Mit Sisu aus der Krise. Sisulla ulos kriisistä

1 2010 n n Mit Sisu aus der Krise Sisulla ulos kriisistä

Mitglieder Jäsenet Vorwort Esipuhe Neue Mitglieder Wir heißen folgende Unternehmen als neue Mitglieder in der Deutsch-Finnischen Handelskammer willkommen. A.I.B GmbH Anlagen & Industrieservice Pommernstr. 17 D-45889 GELSENKIRCHEN Tel: +49 (0)209-9404750 Fax: +49 (0)209-94047510 info@aibgmbh.com Archtours Oy Pohjoinen Hesperiankatu 13 B 17 FI-00260 HELSINKI Tel: +358 (0)9-4777300 Fax: +358 (0)9-47773010 archtours@archtours.fi www.archtours.fi Arkkitehtitoimisto Konkret Oy Tallberginkatu 9 FI-00180 HELSINKI Tel: +358 (0)9-3441700 Fax: +358 (0)9-3441702 www.konkret.fi Arkonto Oy Harjuviita 16 A 13 FI-02110 ESPOO Tel: +358 (0)9-4544431 www.arkonto.com Asianajotoimisto Kuusivaara Oy Hämeentie 28 FI-00530 HELSINKI Tel: +358 (0)9-7260078 Fax: +358 (0)50 85357467 info@kuusivaara.com www.kuusivaara.com / www.anwalt.fi Asianajotoimisto van Setten Kuusniemi & Partner Kansakoulukuja 5 FI-00100 HELSINKI Tel: +358 (0)9-41374200 Fax: +358 (0)9-41374205 www.vsp-law.com Baumgarte Boiler Systems GmbH Sennerstraße 115 D-33647 BIELEFELD Tel: +49 (0)521-9406115 Fax: +49 (0)52194064115 www.baumgarte.com BDU Invest Zbigniew Drazek ul. Grzmiaca 5 PL-32031 GAJ-MOGILANY Tel: +48 (0)12 27 01 236 Fax: +48 (0)12 27 01 236 bduinvest.zdrazek@vp.pl Direct Link Worldwide Oy Toinen Savu 4 FI-01510 VANTAA Tel:+358 (0)207404380 Fax: +358 (0)9-3431017 www.directlink.com DOST GmbH Galenstraße 51 D-58452 WITTEN Tel: +49 (0)2302-401520 Fax: +49 (0)2302-425230 info@dostgmbh.com www.dostgmbh.com Edelte Oy Sahakyläntie 5 FI-04770 SAHAKYLÄ Tel: +358 (0)10 6168400 Fax: +358 (0)10 6168402 www.edelte.fi Entre Marketing Oy Ruoholahdenkatu 21 B FI-00180 HELSINKI Tel: +358 (0)10-6335500 Fax: +358 (0)10-6335599 info@entre.fi www.entre.fi Fidec Oy Tulkinkuja 3 FI-02650 ESPOO Tel: +358 (0)9-47301260 www.fidec.fi Finsole Partner Group Oy Ltd Sibeliuksenkatu 3 FI-20100 TURKU Tel: +358 (0)201122420 Fax: +358 (0)201122426 finsole@finsole.com www.finsole.com Firma Günter Rosenowski Metall und Stahlbau Waldenburger Straße 22 D-08393 MEERANE Tel: +49 (0)3764 2557 Fax: +49 (0)3764 2558 Gantry SGM GmbH Hirzenrott 10 D-52076 AACHEN Tel: +49 (0)2408-94540 Fax: +49 (0)2408-945448 info@gantry.com www.gantry.com Gruner AG Bürglestraße 15-17 D-78564 WEHINGEN Tel: +49 (0)7426-9480 Fax: +49 (0)7426-948200 info@gruner.de www.gruner.de JPO FairConsulting Katajanokanlaituri 5 FI-00160 HELSINKI Tel: +358 (0)400 451667 www.finland.messe-muenchen.de Kiinteistö Oy Förbom Hämeenkatu 24 B 39 FI-20700 TURKU Tel: +358 (0)400 590950 www.forbom.fi Klaus Liersch GmbH Galileo-Galilei-Str. 7 D-55129 MAINZ Tel: +49 (0)6131-507040 Fax: +49 (0)6131-507075 info@liersch-bau.de www.liersch-bau.de Kuraray Nordic Ab Oy Perintötie 2 D FI-01510 VANTAA Tel: +358 (0)207118430 Fax: +358 (0)207 118 439 www.kuraray.eu Kuitukuu Oy Raittilantie 59 FI-39700 PARKANO Tel: +358 (0)3-4589033 Fax: +358 (0)3-4589033 susanna@kuitukuu.fi www.kuitukuu.fi LocalEyes Suomi Oy Liesikuja 7 A FI-01600 VANTAA Tel: +358 (0)9-86200200 Fax: +358 (0)9-86200222 janina@localeyes.fi www.localeyes.fi Marmorikynttilä Oy Kyläkunnantie 12 FI-00660 HELSINKI Tel: +358 (0)9-7245337 Fax: +358 (0)9-7541005 vesa.ahonen@marmorikynttila.fi www.marmorikynttila.fi Mehiläistuotteet Mellis Oy Rantahovintie 129 FI-79630 KOLMA Tel: +358 (0)17-6880840 Fax: +358 (0)17-573129 mellis@mellis.fi www.mellis.fi Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy Patteristonkatu 2 C FI-50100 MIKKELI Tel: +358 (0)44-7942209 Fax: +358 (0)15 194 2695 www.miset.fi Unternehmensberatung mytheresa.com GmbH Einsteinring 37 D-85609 Aschheim/München Tel: +49 (0)89-679707100 Fax: +49 (0)89 54547722 www.mytheresa.com Oy Crustum Ab Pursimiehenkatu 7 FI-00150 HELSINKI Tel: +358 (0)10 423 5752 info@crustum.fi www.crustum.fi Piccolo-Systems Oy Vuokattiopistontie 9 FI-88160 VUOKATTI Tel: +358 (0)44-2002995 piccolo-systems@gmail.fi www.naturecraft.fi Rheinkalk GmbH Am Kalkstein 1 D-42489 WÜLFRATH Tel: +49 (0)2058-170 Fax: +49 (0)2058-172210 info@rheinkalk.de www.rheinkalk.de Rödl & Partner Nordic AB Filial Finland Kauppapuistikko 12 B FI-65100 VAASA Tel: + 358 (0)505559552 Team Puranen Ky Yläniementie 19 as 5 FI-41340 LAUKAA Tel: +358 (0)40 7685636 teampuranen@pp.inet.fi Terhi Lignell Consulting Margeritenstraße 7 D-85586 POING Tel: +49 (0)8121-971103 Fax: +49 (0)3222-2411450 www.terhilignell.com VPM International Marketing & Trading GmbH Steiningerweg 1 85748 GARCHING B. MÜNCHEN Tel: +49 (0)89-306587970 Fax: +49 (0)89-3065879729 info@vpm-international.com www.vpm-international.com Vuokatin Viini Oy Määttälänmäentie 10 B FI-88620 KORHOLANMÄKI Tel: +358 (0)400-818282 nils.colliander@vuokatinviini.fi www.vuokatinviini.fi Übersetzungsdienst käännöspalvelu Heinrich Pesch Nuijatie 17 B 22 FI-01650 VANTAA Tel: +358 (0)40 5097121 heinrich.pesch@kolumbus.fi schneeland.com/translation.html Kompetenz zum Wohle unserer Mitglieder steigern Die weltweite Rezession ist auch an den deutschfinnischen Wirtschaftsbeziehungen nicht spurlos vorübergegangen. Der Handel zwischen und sank 2009 um rund ein Drittel gegenüber dem Jahr 2008. Auch für unsere Mitgliedsunternehmen war das letzte Jahr nicht leicht. Wir danken daher allen Mitgliedern für die Treue, die sie uns im letzten Jahr trotz großer wirtschaftlicher Herausforderungen gehalten haben. Im Gegenzug wollen wir unter Beweis stellen, dass es sich gerade jetzt mehr denn je lohnt, Mitglied der Deutsch- Finnischen Handelskammer zu sein. Die Geschäftsführung der DFHK hat daher eine Qualifikationsoffensive gestartet, damit unsere Mitarbeiter noch praxisorientierter als bisher für unsere Mitglieder tätig sein können. Es ist unser Anspruch, wichtigster und kompetentester Ansprechpartner und Dienstleister zu sein, wenn es um deutsch-finnische Wirtschaftsfragen geht. Mit diesem Anspruch möchten wir auch unsere Mitgliederbasis erweitern, um uns mit noch größerem Rückhalt bei deutsch-finnischen Wirtschaftsthemen zu Wort melden zu können. Die Zahl der Mitarbeiter werden wir ebenfalls erhöhen. Zum einen, um unser Dienstleistungsangebot auszubauen, zum anderen aber auch, um die Vielfalt und Qualität unserer Dienstleistungen bekannter zu machen. Hierzu gehört eine verstärkte Zusammenarbeit mit unseren deutschen und finnischen Partnern, seien es Kammern, Verbände, Wirtschaftsförderer, Forschungsinstitute und Hochschulen oder öffentliche Stellen. Für Unternehmen, die sich der DFHK besonders verbunden fühlen, gibt es seit Beginn des Jahres die Möglichkeit, sich als Premium Partner der DFHK zu präsentieren. Premium Partner unterstützen die Kammer an herausragender Stelle bei der Aufgabe, die deutsch-finnischen Wirtschaftsbeziehungen im Sinne der Mitglieder weiterzuentwickeln und zu intensivieren. Dies soll nicht zuletzt unserem Ziel dienen, so unabhängig wie möglich zum Wohle unserer Mitglieder agieren zu können. Manfred Dransfeld Geschäftsführer der Deutsch-Finnischen Handelskammer Panostamme laatuun jäsentemme hyväksi Maailmanlaajuinen kriisi on vaikuttanut myös saksalaissuomalaisiin kauppasuhteisiin. Maidemme välinen kauppa putosi vuonna 2009 noin kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna. Myös jäsenillemme viime vuosi oli vaikea. Kiitämme kaikkia jäseniämme uskollisuudesta, jota he ovat osoittaneet viime vuonna suurista taloudellisista haasteista huolimatta. Vastapalveluna haluamme osoittaa, että juuri nyt jos koskaan kannattaa olla Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin jäsen. Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin johto on päättänyt siksi panostaa laatuun, jotta henkilökuntamme pystyy entistä käytännönläheisemmin vastaamaan jäseniemme tarpeisiin. Tavoitteenamme on olla tärkein ja pätevin yhteistyökumppani ja palvelujen tarjoaja Saksan ja Suomen välisissä kauppasuhteissa. Tällä ajatuksella haluamme myös laajentaa jäsenistömme edustuspohjaa voidaksemme entistä painokkaammin osallistua saksalais-suomalaisista talousasioista käytävään keskusteluun. Aiomme lisätä myös työntekijöidemme määrää voidaksemme laajentaa palvelutarjontaamme ja tehdä palvelujemme monipuolisuutta ja laatua tunnetummaksi. Tähän kuuluu entistä läheisempi yhteistyö sekä saksalaisten että suomalaisten kumppaniemme, kuten muiden kauppakamarien, liittojen, talouden kehittämiskeskusten, tutkimusinstituuttien, korkeakoulujen sekä julkisten laitosten kanssa. Yrityksillä on ollut vuoden alusta Premium Partnerina mahdollisuus sitoutua erityisesti Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimintaan. Premium Partnerit auttavat Kauppakamaria hyvin näkyvällä tavalla edelleen kehittämään ja tehostamaan Saksan ja Suomen välisiä kauppasuhteita jäsenten etujen nimissä. Tavoitteenamme on voida toimia mahdollisimman itsenäisesti jäsentemme hyväksi. Manfred Dransfeld Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja 2 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 3

Sisältö Inhalt Saksankieliset sivut: Deutsche Seiten: 2 Uudet jäsenet 2 Neue Mitglieder Mitteilungen der Deutsch- Finnischen Handelskammer Kauppakamarin jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se lähetetään jäsenistölle maksutta. Tekstiä lainattaessa lähde aina mainittava. Painos: 2000 Hallituksen puheenjohtaja: Robert Lorenz-Meyer Toimitusjohtaja: Manfred Dransfeld Toimitus: Riitta Ahlqvist Bernd Fischer Anja Kontturi Mariaana Rainerla-Pulli Ilmestymispäivä: 18. maaliskuuta 2010 Ilmoitusmyynti: Maija-Liisa Saksa Sana-Saku Oy Puh. (09) 547 1391 maija-liisa@sana-saku.fi Layout: Adverbi Oy Painopaikka: Hannun Tasapaino Oy Painettu ympäristöystävälliselle paperille Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss ISSN 1236-360X Saksalais-Suomalainen Kauppakamari Mikonkatu 25 PL 83 00101 Helsinki DFHK-Tapahtumakalenteri 4. 6. toukokuuta 2010 Waste-to-energy -yritysvierailumatka Saksaan 8. toukokuuta 2010 Liikesaksan kirjallinen koe 18. 20. toukokuuta 2010 Green sustainable city -tutustumismatka Saksaan Premium Partner 6 Kauppakamari 7 Suomen bruttokansantuote laski 7,8 prosenttia 2009 8 Saksa Suomen tärkein vientimarkkinamaa 9 Saksan ja Suomen välinen kauppa väheni kolmanneksen 10 Ensimmäisen vuoden kokemuksia Helsingin uudesta tavarasatamasta 12 Suomen merikuljetukset vähentyneet viidenneksen 13 Saatavien perintä Suomessa 14 Talousuutiset 18 Liikeyhteydet Suomenkieliset sivut: 21 Kielitaitoisia ja päteviä työntekijöitä yrityksille 22 Kauppakamari 23 Saksa menetti suurimman viejän asemansa Kiinalle 24 Saksan keskuskauppakamari odottaa 2,3 % talouskasvua 25 Talousuutiset 27 Saksalainen logistiikkaosaaminen maailman huippua 28 Saksan satamat odottavat kolmen prosentin kasvua tänä vuonna 30 Kaikkea se saksalainen keksii 32 Kuluttaja ei luovu elämän pienistä iloista 34 Deutsche Messe AG:n toimitusjohtaja Wolfram von Fritsch: Saksan koneenrakennusteollisuus satsaa innovaatioihin 35 Oikeuden käsittelykieleksi Saksassa mahdollisesti myös englanti 36 Messu-uutisia 6 DFHK intern 7 Bruttoinlandsprodukt in 2009 um 7,8 % gesunken 8 wichtigster Exportmarkt für 9 Deutsch-finnischer Handel um ein Drittel gesunken 10 Neuer Hafen Helsinki-Vuosaari: Erfahrungen nach einem Jahr 12 Seetransporte um ein Fünftel gesunken 13 Forderungseinzug in 14 Wirtschaftsnachrichten 18 Geschäftsvermittlungen Finnische Seiten: 21 Stellengesuche 22 DFHK intern 23 nicht mehr Exportweltmeister 24 DIHK erwartet Wirtschaftswachstum um 2,3 % 25 Wirtschaftsnachrichten 27 Weltbank kürt zum Logistikweltmeister 28 Deutsche Häfen erwarten nach einem schwierigen Jahr Wachstum um 3 % 30 Was der Deutsche so alles erfindet... 32 Branchenreport Konsumgüter 33 Der deutsche Maschinenbau setzt auf Innovationen Interview mit Wolfram von Fritsch, Vorstandsvorsitzender der Deutschen Messe AG 34 Initiative für Englisch als zusätzliche Gerichtssprache in 36 Messeneuigkeiten DFHK-Terminkalender 4. 6. Mai 2010 Einkäuferreise finnischer Interessenten zum Thema waste to energy 6. Mai 2010 Europa-Forum Bayern in München mit Beteiligung der DFHK 8. Mai 2010 Prüfung Wirtschaftsdeutsch International (schriftlicher Teil) in Zusammenarbeit mit dem Goethe-Institut Helsinki 18.-20. Mai 2010 Multiplikatorenreise finnischer Interessenten zum Thema Energieeffizienz nach Baden-Württemberg 10. Juni 2010 IHK/AHK Aktionstage in Trier 11. Juni 2010 IHK/AHK Aktionstage in Gießen/Friedberg Mitteilungen der Deutsch-Finnischen Handelskammer Das Magazin erscheint vier mal jährlich. Die Abgabe erfolgt kostenlos an Mitglieder. Nach druck nur mit Quellen angabe. Auflage: 2000 Präsident: Robert Lorenz-Meyer Geschäftsführer: Manfred Dransfeld Redaktion: Riitta Ahlqvist Bernd Fischer Anja Kontturi Mariaana Rainerla-Pulli Redaktionsschluss: 18. März 2010 Anzeigen Verwaltung: Maija-Liisa Saksa (FI) Sana-Saku Oy Tel. +358-9-547 1391 maija-liisa@sana-saku.fi Layout: Adverbi Oy Druck: Hannun Tasapaino Oy Gedruckt auf umwelt freund lichem Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss ISSN 1236-360X Deutsch-Finnische Handelskammer Mikonkatu 25 Postfach 83 FI-00101 Helsinki Puh. (09) 6122 120 Faksi (09) 642 859 info@dfhk.fi www.dfhk.fi Sisu on yksi kahdeksasta suomalaisesta jäänmurtajasta, jotka olivat täystyöllistettyjä kireän pakkastalven ansiosta. Der Eisbrecher Sisu gehört zur finnischen Eisbrecherflotte, die mit ihren acht Schiffen im strengen Winter 2009/10 voll ausgelastet war. Das Wort Sisu beschreibt eine typische Eigenschaft der Finnen und Tel. +358-9-612 212-0 Fax +358-9-642859 E-Mail: info@dfhk.fi bedeutet etwa Kraft, Ausdauer und Beharrlichkeit. Internet: www.dfhk.fi 4 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 5

