoministeriö esittäytyi kiltalaisille Toimijasaunassa yhdessä uudemman ja vanhemman median kanssa: tällöin saatiinkin uusia innokkaita ihmisiä järjestämään tapahtumia. EEMA on ollut kevään muotisana: tämä tarkoittaa sitä, että eurooppalaiset tutaopiskelijat ja -proffat kokoontuvat vapun tietämillä Helsinkiin ja kutsuvat prodekolaisetkin osallistumaan tapahtumiinsa. Lisää EEMAsta ja ESTIEMistä tämän lehden sivulla 7. Excursioasiat Excumestarilla ovat meinanneet excuhalot loppua varastoista, kun yritysvierailuja on ollut niin paljon tarjolla. Vii koittaisten excujen lisäksi excu mestari on suunnitellut maaliskuun puolipitkää (josta juttu tässä lehdessä s. 26) ja ke hitellyt uutta excuilevan prodekolaisen ohjesääntöä. Myös excujen kohdalla har mia järjestäjille ovat tuottaneet excuille ilmoittautuneet, jotka ovat jättäneet tulematta paikalle tai ilmoittaneet poissaolostaan vasta viime hetkellä. Fuksiasiat Vaikka fukseja vielä riittääkin uuden fuksikapteenin katse on suunnattu jo ensi syksyyn. Fuksitoimikunnan naamat ovat tulleet kevään mittaan tutuksi ja ensi vuoden isohenkilöiden rekrytointikin on jo kovassa vauhdissa. Uutena lisänä ensi vuoden isotoimintaan tulevat fabuisot, joiden tarkoituksena on varmistaa rehtien teekkari- ja prodekoperinteiden leviäminen myös nuorempien tieteenharjoittajien keskuuteen. Yritysasiat Yrityssuhdevastaava on viime viikkoina kolkutellut yhden jos toisenkin suuren suomalaisen yrityksen ovia ja solminut Network-sopimuksia tuttujen firmojen kanssa. Networkin lisäksi Prodeko StartUp - muutaman prodekolaisperäisen yrityksen joukko - on saanut alkunsa: näitä yrityksiä nähdään loppuvuoden aikana sponsoroimassa erilaisia tilaisuuksia ja esittäytymässä myös Proleko?n sivuilla. Muut esille tulevat asiat Helmikuun lopussa hallitus vietti viikonlopun ideointi risteilyllä. Ideoita etsittiinkin ihan urakalla: molempiin suuntiin olleet kolmen tunnin ideointisessiot loppuivat molemmilla kerroilla kesken ja ideointia jatkettiinkin myös vapaa-ajalla. Suurimpia koko killan ja hallituksen yhteisiä asioita ovat olleet killan rekisteröityminen ja tulevien vuosijuhlien suunnittelu. Rekisteröitymisestä voit lukea lisää puhiksen jutusta tästä samaisesta lehdestä. Helena sihteeri Proleko? 2~2001 (9)
Proleko? tutkii Poikkitieteelliset parisuhteet Kuinka teekkari tapaa ihmisiä muualta kuin Otaniemestä? Onko Otaniemen ulkopuolella elämää? Juovatko kaikki lääkisläiset Eviania ja ovatko kylterit pyrkyreitä? Voiko yliopistolaiseen rakastua? Mitä muut meistä ajattelevat? Proleko? päätti ottaa selvää siitä, kuinka Otaniemen ulkopuolisia kontakteja pystyy ihan tavallinen teekkarikin luomaan. Kohderyhmänä tässä laaja-alaisessa tutkimuksessa olivat eri vuosikurssien tutalaiset, jotka ovat onnistuneet löytämään tämänhetkisen kumppaninsa tutan ulkopuolelta. Kokonaisuudessaan kuusi poikkitieteellistä paria kertoi Proleko?n toimitukselle kuinka he ovat tavanneet toisensa, minkälaisia ennakkokäsityksiä kumppanin opinalasta oli ennestään ja kuinka nämä käsitykset ovat muuttuneet seurustelun aikana. Kuinka tuta-poika ja kylteri-tyttö tapaavat? Tyttö: Olimme samassa paikassa kesätöissä kesällä 1999. Kesätyöporukkamme oli heti kesän alusta alkaen varsin kiinteä ja teimme yhdessä monia asioita myös työajan ulkopuolella, kollektiivisesti kaverimielessä. Jossain vaiheessa yhteydenpito (tulevan) kumppanini kanssa alkoi olla kiinteämpää kuin jutustelu muun porukan kanssa - tähän tosin päädyttiin suhteellisen monen sattuman kautta. Kauppatieteilijä kertoo teekkareista ennen En tainnut oikeasti tuntea ennalta yhtään teekkaria. Lukiosta kaikki nörttipojat meni TKK:lle, joten lähinnä määrittelin teekkarit fiksuiksi, hieman hiljaisenpuoleisiksi, mutta ihan mukaviksi pojiksi, jotka ovat matemaattisesti superlahjakkaita ja puhuvat sujuvaa saksaa. Tämä siksi, että lukioni kaikki tulevat teekkaripojat olivat kanssani samassa