Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen



Samankaltaiset tiedostot
Naisen genitaalien histologiaa

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Kiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä

Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen. Lisääntymissyklit. Eläinten elämänkierto Gametogenesis. Sukupuolen määräytyminen 1/2

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.

Kehitysbiologia ja histologia

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

Perinnöllisyyden perusteita

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Munasarja alati muuttuva elin

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Kiimakierron vaiheet. Esikiima

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Yksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään

Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia

KARJUN SIITTIÖIDEN MORFOLOGINEN TUTKIMINEN

The Plant Cell / Sytoskeleton

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Ongelmatamman tiineyttäminen

Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Etunimi: Henkilötunnus:

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

Hevosten keinosiemennys

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna:

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml

Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

Miehen hedelmättömyys. Aarne I. Koskimies

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

Rauni Klami, Tyks Naistenklinikka Reproendon päivät, Helsinki

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Epiteeli' Kateenkorva'

DNA:n informaation kulku, koostumus

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä

Dnro 420/ /2014

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Luku 21. Evoluution perusteet

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

THL/294/ /2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8)

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

Viljelyliuoksen ja -menetelmän vaikutukset alkioiden laatuun, raskauksiin ja oksidatiiviseen stressiin koeputkihedelmöityksessä.

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Hevosen keinosiemennys tuore- ja pakastespermalla

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en)

I JAKSO ELÄVÄT ELÄIMET JA ELÄINTUOTTEET

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D048947/06 LIITE 1.

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:

Anatomia ja fysiologia 1

Transkriptio:

eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus seminiferus), pituus ihmisellä n. 50 cm, yhteispituus 350 m tiehyissä ei lumenia ennen puberteettia spermatogoniot eli kantasolut, jakaantuvat mitoottisesti spermatosyytit spermatidi haploidinen spermiogeesi = spermatidi siittiö (mobiliteetti) Golgin laite akrosomi (kr. 'kärkikappale') sentrioli flagella, siima (lat. flagellum = ruoska) mitokondriot spiraali flagellan tyvelle solun muu sisältö poistetaan nisäkkäillä liikkumis- ja hedelmöityskyky lisäkiveksessä (epididymis) (akrosomi), pään kuivapainosta 40 % DNA:ta 3 pg DNA/siittiö (ihminen) siittiöiden tuotto jatkuvaa (+ vaihtelua vuodenajan mukaan), vrt. oogeneesi, ihmisellä -3 C alle 37 C, myös sidekudoksen paine koholla! ihminen: n. 100 10 6 /vrk, kypsyminen ihmisellä n. 64 vrk spermatogeneesi tapahtuu Sertolin solun sisällä ("ruokkijasolu") meioosi I meioosi II spermatogonio 1. asteen spermatosyytti. asteen spermatosyytti spermatidi spermatozoidi 1 7 = Sertolin solu, huomaa tiiviit liitokset = blood-testis-barrier Testis: siementiehyet ja spermatogeneesi Huomaa solujen yhteydet (syncytium*) 3 4

spermatidit Sertolin solun sisällä Spermatogeneesi etenee tiehyissä spiraalimaisina aaltoina 5 6 Tubulus seminiferus SEM-kuva (+ värjäys) Lisäkives (liikkumiskyky, hedelmöityskyky) Siittiöt + siemenplasma (eri rauhasista) = siemenneste (sperma) Huom: engl. sperm = siittiö, semen = siemenneste epididymis epididymis testis 7 8

Teratozoospermia = siittiöiden epämuodostumat, ihmisellä n. 10 % Siemennesteen koostumus (nisäkkäillä) Siemennesteen tuottavat Rakkularauhanen Eturauhanen Bulbouretraalirauhanen Fruktoosi - pääasiallinen siittiöiden energianlähde Prostaglandiinit - estävät naaraspuolisten kudosten immuunivastetta Sinkki - stabiloi DNA:ta (Zn-vaje voi aiheuttaa hedelmättömyyttä) Tuman histonit korvataan protamiinilla Geelimäisiä proteoglykaaneja - koagulaatio parantaa siittiöiden pysyvyyttä Lisäksi mm. aminohappoja, entsyymejä, C-vitamiinia, sitruunahappoa Prostata-spesifinen antigeeni (hajottaa geeliä) siittiöt vapaiksi + 00-500 miljoonaa siittiötä / ejakulaatti 9 10 Golgin laitteen ja sentriolin merkitys, mitokondrioiden muuntuminen Gilbert* (sentrioli flagella, Golgin laite akrosomi) 11 1

Siittiön rakenne (ihminen) pää tuma keskikappale akrosomi mitokondrio keskikappale päätekappale häntä "9 + " -rakenne (mikrotubulukset) 13 14 Siittiöiden liikkuvuus Ihminen Merisiili Flagella-moottori Dyneiinin liike pitkittäisliike mikrotubulusten vastinpareissa flagellan 'ruoskaliike' 15 16