DFHK intern Kauppakamari Konjunktur Suhdanne Premium Partner der DFHK Für Unternehmen, die sich der DFHK besonders verbunden fühlen, besteht ab sofort die Möglichkeit, sich als Premium Partner der DFHK zu präsentieren. Premium Partner unterstützen die Kammer an herausragender Stelle bei der Aufgabe, die deutsch-finnischen Wirtschaftsbeziehungen im Sinne der Mitglieder weiterzuentwickeln und zu intensivieren. Im Gegenzug genießen sie folgende Vorteile. n n n n Exklusive Präsentation des Firmenlogos auf der Startseite der DFHK-Homepage und besondere Erwähnung im Mitgliederverzeichnis Exklusive Präsentation des Firmenlogos in allen Ausgaben des Kammermagazins Deutsch-Finnischer Handel Exklusive Präsentation des Firmenlogos im Eingangsbereich der Kammer und auf Kammerveranstaltungen Kostenlose Nutzung des Konferenzraumes der Kammer einmal jährlich Premium Partner zahlen freiwillig einen Mitgliedsbeitrag von 3.500. Für weitere Informationen über die Mitgliedschaft als Premium Partner steht Ihnen der Geschäftsführer der DFHK, Manfred Dransfeld, Tel. +358 9 612212 21, gerne zur Verfügung. DFHK-Sonderpreise für Hotels und Mietwagen Die DFHK bietet ihren Mitglieder auch im Jahr 2010 geldwerte Vorteile durch Vereinbarungen, die sie mit zahlreichen Hotels und mit der Autovermietung Hertz getroffen hat. Im Hotelverzeichnis, das im Internet auf den Mitgliederseiten der Kammer abrufbar ist, sind die Hotels in,, Estland und Russland aufgeführt, die den Mitgliedern der DFHK Sonderpreise gewähren. Dabei ist bereits bei der Hotelreservierung auf die Mitgliedschaft in der Deutsch-Finnischen Handelskammer hinzuweisen. Auch bei der Inanspruchnahme der Hertz-Sondertarife ist die Angabe einer speziellen Reservierungsnummer notwendig, die ebenfalls auf unseren Mitgliederseiten aufgeführt ist. Personalien Dr. Peter Scholz (58) hat die Nachfolge von Wilfried Grolig angetreten und ist neuer Botschafter der Bundesrepublik in. Er war zuletzt deutscher Botschafter in Chile. * * * Berndt Brunow, 1. Vizepräsident der Deutsch- Finnischen Handelskammer, vollendete am 9. März 2010 sein 60. Lebensjahr. * * * Dr. Risto E.J. Penttilä (50) ist zum neuen Geschäftsführer der Finnischen Zentralhandelskammer ernannt worden. Er ist damit Nachfolger von Dr. Kari Jalas, der in den Ruhestand tritt. * * * Dr. Anna-Maija Mertens hat als Nachfolgerin von Dr. Marjaliisa Hentilä die Leitung des -Instituts in Berlin übernommen. * * * Lauri Kivinen, Vorstandsmitglied der DFHK, ist zum neuen Generaldirektor des Finnischen Rundfunks (YLE) ernannt worden und wird ab 1. Mai 2010 Nachfolger von Mikael Jungner. Bislang leitete Lauri Kivinen bei Nokia Siemens Networks in München den Bereich Corporate Affairs. In Memoriam Dr. Gerhard Wendt, Mitglied des Kuratoriums der DFHK, ist am 11. Januar 2010 kurz nach Vollendung seines 75. Lebensjahres, verstorben. Dr. Gerhard Wendt war als Vorstandsvorsitzender der Kone Oy von 1990 bis 1995 Mitglied im Vorstand der DFHK. Die Deutsch- Finnische Handelskammer wird ihm ein ehrendes Gedenken bewahren. Bruttoinlandsprodukt 2009 um 7,8 % gesunken Das Rezessionsjahr 2009 bestätigte, dass sich weltweite Konjunkturschwankungen auf die finnische Wirtschaft überdurchschnittlich stark auswirken. Während das Bruttoinlandsprodukt in in Aufschwungzeiten in der Regel besonders kräftig wächst, so ist es im Jahr 2009 stärker gesunken als im EU-Durchschnitt. Nach vorläufigen Berechnungen des Statistischen Zentralamtes hat sich das reale Bruttoinlandsprodukt in im vergangenen Jahr um 7,8 % vermindert. Besonders ausgeprägt war der Rückgang zu Jahresanfang, ehe sich die gesamtwirtschaftliche Produktion im zweiten Halbjahr auf niedrigerem Niveau stabilisierte - ohne jedoch zuzulegen. Die Industrieproduktion verringerte sich 2009 insgesamt um 20,9 % und fiel auf das Niveau des Jahres 2000 zurück. In der Metallund Elektroindustrie sank die Produktion um 26,9 % und in der Holz- und Papierindustrie um 20,7 %. Die sonstigen Industriezweige mussten im Durchschnitt einen Produktionsrückgang um 11,2 % hinnehmen. Die Bauwirtschaft schrumpfte um 13,2 %. Die Wertschöpfung im Dienstleistungssektor sank um 3,7 %, wobei der Groß- und Einzelhandel mit -11,2 % besonders betroffen war. Speziell der Kfz-Handel verzeichnete kräftige Einbußen. Sowohl die Dienstleistungs- als auch die Industrieunternehmen hielten sich angesichts rückläufiger Nachfrage und Produktion mit Investitionen zurück, so dass sich das Investitionsvolumen in 2009 um 13,4 % verminderte. Die private Nachfrage sank real um 2,1 %. Da die öffentlichen Haushalte seit 1997 regelmäßig einen Finanzierungsüberschuss aufwiesen, verfügte der finnische Staat über genügend finanziellen Spielraum für umfangreiche konjunkturelle Gegensteuermaßnahmen. Der Staat erhöhte daher seine Investitionen in 2009 um 5,6 % und seinen Verbrauch um 4,7 %. Dies hatte zusammen mit niedrigeren Steuereinnahmen - zur Folge, dass aus dem öffentlichen Finanzüberschuss ein Finanzierungsdefizit wurde, das sich in 2009 auf 2,2 % des Bruttoinlandsprodukts belief. Die öffentliche Verschuldungsquote stieg um nahezu zehn Prozentpunkte auf 44,0 %. n Entwicklung des Bruttoinlandsprodukts in 2000-2009 6 4 2 0-2 -4-6 -8 5,3 2,3 1,8 2 4,1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Quelle: Statistisches Zentralamt. Endgültige Werte bis 2008, vorläufige Angabe für 2009. Entwicklung des Bruttoinlandsprodukts nach Wirtschaftszweigen 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 200 180 160 140 120 100 80 60 40 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Industrieproduktion im internationalen Vergleich 2,9 Industrie Bausektor 4,4 BIP 4,9 Dienstleistungen Produktionsentwicklung nach Industriezweigen Metall+Elektro 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Eurozone 1,2 Chemie Holz+Papier Japan USA 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-7,8 6 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 7

Außenhandel Ulkomaankauppa Außenhandel Ulkomaankauppa wichtigster Exportmarkt für Deutsch-finnischer Handel um ein Drittel gesunken war im vergangenen Jahr der wichtigste ausländische Absatzmarkt für die finnische Industrie. Nachdem 2008 an dritter Stelle in der finnischen Exportstatistik lag, nahm es 2009 den ersten Platz vor Schweden und Russland ein. Dies lag allerdings daran, dass die finnischen Ausfuhren nach Russland um 47 % und nach Schweden um 33 % sanken und damit noch kräftiger einbrachen als die finnischen Exporte nach, die sich um 30 % verminderten. Auf entfielen 10,3 %, auf Schweden 10,0 % und auf Russland 9,0 % der finnischen Ausfuhren. Dahinter folgten die USA (7,8 %) vor den Niederlanden (5,8 %), die erstmals Großbritannien in der finnischen Exportstatistik überholen konnten. Nach Angaben der finnischen Zollverwaltung konnte im letzten Jahr mit keinem einzigen wichtigen Handelspartner eine Zunahme der Ex- oder Importe verzeichnen. Russland bei den Importen an der Spitze In der finnischen Importstatistik lag Russland 2009 wie im Vorjahr auf dem ersten Rang, was auf die Entwicklung im letzten Quartal 2009 zurückzuführen ist. Durch den Anstieg der Ölpreise stabilisierten sich nämlich zum Jahresende wertmäßig die finnischen Einfuhren aus Russland, dem mit Abstand wichtigsten Rohöllieferanten s. Aus Russland stammten 16,2 % der finnischen Gesamtimporte. nahm mit einem Anteil von 14,6 % den zweiten Platz in der finnischen Importstatistik ein, und zwar klar vor Schweden (10,0 %) und China (7,9 %). Auch in der Summe der finnischen Ein- und Ausfuhren lag Russland Finnische Außenhandelsstatistik 2009 EXPORT IMPORT SALDO Mio. Anteil % Veränd. % Mio. Anteil % Veränd. % Mio. Insgesamt 44.897 100,0-32 43.250 100,0-31 +1.646 EU 24.946 55,6-34 24.377 56,4-29 +569 darunter 4.625 10,3-30 6.313 14,6-28 -1.688 Schweden 4.405 9,8-33 4.306 10,0-32 +99 Niederlande 2.625 5,8-22 1.977 4,6-24 +648 Großbritannien 2.349 5,2-35 1.449 3,4-44 +900 Frankreich 1.653 3,7-28 1.945 4,5-8 -292 Polen 1.423 3,2-33 887 2,1-17 +536 Italien 1.340 3,0-38 1.220 2,8-35 +120 Belgien 1.223 2,7-25 962 2,2-32 +261 Spanien 1.021 2,3-46 544 1,3-32 +477 Estland 905 2,0-37 978 2,3-29 -73 Dänemark 873 1,9-36 1.168 2,7-20 -295 Österreich 313 0,7-26 402 0,9-28 -90 Nicht-EU-Länder 19.951 44,4-31 18.873 43,6-33 +1.078 darunter Russland 4.044 9,0-47 7.026 16,2-31 -2.982 USA 3.482 7,8-16 1.486 3,4-20 +1.996 China 1.854 4,1-10 3.434 7,9-21 -1.580 Norwegen 1.345 3,0-32 1.004 2,3-40 +341 Japan 729 1,6-38 848 2,0-33 -118 Brasilien 598 1,3-1 465 1,1-25 +133 Südkorea 552 1,2-3 503 1,2-68 +49 Schweiz 525 1,2-7 472 1,1-15 +53 Quelle: Finnische Zollverwaltung knapp vor. Das Gesamthandelsvolumen s mit Russland belief sich auf 11.070 Mio. und mit auf 10.938 Mio.. Nur der Schiffbau mit leichtem Exportanstieg Sämtliche Industriezweige in mussten im vergangenen Jahr empfindliche Einbussen bei ihren Ausfuhren verkraften. Die einzige Ausnahme bildete der Schiffbau, der aufgrund der Ablieferung des größten Kreuzfahrtschiffes der Welt, der Oasis of the Seas, einen geringen Exportanstieg verzeichnen konnte. Die Ausfuhr von Mobiltelefonen hat sich dagegen mehr als halbiert. So wurden 2009 lediglich 15,2 Mio. Mobiltelefone im Wert von 2,8 Mrd. exportiert, nachdem es im Jahr zuvor noch 32,1 Mio. Mobiltelefone im Wert von 6,5 Mrd. waren. Insgesamt verringerten sich die finnischen Ausfuhren 2009 um 32 % und betrugen 44,9 Mrd.. Dies war der niedrigste Wert seit 1999. Die finnischen Einfuhren wiederum waren zuletzt 2004 geringer ausgefallen. Sie sanken 2009 gegenüber dem Vorjahr um 31 % auf 43,3 Mrd.. Die finnische Handelsbilanz wies 2009 einen Aktivsaldo von 1,6 Mrd. auf. Das war der kleinste Exportüberschuss, den die finnische Wirtschaft seit 1991 erwirtschaftet hat. n Der deutsch-finnische Handel ist 2009 einhergehend mit dem Rückgang des Bruttoinlandsprodukts in beiden Ländern um ein Drittel gesunken. Dies unterstreichen sowohl die Angaben des Statistischen Bundesamtes als auch die Berechnungen der finnischen Zollverwaltung, wenngleich sich die deutsche und finnische Statistik in ihren absoluten erneut beträchtlich voneinander unterscheiden. Während die finnische Zollverwaltung ein Gesamtvolumen des deutsch-finnischen Handels in Höhe von 10,9 Mrd. ermittelte, gab das Statistische Bundesamt einen Wert von 12,4 Mrd. bekannt. Dieser setzte sich zusammen aus deutschen Ausfuhren nach von 7,1 Mrd. sowie Einfuhren aus von 5,3 Mrd.. Hieraus errechnete sich ein deutscher Überschuss im Handel mit von 1,8 Mrd., wobei sich dieser immerhin nahezu mit dem von der finnischen Zollverwaltung errechneten Aktivsaldo zugunsten s deckt. Am deutschen Außenhandel ist mit einem Anteil von knapp einem Prozent beteiligt. In der deutschen Exportstatistik nimmt mit einem Anteil von 0,9 % den 22. Rang ein, während es auf der Importseite an 24. Stelle liegt und einen Anteil von 0,8 % hat. Für die deutsche Industrie ist von der Exportstruktur her ein typischer Auslandsmarkt. Etwa drei Viertel der deutschen Ausfuhren nach entfallen wie beim deutschen Gesamtexport - auf die Automobilindustrie, den Maschinenbau, die Elektrotechnik und die Chemische Industrie. Bei den deutschen Exporten nach, die insgesamt um 28 % sanken, fällt der kräftige Rückgang bei den Lieferungen von Straßenfahrzeugen auf, die sich halbierten. Hier spiegelt sich die Flaute auf dem finnischen Automarkt wider, von der als wichtigster PKW-Lieferant besonders betroffen ist. Relativ stabil waren die deutschen Nahrungsmittelausfuhren, die erstmals mehr als 5 % des deutschen Gesamtexportes nach ausmachten. Umgekehrt entfallen bei den deutschen Einfuhren aus lediglich 1,3 % auf Nahrungsmittel. Davon machen Fertigprodukte sogar nur knapp die Hälfte aus, während der Rest Getreidelieferungen sind. Insgesamt sanken die deutschen Gesamtimpore aus 2009 um 34 % gegenüber dem Vorjahr. n Deutsch-finnischer Handel nach Warengruppen 2009 Deutsche Ausfuhr nach Mio. Veränd. % Anteil % 0 Nahrungsmittel 377,8-1 5,3 1 Getränke und Tabak 76,2-21 1,1 2 Rohstoffe 112,8-46 1,6 3 Brennstoffe 56,4 +34 0,8 4 Fette und Öle 2,7-32 0,0 5 Chemische Erzeugnisse 1.016,4-23 14,3 6 Bearbeitete Waren 934,3-29 13,2 darunter 64 Papier und Pappe 94,0-6 1,3 65 Garne und Gewebe 87,5-21 1,2 67 Eisen und Stahl 229,7-33 3,2 68 Nicht-Eisen Metalle 68,1-57 1,0 69 Andere Metalle 256,1-29 3,6 7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge 3.236,8-34 45,6 darunter 71 Kraftmaschinen 276,5 +6 3,9 72 Arbeitsmaschinen 258,1-33 3,6 73 Metallbearbeitungsmaschinen 75,0-24 1,1 74 Sonstige Maschinen 629,6-29 8,9 75 Büromaschinen, EDV-Geräte 254,0-16 3,6 76 Kommunikationsgeräte 185,4-18 2,6 77 Elektrische Apparate 546,3-27 7,7 78 Strassenfahrzeuge 929,7-50 13,1 8 Sonstige Fertigwaren 766,8-13 10,8 darunter 84 Bekleidung 133,2-40 1,9 87 Mess- und Pruefgeräte 175,4-21 2,5 9 Andere sonst nicht erfasste Waren 519,7-32 7,3 Insgesamt 7.099,9-28 100,0 Deutsche Einfuhr aus Mio. Veränd. % Anteil % 0 Nahrungsmittel 67,6-33 1,3 1 Getränke und Tabak 6,5 +63 0,1 2 Rohstoffe 339,1-42 6,4 darunter 24 Holz 64,3-42 1,2 25 Zellstoff 226,6-45 4,3 3 Brennstoffe 37,0-89 0,7 4 Fette und Öle 0,0-86 0,0 5 Chemische Erzeugnisse 462,8-22 8,7 6 Bearbeitete Waren 2.023,9-39 38,0 darunter 63 Holzwaren 87,6-52 1,6 64 Papier und Pappe 1.304,5-25 24,5 67 Eisen und Stahl 296,6-54 5,6 68 Nicht-Eisen Metalle 215,6-61 4,0 7 Maschinen, Elektronik, Fahrzeuge 1.479,1-29 27,7 darunter 71 Kraftmaschinen 132,7-13 2,5 72 Arbeitsmaschinen 251,1 +26 4,7 73 Metallbearbeitungsmaschinen 14,4-36 0,3 74 Sonstige Maschinen 230,7-24 4,3 76 Kommunikationsgeräte 441,1-41 8,3 77 Elektrische Apparate 143,7-26 2,7 78 Straßenfahrzeuge 244,4-45 4,6 8 Sonstige Fertigwaren 200,8 +6 3,8 9 Andere sonst nicht erfasste Waren 713,3-24 13,4 Insgesamt 5.330,1-34 100,0 Quelle: Statistisches Bundesamt 8 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 9