saksanryhmässä - ja matikassa/fysiikassa/kemiassa heiltä sai aina apua. Bileissä, joissa tarjoiltiin alkoholia, he nauttivat sitä aina runsaasti eli yleensä liikaa, jolloin hiljainenkin takarivin Tauno saattoi muuttua kummallisen aggressiiviseksi - tai sammui ekaan katuojaan. ja jälkeen tapaamisen Ennen seurustelun aloittamista teekkarin kanssa Otaniemi oli kummallinen, erillinen planeetta, jonne menemistä en edes synkimmissä unissani kuvitellut. Nykyisin liikun siellä jo (lähes) sujuvasti ja tunnen oloni huomattavasti kotoisemmaksi kuin yliopistolla humanistien parissa. Nyt, kun tunnen teekkareita paremmin, voisi sanoa, että stereotyyppisesti ajattelen yhä teekkareista samalla tavalla, mutta taas toisaalta en ajattele näin tuntemistani teekkareista. Eli en ajattele tai erittele tuntemiani ihmisiä kategoriassa teekkarit, vaan ne on mulle enemmän yksilöitä, oikein mukavia sellaisia vielä pääsääntöisesti. Toki sitä ns. stereotyyppistä massaakin on, mutta niin sitä on meidänkin koulussa (jos stereotypiaksi otetaan vaikka jakkupuku/puku ja salkku sekä osakesijoitukset), mutta en katso kenenkään kavereistani kuuluvan tähän joukkoon. Viha-rakkaussuhteesta Poika: Suhtautumiseni kyltereihin on aina ollut eräänlaista viha-rakkaussuhdetta. Lukioaikana pidin itsekin kauppakorkeakoulua yhtenä mahdollisena jatko- opintopaikkana. Päädyin kuitenkin tutalle, enkä (10) Proleko? 2~2001
ole sitä katunut. Paras kaverini aloitti mursuna kauppakorkeassa samana vuonna kuin itse tulin fuksiksi Otaniemeen. Tämän vuoksi en ole koskaan osannut suhtautua kovin negatiivisesti kyltereihin, sillä paremmin tuntemani esimerkit noista dollarinvihreistä ovat pohjimmiltaan oikein mukavia ihmisiä. Kuitenkin joka kerta, kun vierailen kauppakorkeakoulussa, havaitsen kylterien panostavan teekkareita enemmän ulkonäköönsä. Tämä antaa heistä hieman pinnallisen, pyrkyrimäisen ja ahneen kuvan. Kuten kuitenkin jo totesin, tunsin jo ennen seurusteluni aloittamista muita kyltereitä, jotka eivät vastaa tätä stereotyyppiä. Sikäli mielikuvani ei ole seurustelun alkamisen jälkeen suuremmin muuttunut: yleisesti ottaen pidän kyltereitä edelleen ahneina ja pinnallisena kansakunnan kermana, mutta yksilöinä he ovat mukavia. En oikein tiedä itsekään, miksi stereotyyppinen mielikuvani on säilynyt niin negatiivisena. Yksi syy ajatella kyltereitä hieman negatiiviseen sävyyn, on varmasti tutan opintojen osittainen samankaltaisuus kauppakorkean opintojen kanssa. Varmaankin tästä kilpailuasetelmasta johtuen vastapuolta on surutta mollattava, enemmän tai vähemmän tosissaan. Rehellisyyden nimessä sanon kuitenkin, että poikkeuksetta jokainen kylteri, johon olen paremmin tutustunut, on ollut erittäin miellyttävä tuttavuus. Missähän ne inhottavat sitten oikein piilevät? Lääkis ja tuta - uusia synergioita? Tuta-lääkis -pariutuminen näyttää olevan kasvusuunnassa: huhut kertovat, että ainakin 3 lääkiksen fuksia (tai alfaa niin kuin sielläpäin heitä kutsutaan) seurustelee prodekolaisen kanssa ja kyllä sitä vanhempiakin tieteenharjoittajia ollaan yhdessä nähty. Tästä lisääntyneestä pariutumisesta johtuen tässäkin tutkimuksessa on mukana kaksi lääkis-tuta-paria: poika tutalta ja tyttö lääkiksestä on molempien parien koostumus. Tutalaiset lääkisläisistä Lukevat tentteihin ja juovat Eviania oli minun stereotypiani lääkisläisistä (joka muuten pitää hämmästyttävän hyvin paikkaansa...). Ehkä lääkisläiset ovat aavistuksen verran heterogeenisempaa sakkia kuin tutalaiset - sieltä löytyy sekä kutsumuksesta että puhtaasta rahasta liikkeellä olevia. Ehkäpä prodekolaiset ovat vähän enemmän keskiväliltä? Toisen lähteen mukaan lääkisläiset ovat totaalisia lukukoneita, kilttejä, ehkä vähän tylsiä, kuulemma kivannäköisiä tyttöjä. Mielikuvani on pysynyt varsin samanlaisena, joskin ymmärrän nyt, että poikkeuksiakin löytyy. Ehkä lääkisläiset eivät sittenkään ole niin tylsiä kuin kuvittelin. Teekkarikritiikkiä