Siittiöiden morfologia vaihtelee Drosophila bifurca (häntä 7.5 x kärpäsen pituus) Kyyhky Kalkkuna 17 18. Oogeneesi: munasolun synty Ihminen: munasolujen kehitys alkaa. 6. raskauskuukauden välillä 1000 primordiaalisolua suurin osa kuolee 7 milj. alkumunasolua (oogoniot) milj. primaarista oosyyttiä primaarifollikkeleina 1. meioottinen jakautuminen pysähtyy profaasin diploteenissa jatkuu puberteetissa (jäljellä n. 40 000) n. 500 irtoaa ovulaatioissa, muut surkastuvat (atresia) primaariset oosyytit: meioosi I + 1. napakappale meioosin 1. jakautuminen loppuun juuri ennen ovulaatiota 1 munasolu/kk-kierto irtoaa (joskus >); useampi munasolu kehittyy kunkin kierron aikana mutta yleensä vain 1 loppuun asti sekundaariset oosyytit:meioosi II +. napakappale kumpi ovario ovuloi on sattumanvaraista ovulaatioita 35 40 v ajan (alkaa menarchesta, päättyy menopaussiin) 19 0

Keinohedelmöitys Follikkelit In vitro -hedelmöitys tai Intrasytoplasminen injektio (1 siittiö per munasolu) primordiaalifollikkeli: oosyytti + litistyneet granulosa-solut, 1 kerros (= follikkeliepiteeli) primaarifollikkeli: oosyytti + zona pellucida + kuutiomainen granulosa Huom. esitumat! Toisen napakappaleen ilmestyminen osoittaa hedelmöittymisen onnistumisen - voidaan käyttää preimplantaatioanalyysiin (geenivirheet) ovarion stroma muodostaa ympärille: theca interna ja t. externa sekundaarifollikkeli: follikkeliepiteeliin ontelo (antrum), johon erittyy proteoglykaaneja (liquor folliculi) follikkeli siirtyy ovarion pintaan preovulatorinen follikkeli (Graafin follikkeli) 1 Follikkelin kehitys (Gilbert*) primaari sekundaari valkorauhanen jos ei hedelmöitystä keltarauhanen jos hedelmöitys 3 4

1 = primordiaalifollikkeli = primaarifollikkeli 4 = sekundaarifollikkelin ontelo 5 = munasolu puhkeava Graafin follikkeli huom: antrumin laajuus 5 6 Graafin follikkeli (nisäkäs) antrum primaari granulosa theca zona pellucida 3-15 µm corona radiata (mukaan ovulaatiossa) tuma cumulus oviger = c. oviphorus keltarauhanen 7 8

Ovulaatio 1. Ympäristötekijöiden kontrolloima 1 tai muutama ajanjakso vuodessa (poro, karhu, linnut) Refleksiovulaatio: parittelu laukaisee (esim. kissa, kani, minkki, kameli). Endogeeninen ei riipu vuodenajasta ihminen 8 vrk rotta, hiiri n. 5 vrk (useita munasoluja irtoaa) estrus-kierto Molemmissa sisäinen hormonaalinen säätely sama, 1. kytkeytyy ympäristön muutoksiin seksuaalinen fotoperiodismi melatoniini l. pimeähormoni! (gametogeneesin hormonaalinen säätely fysiologian peruskurssi) Oogeneesi: munasolun koon kasvu, soluorganellien varastoituminen, vararavinto sammakko 7000 x hiiri 43 x vitellogeneesi: vararavinnon (ruskuainen) kertyminen sytoplasman osuus pieni (myös linnuilla) mitokondrioiden ja RNA:n määrä kasvaa Kynsisammakko: solukomponenttien ylimäärä munasolussa (verrattuna toukkavaiheen soluihin) Mitokondriot 100 000 x RNA polymeraasit 60 000-100 000 x DNA polymeraasit 100 000 x Ribosomit 00 000 x trna 10 000 x Histonit 15 000 x 9 Deoksiribonukleosidi trifosfaatit 500 x 30 Ruskuainen oligolesitaalinen munasolu: vararavintoa vähän, tasaisesti isolesitaalinen: nisäkkäät (paitsi Platypus), ympyräsuiset, merisiilit, kotilot Kynsisammakko megalesitaalinen munasolu: vararavintoa paljon, keskittynyt vegetatiiviseen pooliin (vs. animaalinen) telolesitaalinen: kalat, sammakkoeläimet*, matelijat, linnut; tai keskelle: hyönteiset (sentrolesitaalinen) ruskuainen = vitelliini (fosfoproteiini) + lipidit vitellogeniini-geeni tuottaa ruskuaisen peruskomponentit useimmilla selkärangattomilla ja selkärankaisilla nisäkkäitä lukuunottamatta, ekspressoituu voimakkaasti maksassa follikkeliepiteeli ottaa osaa munasolun ravitsemukseen vitelliinikalvo nisäkkäillä z. pellucida linnuilla (ja matelijoilla) ympäröi ruskuaista, joka varsinainen munasolu muut kerrokset (valkuainen, kalvot, kuori) munanjohtimessa 31 3

Oligolesitaalinen - isolesitaalinen (nisäkäs) Linnun oogeneesi I Megalesitaaliset munasolut valkuainen hyönteinen lintu kala 33 34 Linnun oogeneesi II Linnun muna alkiolevy ruskuainen Lajienvälisiä eroja linnuilla vain yksi ovario ulkosiittoisilla suuri määrä munasoluja turska: 7 miljoonaa munasolua/lis. kerta 35 36

Kaloilla ja sammakkoeläimillä munasolutuotanto jatkuu koko eliniän Sukusolujen kierto sammakolla (Xenopus) ituplasma 37 38 -animaatio http://www.johnwiley.net.au/highered/interactions/media/ Continuity/content/Continuity/c1a/screen0.swf 39 40