Verkehr Liikenne Verkehr Liikenne Neuer Hafen Helsinki-Vuosaari: Erfahrungen nach einem Jahr von Antti Saarinen, Marketingleiter des Hafen Helsinki Der Hafen Helsinki eröffnete seinen neuen Frachthafen Vuosaari Ende November 2009. Mit dem neuen Frachthafen wurde der Güterverkehr auf den Hafen Vuosaari konzentriert, während der Passagierverkehr in den Passagierhäfen in der Stadtmitte weiterentwickelt wird. Die Eröffnung des neuen Hafens fiel in eine undankbare Zeit, da die Weltwirtschaft genauso wie die finnische Wirtschaft in den Monaten vor der Hafeneröffnung in eine schwere Rezession geraten war. Im Jahre 2009 sank der Stückgüterumschlag in den finnischen Häfen im Vergleich zum Vorjahr um 24 %. Im Hafen Helsinki verringerte sich der Stückgutumschlag um 21 % auf 8,6 Mio. Tonnen, was dem Niveau des Jahres 2000 entsprach. Ein Drittel des finnischen Containerverkehrs entfällt auf den Hafen Helsinki-Vuoasaari Der auf den LKW-, Trailer- und Containerverkehr spezialisierte Hafen Helsinki hat zahlreiche Wettbewerbsvorteile. Im Vergleich zu anderen finnischen Häfen ist das logistische Netzwerk in Helsinki am größten, und es gibt die mit Abstand meisten wöchentlichen Abfahrten zu den west-, mittel- und nordeuropäischen Häfen. Im Jahre 2009 wurden neue Ro-Ro-Verbindungen nach Wallhamn, Göteborg, Halmstad, Malmö und Esbjerg eröffnet. Die Containerverbindung nach Södertälje wurde eingestellt. Vom Güterverkehr des Hafens Helsinki entfielen im vergangenen Jahr 24 % auf den Verkehr zwischen Helsinki und Tallinn. Es folgten die Verbindungen mit Lübeck-Travemünde (22 %), Hamburg (8 %) und Rotterdam (8%). Hohe Verfügbarkeit von Containern Seine Funktion als wichtigster Hafen für den finnischen Außenhandel garantiert Helsinki auch in einer Konjunkturkrise ein hohes und stabiles Frachtaufkommen. Im Jahre 2009 wurden Waren in einem Volumen von 4,4 Mio. Tonnen eingeführt und von 4,2 Mio. Tonnen ausgeführt. In Transporteinheiten gerechnet waren dies 357.200 TEU sowie 432.000 LKW und Trailer. Der Containerumschlag über Helsinki machte 32,9 % des gesamten Containerumschlags der finnischen Häfen aus. Im LKW- und Trailerverkehr belief sich der Marktanteil des Hafen Helsinki auf 56 %. Import und Export halten sich in Helsinki traditionell die Waage, was eine hohe Verfügbarkeit von Containern sichert. Der Hafen Vuosaari ist mittlerweile ein gutes Jahr nach dem so genannten Landlord-Prinzip in Betrieb. Der Hafen Helsinki ist als Landlord verantwortlich für die Funktion des Hafens in seiner Gesamtheit, die Entwicklung der Infrastruktur und für die Schaffung möglichst günstiger Rahmenbedingungen für die privaten Betriebe. Die eigentlichen logistischen Dienstleistungen liegen in der Hand von Privatunternehmen. Bislang haben sich rund 60 Betriebe im Hafen niedergelassen. In sämtlichen Logistikbereichen gibt es mehrere Anbieter, was dafür sorgt, dass das Preis-/Leistungsverhältnis für die Kunden stimmt. Im Hafen Vuosaari gibt es beispielsweise vier miteinander konkurrierende Hafenbetreiber. Freie Flächen und Geschäftsmöglichkeiten gibt es natürlich noch für eine weit größere Zahl von Unternehmen, doch wurde die Entwicklung durch die Rezession verlangsamt. Positives Feedback der Kunden Das Feedback, das der Hafen von sämtlichen Kundengruppen nach den Erfahrungen von gut einem Jahr erhalten hat, ist ausgesprochen positiv. Nach Anlaufschwierigkeiten in den allerersten Wochen hat der Hafen in seiner Gesamtheit und in allen Teilbereichen gut funktioniert. Gleichwohl ist der Hafen bemüht, weitere Entwicklungsmöglichkeiten zu erkennen und diese umzusetzen. Gegen Ende des Jahres 2010 wird ein Intermodalterminal eröffnet, mit dem das an sich schon vielfältige Dienstleistungsangebot im Schienenverkehr erweitert werden soll. Der Transitverkehr macht etwa 2 % des Gesamtverkehrs des Hafen Helsinki aus. In den Hafen gelangen darüber hinaus relativ viele Waren, die auf die eine oder andere Weise im Großraum Helsinki bearbeitet und danach weiter nach Russland exportiert werden. Wird dies mit berücksichtigt, so beläuft sich der Anteil des Transitverkehrs auf 5 7 % des Gesamtumschlags des Hafen Helsinki. Zukunftsaussichten Infolge der Rezession und des Strukturwandels der finnischen Industrie haben sich die Ein- und Ausfuhrströme spürbar verringert. Daraus leitet sich die Erwartung ab, dass Schiffslinien sich verändern und die Transporte sich auf bestimmte große Häfen konzentrieren werden. Dies ist allerdings zumindest im Jahre 2009 noch nicht eingetreten, vielmehr haben die Häfen und auch die meisten Reedereien ihre Tätigkeit so wie vor der Rezession weitergeführt. Eine Prognose über das Verkehrsaufkommen des Jahres 2010 ist schwierig, wenngleich ein moderater Anstieg von 5 % gegenüber 2009 erwartet wird. Auch auf der Grundlage des Zeitraums Januar-März ist die Entwicklung ebenfalls schwer vorherzusagen. In den ersten beiden Monaten 2010 stieg der Containerverkehr im Hafen Helsinki um 11 % und der Stückverkehr nahm insgesamt um 3,6 % zu. Die Auswirkungen des Hafenarbeiterstreiks auf den Güterumschlag sind jedoch schwer abzuschätzen. Der Vorteil des Hafen Helsinki bei einem Streik liegt in seiner Spezialisierung auf den LKW-, Trailer- und Containerverkehr. Dadurch ist ein begrenzter LKW- und Trailerverkehr mit den Autofähren sowohl im Hafen Vuosaari als auch in den Passagierhäfen möglich. Es bleibt abzuwarten, wie sich der Welthandel und der finnische Außenhandel von der schweren Rezession erholen werden. Die Entwicklung der Weltwirtschaft und der Arbeitslosigkeit sowie die mögliche Konzentration des Güterumschlags auf die größten finnischen Häfen sind bedeutende Faktoren für die weitere Entwicklung des Güterumschlags im Hafen Helsinki. n Neubauprojekt erstklassige g ewerbeimmobilie in t urku r etailfläche 2000 qm im u G und 2000 qm im OG Die Immobilie befindet sich in einem Einkaufszentrum sehr nahe dem Zentrum. In unmittelbarer Nähe des Objektes befinden sich viele Geschäftsimmobilien sowie das Einkaufszentrum Länsikeskus. Das Zentrum von Turku ist mit dem Auto in 5 Minuten zu erreichen, ebenso das Einkaufszentrum Mylly, wo sich u.a. Ikea, Bauhaus, Gigantti, Biltema und Dutzende andere Unternehmen befinden. Im Neubauprojekt werden sich je nach Bedarf ein bis sechs teilbare Geschäftsräume sowie eine Parkgarage befinden. Die fortgeschrittenen Pläne des Projektes können an die Bedürfnisse des Kunden angepasst werden. Die Lage des Objektes verbessert sich jeden Tag mit der starken Entwicklung der Projekte in der Umgebung. ErrE ichbarke it de s ObjE kte s mit de m a uto : Kauppatori (Zentrum Turku) 2,4 km, 5 Minuten Einkaufszentrum Mylly (Raisio) 7,4 km, 6 Minuten Länsikeskus (Einkaufszentrum) 1,3 km, 1,5 Minuten Hafen Turku 3,8 km, 7 Minuten Förbom ImmobI l I en, Hämeenkatu 24 b, FI-20700 t urku t el. +358 400 377241, www.f orbom.fi/de 10 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 11

Verkehr Liikenne Recht Lakiasiat Seetransporte um ein Fünftel gesunken Die Seetransporte zwischen und dem Ausland verminderten sich im Jahr 2009 um 19,3 % auf 82,6 Mio. Tonnen. Daran waren der Import mit 45,1 Mio. Tonnen (- 23,4 %) und der Export mit 37,5 Mio. Tonnen (-15,3 %) beteiligt. Auf den eigenen Außenhandel s entfielen 76,3 Mio. Tonnen, während dem Transitverkehr 6,3 Mio. Tonnen zuzurechnen waren. Der so genannte Exporttransit, d.h. der Transport von aus Russland stammenden Gütern über in Drittländer, war dabei dank eines Anstiegs um 5 % mit 4,6 Mio.Tonnen deutlich höher als der Importtransit, der um 58 % auf 1,7 Mio. Tonnen sank. Bei diesen Zahlen handelt es sich um den Transitverkehr, der direkt zwischen finnischen und russischen Häfen abgewickelt wird. Die über die finnischrussische Landgrenze gehenden Transitlieferungen werden gesondert von der finnischen Zollverwaltung erfasst und sind in der Seetransportstatistik nicht enthalten. Gemessen am Umschlagsvolumen war erneut der 40 km östlich von Helsinki gelegene Ölhafen Sköldvik der wichtigste Hafen s, und zwar sowohl bei der Ausfuhr als auch bei der Einfuhr. Zweitgrößter Importhafen war Helsinki vor dem bei Turku gelegenen Ölfhafen Naantali. Beim Export nahm Kotka den zweiten Rang vor Helsinki ein. Der Passagierverkehr zwischen und dem Ausland nahm 2009 um 1,4 % zu und erzielte mit 16,8 Mio. Fahrgästen einen neuen Rekord. Allein 9,4 Mio. Ankünfte und Abfahrten entfielen dabei auf den Fähr- und Kreuzfahrtverkehr mit Schweden. Der Passagierverkehr mit Estland verzeichnete in beide Richtungen 6,4 Mio. Fahrgäste. Gegenüber diesen Zahlen nahm sich der -Verkehr mit 237.000 Passagieren eher bescheiden aus. Von größerer Bedeutung waren die 688.000 Mio. Ankünfte und Abfahrten im Rahmen von internationalen Ostseekreuzfahrten. n Die größten Exporthäfen s 2009 1.000 t 1. Sköldvik 6.308 2. Kotka 5.081 3. Helsinki 4.213 4. Kokkola 3.640 5. Rauma 3.296 6. Hamina 1.708 7. Naantali 1.427 8. Hanko 1.414 9. Pori 1.366 10. Oulu 1.169 11. Turku 1.160 12. Kemi 884 13. Raahe 835 14. Loviisa 632 15. Tornio 529 Transitlieferungen 2009 auf die Hälfte geschrumpft Die größten Importhäfen s 2009 1.000 t 1. Sköldvik 10.831 2. Helsinki 5.479 3. Naantali 4.270 4. Raahe 3.565 5. Pori 3.306 6. Kotka 2.170 7. Rauma 1.668 8. Oulu 1.379 9. Turku 1.358 10. Kokkola 1.265 11. Hamina 1.209 12. Hanko 1.028 13. Tornio 812 14. Vaasa 809 15. Inkoo 716 Quelle: Finnisches Seefahrtsamt Die über die finnisch-russische Landgrenze gehenden Transitlieferungen erreichten im Jahr 2009 einen Wert von 14,4 Mrd.. Das waren 53 % weniger als im Jahr zuvor. Auch vom Volumen her schrumpften die Lieferungen auf weniger als die Hälfte und beliefen sich auf 1,8 Mio. Tonnen. Besonders ausgeprägt war der Rückgang bei den Transitlieferungen von PKW, die um nicht weniger als 78 % abnahmen. Den Angaben der finnischen Zollverwaltung zufolge kehrte sich der Trend Ende letzten Jahres jedoch wieder um, denn im vierten Quartal 2009 waren die Transitlieferungen sowohl von PKW als auch insgesamt höher als im dritten Quartal 2009. Forderungseinzug in Die Zahlungsmoral in kann nach dem European Payment Index (EPI) allgemein als sehr gut bezeichnet werden. Demnach erhalten Unternehmen in ihr Geld durchschnittlich nur sechs Tage nach dem vereinbarten Zahlungsziel, womit in Europa an der Spitze liegt. Dagegen sind es beispielsweise in Portugal 39,9 Tage, auf Zypern 32,4 Tage und in Griechenland 27,4 Tage sind. (Quelle: Intrum Justitia) Leider kommt es aber in Einzelfällen auch in zum Zahlungsverzug, der entweder auf Zahlungsunwilligkeit oder -unfähigkeit des finnischen Geschäftspartners zurückzuführen ist. Sofern der Schuldner tatsächlich bereits zahlungsunfähig ist, sollte zunächst geprüft werden, ob eine gerichtliche Entscheidung ergangen ist, mit dem über das Vermögen des Schuldners das Insolvenzverfahren eröffnet ist. Wenn dies der Fall ist, sollte die offene Forderung beim Insolvenzverwalter angemeldet werden. Dies muss schriftlich unter Beachtung der gesetzlichen Vorschriften erfolgen. Wenn der Insolvenzgläubiger gleichzeitig dem insolventen Unternehmen einen Geldbetrag schuldet, kann die Forderung möglicherweise im Wege der Aufrechnung durchgesetzt werden. Die Aufrechnungsmöglichkeit ist jedoch nicht immer gegeben, sondern sollte in jedem Einzelfall sorgfältig geprüft werden. In den meisten Fällen der Forderungsausfälle handelt es sich nicht um einen insolventen Schuldner. Die Erfahrung zeigt, dass Mahnungen und selbst anwaltliche Schreiben aus dem Ausland von den Schuldnern häufig entweder nicht verstanden oder nicht ernst genommen werden. Erst wenn jemand vor Ort sich in der Landessprache beim Schuldner meldet und ihn zur Zahlung des offenen Betrages auffordert, kann dem ausländischen Gläubiger geholfen werden. Auch wenn die Forderung nicht sofort in voller Höhe erfüllt wird, kommt es in der Regel relativ schnell zu Teilzahlungen durch den Schuldner. In diesem Fall sollte nach Möglichkeit eine Ratenzahlungsvereinbarung getroffen werden, damit sich beide Parteien über die weitere Vorgehensweise im Klaren sind. Liegt der eher seltene Fall vor, dass der Schuldner die Forderung weder bestreitet noch Zahlungen leistet, kommen in verschiedene Druckmittel in Betracht. Vor allem bei geringfügigen Forderungen kann dem Schuldner in Aussicht gestellt werden, dass wegen des Zahlungsverzuges in einem Verzeichnis eine Eintragung veranlasst wird, welche auch in Wirtschaftspublikationen veröffentlicht wird und dadurch auf das Ansehen und die Bonität des Schuldners Einfluss hat. Wenn auch dieses Mittel nicht wirkt, kommt auch eine so genannte Zahlungsaufforderung mit Konkursandrohung in Betracht. Dies beruht auf einer Regelung im finnischen Konkursgesetz, nach der im Fall einer offensichtlichen und fälligen Forderung vermutet wird, dass der Schuldner zahlungsunfähig ist, wenn die Forderung nicht binnen einer Woche nach dem Zugang der Zahlungsaufforderung beglichen wird. Innerhalb einer bestimmten Frist kann beim Vorliegen der gesetzlichen Voraussetzungen anschließend ein Antrag auf Eröffnung des Insolvenzverfahrens über das Vermögen des Schuldners gestellt werden. Wer dieses Verfahren in Betracht zieht, sollte sich auf jeden Fall vorher näher beraten lassen. Die Deutsch-Finnische Handelskammer bietet Inkasso- Dienstleistungen und Unterstützung im Falle der Insolvenz des Schuldners an. Sofern die Forderung streitig ist oder der Gläubiger dies aus sonstigen Gründen wünscht, kann die Deutsch- Finnische Handelskammer auf Grund ihres hervorragenden Netzwerkes Kontaktdaten finnischer Anwaltskanzleien zur Verfügung stellen, bei denen sich der Gläubiger in deutscher Sprache weiter beraten lassen kann. n Nähere Informationen: Mikko Saarve mikko.saarve@dfhk.fi Tel: +358 9 6122 1247 12 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 13

Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Nord Stream kann mit dem Bau der Pipeline beginnen FuE-Ausgaben erreichen 4 % des Bruttoinlandsprodukts Höchster Lebensstandard in auf den Åland-Inseln Ministerpräsident Matti Vanhanen gibt Parteivorsitz ab Die Nord Stream AG hat Mitte Februar 2010 die letzte der notwendigen Genehmigungen für den Bau der 1.223 km langen Erdgasleitung durch die Ostsee erhalten. Die Genehmigung entsprechend dem finnischen Wassergesetz ist die zweite der beiden erforderlichen Genehmigungen in. Bereits im November 2009 hatte die finnische Regierung den Bau in der Wirtschaftszone s genehmigt. Mit der zweiten finnischen Genehmigung hat die Umweltbehörde Südfinnlands Nord Streams detaillierte Pläne für den Bau und Betrieb der Erdgaspipeline auf einer Strecke von 374 km durch die finnische Wirtschaftszone bestätigt. Neben haben auch Russland, Schweden, Dänemark und die Genehmigung für den Bau der Pipeline durch deren Territorialgewässer bzw. Wirtschaftszonen erteilt. Nord Stream plant, ab April 2010 den ersten Leitungsstrang zu bauen. Das erste Erdgas soll Ende 2011 transportiert werden. Nach Fertigstellung des zweien Leitungsstrangs im Jahr 2012 wird Nord Stream insgesamt 55 Mrd. Kubikmeter Erdgas von Russland nach transportieren können. Dort wird das Gas in das europäische Energienetz eingespeist. Wenngleich sich die Ausgaben für Forschung & Entwicklung in im Jahr 2009 mit 6,9 Mrd. auf dem gleichen Niveau wie 2008 bewegten, so stieg gleichwohl ihr Anteil am Bruttoinlandsprodukt auf den neuen Höchstwert von 4,0 %. Dies ist auf den Rückgang der gesamtwirtschaftlichen Produktion zurückzuführen. Etwa 70 % der Ausgaben für Forschung & Entwicklung entfallen in auf die Unternehmen, unter denen wiederum Nokia mit etwa der Hälfte der privaten FuE-Ausgaben klar an der Spitze liegt. Stellv. Justizkanzler rügt Finanzministerium wegen Besteuerung von Importautos Der Stellv. Justizkanzler Mikko Puumalainen hat in einer offiziellen Bekanntmachung festgestellt, dass das finnische Finanzministerium die verwaltungsrechtlichen Grundsätze bei der Besteuerung von Importwagen verletzt habe. Das Finanzministerium habe nicht aus eigener Initiative Gesetzesänderungen bei der Besteuerung von Importfahrzeugen eingeleitet, sondern habe erst nach der letzten Entscheidung des Europäischen Gerichtshofes im Jahre 2009 damit begonnen, das finnische Autosteuersystem an die Anforderungen der Europäischen Union anzupassen. Dem Stellv. Justizkanzler zufolge hat die Praxis des Finanzministeriums dazu geführt, dass das Vertrauen der Bürger in die Gerechtigkeit des Besteuerungsverfahrens geschwächt worden sei. In hat das Amt des Justizkanzlers die Aufgabe, die Gesetzmäßigkeit der Handlungen des Präsidenten, der Regierung, der Gerichte und der öffentlichen Bediensteten zu überwachen. Auf den Åland-Inseln herrscht der höchste Lebensstandard in. Dies geht aus jüngst veröffentlichten und für 2007 geltende Daten von Eurostat, dem statistischen Amt der Europäischen Union hervor. Während insgesamt in das Bruttoinlandsprodukt je Einwohner (ausgedrückt in so genannten Kaufkraftstandards) um 18,0 % über dem Durchschnitt aller 27 EU-Mitgliedsländer liegt, wird dieser auf den Åland-Inseln um 43,0 % übertroffen. Auf dem finnischen Festland liegt Südfinnland mit 135,6 % des EU-Durchschnitts klar vor Westfinnland (104,9 %), Nordfinnland (102,3 %) sowie Ostfinnland, in dem lediglich 88,8 % des EU-Durchschnitts erreicht werden. In, in dem insgesamt das Bruttoinlandsprodukt um 15,8 % höher als im EU-Durchschnitt ist, liegen Hamburg (192,0 %), Oberbayern (164,7 %) sowie Bremen (158,6 %) an der Spitze. Der rege Fährverkehr zwischen und Schweden ist eine Einnahmequelle für die Åland-Inseln Konkurse um ein Viertel gestiegen In wurden im Jahr 2009 insgesamt 3.275 Konkurse registriert. Das war die höchste Zahl seit zwölf Jahren und 25 % mehr als 2008. Von den Konkursen waren 14.860 Arbeitsplätze betroffen, was einen Anstieg gegenüber dem Vorjahr um 27 % bedeutete. Der finnische Ministerpräsident Matti Vanhanen hat angekündigt, auf dem im Juni 2010 anstehenden Parteitag der Zentrumspartei nicht mehr für den Parteivorsitz kandidieren zu wollen. Da in der Vorsitzende der größten Koalitionspartei in der Regel auch das Amt des Ministerpräsidenten innehat, kommt der Wahl des Vorsitzenden der Zentrumspartei besondere politische Bedeutung zu. Als Favoriten für die Übernahme des Parteivorsitzes gelten Wirtschaftsminister Mauri Pekkarinen (62) und Verwaltungsund Kommunalministerin Mari Kiviniemi (41). Nur Außenseiterchancen dürften dagegen Außenhandelsminister Paavo Väyrynen (63), der bereits von 1980 bis 1990 Vorsitzender der Zentrumspartei war und heute deren Ehrenvorsitzender ist, sowie der Parlamentsabgeordnete Timo Kaunisto (47) haben. Deutsche zweitwichtigste Touristengruppe in In finnischen Hotels und sonstigen Beherbungsbetrieben wurden im Jahre 2009 insgesamt 18,6 Mio. Übernachtungen gezählt, das waren 4,6 % weniger als 2008. Die Übernachtungen von Ausländern gingen sogar um 10,8 % zurück und beliefen sich auf 4.909.388. Unter den Herkunftsländern der ausländischen Touristen nahm Russland (980.010 Übernachtungen) den ersten Rang vor (525.620), Schweden (493.767) und Großbritannien (463.578) ein. Die Prüfung der Pipeline-Rohre befindet sich bereits in vollem Gang. Deutsch-finnische Kooperation bei der Windenergie Der finnische Windkraftzulieferer THE SWITCH hat vom deutschen Schuler-Konzern einen Auftrag für die Entwicklung und Fertigung von zwei direkt angetriebenen 3 MW Prototypen erhalten. Bei den Protoypen handelt es sich um speziell für den Schuler-Konzern entwickelte Permanentmagnet- Generatoren und Vollumrichter für eine getriebelose Windenergieanlage. Die Auslieferung der Prototypen ist für April 2011 vorgesehen. THE SWITCH entwickelt und fertigt permanentmagneterregte Generatoren für schnell-, mittel- und langsamlaufende Windenergieanlagen sowie Vollumrichter im Bereich von 100 kw bis zu 6 MW. Der Hauptsitz befindet sich in Vantaa bei Helsinki. Die Produktion erfolgt in, in China und in den USA. Darüber hinaus unterhält THE SWITCH ein Vertriebsbüro in Hamburg. Valmet Automotive stellte Stadtauto mit Elektroantrieb vor Der finnische Auftragsfertiger Valmet Automotive stellte im Februar 2010 auf dem Autosalon in Genf ein Stadtauto mit Elektroantrieb, das die Entwicklungskompetenz von Valmet bei E-Autos demonstriert. Der kompakt gestaltete Zweitürer soll mit einer 2+2-Sitzauslegung bis zu vier Personen Platz bieten. Konsequenter Leichtbau soll das Gewicht und damit den Verbrauch des Stadtautos senken. Den Antrieb übernimmt ein E-Motor, der mit einer Batterieladung eine Reichweite von bis zu 160 Kilometer erreichen soll. In Zusammenarbeit mit Nokia wurde zudem ein Mensch- Maschine-Interface für das Conceptcar Eva entwickelt. Der Auftragsfertiger Valmet Automotive, der für Porsche noch bis Ende 2011 Boxster- und Cayman-Modelle fertigt, wird auch für den US-Anbieter Fisker den Hybrid-Sportwagen Karma bauen. Bereits seit 2009 baut Valmet Elektroautos für den norwegischen Anbieter Think. Valmet rechnet damit, dass in fünf Jahren mehr als 10.000 Elektroautos pro Jahr in Uusikaupunki gebaut werden. Ehovoc Oy liefert Abluftreinigungssysteme an Hamburger TIG Group Die Hamburger TIG Group kooperiert seit Jahresbeginn mit dem finnischen Unternehmen Ehovoc Oy. Ehovoc produziert und liefert katalytische Abluftreiniggungssysteme für VOC- Gase (Volatile Organic Compounds), die unter anderem in der Lackier-, Druck- und Chemikalienindustrie anfallen. Durch die Zusammenarbeit mit Ehovoc erweitert die TIG Group ihre Angebotspalette im Bereich der Abluftreinigung und ist dadurch in der Lage, ihren Kunden ein komplettes Leistungsspektrum aus einer Hand zu bieten. Die TIG Group ist ein Zusammenschluss von fünf Einzelunternehmen aus den Bereichen Automation, Umwelttechnik, Wasser- und Reinstwasseraufbereitung sowie Apparatebau und umfangreiche Serviceleistungen. Die Ehovoc Oy mit Sitz in Oulu ist ein internationaler Anbieter auf dem Sektor der Umwelttechnologie und auf das Geschäftsfeld der Einhaltung der VOC-Richtwerte spezialisiert. Mit insgesamt 867.634 Übernachtungen war Levi in Lappland das am besten besuchte Touristenzentrum in. Airbus bestellt Hangartore in Das finnische Unternehmen Champion Door hat von Airbus den Auftrag erhalten, insgesamt sieben neu Airbus-Werke in, Frankreich und Spanien mit Hangartoren auszurüsten. Die mit Hebe-Stützpfosten ausgestatteten Tore des finnischen Herstellers ermöglichen die Realisierung von sehr breiten und hohen Torlösungen, wie sie bei Flugzeughangars notwendig sind. Champion Door beschäftigt in Nivala, das rund 500 km nördlich von Helsinki liegt, insgesamt 33 Mitarbeiter und erzielt nahezu seinen gesamten Umsatz durch den Export. 14 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 15

Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset U-Bahn nach Espoo seit Januar in Bau Ende Januar 2010 wurde mit dem Bau der so genannten Westmetro begonnen, die Helsinki mit seiner Nachbarstadt Espoo verbinden wird. Der 13,4 km lange neue U-Bahn- Abschnitt wird im Gegensatz zur bisherigen Strecke in Helsinki vollständig unter der Erde verlaufen. Auch die beiden Ostsee-Arme, die die Insel Lauttasaari umschließen, werden vollständig untertunnelt. Die Streckenführung der Westmetro lautet Ruoholahti-Lauttasaari-Koivusaari-Keilaniemi- Otaniemi-Tapiola-Niittymaa-Matinkylä. Von den sieben neuen U-Bahnhöfe werden die ersten beiden in Helsinki und die restlichen fünf in Espoo liegen. Nach derzeitigen Schätzungen werden sich die Baukosten auf 714 Mio. Euro belaufen, die sich der finnische Staat sowie die beiden beteiligten Städte Helsinki und Espoo teilen. Die Inbetriebnahme der neuen U-Bahn-Strecke ist für den Herbst 2014 geplant. UPM für nachhaltiges Innovationsmanagement ausgezeichnet UPM hat bei den diesjährigen Best Innovator -Awards in einen Sonderpreis für nachhaltiges Innovationsmanagement erhalten. Der von der Unternehmensberatung A.T. Kearney und der Wirtschaftswoche veranstaltete Wettbewerb zeichnet jährlich Unternehmen mit einem hervorragenden Innovationsmanagement aus. So ist es UPM gelungen, mit dem Holz-Kunststoff- Verbundmaterial UPM ProFi Produktionsreste aus der Etikettenherstellung, die früher auf Deponien entsorgt oder verbrannt wurden, in einen vielseitig einsetzbaren Werkstoff zu verwandeln. UPM ProFi wurde im letzten Jahr bereits auf der Biennale in Venedig prämiert, als der deutsche Künstler Tobias Rehberger für seine Terrassengestaltung mit UPM ProFi den Goldenen Löwen gewann. Auf der diesjährigen Weltausstellung in Shanghai können sich die Besucher den mit UPM ProFi verkleideten Finnischen Pavillon ansehen. Kone gewinnt Good Design Award Der finnische Kone-Konzern hat erneut einen Good Design Award in der Sparte Umwelt für die Gestaltung der Anzeigeund Bedienelemente Kone Design Signalisation gewonnen. Kone ist bis heute das einzige Aufzug- und Rolltreppenunternehmen weltweit, das die renommierte Auszeichnung für herausragendes Produkt- und Grafikdesign entgegennehmen durfte. Die Kone Design Signalisation erlaubt eine individuelle Anpassung der Bedientableaus an die Ausstattung der Aufzugkabine und des Gebäudes. Zwölf unterschiedliche Farben, Designs und Muster sowie übersichtliche numerische Anzeigen und diverse Tasten-Optionen lassen beliebige Kombinationsmöglichkeiten zu. Aktienindex OMX Helsinki 25 legte 2009 um 34 % zu Der OMX Helsinki 25, der als wichtigster finnischer Börsenindex gilt und die 25 meist gehandelten Aktien der Börse Helsinki umfasst, schloss zum Jahresende 2009 bei 2032,585 Punkten, nachdem er vor Jahresfrist bei 1515,650 Punkten gelegen hatte. Damit legte der finnische Leitindex im vergangenen Jahr um 34 % zu. Im Verlauf des abgelaufenen Jahrzehnts verlor der OMX Helsinki 25 jedoch um 35 % an Wert, denn er war Anfang des Jahres 2000 bei 3127,510 Punkten gestartet. Aalto-Universität eröffnet Anfang Januar wurde in Helsinki die aus drei Hochschulen entstandene Aalto-Universität feierlich eröffnet. Zur Aalto- Universität, die nach dem berühmten finnischen Architekten Alvar Aalto benannt wurde, haben sich die Wirtschaftsuniversität Helsinki, die Technische Universität Helsinki sowie die Hochschule für Kunst und Design zusammengeschlossen. Die Aalto-Universität ist Teil einer umfassenden Hochschulreform in, in deren Zuge sämtliche Hochschulen entweder in Körperschaften des öffentlichen Rechts oder aber in Stiftungen wie z.b. die Aalto-Universität umgewandelt werden. Durch die Reform sollen die Hochschulen an Autonomie gewinnen und ihre Verwaltung verschlanken. VW Golf meistverkauftes Modell in Im vergangenen Jahr wurden in lediglich 89.101 PKW neu zugelassen und damit 35 % weniger als 2008. Unter den einzelnen Marken konnte Toyota seinen ersten Platz bei einem Marktanteil von 13,5 % vor Volkswagen (12,0 %) und Ford (8,9 %) verteidigen. Audi (Marktanteil 4,7 %) rangierte auf Platz 6, Mercedes-Benz (4,2 %) auf Platz 9, Opel (3,2 %) auf Platz 11 und BMW (3,1 %) auf Platz 12. Gefragtestes Modell war der VW Golf, auf den mit einem Marktanteil von 5,8 % nahezu die Hälfte aller in neu zugelassenen Volkswagen-Modelle entfiel. UPM Profi ist die umweltfreundliche Lösung für Terrassen. Region Uusimaa/Helsinki erhält Titel Europäische Unternehmerregion Der Region Uusimaa/Helsinki ist die Auszeichnung Europäische Unternehmerregion (EER) verliehen worden. Mit diesem Titel werden Regionen gewürdigt, die sich bei der Schaffung eines wettbewerbsfähigen unternehmerischen Umfelds durch Weitblick hervorgetan haben. Von den 36 aussichtsreichsten Bewerbungen gingen die Auszeichnungen für 2011 an Brandenburg (), an die Grafschaft Kerry (Irland) sowie an Murcia (Spanien) und für 2012 an Katalonien (Spanien), Trnava (Slowakei) und Uusimaa/Helsinki (). Die von der Hauptstadtregion Uusimaa/Helsinki konzipierte Wettbewerbsstrategie beinhaltet vier Schwerpunkte: Bildung und Wissen, Lebensqualität, nutzerorientierte Innovation und Internationalisierung. Uusimaa/Helsinki will sich mit dieser Strategie als wichtiger Verkehrsknotenpunkt zwischen Ost und West positionieren. 16 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 17

Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Geschäftsvermittlungen Liikeyhteyksiä Finnische Unternehmen suchen deutsche Produkte Suomalaiset yritykset etsivät saksalaisia tuotteita Südfinnische Ladenkette sucht Kontakt zu Großhändlern für Tierbedarf. Eläinsoppi - Animalshop Oy Laaksokatu 8 A 3 04410 JÄRVENPÄÄ Tel. +358 44 3111073 Fax +358 9 42473849 www.faunatar.fi E-Mail: reetta.vuorenoja@faunatar.fi Ansprechpartner: Frau Reetta Vuorenoja-Virtanen Südfinnisches Unternehmen sucht Kontakt zu Lieferanten, die abhebbare Kugellagerscharniere aus Messing in der Höhe von 150 mm liefern. Helira Oy Laivurinkatu 35 00150 HELSINKI Tel. +358 9 170121 Fax +358 9 634371 www.helira.fi E-Mail: heliraoy@kolumbus.fi Ansprechpartner: Herr Matti Kyllönen Mittelfinnischer Produzent von Textilien sucht Kontakt zu Lieferanten von zellophanartigen Verpackungsmaterialien und Klarsichtfolien aus Polypropylen lieber als Rollenware (Breite 300 mm, gefaltet und die andere lange Seite offen) oder Klarsichtsbeuteln (Breite 240 mm und Höhe 250 mm). Desweiteren sind verschiedene Beuteln für Karten von Interesse. Kuitukuu Oy Raittilantie 59 39700 PARKANO Tel. +358 50 5899799 Fax +358 3 4589033 www.kuitukuu.fi E-Mail: susanna@kuitukuu.fi Ansprechpartner: Frau Susanna Myllymäki Finnisches Unternehmen sucht Kontakt zu Herstellern für Spezialmöbel aus Holz für Sportläden. Durchmesser der Spezialmöbel 1500 mm, runde und ovale Formen. Markowa Oy Katajanokanlaituri 5 00160 HELSINKI Tel. +358 20 8304000 Fax +358 9 72891150 www.markowa.com E-Mail: jmakara2@welho.com Ansprechpartner: Herr Juhani Mäkäräinen Westfinnisches Unternehmen sucht Kontakt zu Großhändlern von Autoersatzteilen für KIA. Serdex Solutions Oy Tiedepuisto 4 28600 PORI Tel. +358 2 6203753 Fax +358 2 6203770 www.serdexsolutions.fi E-Mail: kalle@ipcmax.com Ansprechpartner: Herr Kalle Pämppi Finnische Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Suomalaiset yritykset etsivät edustajaa/ ostajaa Saksasta Finnisches Unternehmen, das in Spanien tätig ist, sucht Handelsvertreter für finnisches Brennholz und Trinkwasser. Easylife Masters S.L. Tel. +34 6280 29094 www.jalko.es E-Mail: kajander@gmail.com Ansprechpartner: Herr Henri Kajander Finnische Unternehmen suchen Abnehmer für folgende Produkte: Gartensaunas, Saunahütte, Grillhütte, Pavillions, Badegefässer, Saunafass, Saunaöfen und Saunazubehör. Fidec Oy Tulkinkuja 3 02650 ESPOO Tel. +358 40 5122545 Fax +358 42 5122525 www.fidec.fi E-Mail: thomas.hernberg@fidec.fi Ansprechpartner: Herr Thomas Hernberg Finnischer Hersteller von Schuhgestellen sucht Importeur / Abnehmer / Großhändler / Vertretung. Jamito Kolunkatu 1 33710 TAMPERE Tel. +358 400 626231 www.jamito.fi E-Mail: mikko.hakkarainen@jamito.fi Ansprechpartner: Herr Mikko Hakkarainen MOT ist s führende Marke für digitale Sprachtechnologien. Ein innovativer und benutzerfreundlicher Webdienst macht MOT-Wörterbücher auch über die Ländergrenzen hinaus zu einem konkurrenzfähigen Produkt. Wir suchen professionelle Wiederverkäufer für unseren Webdienst/unsere Software im deutschsprachigen B2B-Markt. Kielikone Oy Vattuniemenkatu 21 00211 HELSINKI Tel. +358 9 61299352 Fax +358 9 61299399 www.kielikone.fi E-Mail: sven.gross@kielikone.fi Ansprechpartner: Herr Sven Gross Finnischer Hersteller von Beersenf und sirup aus Preiselbeeren und Blaubeeren sowie Tannenspitzensirup und Sirup aus grünen Johannisbeeren sucht Vertretung. Die Firma stellt auch den Sauce du Chef her, der aus Senf, in gewachsenen, kaltgepresstem Rapsöl sowie aus Grüntee- Extrakt hergestellt wird. Als Gewürz wird Chili und Cayennepfeffer eingesetzt. Piccolo-Systems Oy www.naturecraft.fi Ansprechpartner: Deutsch-Finnische Handelskammer, Maija Nuutinen, Tel. +358 9 61221229 E-Mail: info@dfhk.fi Südwestfinnischer Systemlieferer für die papierherstellende und verarbeitende Industrie im Bereich Finishing und Printing sucht Importeure, Vertreter oder Kooperationspartner. Raumaster Paper Oy Sahankatu 2 26100 RAUMA Tel. +358 2 83774400 Fax +358 2 6494050 www.raumasterpaper.fi E-Mail: olli.malhonen@raumaster.fi Ansprechpartner: Herr Olli Malhonen Finnischer Hersteller von Gelees aus schwarzen Johannisbeeren und Kompott aus Erdbeeren, Äpfel, schwarzen finnischen Krähenbeeren, grünen Johannisbeeren, Beerenmischungen sowie Säften aus Beeren (u.a. aus Erdbeeren, schwarzen und grünen Johannisbeeren, Blaubeeren und Tannenspitzen) sucht Vertretung. Vuokatin Viini Oy www.vuokatinviini.fi Ansprechpartner: Deutsch-Finnische Handelskammer, Maija Nuutinen, Tel. +358 9 61221229 E-Mail: info@dfhk.fi Kooperation, Dienstleistungen Yhteistyökumppaneita, palveluita Ostfinnisches Unternehmen sucht Kontakt zu Reisebüros, die Ferienhäuser in vermieten und Reisen nach verkaufen. KoliCarelia Valovuodentie 1 80170 JOENSUU Tel. +358 500 177345 www.kolicarelia.fi E-Mail: jari.nousiainen@kolicarelia.fi Ansprechpartner: Herr Jari Nousiainen Saksalaiset yritykset etsivät suomalaisia tuotteita Deutsche Unternehmen suchen finnische Produkte Eteläsaksalainen tekstiilituotteiden edustaja uusia tuotteita. Fashion Group GmbH Hofenerstr. 56 70736 FELLBACH Puh. +49 711 9065656 Faksi +49 711 9065657 Sähköposti: mail@fashiongroupgmbh.com Yhteyshenkilö: Herr Claus Peter Müller Pohjoissaksalainen yritys etsii yhteyttä suomalaisiin puupellettien valmistajiin. Georg Werner Sam 25451 QUICKBORN Puh. +49 177 7367771 Sähköposti: gewesa@gmx.net Yhteyshenkilö: Herr Georg Werner Sam Eteläsaksalainen yritys etsii yhteyttä mustien diabaasi-, oliviini- ja häkkikivien tuottajiin. Diabaasi- /oliviinikivien tulisi olla läpimitaltaan 8 10 cm ja 10 12 cm, häkkikivien vähintään 15 cm. Toimitus pestyinä, irtotavarana 30 000 kg tai pakattuna 1000 tai 25 30 kg:n pakkauksiin. Müller GmbH Polarstr. 24 95448 BAYREUTH Puh. +49 921 97232 Faksi +49 921 97233 www.25kilo.de Sähköposti: info@25kilo.de Yhteyshenkilö: Herr Armin Müller Saksalainen yrittäjä etsii yhteyttä leijukerroskattiloiden, aurinkovoimaloiden ja riistan toimittajiin. Patt-Ltd Puh. +420 732 382 835 Sähköposti: pattlimited@googlemail.com Yhteyshenkilö: Herr Gert Dilcher Saksalaiset yritykset etsivät edustajaa/ ostajaa Suomesta Deutsche Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Eteläsaksalainen henkilöstövälitysyritys etsii yhteyttä ansioituneisiin henkilöstövälitysyrityksiin, sanomalehtiin, matkustusviranomaisiin sekä työvoimaviranomaisiin. Argo Personaldienstleistungen AG Bahnhofstr. 1 89073 ULM Puh. +49 731 9629628 Faksi +49 731 2309025 www.theargogroup.com Sähköposti: rosenbachs@theargogroup.com Yhteyshenkilö: Frau Stella Rosenbach Itäsaksalainen juomaveden valmistaja etsii lisenssinottajaa ja myyjää tuotteelleen. BestWater International GmbH Am Zollhaus 5 14547 BEELITZ Puh. +49 33204 62860 Faksi +49 33204 628611 www.bestwater.de Sähköposti: bestwater1@ymail.com Yhteyshenkilö: Herr Lothar Dallwitz Länsisaksalainen renkaiden ja ajoneuvojen osien valmistaja etsii yhteyttä perävaunujen valmistajiin. Bohnenkamp AG Dieselstr. 9-13 49076 OSNABRÜCK Puh. +49 541 12163228 Faksi +49 541 12163944 www.bohnenkamp.de Sähköposti: taubitz@bohnenkamp.de Yhteyshenkilö: Frau Katharina Taubitz Eteläsaksalainen ajoneuvontunnistusalalla toimiva yritys etsii yhteyttä autokauppiaisiin, autokorjaamoihin ja autojen varaosakauppiaisiin. Carfax Europe GmbH Lindwurmstrasse 124 80337 MÜNCHEN Puh. +49 89 540456217 Faksi +49 89 5404562991 www.carfax.eu/de Sähköposti: B.Thyssen@carfax.eu Yhteyshenkilö: Herr Benedict Thyssen Eteläsaksalainen korujen valmistaja etsii yhteyttä koruliikeketjuihin, korujen tukkukauppiaisiin sekä koruja myyviin postimyyntiyrityksiin. COBRA Schmuck GmbH Habermehlstrasse 11 75172 PFORZHEIM Puh. +49 7231 949726 Faksi +49 7231 949710 www.cobra-schmuck.de Sähköposti: jochen.abrecht@cobra-schmuck.de Yhteyshenkilö: Herr Jochen Abrecht Eteläsaksalainen pienoismallien rakentaja etsii maahantuojaa/ yhteyttä pienoismallikauppoihin. CS Scale Concepts Schollergasse 14 97084 WÜRZBURG Puh. +49 931 2070370 Faksi +49 931 2070371 www.cs-deal.de Sähköposti: info@cs-deal.de Yhteyshenkilö: Herr Thorsten Spielmann Eteläsaksalainen tiivisteiden ja meistettyjen osien valmistaja etsii yhteyttä vanhojen ajoneuvojen yhdistyksiin ja harrastajiin. Dichtungen Schwarz GmbH Am Galgenbruck 12 90613 GROßHABERSDORF Puh. +49 9105 9220 Faksi +49 9105 9230 www.ds-dichtungen.de Sähköposti: info@ds-dichtungen.de Yhteyshenkilö: Frau Sabine Schwarz Pohjoissaksalainen kauneusalan yritys etsii yhteyttä yrityksiin, jotka järjestävät kestomeikkaus- ja ripsienpidennyskoulutuksia ja myyvät alalla käytettäviä laitteita ja tarvikkeita. Die-Profi-Permanent-Liner Albrecht-Achilles-Strasse 58 10709 BERLIN Puh. +49 30 37308867 Faksi +49 30 89408506 www.die-profi-permanent-liner.de Sähköposti: info@die-profi-permanent-liner.de Yhteyshenkilö: Herr Horst Ackermann Länsisaksalainen sikarisaksien ja -leikkureiden valmistaja etsii yhteyttä tupakkatuotteita myyviin tukkukauppiaisiin. Donatus Katternberger Str. 176a 42655 SOLINGEN Puh. +49 212 813176 Faksi +49 212 819272 www.donatus-solingen.de Sähköposti: lars.krysiak@donatus-solingen.de Yhteyshenkilö: Herr Lars Krysiak Eteläsaksalainen pienten tuulivoimaloiden (0,5 50 KW) toimittaja etsii maahantuojaa/ yhteistyökumppania hoitamaan tuotteiden myynnin, asennuksen ja huollon. Tuotteet valmistetaan Itävallassa. Energiewind Representant Export Salon-de-Provence-Ring 54 97877 WERTHEIM Puh. +49 9342 9351683 www.energiewind.at Sähköposti: berganski@energiewind.at Yhteyshenkilö: Herr Frank Berganski Pohjoissaksalainen hälytyslaitteiden valmistaja etsii maahantuojaa. Laitteet soveltuvat suurten alueiden valvontaan. EXPRESS-SIGNAL Rosenstr. 8 23740 GRÖMITZ Puh. +49 4562 222026 Faksi +49 4562 222027 Sähköposti: ug@glattkowski.info Yhteyshenkilö: Herr Ulf Glattkowski 18 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 19

Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Eteläsaksalainen ortopediatuotteiden valmistaja etsii yhteyttä terveydenhoito- ja ortopediatuotteiden tukkukauppiaisiin/maahantuojiin. Five.Enterprises Ltd. Südallee 83 94060 POCKING Puh. +49 8531 510411 Faksi +49 8531 249428 www.baysitlite.de E-Mail: c.chinque@t-online.de Yhteyshenkilö: Herr Christopher Chinque Venäläisen sahatavaran myyjä etsii yhteyttä höyläämöihin. Georg Pagnia GmbH & Co.KG Hindenburgstr. 27 26122 OLDENBURG Puh. +49 441 36115040 Faksi +49 441 36115099 www.georg-pagnia.de Sähköposti: f.heins@georg-pagnia.de Yhteyshenkilö: Herr Fabian Heins Länsisaksalainen hevoskeskus etsii yhteyttä hevosten ostajiin. GHC GmbH German Horse Center Donatusstraße 50 41352 KORSCHENBROICH Puh. +49 157 77591940 Faksi +49 2161 475935 www.germanhorsecenter.com Sähköposti: kreutz@germanhorsecenter.com Yhteyshenkilö: Herr Stefan Kreutz Pohjoissaksalainen leivonnaisten ja makeisten valmistaja etsii yhteyttä hotelleihin ja majoitusliikkeisiin lähinnä Helsingin seudulla. G.S. Sommer Ges. für Im- und Export mbh Ruppersdorfer Weg 21 23669 GROß TIMMENDORF Puh. +49 4503 701390 Faksi +49 4503 701391 Sähköposti: g.s.sommer@t-online.de Yhteyshenkilö: Frau Gisela S. Sommer Länsisaksalainen muovilevyjen suulakepuristusyritys etsii ostajia. Hagedorn-Plastic GmbH Im Rott 2-4 52428 JÜLICH Puh. +49 2461 979718 Faksi +49 2461 979742 www.hagedorn-plastic.de Sähköposti: manuela.leonard-schiffer@hagedorn.de Yhteyshenkilö: Frau Manuela Leonard-Schiffer Pohjoissaksalainen metallivalimo etsii ostajia, jotka tarvitsevat EN GJL 200 300 tai EN GJS 400 700 laatutason rautavaluosia. HEIDENREICH & HARBECK AG Grambeker Weg 25-29 23879 MÖLLN Puh. +49 4542 824343 Faksi +49 4542 824139 www.huhag.de Sähköposti: roepke@hh-moelln.de Yhteyshenkilö: Herr Thorsten Röpke Eteläsaksalainen betonin valmistuskoneiden vientiyritys etsii edustajaa. ITEX Export Holunderweg 7 75447 Sternenfels Puh. +49 7045 2006890 Faksi +49 7045 2006891 www.itex-export.de Sähköposti: info@itex-export.de Yhteyshenkilö: Herr Dieter Schleifer Eteläsaksalainen halogeeniuunien valmistaja etsii maahantuojaa tai edustajaa. KK-Consult GmbH Finningerstr. 71 89231 NEU-ULM Puh. +49 731 4098690 Faksi +49 731 40986929 www.i-profis.de Sähköposti: newsletter@i-profis.de Yhteyshenkilö: Herr Michael Krause Lääkintäteknisten tuotteiden käyttökoulutusyritys sekä energialääketieteen ja luonnonhoitomenetelmien koulutusyritys etsii yhteistyökumppaneita. Maurer & Partner Hattersheimer Strasse 3 65719 HOFHEIM Puh. +49 6192 901622 Faksi +49 6192 26695 www.bm-mediconsult.de Sähköposti: info@mittelstand.com Yhteyshenkilö: Herr R. Pfister Eteläsaksalainen vesipyöräilylaitteiden valmistaja yritys etsii ostajia. nemcomed GmbH Tscheulinstr. 21 79331 TENINGEN Puh. +49 7641 468830 Faksi +49 7641 4688333 www.nemcomed.de Sähköposti: ai@nemcomed.de Yhteyshenkilö: Herr Amir Ibrahim Pohjoissaksalainen kahvinpapujen jauhatuslaitteiden valmistaja etsii yhteyttä horeca-alan yrityksiin. Novoroaster GmbH Landstraße 10 23820 PRONSTORF Puh. +49 4553 996752 Faksi +49 4553 996756 www.novoroaster.de Sähköposti: pfeuffer@novoroaster.de Yhteyshenkilö: Herr Leif Pfeuffer Eteläsaksalainen metallivalimo etsii ostajia. Yritys valmistaa tuotteita asiakkaan toiveiden mukaisesti. Pinter Guss GmbH Brunnwiesenstr. 2 94469 DEGGENDORF Puh. +49 151 58712918 Faksi +49 991 31499 www.pinterguss.de Sähköposti: juergen.haensch@pinterguss.de Yhteyshenkilö: Herr Jürgen Hänsch Länsisaksalainen teollisuuden radiaalipuhaltimien valmistaja etsii ostajia. Pollrich DLK Neusser Str. 172 41065 MÖNCHENGLADBACH Puh. +49 2161 968157 Faksi +49 2161 968302 www.pollrichdlk.com Sähköposti: freese@pollrich.com Yhteyshenkilö: Herr Rainer Freese Länsisaksalainen juomateollisuuden käyttämien täyttökoneiden valmistaja ja saksalaisiin juomien valmistuskoneisiin sopivien varaosien toimittaja etsii provisiopalkkaista edustajaa. Rentel GmbH Grete-Schickedanz-Strasse 24 55545 BAD KREUZNACH Puh. +49 671 8450110 Faksi +49 671 8450119 www.rentel-gmbh.de Sähköposti: o.rentel@rentel-gmbh.de Yhteyshenkilö: Herr Oliver Rentel Länsisaksalainen moottoripyörävaatteiden valmistaja etsii maahantuojaa. Roleff Motorrad-Mode GmbH Raiffeisenstr. 2 547462 OLPE/ BIGGESEE Puh. +49 2761 929307 Faksi +49 2761 2528 www.roleff.de Sähköposti: wolfgang@roleff.de Yhteyshenkilö: Herr Wolfgang Roleff Eteläsaksalainen valvomokalusteiden valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/tukkukauppiaita. Knürr Technical Furniture GmbH Hauptstrasse35 94439 MÜNCHSDORF Puh. +49 42004 268 Faksi +49 42004 199 www.technical-furniture.com katharina.maurer@knuerr.com Yhteyshenkilö: Frau Katharina Maurer Länsisaksalainen ympäristöystävällisten rakennusliimojen valmistaja etsii ostajia. Stauf Klebstoff GmbH Oberhausener Str. 1 57234 WILNSDORF Puh. +49 2739 301127 Faksi +49 2739 301227 www.stauf.info Sähköposti: schuetter@stauf.de Yhteyshenkilö: Herr Tim Schütter Keskisaksalainen kerroslevyjen valmistaja etsii ostajia. The European Van Company GmbH Industriestrasse 6 31089 Duingen www.theeuropeanvancompany.eu Sähköposti: peter.loos@theeuropeanvancompany.de Yhteyshenkilö: Herr Günter Homes Länsisaksalainen ohutkalvoteknologia-alan yritys etsii yhteistyökumppania kehittämään Suomen markkinoille soveltuvaa tuotetta. Mahdollinen kumppani voisi toimia teollisuusrakentamisen tai kattomateriaalivalmistuksen parissa. United Solar Ovonic Europe GmbH Trakehner Strasse 7-9 60487 FRANKFURT AM MAIN Puh. +49 69 713766714 Faksi +49 69 713766767 www.uni-solar.com Sähköposti: rsiegenbruk@uni-solar.com Yhteyshenkilö: Herr Roman Siegenbruk Itäsaksalainen kirjojen ja erilaisten paperisten dokumenttien restaurointiin erikoistunut yritys etsii ostajia kehittämälleen paperinrestaurointilaitteelle. Mahdollisia asiakkaita ovat kirjastot, arkistot ja museot tai suuret restaurointiyritykset ja valtion kulttuurilaitokset. ZFB GmbH Mommsenstraße 7 04329 LEIPZIG Puh. +49 341 259890 Faksi +49 341 2598999 www.zfb.com Sähköposti: info@zfb.com Yhteyshenkilö: Herr Oliver Messerschmidt Yhteistyökumppaneita, palveluita Kooperation, Dienstleistungen Eteläsaksassa asuva suomalainen konsultti tarjoaa yrityksille vientikonsultointia ja liikeyhteyksien välittämistä Suomen ja Saksan välillä. Hinnat sopimuksen mukaan. Lähetän mielelläni lisätietoja. Terhi Lignell Consulting Margeritenstraße 7 85586 POING Puh. +49 8121 971103 Faksi +49 3222 2411450 www.terhilignell.com Sähköposti: tl@terhilignell.com Yhteyshenkilö: Frau Terhi Lignell Kielitaitoisia ja päteviä työntekijöitä yrityksille Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin ylläpitämän jobxchange-työnvälityspalvelun kautta on saatavilla eri alojen kielitaitoisia osaajia suomalaisten yritysten käyttöön. Suomalaiset yritykset voivat etsiä avullamme etenkin saksan- ja englanninkielen taitoisia työnhakijoita omien tarpeidensa mukaan. Palvelusta veloitetaan vain, kun työnantajan ja työnhakijan välillä solmitaan sopimus. Vaihtoehtoisesti työnantajilla on mahdollisuus ilmoittaa avoimesta työpaikasta jobxchange-palvelussa edulliseen hintaan. Tarvittaessa voimme laatia työpaikkailmoituksen myös saksan kielellä. Alla muutamia kandidaatteja jobxchange-palvelustamme. Lisätietoja palvelusta saatte ottamalla yhteyttä Mikko Saarveen (mikko.saarve@dfhk.fi, puh. (09) 6122 1247). 26-v. Saksan kansalainen on kiinnostunut erilaisista hallinnollisista ja diplomaattisista tehtävistä sekä markkinoinnista Suomessa ja Saksassa. Hän on käynyt koulun Saksassa, opiskellut muun muassa Alankomaissa, Turkissa sekä Suomessa ja työskentelee tällä hetkellä rahoitusyhtiön palveluksessa. Kielitaito: saksa, hyvä englanti ja ranska, tyydyttävä hollanti ja suomi sekä espanjan, turkin ja venäjän perustiedot. * * * 27-v. suomalainen diplomi-insinööri on kiinnostunut kansainvälisistä tehtävistä Saksan kaupassa. Hän on opiskellut lukuvuoden 2006 2007 Saksassa ja tehnyt diplomityönsä Suomessa. Pääaineina hänellä oli elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka ja diplomityön aiheena painettavien transistorien valmistus. Hänellä on yli vuoden kokemus oman alansa tutkimustyöstä. Kielitaito: suomi, sujuva englanti, hyvä saksa, tyydyttävä ruotsi ja puolan alkeet. * * * 41-v. Saksan kansalainen etsii pankkialaan, rahoitusmarkkinoihin ja johtamiseen liittyviä tehtäviä. Hän on suorittanut 07/1997 ekonomin tutkinnon Saksassa ja hänellä on Saksassa 12 vuoden työkokemus, johon sisältyy johtamista, monimutkaisten rahoitusinstrumenttien myyntiä ja konsultointia sekä liikepankkialaa. Kielitaito: sujuva saksa ja englanti sekä perustiedot suomesta ja ranskasta. * * * 28-v. Suomen ja Saksan kansalainen etsii ammatillisia haasteita kansainvälisten projektien alueelta. Tällä hetkellä hän toimii Saksassa yliopistolla tieteellisen viestinnän parissa. Hän on opiskellut skandinavistiikkaa Saksassa, ollut vaihto-opiskelijana Suomessa ja Ruotsissa sekä suorittanut työharjoittelun Suomessa. Kielitaito: saksa, suomi (toinen äidinkieli), erittäin hyvä englanti ja ranska sekä perustiedot venäjästä ja ranskasta. 39-v. Suomen ja Sveitsin kansalainen etsii hallintoon, projektinjohtoon, messuihin ja tapahtumien järjestämiseen liittyviä tehtäviä. Hän on suorittanut 06/1989 merkonomin tutkinnon Saksassa ja käynyt matkailuun, johtamiseen ja liiketoimintaan liittyviä kursseja. Hänellä on Suomessa ja Sveitsissä yli kymmenen vuoden työkokemus hallinnollisista tehtävistä sekä tapahtumien ja matkojen järjestämisestä. Kielitaito: sujuva suomi, saksa ja englanti sekä perustiedot ruotsista ja ranskasta. * * * 29-v. Saksan kansalainen etsii internetiin, journalismiin ja mediaan liittyviä tehtäviä. Hän on suorittanut 12/2009 journalistiikan maisterin tutkinnon Saksassa ja hänellä on noin puolentoista vuoden kansainvälinen (Saksa ja Japani) työkokemus toimittamisesta, haastatteluista, uutisten kirjoittamisesta, kilpailijaseurannasta, tiedonhausta ja asettelusta. Kielitaito: sujuva saksa ja englanti sekä japanin perusteet. * * * 28-v. Saksan kansalainen etsii liiketoiminnan kehittämiseen, konsultointiin ja projektinjohtoon liittyviä tehtäviä. Hän on suorittanut 01/2006 diplomitalousjuristin (Diplom-Wirtschaftsjuristin) tutkinnon Saksassa ja suorittaa M.Sc.(Econ. ja Bus.Adm.) tutkinnon Suomessa 3/2010. Hänellä on neljän vuoden kansainvälinen (Saksa, Irlanti ja Suomi) työkokemus, johon sisältyy kansainvälistyvien yhtiöiden ja liiketoiminnan kehityksen tutkimusta, yhtiöiden konsultointia etabloitumisessa ulkomaille sekä projektinjohtoa. Kielitaito: sujuva englanti ja saksa, hyvä ranska ja suomi sekä perustiedot ruotsista, kiinasta ja espanjasta. * * * 44-v. suomalainen etsii työtä taloushallinnon tai tietotekniikan alalta. Hän on valmistunut saksalaisesta yliopistosta ja työskennellyt tähän asti monien saksalaisten yritysten palveluksessa muun muassa erilaisissa neuvonta- ja tietotekniikka-projekteissa. Kielitaito:hyvä saksa sekä englanti ja tyydyttävä espanja ja ruotsi. 20 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 21