lääkikseltä Teekkarit ovat hulluja, lähtevät mukaan kaikkeen älyttömään. Bailaus, viina ja naiset ovat se juttu, ja siitä koko ajan puhutaan ja sen ympärillä arkielämä pyörii. Bileet ovat usein arkisin ja naisia ei paljon ole, joten niistä vähistä täytyy yrittää ottaa kaikki irti: irstaat ehdotukset, perseestä puristelu ja muutenkin täysin estoton käyttäytyminen ovat ehdottomasti osa sitä muottia, johon teekkaripojat ennen seurustelun aloittamista kuuluivat. Kaikki teekkarit siis ovat naistenmetsästäjiä ja epätoivoisia sen suhteen, koska koulussa heidän ympärillään pyörii vain miehiä (vähän samanlainen ilmiö kuin armeijassa).opiskelu hoidetaan siinä sivussa bailauksen ohessa - kenties viikonloppuisin. Tutahan on yksi vaikeimmista paikoista päästä sisään, joten se edellyttää sisällä olijalta suurta älykkyyttä, ja valitettavasti osa tästä älykköporukasta on aina hiljaista ja sosiaalisista kontakteista piittaamatonta tietokonenörttisukupolvea, jolla ei ole minkäänlaisia taitoja kommunikoida mistään normaaliasioista, vaan kielikin on jotain tietokonekieltä, ja jutut bittisysteemeistä kerrotaan silmät kiiluen ja suu vaahdoten. Entä ovatko mielikuvat tutalaisista ja teekkareista yleensä muuttuneet seurstelun aikana? No, edelleen osa teekkareista on ihan oikeasti hulluja, ja tämä porukka tulee tietysti kaikista eniten esille ja julkisuuteen, joten koko paikka saa leiman näiden tyyppien perusteella. Muutkin stereotypiat koskevat kyllä joitain tapauksia, ainahan porukasta hulluja löytyy. Proleko? 2~2001 (11)
Mutta tietysti, kun tarkemmin tutustuu ja kyselee ja näkee, niin huomaa, että tutalaisistakin varmasti suurin osa on sitä normaalia kansaa, ehkä suuremmalla älykkyysosamäärällä varustettuna. Ja kanssakäyminen heidän kanssaan on samanlaista kuin normaalistikin, kukaan ei suinkaan koko ajan puristele perseestä tai ehdottele rivoja. Ja normaalikeskustelun saa oikein mukavasti aikaiseksi, keskustelua jopa helpotta tietyt yhdistävät asiat (ura, raha, opintojen raskaus...) Mutta silti sitä aina välillä jaksaa ihmetellä, miten ihmeessä joku voi olla kiinnostunut jutusta, jonka nimikin jo on esim. kansantaloustiede tai business strategies...! Sisäelinten sorkkiminen se vasta on kivaa! Ammattikorkeakoululaisen kanssa Ilta-Sanomien lööppi Joka toinen rakastuu työkaveriin näyttää pitävän paikkaansa myös opiskelijoiden keskuudessa. Joskus työpaikalta voi löytää myös vaikkapa ammattikorkeakoulusta valmistuneen, josta paljastuukin aivan uusia puolia. Miten tutalainen tyttö ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeasta valmistunut poika tulevat toistensa kanssa toimeen? Elämää on myös Otaniemen ulkopuolella Tyypillinen helialainen oli tavatessamme mielestäni sihteeritieteitä (tjsp) opiskeleva varsin pinnallinen naishenkilö. AMK-laiset noin yleisesti ottaen olivat lähinnä huvittavia plagiaattilakkeineen. Myöhemmin opin, että talouden ja hallinnon lisäksi Heliassa voi opiskella myös tietotekniikkaa ja että osalla opiskelijoista on jopa itsenäisiä ajatuksia. Lisäksi huomasin, että keskimääräinen helialainen käyttää erityisen kriittisiä sanankäänteitä, kun puheeksi tulevat insinööritieteet ja teekkarius. Siitäkin huolimatta olin varsin yllättynyt huomatessani, että älykkäitä ihmisiä löytyy (myös/etenkin) TKK:n ulkopuolelta. TKK:lla elää ehkä turhan usein harhakuvitelmissa, että maailma pyörisi vain ja ainoastaan Otaniemen ympärillä: on vähintään tervettä saada välillä uusia näkemyksiä asioihin. Vaikka ennakko luu loihin näyttää törmäävän sekä puolin että toisin, on kyseenalaista lähteä arvottamaan ihmisiä pelkästään heidän opiskelupaikkansa perusteella. TKK ja teekkarit ennen etäisiä Stereotypioita tutalaisista ei ollut, koska koko lafka ei ollut mitenkään erottunut TKK:n sisältä. Stereotypiat teekkareista ei varmaan juurikaan eroa valtaväestön mielikuvista. Teekkareilla näytti olevan hauskaa missä ne sitten liikkuivatkin, yleensä joukkioissa. Naisia en porukoista ainakaan erityisemmin osannut erottaa. Hauskoja ideoitahan teekkareilla on aina ollut ja sitä selvästikin näkyvää yhteishenkeä tuli opiskeluaikoina jonkin verran kadehdittua. Kokonaisuudessaan TKK on kuitenkin vain yksi opinahjo, joka ei edes sijaitse Helsingissä, vaikka nimensä puolesta sinne yrittääkin ratsastaa. Ehkä ongelmana on myös ollut se, että teekkarit tuli nähtyä hyvin paljon yhtenä massana, joihin ei ollut kovin helppo soluttautua, kun näytti, että niillä on omat jutut ja omaakin sakkia riittää. Sen sijaan yliopisto ja HKKK ovat paljon helpommin lähestyttävissä, eikä varmaan vähiten sen takia, että yhteisiä bileitä on helppo järjestää kun kaikki käyvät samoissa baareissa muutenkin. Kuka nyt Otaniemeen uskaltaisi lähteä bilettämään keskelle teekkarikeskittymää? Se, että TKK:lla on paljon muutakin kuin tekniikkaa, kuten juuri tuta, oli suuri yllätys. Ehkä eniten käsityksistä ja yleistyksistä on muuttunut se, millä lafkalla opiskellaan. Ja nyt kun on lähemmin saanut tätä seurata, olen huomannut, että sillä tosiaankin (12) Proleko? 2~2001
on väliä. Pienen läpileikkauksen jälkeen erot myöskin ovat näkyviä, kokemuksen valossa tutalaisten hyväksi. Teekkarit ovat myöskin muuttuneet helpommin lähestyttäviksi, tai sitten tilanteet ovat vain muuttuneet. TKK:n lafkojen ja ihmisten erilaisuus on siis yllättänyt minut. Porukkaa löytyy nörteistä aivan yhteiskuntakelpoisiinkin yksilöihin, mikä on luonnollisesti melko yllättävää. Valtiotieteilijä tapaa teekkaripojan Maailma on pieni, totesivat valtsikalaistyttö ja teekkaripoika, kun tapasivat yhteisen ystävänsä tupareissa. Valtiotieteilijöiden kanssa Prodekolla onkin ollut useita tapahtumia, varsinkin sitsejä. Onko näissä kahdessa opinahjossa jotain, minkä takia niissä opiskelevat ihmiset tulevat normaalia paremmin toimeen toistensa kanssa? Valtsika vaihtoehto myös teekkarille Ennakkomielikuva valtsikalaisista oli hyvin positiivinen, sillä ennen kuin keksin tutan, olin itsekin kovasti menossa valtsikaan. Stereotyyppisesti valtsikalaiset ovat yhteiskunnallisesti suuntautuneita kannanottajia ja keskustelijoita. Faktaa tietenkin on, että valtsikan pääainesuunnista suurimmassa osassa tyttöjen osuus on yli 70%. Kaikin puolin valtsikalaiset vaikuttivat mielenkiintoisilta jo lähtökohtaisesti. Seurustellessa valtsikalaisen kanssa olen havainnut, että myös valtsikassa on rentoa menoa, joskin yhteisiin rientoihin osallistuminen on melko laiskaa Prodekoon verrattuna, varsinkin järjestävän tahon osalta. Hämmästyttävän suuri osa opiskelijoista on stadilaisia ja naisista hämmästyttävän suuri osa kauniita! Opiskelualalla ei merkitystä Olin aluksi lähinnä hämmästynyt, kun kuulin, että tapaamani ihminen on teekkari. En nimittäin tuntenut ainuttakaan teekkaria etukäteen. Lisäksi tuta tai tuotantotalous ei sanonut yhtään mitään, eikä se edelleenkään kuulosta minusta mitenkään teekkarimaiselta, koska siellä ei käsittääkseni väkrätä mitään kovin teknistä, vaan enemmän pyöritellään asioita teorian ja ajatuksen tasolla. Tämä puolestaan on yhteistä valtsikan kanssa. Yhteistä mielestäni on myös osan porukan tietty urasuuntautuneisuus. Molemmista paikoista löytyy siis niitä, joilla on selkeä suunta kohti työelämää, ja jotka myös toteuttavat suunnitelmansa uran suhteen. Ennakkoluuloja ei siis juuri ollut. Ehkä jokin hämärä käsitys haalareista, teekkarijäynästä ja vapunvietosta, mutta en ajatellut niitä sen kummemmin, kun tutustuttiin. Myöhemmin em. jutut ovat kyllä tulleet tutuiksi. Konkreettisin ajatus taisi olla, että jos on TKK:lla, täytyy olla hyvä matikassa. Meidän suhteessa opiskelualalla ei ole ollut juuri merkitystä. Paitsi olen vähän kateellinen aktiivisesta opiskelijatoiminnasta. Opiskelukulttuuri on myös vähän erilainen meillä ja TKK:lla, mutta silläkään ei ole paljon merkitystä yhdessä olemisen