Kauppakamari DFHK Intern Ulkomaankauppa Aussenhandel Kauppakamarin Premium Partneri saa lisää näkyvyyttä yritykselleen Kauppakamarin Premium Partner osoittaa jäsenyydellään erityistä sitoutumista saksalais-suomalaiseen kauppaan ja tukee Kauppakamaria tehtävässään edistää ja syventää Saksan ja Suomen välisiä kauppasuhteita. Premium Partner saa vastavuoroisesti näkyvyyttä yritykselle ja seuraavia etuja: n yrityksen logo Kauppakamarin verkkosivujen aloitussivulla ja jäsenluettelossa n yrityksen logo kaikissa Deutsch-Finnischer Handel -jäsenlehdissä n yrityksen logo Kauppakamarin kutsuissa ja tilaisuuksissa n yrityksen logo Kauppakamarin tiloissa n maksuton Kauppakamarin neuvotteluhuoneen käyttö kerran vuodessa Premium Partner maksaa jäsenmaksua 3 500 euroa. Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Manfred Dransfeld, puh. (09) 6122 1221. Jäsenille erikoishinnat hotelleissa ja autonvuokrauksessa Saksalais-Suomalainen Kauppakamari on sopinut tänäkin vuonna erikoishintoja jäsenilleen. Useat hotellit ja autovuokraamo Hertz jatkavat yhteistyösopimusta Kauppakamarin kanssa ja myöntävät Kauppakamarin jäsenille erikoishinnat. Tutustu hotelliluetteloon ja Hertz-autovuokraamon tarjoamiin etuihin verkkosivuillamme kohdassa log in jäsenille. Alv-hakemusmenettely muuttui Kauppakamarin palvelut ennallaan Yrityksellänne on jälleen mahdollisuus hakea arvonlisäveronpalautusta Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin kautta EU-maista, Islannista, Norjasta, Sveitsistä ja Kanadasta. Kauppakamarin kautta arvonlisäveronpalautus hoituu vaivatta ja nopeasti. Arvonlisäveron hakemusmenettely on muuttunut EU-maiden osalta 1. tammikuuta 2010. Euroopan neuvoston 12. helmikuuta 2008 antaman direktiivin mukaan arvonlisäveron palautushakemukset muihin EU-maihin kuten Saksaan tehdään nyt verohallinnon ylläpitämässä verkkopalvelussa. Paperista hakemuslomaketta ei voida enää käyttää. Myös palautushakemusten jättöpäivä on muuttunut. Edellistä vuotta koskevien palautushakemusten viimeinen jättöpäivä on nyt 30. syyskuuta. Hakemuskäytäntö EU:n ulkopuolisista maista säilyy ennallaan. Näihin maihin hakemukset on jätettävä 30. kesäkuuta mennessä. Kauppakamari tarjoaa arvonlisäveronpalautuksiin liittyvää kokonaisvaltaista palvelua, konsultoinnista palautushakemusten täyttämiseen ja verottajalle toimittamiseen. EU-maiden hakemusmenettelyn muutoksesta huolimatta liittyy arvonlisäveronpalautukseen monia maakohtaisia sääntöjä ja poikkeuksia. Jo pelkästään arvonlisäveronpalautukseen oikeuttavat kustannukset ovat jokaisessa maassa erilaisia. Saksalais-Suomalaisella Kauppakamarilla on maasta riippumatta erittäin syvä asiantuntemus, koska se tekee yhteistyötä ulkomaisten kauppakamareiden kanssa, jotka tuntevat paikallisen kielen ja ovat arvonlisäveroasioiden asiantuntijoita omassa maassaan. Essen vuoden 2010 kulttuuripääkaupunki Ruhrin alueen edustajana Essen on nimetty vuoden 2010 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Ensi kertaa kulttuuripääkaupunkia edustaa yhden kaupungin sijasta kokonainen alue. 53 kaupungin ryhmä on ottanut tehtäväkseen esitellä teollisuusalueella taidetta ja kulttuuria. Asukkaita ja vierailijoita varten on koottu 300 projektista koostuva ohjelma, joka sisältää yli 2 500 eri tapahtumaa. Kulttuurivuoden avasi 9. tammikuuta 2010 Zollverein-maailmanperintö näyttely Essenissä, joka on myös kiinnostuneille kävijöille ensimmäinen vierailukohde. Essenin ohella myös Unkarin Pécs ja Turkin Istanbul on nimetty vuoden 2010 kulttuuripääkaupungeiksi. Saksa menetti suurimman viejän asemansa Kiinalle Saksan tilastokeskuksen tietojen mukaan Saksa vei vuonna 2009 tavaraa 808,2 miljardin euron ja toi 674,0 miljardin euron arvosta. Saksan vienti oli siten viime vuonna 18,4 prosenttia ja tuonti 17,2 prosenttia edellisvuotta alempaa. Pudotus ulkomaankaupan tilastoissa oli suurinta sitten vuoden 1950. Maailman suurimman viejän aseman nappasi Saksalta viime vuonna Kiina. Maan kauppaministeriön tietojen mukaan Kiinan vienti oli arvoltaan 1 201,7 miljardia dollaria, Saksan 1 121,3 miljardia dollaria. Saksan ulkomaankaupan ylijäämä oli 134,2 miljardia euroa. Vuonna 2008 ylijäämä oli 178,3 miljardia euroa. Kuten oheisesta ulkomaankaupan tilastosta käy ilmi, sijoittui Suomi Saksan vientitilastossa sijalle 22, kun sijoitus vielä edellisvuonna oli 19. Tuontitilastossa Suomi oli edellisen vuoden tapaan sijalla 24. Kokonaisuudessaan Saksan ja Suomen välinen kauppa supistui noin kolmanneksen, mikä on enemmän kuin Saksan ulkomaankauppa yhteensä. Huolimatta maiden välisen kaupan voimakkaasta supistumisesta nousi Saksa Suomen suurimmaksi vientimaaksi. Tuonnissa Saksa pysyi toisena Venäjän jälkeen. n Saksan vienti 2009 Saksan tuonti 2009 mrd. % mrd. % 1. Ranska 81,9 10,1 1. Alankomaat 58,0 8,6 2. Alankomaat 54,1 6,7 2. Kiina 55,5 8,2 3. Yhdysvallat 53,8 6,7 3. Ranska 54,6 8,1 4. Iso-Britannia 53,2 6,6 4. Yhdysvallat 39,9 5,9 5. Italia 51,1 6,3 5. Italia 39,7 5,9 6. Itävalta 48,2 6,0 6. Iso-Britannia 33,2 4,9 7. Belgia 42,2 5,2 7. Belgia 29,3 4,3 8. Kiina 36,5 4,5 8. Itävalta 29,1 4,3 9. Sveitsi 35,3 4,4 9. Sveitsi 28,1 4,2 10. Puola 31,6 3,9 10. Tšekki 24,9 3,7 11. Espanja 31,3 3,9 11. Venäjä 24,9 3,7 12. Tšekki 22,6 2,8 12. Puola 22,8 3,4 13. Venäjä 20,5 2,5 13. Espanja 19,3 2,9 14. Ruotsi 15,9 2,0 14. Japani 18,1 2,7 15. Tanska 13,3 1,6 15. Norja 17,0 2,5 16. Unkari 11,9 1,5 16. Unkari 14,1 2,1 17. Turkki 11,5 1,4 17. Irlanti 13,8 2,1 18. Japani 10,8 1,4 18. Tanska 10,4 1,5 19. Intia 8,0 1,0 19. Ruotsi 10,4 1,5 20. Etelä-Korea 7,9 1,0 20. Turkki 8,3 1,2 21. Brasilia 7,2 0,9 21. Etelä-Korea 7,6 1,1 22. Suomi 7,1 0,9 22. Slovakia 7,4 1,1 23. Slovakia 6,7 0,8 23. Brasilia 7,0 1,0 24. Romania 6,7 0,8 24. Suomi 5,3 0,8 25. Kreikka 6,7 0,8 25. Romania 5,3 0,8 Koko vienti 808,2 100,0 Koko tuonti 674,0 100,0 22 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 23

Suhdanne Konjunktur Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Saksan keskuskauppakamari odottaa 2,3 % talouskasvua talous toipumassa vauhdilla, näin julistaa Saksan keskuskauppakamarin DIHK:n toimitusjohtaja Martin Wansleben vuoden 2010 viimeisimmän Saksan suhdannekyselyn tuloksia. Ensi kertaa talouskriisin alun jälkeen yritykset katsovat optimistisemmin lähitulevaisuuteen, ilmoittaa Wansleben. Tulosodotukset ovat eivät ole parantuneet yhtä nopeasti 30 vuoteen. Arvio perustuu yli 25 000 yritykselle tehtyyn suhdannekyselyyn. Se osoittaa, että teollisuuslaitosten tilanne kirkastuu erityisen nopeasti, vaikkakin tämän hetken käyttöaste on vielä alhainen. Voimakkaimmin myönteisiin näkymiin vaikuttaa vienti. Ulkomaanmarkkinoiden turbulenssit eivät vaikuta tilanteeseen niinkään paljon kuin moni uskoo, muistuttaa Wansleben. Koska myös investointikysyntä kotimaassa vilkastuu entistä enemmän, DIHK pitää 2,3 prosentin talouskasvua kuluvana vuonna hyvinkin realistisena. Syksyllä 2009 ennuste oli vielä 2 prosenttia. Ilahduttavan vakaana ovat keskuskauppakamarin toimitusjohtajan mukaan pysyneet edelleen Saksan työmarkkinat. Työttömien lukumäärä nousee arvioiden mukaan 3,6 miljoonaan kuluvana vuonna, tämä on tosin 200 000 enemmän kuin viime vuonna. Laman aikana tuskin kuitenkaan ylitetään pahimmillaan 400 000 työttömän rajaa. Saksan talous supistui vuonna 2009 viisi prosenttia Saksan bruttokansantuote supistui viime vuonna viisi prosenttia edellisvuodesta. Pudotusta oli pääasiassa alkuvuodesta. Sen jälkeen taloudellinen kehitys vakiintui jälleen alhaisemmalle tasolle. Vuonna 2008 bruttokansantuote kasvoi vielä vähän yli 1,3 prosenttia, vuonna 2007 kasvu oli 2,7 prosenttia ja 2006 jopa 3,2 prosenttia. Euroopan suurin talous kärsi viime vuonna etenkin ulkomaankaupan ja investointien pudotuksesta. Saksan tilastokeskuksen mukaan vienti putosi viime vuonna 14,7 prosenttia ja tuonti 8,9 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit supistuivat peräti 20,0 prosenttia. Rakennusinvestoinnit laskivat sen sijaan vain 0,7 prosenttia. n DIHK:n ennusteet: Määrän muutos prosentteina 2008 2009 2010 Bruttokansantuote +1,3-5,0 +2,3 Yksityinen kulutus + 0,4 + 0,4-0,5 Julkinen kulutus + 2,1 + 2,7 + 1,0 Kone- ja laiteinvestoinnit + 3,3-20,0 + 4,0 Rakennusinvestoinnit + 2,6-0,7 + 2,0 Vienti + 2,9-14,7 + 8,5 Tuonti + 4,3-8,9 + 6,0 Käytettyjen autojen kierrätyspalkkio Saksassa tuki yksityistä kulutusta Ympäristöpalkkion tukemat ajoneuvojen hankinnat lisäsivät huomattavasti kotimaan kulutuskysyntää Saksassa viime vuonna. Saksan tilastokeskuksen mukaan yksityistaloudet panostivat uusien ja käytettyjen autojen ostoihin viime vuonna 74 miljardia euroa. Vuoteen 2008 verrattuna tämä merkitsee viidenneksen eli 20,5 prosentin kasvua. Yksityinen kulutus kasvoi viime vuonna 0,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Jos ei huomioida autojen ostoa, kulutus olisi laskennallisesti vähentynyt 0,5 prosenttia. Yksityistalouksien autojen ostoista johtuva huomattava kulutuksen kasvu perustuu pääasiassa liittohallituksen vuoden 2009 alun päätökseen tukea henkilöautojen myyntiä maksamalla kierrätyspalkkiota vanhoista autoista. Saksan autorekisterikeskuksen mukaan viime vuonna rekisteröitiin yli 3,8 uutta ajoneuvoa. Tämä vastaa yli 23 prosentin kasvua vuoteen 2008 verrattuna. Uusien rekisteröintien määrä oli yhtä suuri kuin huippuvuosina 1991 1992 Saksojen yhdistymisen jälkeen. Saksan IT-teollisuus katsoo luottavaisena tulevaisuuteen Saksalaisyritykset tuottavat innokkaasti uusia IT-teknologioita. Ala itse hyötyy uudistamis- ja innovaatiohalusta, samoin monet sen asiakkaista, kuten autoteollisuus, koneenrakennus, logistiikka ja vähittäiskauppa. IT tuo myös yksityisille käyttäjille uusia sovellusmahdollisuuksia. Uudet interetsovellukset ja valtiolliset ohjelmat, kuten laajakaistojen parantaminen luovat yrityksille suuria markkinamahdollisuuksia. IT-ala ja siihen liittyviä palveluja tarjoavat saksalaisyritykset katsovat luottavaisin mielin lähitulevaisuuteen, sillä IT on avainala, jota ilman mikään ei enää toimi taloudessa, julkishallinnossa ja yksityistalouksissa. Alan keskusjärjestön BITKOMin mukaan talouskriisi on koskettanut IT-alaa vain vähän verrattuna muihin aloihin. Tosin laitevalmistus, kuten atk- ja toimistokoneet, joutui viime vuonna tinkimään kasvutavoitteistaan, sanotaan Ifo-instituutin ja IKB:n arvioissa. Sen sijaan ohjelmisto- ja palveluyrityksillä meni hyvin, sillä IT-ratkaisut auttavat hyödyntämään tuottavuus- ja säästömahdollisuuksia. Yli puolet etämyynnin liikevaihdosta verkkokauppaa Saksalaisten innostus nettiostoihin kasvaa tasaista tahtia. Verkkokaupan nopean kasvun ansiosta etämyynti kasvoi vuonna 2009 Saksassa 1,7 prosenttia 29,1 miljardia euroon. Ensimmäistä kertaa etämyynnin historiassa ala sai vuonna 2009 yli 50 prosenttia liikevaihdostaan verkkokaupasta. Tavaroiden myynti netin kautta kasvoi 16 prosenttia 15,5 miljardiin euroon. Myötätuuli jatkuu Saksan tuulivoimamarkkinoilla Talouskriisistä huolimatta Saksan tuulivoimamarkkinat piristyivät viime vuonna. Saksan tuulivoimainstituutin DEWIn tietojen mukaan maassa asennettiin viime vuonna 952 tuulivoimalaa, jotka tuottavat sähköä 1917 megawattia. Kasvua edellisestä vuodesta on 15 prosenttia. Vuoden 2009 lopulla Saksassa oli 21 164 tuulivoimalaa, jotka tuottivat yhteensä 25 777 megawattia sähköä. Pohjoisissa osavaltioissa Saksi- Anhaltissa, Mecklenburg-Etupommerissa ja Brandenburgissa tuulivoiman osuus sähkönkulutuksesta on jo 40 prosenttia. Tuulivoimamarkkinoiden kasvusta on hyötynyt myös suomalaisyritys The Switch, joka on saanut saksalaiselta Schulernimiseltä yritykseltä tilauksen kehittää ja valmistaa kaksi teholtaan kolmen megawatin generaattoria. Tällä hetkellä tuulivoiman laajentamisen suurin este on sähköverkkojen riittämätön kapasiteetti, jotta sähköä voitaisiin siirtää tiheästi asuttujen taajamien kuluttajille. Ratkaisujen löytämiseksi järjestetään Berliinissä 23. 24. marraskuuta 2010 Eurooppa-konferenssi. Saksalainen TIG Group ja Ehovoc Oy yhteistyöhön Hampurilainen TIG Group on aloittanut yhteistyön Ehovoc Oy:n kanssa. Jo 10 vuoden ajan Ehovoc on valmistanut ja toimittanut katalyyttisiä polttolaitoksia VOC-kaasuille (Volatile Organic Compounds), joita tavataan mm. maalaus-, paino- ja lääke- ja kemianteollisuudessa. TIG Group tuottaa asiakkailleen ilmanpuhdistus- ja ilmanvaihtoratkaisuja suojatakseen asiakkaiden työntekijöitä ja ympäristöä. Laajentaakseen tuotetarjontaa TIG luottaa nyt Ehovocin asiantuntijoihin, jotka ovat kehittäneet mm. hyvin kustannustehokkaan katalyyttisen polttolaitoksen Little Giantin VOC-kaasujen puhdistukseen. Hampurilainen TIG Group on fuusio viidestä yksittäisestä yhtiöstä ja yhdistää osaamisen ja kokemuksen automaation, ympäristöteknologian, veden ja ultrapuhtaan veden puhdistuksen, laiterakennuksen ja huollon. Oululainen Ehovoc Oy on kansainvälinen ympäristöalan teknologiayhtiö, joka keskittyy VOC-kaasujen käsittelyyn. Saksan etämyyntikaupan liitto uskoo myönteisen kehityksen jatkuvan myös tänä vuonna sähköisen kaupan vahvan osuuden ansiosta. Uutuudet, kuten Social iphone -tuotteet lisäävät etämyyntiä entisestään. Liitto uskoo kaksinumeroiseen verkkokaupan kasvuun. Etämyynnin kokonaiskasvuksi arvioidaan vuonna 2010 kaksi prosenttia. 24 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 25

Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Liikenne Verkehr Saksa investointikohteena entistä kiinnostavampi Saksa on selvästi parantanut mainettaan maailmalla suurten yritysten investointikohteena. Tähän tulokseen on päätynyt huippujohdon konsultti A.T. Kearney Forein Direct Investment (FDI) Confidence Index 2010 -raportissaan. Raportti perustuu 1 000 maailman suurimman yrityksen huippujohdolle tehtyyn kyselyyn. Saksa nousi nyt sijaluvulle viisi, kun se viimeisessä kyselyssä kolme vuotta sitten oli vielä sijalla kymmenen. Saksan edelle menenevät vain kasvavat markkinat Kiina, Intia ja Brasilia sijalla yksi, kolme ja neljä sekä toisella sijalla oleva USA. Ennen kaikkea Euroopassa Saksalla on vahva asema. Syynä Saksasta annettuun myönteiseen arvioon on maan melko hyvän taloudellisen vakauden lisäksi merkittävät kotimarkkinat. Koneet, autot ja kemikaalit Saksan vientivaltteina Koneet, autot ja kemikaalit olivat vuonna 2009 Saksan vientivaltteja. Ne muodostivat lähes 30 prosenttia Saksan koko viennistä. Koneiden osuus oli 15,1 prosenttia, autojen ja autonosien 14,9 prosenttia ja kemiantuotteiden 9,1 prosenttia. Edellisvuodesta koneiden vienti väheni 24,1 prosenttia 121,8 miljardiin euroon, autojen ja autonosien 28,9 prosenttia 120,5 miljardiin ja kemikaalien 19,4 prosenttia 73,9 miljardiin euroon. Tuonnista suurimman ryhmän muodostivat tietokoneet, sähkö- ja optiset laitteet 10,4 prosentin osuudella, toisena tulivat autot 9,2 sekä kolmantena öljy ja maakaasu 8,2 prosentin osuudella. Tärkeimmistä vientitavaroista muodostui myös suurimmat ulkomaankaupan ylijäämät vuonna 2009. Koneviennin ylijäämä oli 71,8 miljardia euroa. Autoja ja autonosia vietiin 58,4 miljardin arvosta enemmän kuin tuotiin. Kemianteollisuuden tuotteiden ulkomaankaupan ylijäämä oli 25,3 miljardia euroa. Tavaraliikenne tänä vuonna myötätuulessa Tavaraliikenteen odotetaan kasvavan Saksassa tänä vuonna viitisen prosenttia. Tämä on keskeisin myönteinen viesti liikenneministeriön tekemästä tavara- ja henkilöliikenteen ennusteessa. Kuljetusliikkeet hyötyvät keskeisillä teollisuudenaloilla elpyneestä kysynnästä, etenkin Saksan ulkopuolella. Saksan maanteillä, raiteilla, vesiväylillä, putkissa, meri- ja lentorahtina odotetaan tänä vuonna liikkuvan 3878 miljardia tonnia tavaraa, mikä on noin 170 miljoonaa tonnia enemmän kuin kriisivuonna 2009. Ilman merirahtia kuljetusten määrä nousee viiden prosentin myötätuulessa 619,5 miljardiin tonnikilometriin. Vuoteen 2013 tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan vuosittain nelisen prosenttia. Kriisistä huolimatta lomalle Kansainvälisten suhdanteiden muutoksia seuraten myös saksalaisten viime vuonna ulkomaanmatkailuun käyttämät varat laskivat ensimmäisten arvioiden mukaan kahdella miljardilla 59,9 miljardiin euroon. Saksa pystyi puolustamaan ykköspaikkaansa innokkaimpien matkailijoiden maana ennen USA:ta, Isoa-Britanniaa ja Kiinaa. Saksalaisten suosikkikohde on edelleen Espanja 11 prosentin osuudella. Commerzbankin tekemän tutkimuksen mukaan saksalaiset käyttäisivät matkailuun tänä vuonna 1¼ prosenttia enemmän rahaa. Heidän odotetaan tiukemman budjetin takia etsivän matkakohteita erityisesti kotimaasta. Etenkin Pohjanmeren ja Itämeren rannikosta odotetaan perinteisten Välimeren kohteiden vakavaa kilpailijaa. Maailmanpankin raportti: Saksalainen logistiikkaosaaminen maailman huippua Maailmanpankin raportissa Connecting to Compete 2010: Trade Logistics in the Global Economy Saksa arvioitiin logistiikaltaan tehokkaimmaksi maaksi. Vuonna 2007 Saksa oli vielä kolmannella sijalla, mutta nyt Singapore ja Alankomaat jäivät taakse. Ruotsi nousi kolmanneksi. Turun yliopiston Turun Kauppakorkeakoulu on ollut mukana raportin valmistelussa keskeisenä tiedon kerääjänä, ja raportin pohjana on logistiikan oppiaineessa kehitetty Logistics Performance Index (LPI) mittaristo. Raportissa Saksan vahvuuksia oli erityisesti erinomainen liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuuri. Saksan tullin toiminta ja täsmällisyys olivat hyviä, sijoitus molemmissa Maailmanpankin raportti logistiikkaosaamisesta sijoitus maa yhteensä tulli infrastr. kv.lähetykset osaaminen jäljitettävyys täsmällisyys 1 Saksa 4,11 4,00 4,34 3,66 4,14 4,18 4,48 2 Singapore 4,09 4,02 4,22 3,86 4,12 4,15 4,23 3 Ruotsi 4,08 3,88 4,03 3,83 4,22 4,22 4,32 4 Hollanti 4,07 3,98 4,25 3,61 4,15 4,12 4,41 5 Luxemburg 3,98 4,04 4,06 3,67 3,67 3,92 4,58 6 Sveitsi 3,97 3,73 4,17 3,32 4,32 4,27 4,20 7 Japani 3,97 3,79 4,19 3,55 4,00 4,13 4,26 8 Iso-Britannia 3,95 3,74 3,95 3,66 3,92 4,13 4,37 9 Belgia 3,94 3,83 4,01 3,31 4,13 4,22 4,29 10 Norja 3,93 3,86 4,22 3,35 3,85 4,10 4,35 11 Irlanti 3,89 3,60 3,76 3,70 3,82 4,02 4,47 12 Suomi 3,89 3,86 4,08 3,41 3,92 4,09 4,08 13 Hongkong 3,88 3,83 4,00 3,67 3,83 3,94 4,04 14 Kanada 3,87 3,71 4,03 3,24 3,99 4,01 4,41 15 USA 3,86 3,68 4,15 3,21 3,92 4,17 4,19 16 Tanska 3,85 3,58 3,99 3,46 3,83 3,94 4,38 17 Ranska 3,84 3,63 4,00 3,30 3,87 4,01 4,37 18 Australia 3,84 3,68 3,78 3,78 3,77 3,87 4,16 19 Itävalta 3,76 3,49 3,68 3,78 3,70 3,83 4,08 20 Taiwan 3,71 3,35 3,62 3,64 3,65 4,04 3,95 Lähde: Maailmanpankki kolmas. Neljänneksi parhaaksi Saksa arvioitiin logistiikkapalveluiden laadussa ja lähetysten jäljittämisessä. Hieman heikommin, vasta yhdeksänneksi, Saksa sijoittui kansainvälisten kuljetusyhteyksien saatavuudessa. Suomi sijoittui raportissa sijalle 12 ja paransi sijoitustaan kolmella edellisestä mittauksesta. Suomi sijoittuu kymmenen parhaan maan joukkon muun muassa tullimuodollisuuksien toimivuudessa, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurissa sekä alan osaamisessa. Kansainvälisten kuljetusyhteyksien saatavuudessa sijaluku on 19 ja toimitusten täsmällisyydessä 25. Ulkomaankaupassa vaadittavien asiakirjojen sekä viranomaistahojen määrä on kansainvälisesti alhainen ja käsittelyajat ovat lyhyet. 26 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 27

Liikenne Verkehr Liikenne Verkehr Vaikea vuosi takana: Saksan satamat odottavat kolmen prosentin kasvua tänä vuonna Saksan satamissa odotetaan tavaraliikenteen kääntyvän tänä vuonna lievään kolmen prosentin kasvuun. Viime vuonna liikenne romahti 15 prosenttia 270 miljoonaan tonniin. Vuoden 2008 syksyyn asti jatkuneen korkeasuhdanteen ansiosta sinä vuonna saavutettiin vielä ennätykselliset 318 miljoonaa tonnia. Lyypekki pysyy taantumasta huolimatta Suomen tärkeimpänä ulkomaisena satamana Talouskriisi koetteli kovin ottein Lyypekin molempia satamia kaupungissa ja Travemündessä. Käsitellyn tavaran kokonaismäärä supistui edellisvuodesta 17,1 Talvi tuntui myös Saksan suurimmassa merisatamassa Hampurissa. prosenttia 31,7 miljoonasta tonnista 26,3 miljoonaan tonniin. Vuoden viimeisellä neljänneksellä tilanne parani hieman. Vuoden 2009 vaikea tilanne näkyi kaikkialla. Saatettuja perävaunuja oli seitsemän prosenttia vähemmän (394 000 yksikköä), kuljettajan saattamia 25 prosenttia vähemmän (325 000 yksikköä) ja kontteja 17 prosenttia vähemmän (80 000 yksikköä, mikä vastaa 120 000 TEUta). Paperikuljetukset vähenivät lähes 18 prosenttia noin kolmeen miljoonaan tonniin. Uusia autoja laivattiin 64 000, mikä on 59 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärä pysyi edelllisvuoden 360 000 hengessä. Lyypekki on Saksan suurin Itämeren satama, ja sillä on keskeinen asema erityisesti perinteisten Länsi- ja Keski-Euroopan suurten talouskeskusten ja nopeasti kehittyvän Itämeren alueen välisessä liikenteessä. Lyypekki on edelleen tärkein ulkomainen satama Suomen viennille. Alhon pohja Hampurin satamassa ohitettu Syvin aallon pohja Hampurin satamassa on sivuutettu. Vaikean vuoden jälkeen satamassa odotetaan tänä vuonna maltillista kasvua. Maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi tuntui Hampurissakin. Saksan suurimmassa satamassa jäätiin 110,4 miljoonaan tonniin, mikä oli noin 30 miljoonaa tonnia eli noin 21,4 prosenttia edellisvuoden tuloksesta. Tästä vuodesta odotetaan parempaa. Tuonti väheni lähes neljänneksen (24,2, prosenttia) 62,2 miljoonaan tonniin. Samoin vienti Hampurin kautta väheni edellisvuodesta 17,4 prosenttia 48,2 miljoonaan tonniin. Maailmantalouden taantuma tuntui pahemmin Hampurin päätuotteessa kappaletavarasssa kuin massatuotteissa. Kappaletavaraa käsiteltiin 73,6 miljoonaa tonnia, mikä on 24,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Massatavaraa kulki Hampurin kautta 36,8 miljoonaa tonnia, missä vähennystä on 13,4 prosenttia. Konttitavaraa Hampurissa käsiteltiin viime vuonna yhteensä 71,2 miljoonaa tonnia, mikä oli 25,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. TEUksi muutettuna se oli 7,01 miljoonaa (-28,0 prosenttia). Hampurin konttiliikennettä hallitsi viime vuonnakin Aasia. Vienti- ja tuontikontteja laivattiin viime vuonna 4,2 miljoonaa TEUta, missä oli vähennystä 24,3 prosenttia. Se oli noin 1,3 miljoonaa TEUta vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa näistä Aasian tuonti- ja vientikuljetuksista jälleenlaivattiin Hampurissa Euroopan muihin satamiin. Konttiliikenne Itämeren satamiin jäi sen vuoksi 1,4 miljoonaan TEUhun, mikä oli noin 43,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Viidennes vähemmän liikennettä Rostockissa Rostockin eri satamalaitosten kautta laivattiin viime vuonna 23 miljoonaa tonnia tavaraa. Se oli 5,6 miljoonaa tonnia, noin viidenneksen vähemmän kuin edellisenä ennätyksellisenä vuonna 2008. Rostockin merisatamassa laivattiin 21,5 miljoonaa tonnia rahtia. Loput 1,5 miljoonaa tonnia muodostui rahti- ja kalasataman, kemian sataman ja muiden satamien toiminnasta. Nestemäisten tuotteiden laivausmäärä vähentyi 14 prosenttia neljään miljoonaan tonniin. Irtolastia käsiteltiin 5,4 miljoonaa tonnia, määrä vähentyi edellisvuodesta 9 prosenttia. Kappalatavaramäärä väheni 35 prosenttia 411 000 tonniin. Myös lautta- ja roro-liikenne kärsivät suuria menetyksiä. Lauttakuljetukset vähenivät 13,7 miljoonasta tonnista 10,2 miljoonaan tonniin (-25 %) ja roro-kuljetukset 2,3 miljoonasta tonnista 1,5 miljoonaan tonniin (-34 %). Paperikuljetuksetkin Rostockin merisataman kautta supistuivat 470 000 tonnista 337 500 tonniin. UPM-Kymmenen Rostockin-tehtaan osuus oli 328 900 tonnia ja paikallisen logistiikkayrityksen Baltic Lloydin 8 600 tonnia. UPM-Rostock tuo paperia Suomesta ja vie osan USA:han ja Isoon-Britanniaan. Baltic Lloyd taas tuo paperia Ruotsista Stora Ensolta. Huolimatta huonosta tuloskehityksestä sataman kehitysyhtiö piti kiinni laajennus- ja kunnossapitosuunnitelmistaan investoimalla viime vuonna 24,5 miljoonaa euroa sataman infrastruktuuriin. Tänä vuonna yhtiö aikoo investoida 35 miljoonaa euroa. Bremenin satamat päättivät vaikean vuoden ennätykselliseen joulukuuhun Bremenin ja Bremerhavenin satamien kokonaisliikenne supistui viime vuonna 15,6 prosenttia 74,6 miljoonasta tonnista 63,9 miljoonaan tonniin. Tuonti oli 32,5 miljoonaa tonnia, vienti 30,6 miljoonaa tonnia. Bremenin kaupungissa merilaivaukset vähenivät 22,3 prosenttia 14,5 miljoonasta tonnista 11,3 miljoonaan tonniin. Bremerhavenin terminaaleissa vähennys on pienempi: 13,9 prosenttia 60,1 miljoonasta tonnista 51,8 miljoonaan tonniin. Kappaletavara- ja konttiliikenne supistui 64,9 miljoonasta tonnista 55,2 miljoonaan tonniin eli 14,9 prosenttia. Bulkkitavaran käsittely väheni 19,7 prosenttia 9,8 miljoonasta 7,9 miljoonaan tonniin. Konttiliikenne keskittyi pääosin Bremerhaveniin. Viime vuonna jäätiin vuoden 2008 ennätystuloksesta 5,5 miljoonasta TEUsta 17,4 prosenttia. Vuoden 2009 tulos 4,6 miljoonaa TEUta vastaa vuoden 2006 tasoa. Viime vuoden viimeinen kuukausi antoi kuitenkin valonpilkahduksen paremmasta, sillä silloin Bremenin satamissa laivattiin 400 00 TEUta enemmän kuin koskaan ennen joulukuussa. Bremenin satamissa tuntui kansainvälinen talous- ja rahoituskriisi vahvasti myös autojen viennissä. Kun vuonna 2008 laivattiin vielä 2,03 miljoonaa ajoneuvoa, putosi luku viime vuonna 1,2 miljoonaan. Vähennystä oli jopa 40,8 prosenttia. Liikenne Wismarissa väheni vain 8 prosenttia Maailmantalouden vaikeana vuonna Wismarin sataman onnistui pitää liikenteen väheneminen vain kahdeksassa prosentista edellisvuodesta. Viime vuoden loppupuolella piristi elpynyt metsä- ja puutuotteiden logistiikan palveluiden kysyntä sataman liiketoimintaa. Samoin saatiin jälleen vauhtiin kaivannaistuotteiden ja lannoitteiden laivaus sekä konttien siirto junaan Hampuriin. Satamassa käsiteltiin noin 3,2 miljoonaa tonnia tavaraa ja noin 1400 alusta. Ilahduttavasti kasvoi myös käsiteltyjen maaliikennyksiköiden (junat ja perävaunut) määrä yhteensä 62 328 yksikköön. Näin Wismarin merisataman kokonaistavaramäärä oli 5,2 miljoonaa tonnia. Satamayhtiö Seehafen Wismar GmbH jatkoi viime vuonnakin satamainvestointejaan suunnitelman mukaan. Satamalaajennuksen ensimmäinen osa on jo valmiina. Kokonaisuudessaan hanke on valmis tämän vuoden maalis-huhtikuun vaihteessa. Lisää investointeja on suunnitteilla. Alkuvuoden myönteiset merkit antavat uskoa tilanteen lievään paranemiseen, ja sataman kehittämistä voidaan jatkaa suunnitellusti. n 28 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 29

Innovaatiot Innovationen Innovaatiot Innovationen Kaikkea se saksalainen keksii... Lisäluistoa suksiin Hiihtourheilussa voiton tai tappion ratkaisevat usein vain murto-osasekunnit. Oikean materiaalin käytöllä voi silloin olla suuri merkitys. Tutkijat simuloivat suksen ja lumen välistä kitkailmiötä ja liukumisherkkyyttä ja ovat kehittäneet supernopean suksen. Ei voisi olla parempi kilpailusää: aurinko paistaa ja lämpötila on miinus viisi astetta. Ei tuule, on sopiva keli ja hiihtäjä huippukunnossa. Hän kuuluu voittajasuosikkeihin. Hänellä on mahdollisuus voittoon. Voiton ja tappion ratkaisee usein sekuntipeli, ja silloin suksen luistokyky on ratkaiseva. Se riippuu puolestaan monista tekijöistä kuten siitä, onko voitelussa käytetty sopivaa sekoitusta. Halutessaan optimaalisen luiston sukseen on tunnettava kitkan fysikaaliset lainalaisuudet. Suksivoide- ja suksivalmistajat luottivat Freiburgin Fraunhofer-instituutin materiaalimekaniikan asiantuntijoihin. Asiantuntijat tutkivat suksien luistokykyä ja saivat tietää, mikä tekee hiihtäjät erityisen nopeiksi. Lumi, suksen pohja ja voide ovat yksi kokonaisuus, muistuttaa professori Matthias Scherge. Hän johtaa uutta MikroTribologieCentrumia Karlsruhessa. Säätä emme voi muuttaa, mutta voimme mukauttaa sekä voiteen että suksen pohjan sopivaksi kuhunkin säähän, hän jatkaa. Kitkailmiötä ja luistoefektiä tutkijat analysoivat erityisellä menetelmällä. He simuloivat yksittäisen lumikiteen ja suksen pohjan välistä kontaktia. Tällöin he mittaavat syntyvää kitkaa eri sääolosuhteissa. Luistoefekti syntyy ensimmäisessä 10 50 nanometrissä suksen pinnassa. Lisäksi tutkijat käyttävät erästä toista tutkimusvälinettä, suksi-tribometriä. Siinä suksi liukuu lumisen levyn päällä. Tutkijat voivat testata eri voide- ja suksiyhdistelmiä ja sovittaa ne luistoltaan optimaalisiin lämpötiloihin. Lopullinen koe suoritetaan hiihtohallissa. Siellä hiihtäjät tekevät 100 metrin matkalla määrätyssä alamäessä liukutestejä. Tällöin mitataan aika, hiihtäjän jalkaan kiinnitetty transponderi-tutka ilmoittaa tarkat tulokset. Näin tutkijat saavat tietää, kuinka mones tuhannes sekuntia nopeammaksi oikea voitelu ja suksen päällys muuttaa hiihtäjän tuloksen. Yhdessä Holmenkol-nimisen yrityksen ja muutaman muun yhteistyökumppanin kanssa tutkijat kehittävät tällä tavoin uudenlaisia suksivoiteita ja supernopeita suksen pohjapäällysteitä. Olemme puhuneet myös urheilijoiden ja teknikoiden kanssa, jotka voitelevat suksensa ennen jokaista kilpailua, kertoo Scherge. Vain heidän kokemuksellaan ja avullaan on mahdollista tehdä täydellisesti liukuva suksi. n Auton lukitus kauko-ohjauksella nyt entistä turvallisemmaksi Auton keskuslukitus on helppo juttu, josta harva kuljettaja haluaisi enää luopua. Kauko-ohjauslukitus ei ole kuitenkaan kovin turvallinen. Uusi lukitusmenetelmä lisää turvallisuutta rasittamatta avaimen paristoa liikaa. Vain autonavaimessa olevan napin painallus ja ovet avautuvat tai sulkeutuvat. Tästä mukavuudesta ei monikaan kuljettaja halua enää luopua. Tämä ei ole kuitenkaan kovin turvallinen järjestelmä. Niinpä autovaras, joka seisoo muutaman metrin päässä ja jolla on tarvittava laite, voi saada signaalin selville antennin avulla ja valmistaa saatujen tietojen perusteella tietokoneella kaksoisavaimen. Syynä tähän turva-aukkoon on se, etteivät algoritmit, jotka koodaavat avaimesta autoon lähetetyt viestit, ole riittävän vahvoja. Jo kaksi vuotta sitten niiden koodi on murrettu. Autovalmistajat ovat ottaneet käyttöön siksi uusia algoritmeja tehdäkseen lukitusjärjestelmistä turvallisempia. Myös näissä algoritmeissa on heikkouk- sia. Ne ovat symmetrisiä, salaiset tunnukset ovat sekä avaimessa että autossa. Lukuisiin saman tuotantolinjan autoihin tallennetaan samat tunnukset. Kun siis jonkin avaimen tunnukset on murrettu, pääsee niillä moniin autoihin. Garchingissa sijaitsevan Fraunhoferinstituutin turvatekniikan tutkijat ovat nyt ohjelmoineet ensi kertaa asymmetriset algoritmit autonavaimiin ja integroineet yhteen prototyyppiin. Tällaisissa algoritmeissa avainkoodi on vain auton avaimessa, ei autossa, kuvaa Johann Heyszl tutkimusinstituutista. Jokaisessa autonavaimessa on eri koodaus. Suuren suoritustehonsa vuoksi tämä uusi menetelmä kulutti paljon energiaa. Nyt olemme kehittäneet pienen vähän energiaa kuluttavan kryptograafisen sirun. Lisäksi olemme kehittäneet uuden tehokkaan protokollan pienentääksemme siirrettävää tietomäärää ja siihen käytettävää energiaa, kertoo Heyszl. Nyt avaimen paristo kestää yhtä kauan kuin symmetrisessä lukituksessa, mutta menetelmä on paljon turvallisempi. Myös sähköinen ajonesto lukkiutuu samalla tavoin kuin keskuslukituksessa kaukoohjainta käytettäessä. n Kuinka tunnistaa syöpä ajoissa Uusi testausmenetelmä auttaa tulevaisuudessa tunnistamaan syövän ajoissa jo sen syntyvaiheessa. Menetelmä tunnistaa verestä aineet, jotka ovat tyypillisiä tietyille syöpälajeille. Mitä aikaisemmin lääkäri tunnistaa kasvaimen, sitä suuremmat ovat potilaan paranemismahdollisuudet. Uuden testausmenetelmän on tarkoitus tunnistaa tulevaisuudessa sairaus jo alkuvaiheessa. Tekniikan pohjana on mikrofluidik-siru. Siinä on pienen pieniä kanavia, joissa kiertää potilaan testiveri. Siru tunnistaa ne markeriproteiinit, jotka ovat tyypillisiä syöpäsairaalle. Mitattu proteiinitihentymä, jossa on tällaisia kasvainmarkereita potilaan veressä, auttaa lääkäreitä diagnosoimaan sairauden ajoissa. Vastaavanlaisia testejä on jo olemassa, mutta ne eivät vielä ole kovin tarkkoja. Nämä testit tarvitsevat suuren määrän kasvainmolekyylejä veressä, jotta kasvaimen mahdollinen olemassaolo voitaisiin todentaa. Lisäksi testit on suoritettava laboratoriossa, mikä on kallista ja vie aikaa. Fraunhofer-instituutin sovelletun tietotekniikan osaston koordinoimasta ja Saksan opetus- ja tutkimusministeriön tukemasta projektista toivotaan tähän apua. Tutkijat ovat kehittämässä tehokkaampaa tunnistusmenetelmää siruun integroidun biosensorin nanopartikkelien avulla. Kun ennen kasvainmarkereiden osoittamiseksi tietyssä verimäärässä tarvittiin sata kasvainmolekyyliä, nyt riittää yksi molekyyli. Tällä tavoin voimme tunnistaa sairauksia paljon aikaisemmin kuin entisillä menetelmillä, kertoo Jörn Probst Frauhofer-instituutin tutkimusosastolta. Kuinka siruun liitetty biosensori sitten tunnistaa muutaman veressä uiskentelevan kasvainmolekyylin? Olemme kiinnittäneet sensorielektrodiin vastaaineita sisältäviä nanopartikkeleita, jotka tunnistavat verestä etsittyjä markeriproteiineja. Samalla pumppaamme verta yhä uudelleen sensorielektrodin pintaan. Kun vasta-aine on tunnistanut kuvaan sopivan proteiinin, kasvainmarkerin, muuttuu sähköinen lataus. Elektrodi tunnistaa tämän muutoksen, selvittää Jörn Probst. Tällä hetkellä tutkijat yrittävät löytää useampia kasvainmarkereita samanaikaisesti. Muutaman vuoden päästä uusi tunnistusmenetelmä tulee markkinoille. n 30 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 31