kannalta. Seurustelua myös Otaniemen sisällä Otaniemen sisälläkin voi tutustua mukaviin ihmisiin, jos uskaltaa lähteä omalta kiltahuoneeltaan pois tai jos vaikka isohenkilöt järjestävät kiltojenvälistä ohjelmaa. Näin tapahtui eräälle tutalaiselle tytölle ja sähköläiselle pojalle, jotka tapasivat toisensa ensi kertaa fuksivuonna korisottelun merkeissä. TKK:n sisäiset stereotypiat turhia Fuksisyksynä ei ollut oikein ehtinyt vielä kehittää sähköläisistä mitään ihmeempiä stereotypioita. Sähköläisiä oli vaan paljon, aina haalarit päällä ja kaikki siihen asti tapaamani koriskenttää lukuun ottamatta olivat keskimäärin kännissä. Siihen valkoiseen haalaripaljouteen mahtui niin monenmoista tyyppiä, ettei sitä voi yhteen muottiin iskeä. Käsite sähkön pojat ehti kyllä tulla tutuksi: valkohaalariset kun pörräsivät teekkaribileissä tiukasti kaikkien naispuoleisten ympärillä. Proleko? 2~2001 (13)
En kuitenkaan lähtisi sanomaan, että teekkareita voi noin vain luokitella osaston mukaan. Opiskeluvalinta saman oppilaitoksen sisällä kun harvoin kertoo todellisesta luonteesta mitään. Seurustelun myötä olen tutustunut moniin sähköläisiin. Eipä voi muuta sanoa, kuin että aika vekkuleita poikia! Vaatteet ja aatteet vain huhuja Minulla oli tavatessamme vain hyvin hataria mielikuvia muiden osastojen opiskelijoistaa, koska opinnot olivat vasta juuri alkaneet. Olin kuitenkin kuullut joitain tyypillisiä stereotypioita tutalaisista kuten puku päällä, salkku kädessä ja ylimielisyydestäkin. Koriskentällä ei kuitenkaan näkynyt em. vaatteita eikä aatteita. Opiskelijat olivat koriskentällä samanlaisia kuin sähköläisetkin. Muistan isohenkilöni myös sanoneen, että tutalaisilla on parhaat bileet. Seurustelun aikana todistuivat moittivat huhut tutalaisista pääosin vääriksi. Tutalaisista opiskelukavereista on tullut myös minun hyviä ystäviä. Poikkeus vahvistaa säännön ja tottakai jokaisesta joukosta löytyy myös ääripäitä, jotka heikentävät mielikuvaa omasta ryhmästään. Osa huhuista on varmasti myös kateellisten panettelua. Sisäinen siittoisuus pahasta Yktutkimukseen osallistuja pohdiskeli muutenkin poikkitieteellisen seurustelun etuja oman koulun tai jopa osaston sisäiseen siittoisuuteen: Poikkitieteellinen seurustelu on huomattavasti antoisampaa kuin oman koulun sisäinen siittoisuus. Poikkitieteellinen seurustelu antaa mahdollisuuden tutustua oman ylioppilaskunnan ja koulun kulttuurien lisäksi myös vaihtoehtoiseen opiskelijaelämään. Lisäksi se, että molemmilla on ns. oma elämä pitää seurustelun pal jon mielenkiintoisempana ja samalla se vaatii sitä, että suhteen hoitamiselle ja ylläpidolle tosiaan varataan aikaa. toim. Helena Ja näin kaatuu bussi Osoituksena oivasta excukulttuurista prodekolaiset pääsivät maaliskuun ensimmäisenä päivänä tutustumaan Nokian suosittuun puhelintehtaaseen Saloon. Homman ainutlaatuisuutta kuvaa se, että mukaamme rynnisti myös monta nokialaista, jotka näkivät tuon pohjoisen ihmeen ensimmäistä kertaa elämässään. Noh, olihan heillä meille siinä sivussa jotain fiksua sanottavaakin... Joka tapauksessa yrityksen tarjoamien eväspussien ja matkaohjelman voimin reissasimme tehtaalle Saloon, jossa päästiinkin hetimiten itse asiaan. Ensin meille kerrottiin tehtaan osuudesta Nokian tuotannossa, käytetyistä layouteista ja koneistuksesta. Ja pian näimmekin jo itse liukuhihnan liikkeessä. Useammallekin meistä taisi taas herätä vahva halu kouluttaa itseään, kun yläparvelta tiirailimme tuotantolinjan työtehtäviä. Seuraavana pääsimmekin tutustumaan tutalaisempiin töihin, kun NMP:n strategiapuoli esitteli toimintaansa. Ja kuten kaikki hyvät excursiot, esittelyjen jälkeen tämäkin päätyi saunatiloihin. Ennen löylyihin siirtymistä saimme kuitenkin eteemme sangen mainion excuruoan: leikkeleitä, mätileipiä, salaatteja, kakkua, kahvia... Samalla teimme inventaarion paikalliseen viinikaappiin, totesimme varaston olevan liian suuri ja autoimme yritystä sen pienentämisessä. Paluumatka bussissa kuluikin sitten rattoisasti mitä erilaisimpien aktiviteettien parissa. Joku päätti pitää showta mikrofonilla, toiset lauloivat exculauluja ja jotkut yrittivät luoda kontakteja kaiken tämän keskellä. Bussissa sai myös alkuunsa se nokia reppu -populaatio, joka on vallannut kiltiksen käytävät. Joka tapauksessa meno oli vauhdikasta ja koko excu osoitti taas, kuinka hienoja tapauksia meille on tarjolla. Lasse, yrityssuhdevastaava (14) Proleko? 2~2001
Nuorallakävelijän tasapainon kultainen leikkaus Usein sitä joutuu tilanteisiin, jossa pitäisi tasapainoilla hauskan ja liian hauskan välillä. Kuten excuilla. Excuilla tarjotaan välillä juotavaa ja myös työpaikkoja. Siinä menee helposti teekkarin pää sekaisin kun tasapainoilee tilanteessa, jossa pitäisi tehdä vaikutus ehkäpä tulevaan työnantajaan ja samalla olla kuitenkin rennosti mukana meiningissä. Ja jos ei itseä kiinnosta hauskan pitämisen lisäksi muut osiot vierailusta, niin sitä kuitenkin tulee laittaneeksi itsensä lisäksi likoon killan nimen. Kauhukuvana on tietenkin sellainen tilanne, missä kaverin mahikset päästä ko. lafkalle töihin katoavat, kun sekin on tutalainen. Toivottavasti tämmöistä mainetta ei meille koskaan tule. Mistä sitä sitten tietää tilanteeseen sopivan käyttäytymisen? Normaalissa olotilassa ongelmaa ei ehkä olisi, mutta nautitut virvokkeet aiheuttavat ns. katinkultaisia leikkauksia ajattelumaailmaan. Varma merkki siitä, että on menty liian pitkälle, on kuitenkin se, että isänniltä tulee negatiivistä kommenttia asiasta jälkikäteen. Tästä esimerkkinä mainittakoon taannoinen Noksun keikka, josta tulleen jälkipyykin perusteella parantamisenkin varaa olisi. Hyvien tapojen mukaista kun ei ole esim. kärkkäiden kommenttien esittäminen isännille yleisessä keskustelussa ja liika ylimielisyys. Harva opiskelija kun voi oikeasti väittää tietävänsä firman asioista enemmän kuin isännät. Normaaleihin käytöstapoihin ei myöskään kuulu kaiken irtonaisen nesteaineksen kuljettaminen saunasta paluubussiin, jossa tälläkin kertaa oli runsaasti tarjontaa ihan isäntien toimesta. Samaan sarjaan kuuluu jopa liiallinen hauskanpito kun osa porukasta koittaa networkata isäntien kanssa. Kokemuksellakin lienee oma osansa excukäyttäytymiseen, koska nämä syytökset kohdistuivat tällä kertaa nuorempiin tieteenharjoittajiin. Fiksu tasapainoilija voisi etsiä kultaista leikkausta tilanteeseen kohtuuden ja niiden fiksumpien, vähemmän nauttineiden, kaverien kuuntelemisen rajamailta. Hyväksi havaittuja keinoja on myös excumestarin kuunteleminen, jos hänellä on vaikkapa joitain miestä vahvempia neuvoja. Kokonaan oma lukunsa, joille onkin jo paljon hankalampi löytää puolusteluja, on viime hetken perumiset ja myöhästelyt. Aikatauluissa ollaan sentään viime aikoina pysytty melko mukavasti, mutta juuri tuolta samalta Nokian reissulta perui osallistumisensa 9 excuilijaa viimeisien päivien aikana. Ja tällä kertaa syytökset kohdistuvat nimenomaan vanhempiin tieteenharjoittajiin, joille ei ainakaan enää tässä vaiheessa koulutusta pitäisi olle epäselvää mitä ilmoittautuminen ja sen peruminen tarkoittaa. Nuorallatanssijan perusopas tähän onkin: ilmoittaudu tapahtumaan jos aiot mennä sinne. Jos vastaan tulee jotain mullistavaa, niin peruuta ilmoittautumisesi (Kai Kuikkaniemi 050-5439283) heti äläkä odota viimeistä hetkeä. Erittäin harvoin force majeure, kuten nuoraa edessä poikki nakuttava tikka, ilmestyy kuin salami kirkkaalta taivaalta. Teppo, xqm evp. Proleko? 2~2001 (15)
Teekkari suorittaa Vain teekkarin voidaan olettaa ymmärtävän niin yritysmaailman kuin matemaattisen optimoinnin päälle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyödyllinen elämä on parempi aloittaa jo reilusti ennen valmistumista 23-vuotiaana. Utilitaarisen ihmisen tuleva ammattitaitohan siitä järkkyisi, jos turhuuksiin tuhraisi aikaansa. Utilitaarinuorista voisi sinällään kirjoittaa sivutolkulla, mutta aionnyt keskittyä yhteen heidän pääperiaatteistaan. Kaiken lähtökohtana ondiplomi-insinöörin tutkinto, joka koostuu suorituksista. Jo saavutetun älykkyyden ja sivistyksen mitta on opintorekisteri, jonne ilmestyy kauniin insinööriloogisesti omat virstanpylväät suoraan koodein ja numeroin indikoituna. Hyvää rakennetta kannattaa toisaalta soveltaa pidemmällekin, jonka vuoksi teknillisissä korkeakouluissa ei opiskella tai luoda tai tehdä, vaan suoritetaan. Ensi sijalla on aina noppakisa valmistumisesta, mutta erityisen rumaa jälkeä saa aikaan viemällä saman periaatteen yksityiselämän puolelle. Varmasti kaikki ovat kuulleet esittelyluennoilla osansa siitä, miten täällä ollaan muodostamassa sitä ihmisverkostoa työelämää ajatellen. Edes minä en aio väittää, että joku oikeasti solmisi ystävyytensä tuolla perusteella. Siitäkin huolimatta aivan pöyristyttäviä teorioita on ladeltu ystävyyden molemminpuolisesta hyödystä ja siitä, milloin on ja ei ole aikaa ihmissuhteille. Seuraava probleema on sitten tunteellisen läheisyyden tarve yhdistettynä siihen kiusalliseen seikkaan, miten sitoutuminen maksaa silkkaa aikaa ja rahaa. Tämänkin voi ratkaista keskittämällä metsästyksensä kasvottomaan kuppilamassaan, jonka parista taaskin vain luuseri jättää suoriutumatta eli palaa kämpilleen tyhjin käsin. yleisreaktio on tölväistä kysymyksellä siitä, mitä toisten ihmisten näkövinkkelit minua liikuttavat. Aina kin diplomi-insinöörin kakun tapauksessa valtavien suoritumispaineiden verran. Teekkarillehan ei itse saavutus riitä, vaan siitä on parempi myös hieman retostella. Ja mitä vähäosaisemmalle, sen parempi. Nopeuskilpailuiksi muuttuville kursseille ja suunnattomalle noppakehulle kehittäisi vielä helpolla suotimen, mutta mauttomimmille yksityiselämän verbaalisille ekshibitioille ei sitten millään. Olen kuullut oman osani ja en tiedä pitäisikö, mutta otan paineita. Toisaalta joku voisi esittää miten vain vahvojen on tarkoituskaan selviytyä - luonnonlaki, joka aivan varmasti pätee niin punatiilelässä kuin julmassa viidakossakin. Eniten kuitenkin kismittää se, miten nämä ihmiset yleistävät koko maailmankaikkeuden ja kaikki sen asukit aivan yhtä suoritushenkisiksi. Koska olen taas itse puolestani generalisoinut teekkareita tämän artikkelin verran, en ehkä puhu suvaitsevaisuudesta enempää. Tähdennettäköön kuitenkin, ettei tarkoitukseni ole väittää edes täällä asustelevan mielikuvitusolentoja, joille ainoat maalit elämässä ovat suoritukset, vauraus, menestys ja pitkä ikä - vaan sohaista tuon seikan voimin, miten samaisesta taruhahmosta jokaisessa meissä asuu sisimmässä koko osanen. En kiellä etteikö maailmankuvani pyörisi individualismissaan oman napani ympärillä, mistä saan kiitettävän usein kuullakin. Ärsyyntyneiden kriittikkojen Antti Silvast Kirjoittaja on komannen vuoden fyysikko (16) Proleko? 2~2001
Tervetuloa tosiammattilaisten joukkoon Toteutamme tänäkin vuonna lukuisia e-ratkaisuihin, langattomiin palveluihin ja valmisohjelmistoihin perustuvia kokonaisratkaisuja yritysten liiketoiminnan tehostamiseksi. Haluatko kehittyä SAP R/3 ratkaisukonsultiksi? Oletko edelläkävijä ja kokonaisuuksien ymmärtäjä? Jos haluat oppia tuntemaan SAP R/3:n keskeisimmät moduulit ja osaamisesi riittää integraation hallintaan, voit olla ratkaisukonsulttina tiimissämme valitsemassa ja määrittelemässä asiakkaalle juuri oikeaa kokoonpanoa SAPin valikoimasta. Projektin jälkeen voit olla ideoimassa asiakkaalle lisäpalveluja ja toiminnan tehostamista. Avainhenkilömme ovat teknisesti taitavia, konsultointiin kykeneviä SAP:n osaajia. He ovat työstään innostuneita, ulospäinsuuntautuneita ja kielitaitoisia. He hallitsevat liiketoiminnan eri osa-alueita ja henkilöstöhallintoa. Tervetuloa joukkoomme. Ota yhteyttä Pekka Tiitto, p. 0500-302 114, Irma Jousranta p. 050-521 7092 tai Mervi Vikki-Aaltonen p. 050-525 3819.
R u n o u r k k a Varoitus Varo taiteilijoita kaunosieluja Vältä runoilijoita ja etenkin heitä Annat heille sydämesi he ihailevat tunteesi paloa Näytät heille kärsimyksesi he käyttävät sitä inspiraationaan Puhut heille yhteisestä tulevaisuudesta he pakkaavat pillinsä pussiin Mira Etsintäkuulutus Mitä jää jäljelle kun osaa ulkoa omaperäisimmätkin fraasit kaukaisista maista ala-astevuosien muistokirjoista Tuulen viemästä ja South Parkista riparibileistä kiertokirjeistä tuoksuvilla papereilla kännyköissä ja Internet-sivuilla koulun kulmilta Tabermannin kynästä ja Laulujen laulusta? Isäsi on täytynyt olla taitava varas kun hän on varastanut taivaan tähdet silmiisi Kukkanen kuihtuu ja marmori katkee vaan rakkauden siteet ei ikinä ratkee Haluan taas hirttäytyä silmäripsiisi! Kuin lilja ohdakkeiden keskellä on minun armaani neitojen keskellä Ja blaa blaa blaa Etsintäkuulutettu miespuolinen runoilija Mira (18) Proleko? 2~2001
Ranskalaiset vessat Ranskassa käyneet tai pitemmän aikaa siellä asuneet osaavat kertoa kuinka hyvää ruokaa siellä tehdään ja kuinka hyvät käytöstavat ranskalaisilla on. Huonompina puolina saattaa tulla esille ranskalaisten itseriittoisuus ja töykeys, joita itse en kuitenkaan ole Etelä-Ranskassa asuessani huomannut. Kaikista näistä on kuitenkin hyvä kuulla, jotta niihin osaa varautua. Ranskaan lähtevää tulee kuitenkin harvemmin valistettua ranskalaisista vessoista, joita jokainen Ranskaan matkaava joutuu päivittäin kohtaamaan. Ainoa mitä varmasti löydät jokaisesta ranskalaisesta vessasta on jonkinlainen aukko, mistä johtaa putki ulos. Tähän loppuvat vessojen yhteneväisyydet. Jostain vessoista löydät vain tämän aukon, sekä paikat jaloille. Toisista vessoista voit löytää myös vessanpytyn. On kuitenkin turha luulla, että vessanpyttyyn automaattisesti kuuluisi istuinreunus. Vessoja, joissa on vessanpytty istuinreunuksilla, on varmasti myös olemassa, ainakin turisteja varten. Ne ovat kuitenkin harvassa ja sellaisen löytämisessä täytyy olla mukana ripaus onnea tai paikallistuntemusta. Ranskalaiset vessojen omituisuus ei välttämättä tarkoita sitä, että ranskalaiset vessat olisivat huonompia kuin ne mitä me olemme tottuneet käyttämään. Ranskalaiset ovat mahdollisesti miettineet vessojen toimintaa asteen syvällisemmin ja todenneet muutaman hygieniaan liittyvän seikan. Vessoissa, joissa on ainoastaan reikä lattiassa, kosketuspinta toisten takapuolten koskettamiin kohtiin on minimissään. Käytännössä sitä ei ole ollenkaan, jos ei vahingossa keikahda kyykkyasennostaan kumoon. Meillä on myös usein harhakuvitelma, että istuinreunuksilla varustettu vessa valkoisine väreineen olisi juuri meitä varten putsattu ja kiillotettu. Istuinreunattomassa vessanpytyssä ei tätä harhakuvitelmaa pääse syntymään ja hygieniaongelman pystyy ratkaisemaan pienin toimenpitein. Yleismaailmallista yleisten vessojen hajuongelmaa ei Ranskassakaan ole pystytty ratkaisemaan, joissain vessoissa se on jopa korostunut. Vessanpytyttömän huuhtelulla varustetun vessan hajuongelmat ovat kuitenkin suomalaista istuinreunallista standardivessaa pienemmät. Kannattaa kuitenkin olla va ruillaan painaessaan huuhtelun käyntiin. Jalat tulee siirtää hyvissä ajoin sivuun, sillä muuten jalatkin saavat huuhtelun samalla suihkauksella. Jalkojen huuhtelu saattaa olla toisinaan tarpeenkin ottaen huomioon koirankakan määrän ranskalaisten kaupunkien kaduilla. Ranskalaisista koirista kuitenkin lisää tuonnempana. Mathias Calonius Ranska Proleko? 2~2001 (19)
RAITTIUS Hyvä PoRalainen Vesiviikko (17.4.-23.4.), jolloin jokaisen poralaisen tulee noudattaa ehdottoman tiukkoja raittiusperiaatteita, lähestyy. Tänä vuonna on myös mahdollista saada tunnustus vesiviikon hyväksyttävästä suorittamisesta. Vesiviikon suorittaminen on yksinkertaista. Koska yksikään poralainenhan ei edes sylkäise etanolin suuntaan Oton- ja Yrjön-päivän välisenä aikana, ehdottomasta raittiudesta kiinni pitäminen on helppoa. Tästä todisteena suoritta jien tulee kuitenkin allekirjoittaa viikon lopuksi todistus omasta raittiudestaan. Toinen vaatimus viikon suorittamiselle on osallistuminen johonkin PoRan järjestämään tapahtumaan. Näistä perinteisin, pöytälätkän Water Cup, käydään 16 pöytälätkän rankinglistan korkeimmalle sijoittuneen keskeisenä turnauksena vesiviikon aikana. Finaalipelit pelataan PoRan saunassa 24.4. Toinen, suurempi, tapahtuma on aerobic-aiheinen tempaus itäisessä satamakaupungissa. Tempauksen ideana on innostaa ihmiset liikkumaan kaikkien kiireidensä keskellä ja sen onnistumiseen tarvitaan mukaan liikkumaan myös mahdollisimman paljon innostuneita PoRalaisia. Näiden lisäksi PoRa järjestää myös muuta liikunta-aiheista toimintaa. Etanolipitoisille aineille sanotaan EI vesiviikolla Vesiviikon suorittajat saavat palkinnoksi tästä kunniakkaasta urakastaan lunastaa 24.4. olevassa saunassa Vesiviikkohaalarimerkin, ja tällöin heille myöskin luovutetaan hieno kunniakirja. Hanki sinäkin ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa suorittamalla vesiviikko! Kaikista vesiviikon tapahtumista saat lisätietoa PoRan ilmoitustaululta kiltahuoneelta. Urheilun lisäksi vesiviikkoon kuuluu myös RaittiusKilpaKirjoitus, jonka kilpailujulistuksen löydät viereiseltä sivulta. Juo vettä, niin PoRakin juo! (20) Proleko? 2~2001