Toimialakatsaus Branchenreport Toimialakatsaus Branchenreport Kuluttaja ei luovu elämän pienistä iloista Vuosi 2009 oli vaikeimpia vuosikymmeniin Saksan vähittäis- ja kulutustavarakaupassa. Tästä on osoituksena yritysten kuten Arcandorin ja sen tytäryhtiöiden Karstadtin ja Quellen konkurssit. Vaikea vuosi näkyi myös Frankfurtin kulutustavaramessujen bisneksessä pienempinä osastoina ja alentuneina kävijämäärinä. Onneksi vuoden loppupuolella suhdanteet alkoivat parantua, ja vuoden 2010 suunta on jo myönteinen. Frankfurtissa järjestettiin vuonna 2010 kahden ensimmäisen kuukauden aikana jo kuudet kulutustavaramessut, joilla kaikilla oli edellisvuotta enemmän kävijöitä. Eri messuilla esiteltävien tuoteryhmien toimialakatsaukset osoittavat teollisuuden ja kaupan vahvistuvaa luottamusta kuluttajien ostohalukkuuteen. Jo viime vuoden joulumyynti sujui Saksassa suhteellisen suotuisasti. Saksalaiset panostivat selkeästi lahjojen ostoon. Vaikka kuluttajat olivat optimistisempia kuin vuotta aikaisemmin, tehtiin hankintoja kuitenkin varovaisemmin. Hinnan ohella myös lahjan hyödyllisyydellä oli entistä suurempi merkitys. 70 prosenttia saksalaisista ei ole kuitenkaan muuttanut olennaisesti ostokäyttäytymistään. He ovat vain entistä hintatietoisempia. Paperi- ja toimistotarvikekauppa Saksan vahvoja kasvualoja on ollut paperitarvikekauppa. Sen liikevaihto oli vuonna 2007 huipussaan ennätyksellisessä 16 609 miljoonassa eurossa. Vuonna 2008 liikevaihto hieman supistui ja vuonna 2009 oltiin jo keskellä kriisiä. Tuolloin liikevaihto oli pudonnut edellisvuodesta 8,9 prosenttia 15 098 miljoonaan euroon. Tuotanto supistui 15,1 prosenttia ja vienti 18,8 prosenttia. Paperikauppatarviketuotantoon vaikuttavat myös tänä vuonna suhdannekriisin jälkimainingit. Yritykset säästävät toimistojen varustelussa. Myös yksityiset paperitarvikekaupat ovat kärsineet tappioita. Hyvin ovat menestyneet sellaiset liikkeet, jotka ovat lähteneet kilpailemaan kiinnostavalla esillepanolla ja uutuustuotteilla. Asiakkaiden henkilökohtaisesta neuvonnasta ja palvelusta on tullut entistä tärkeämpää. Yksittäisissä toimisto- ja paperitarvikkeiden tuoteryhmissä myynti vaihtelee suuresti. Se ulottuu tiedonsiirtovälineiden +23,8 prosentista maisema- ja onnittelukorttien -27,4 prosenttiin. Digitaalisen tiedonsiirron aikakaudella lähetetään vähemmän onnittelukortteja. Sen sijaan tiedonsiirtovälineistä kuten muistitikuista, cd:stä ja dvd:stä on tullut tiedon siirto- ja tallennusmuoto. Askartelutarvikkeiden, harrastevälineiden sekä taitelijatarvikkeiden kauppa on pysynyt ennallaan. Toimistojen työpöytätarvikkeiden kysyntä kasvoi 7,8 ja kirjoitustarvikkeiden 2,5 prosenttia. Alan asiantuntijat arvioivat paperi- ja toimistotarvikekaupan toipuvan ennalleen seuraavien kahden vuoden aikana. Juhla- ja koristetarvikkeilla tasainen kysyntä Taloudellisesta tilanteesta riippumatta juhlilla kuten joululla ja pääsiäisellä, syntymäpäivillä ja häillä on ihmisille suuri merkitys. Tästä hyötyy myös alan kauppa. Kun kesällä kysytään sisustustarvikkeita parvekkeelle, terassille ja puutarhaan, kukkaruukkuja ja tarvikkeita ulkokäyttöön, joulu ja pääsiäinen kuuluvat tärkeimpiin juhlasesonkeihin. Joulu- ja juhlatarvikkeet ovat myyneet yllättävän hyvin. Viime joulukuussa Saksan koristetarvikkeiden liikevaihto kasvoi 1,8 prosenttia ja kokonaismyynti yhteensä 2,54 miljardia euroa. Myös tulevan sesongin kauppa nähdään myönteisenä. Ala odottaa tästä vuodesta tyydyttävää tai hyvää. Eurooppalaiset kynttilänvalajat ovat viime vuoden tulokseen keskimäärin tyytyväisiä. Kriisi ei ole pahemmin koskettanut alaa. Kynttilätuotantoa on kyetty osittain jopa lisäämään edellisvuoteen verrattuna. Tähän on syynä raaka-aineiden halpeneminen. Kuluvaan vuoteen on lähdetty myönteisin odotuksin. Viennin odotetaan pysyvän ennallaan tai jopa kasvavan. Joulun lisäksi vuodessa on monia muita kohokohtia, jotka edistävät kynttilöiden myyntiä. Halloween on saanut myös Euroopassa kannattajia. Juhla- ja koristeartikkelien myyntiin vaikuttaa lisäksi karnevaaliaika. Alan kaupan liiton mukaan kysyntä pysyi vakaana, koska tuotteet ovat halpoja ja juhlia järjestetään suhdanteista riippumatta. Kosmetiikka ja kampaamopalvelut Kosmetiikkakauppa on haasteiden edessä. Vartalonhoitotuotteet ja pesuaineet kuuluvat ihmisen päivittäisiin tarvikkeisiin. Niiden kysyntä kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia. Kuluttaja haluaa myös pientä luksusta juuri kriisiaikoina. Henkeä kohden saksalaiset kuluttivat viime vuonna näihin hyödykkeisiin 153,77 euroa. Tässä Saksa on läntisen Euroopan keskitasoa. Alalla uskotaan kehityksen jatkuvan edelleen myönteisenä. Tosin kilpailu kiristyy sekä teollisuudessa että kaupassa. Optimismista huolimatta erityisesti kosmetiikkakauppa on nähnyt parempiakin päiviä. Viime vuoden lopussa kosmetiikkakaupan liitto Saksassa ilmoitti 1,6 prosentin liikevaihdon pudotuksesta. Syynä tähän on ollut se, että kuluttajat harkitsevat tarkemmin ostoksiaan ja markkinoilla on ylitarjontaa. Tämä johtaa puolestaan myyntikanavien laajenemiseen ja erikoistarjouksiin sekä hintasotaan. Säilyäkseen kilpailussa hengissä yrityksen on kyettävä tarjoamaan uusia tuotteita, yksilöllistä neuvontaa ja palveluja erityisesti vaativille kuluttajaryhmille. Nyt ostovoimaisesta 50+-sukupolvesta on tulossa entistä tärkeämpi kohderyhmä. Kysyntää luonnon- ja koristekosmetiikalla Kauneustuotteissa voimakkaimmin odotetaan kasvavan koristekosmetiikan eli 7,8 prosenttia. Hiustenhoitoaineiden myynnin uskotaan kokonaisuudessaan pysyvän ennallaan. Kasvua näissä tuotteissa tuovat hiusshampoot ja hoitoaineet sekä vaahtobalsami. Ihonhoitoaineiden myynti kasvaa 1,6 prosenttia. Luonnonkosmetiikan myynti on kasvanut vuodesta 2008 lähtien lähes 10 prosenttia. Sen osuus kokonaismarkkinoista on tällä hetkellä yhdeksän prosenttia. Luonnonkosmetiikan vilkas kysyntä jatkuu ja on leviämässä ekologisesti suuntautuneiden kuluttajien kapeasta ryhmästä laajempiin kuluttajaryhmiin. Luonnonkosmetiikan tärkein myyntikanava Saksassa on luontaistuotekauppa. Sen markkinaosuus kosmetiikkakaupasta on noin 35 prosenttia ja on koko ajan kasvussa. Paitsi myymälätilan laajentamiseen tällä alalla panostetaan myös entistä enemmän neuvontakonsepteihin. Miesten kosmetiikkakauppa kasvoi vuonna 2009 vain 0,5 prosenttia. Tälläkin alalla piilee suunnaton kasvupotentiaali: 33 prosenttia saksalaisista miehistä ei käytä minkäänlaisia hajustetuotteita ja 90 prosenttia selviää ilman ihonhoitotuotteita. Hoitovoiteiden kysyntä on kuitenkin selvästi kasvussa. Kampaamopalveluissa yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys valttia Hoidetut hiukset sekä miehillä että naisilla kuuluvat hyvinvoinnin perustekijöihin. Kampaamot uskovat vakaaseen kysyntään alalla. Saksalainen nainen käy keskimäärin 5,5 kertaa vuodessa kampaajalla. Miehillä vastaava luku on 7,1 kertaa vuodessa. Naiset maksavat viimeisimpien Wellan tilastojen mukaan 42,60 euroa kampaamokäynnistä, miehet 15,10 euroa. Erityisen hyvin kampaamoalalla ovat kehittyneet palveluteemat värjäys ja hiustenhoito. Yksilöllinen ja muodikas ulkonäkö merkitsee kuluttajille entistä enemmän sekä yksityiselämässä että työssä. Kyselyt vahvistavat, että juuri hiukset kuuluvat sekä miehillä että naisilla keskeisiin hyvinvointitekijöihin. Parhaimmat kasvumahdollisuudet on sellaisilla kampaamoilla, joilla on yksilöllinen markkinointikonsepti ja asiakkaan tarpeita vastaava palvelupaletti. Yleisenä trendinä on, että kauneustuotteiden ja palveluiden tarjoajien on mukauduttava mitä erilaisimpien kuluttajaryhmien kysyntään. Tehdäkseen palvelunsa houkuttelevaksi ja kuluttajia kiinnostavaksi yrittäjän on tärkeää luoda kosmetiikkamyymälästään, hoitolastaan tai kampaamostaan elämyksellinen ja yksilöllinen hyvinvointikeidas erottuakseen kilpailijoista. Tekstiiliteollisuus Kansainvälinen tekstiiliteollisuus, johon kuuluvat sisustus- ja kodintekstiilit sekä vaatetustekstiilit, on elänyt viime vuosina myrskyisää kautta. Tämä myrsky on vienyt mukanaan tunnetut merkit kuten Escadan, Treviran ja Schiesserin. Tilanne on nyt vähän rauhoittunut, mutta vielä ei olla vakaalla pohjalla. Saksassa tärkeät tekstiiliteollisuuden indikaattorit näyttävät vielä selvästi edellisvuotta heikommilta. Saksan textil-modekeskusliiton suhdannekatsauksen mukaan viime vuoden lopulta liikevaihto putosi 20,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kotimainen tuotanto putosi jopa 22 prosenttia. Myös vienti laski 14 prosenttia. Sisustus- ja kodintekstiilit Saksan sisustustekstiiliteollisuusyritysten lukumäärä kuvaa hyvin teollisuusalan kehitystä tällä hetkellä. Vuodesta 2008 lähtien yritysten määrä laski noin viisi prosenttia ja työntekijöiden määrä jopa yli seitsemän prosenttia. Vaikka heikko taloustilanne vauhditti suhdanneheilahteluja vielä entisestään, on kyseessä kuitenkin pitkäaikainen kehityssuunta, joka merkitsee tekstiiliteollisuuden siirtymistä Euroopasta Aasiaan. Saksan tekstiiliteollisuusyritysten määrä neljän viime vuoden aikana on pudonnut yhteensä 15 prosenttia ja työntekijöiden lukumäärä 17 prosenttia. Myös yksittäisten tekstiiliteollisuusryhmien myynti on Saksassa laskeva. Pöytä- ja vuodetekstiilien markkinavolyymi on laskenut viisi prosenttia. Vuodetekstiilien liikevaihto putosi viime vuonna enää vain vähän edellisvuoteen verrattuna. Saksan sisustustekstiiliteollisuus ilmoitti vuodetekstiilien viennin laskeneen viime vuonna viisi prosenttia. Vuodetekstiilien osuus kokonaistuotannosta oli 22,3 prosenttia. Aurinkosuojateollisuus on menettänyt hieman markkinaosuuksiaan. Kuitenkin vuoden 2010 näkymät ovat myönteisiä. Viime vuonna kuluttajat panostivat vähemmän verhoihin ja sisustuskankaisiin. Myynti laski kolme prosenttia ja vienti kaksi prosenttia eli 35,3 prosenttiin kokonaistuotannosta. Ainoastaan tapetti- ja seinänpäällysteteollisuus kehittyi viime vuonna myönteisesti. Kotimaan kysynnän hivenen kasvaessa vienti on laskenut seitsemän prosenttia. Mattojen ja lattianpäällysteiden tuotanto laski neljä prosenttia. Myös vienti putosi kolme prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Vaikka luvut osoittavat heikkoa markkinakehitystä, oli sisustustekstiiliteollisuuden tuloskehitys kuitenkin kokonaisuudessaan muiden teollisuudenalojen vielä huonompiin tuloksiin verrattuna kuitenkin suhteellisen vakaata. n Lähde: Frankfurtin Heimtextil-, Paperworld-, Christmasworld-, Beautyworld- sekä Hair&Beauty messujen 2010 tiedotteet, jotka pohjautuvat eri toimialaliittojen arvioihin. Kuva: Messe Frankfurt Exhibition GmbH 32 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 33

Koneenrakennus Maschinenbau Lakiasiat Recht Deutsche Messe AG:n toimitusjohtaja Hannover Messen alla: Saksan koneenrakennusteollisuus satsaa innovaatioihin T oimitusjohtaja Wolfram von Fritsch, miltä Hannoverin teollisuusmessut Hannover Messe näyttää tänä vuonna? Messuista tulee jännittävät. Muualla ei ole näytteillä yhtä laajaa innovaatioiden kirjoa ja messut tulevat juuri oikeaan aikaan. Joillain aloilla näkyy selviä nousun merkkejä, ja messut antavat pontta nousulle. Pystyttekö täyttämään näytteilleasettajien ja kävijöiden odotukset? Kävijät odottavat tiettyä määrää näytteilleasettajia sekä innovaatioita ja tuoteesittelyjä. Näytteilleasettajia ei kiinnosta niinkään kävijöiden määrä kuin omien messukontaktien määrä ja laatu. Messuyhtiön tehtävänä on täyttää nämä odotukset. Mitä seuraisi näytteilleasettaja- tai kävijäkadosta? Erityisesti monialaisilla messuilla on päästävä irti perinteisestä pinta-ala-, näytteilleasettaja- ja kävijämäärälähtöisestä ajattelusta. Nämä luvut eivät kuvaa Hannoverin teollisuusmessuja riittävän hyvin. Aivan yhtä ratkaisevia ovat aiheet ja impulssit, joita messut voivat esitellä ja antaa. Ja tietysti solmittujen kontaktien määrä. Miten arvioitte Saksan suurimpien teollisuusmessujen toimitusjohtajana Saksan teollisuuden tilaa? Saksan koneenrakennusteollisuus yllättyi kriisin voimakkuudesta, mutta hyötyi hyvin paljon siitä, että yritykset ovat keskikokoisia ja usein omistajavetoisia. Lisäksi Saksan teollisuus on korkeiden tuotantokustannusten vuoksi aina ollut teknologiajohtaja maailmanmarkkinoilla. Tämä voima on koneenrakennuksen vastaus haasteisiin. Mitä tämä tarkoittaa Hannover Messe 2010 messujen kannalta? Koneenrakennusteollisuus panostaa edelleen innovaatioihin. Näemme messuilla vähintään edellisvuoden verran teknologisia uutuuksia. Sillä teollisuus on tietoinen siitä, että juuri nyt sen on panostettava niihin. Yritykset ovat alun jarrutusvaiheen jälkeen muuttaneet strategiaansa, alan ja markkinoiden mukaan joko säästetään tai jopa painetaan kaasua. Tämän kevään teollisuusmessuilla esitellään kumpaakin näkemystä. Messujen teema on tehokkaammin innovatiivisemmin kestävämmin. Ovatko ne vain sanoja? Ei toki. Tehokkuutta esitellään eri tapahtumissa, kuten Energy Efficiency Days ja Efficiency Forum. Tehokkuus on myös materiaalien tehokkuutta ja kevytrakenteita. Innovaatioiden kohdalla meillä on suuria odotuksia arvostetusta palkinnosta Hermes-Awards. Puhumattakaan niistä tuhansista innovaatioista messuosastoilla. Kestävyys pitää sisällään sähkökäyttöisyyden, uusiutuvaa energiaa, polttokennoja. Eikä kannata unohtaa tämänkertaista kumppanimaata Italiaa, joka esittää messujen moton mukaisesti Sustainable Mobility. Italian pääministeri Silvio Berlusconi avaa messut yhdessä liittokansleri Angela Merkelin kanssa Pääministeri Berlusconi on luotsannut teollisuusvaltio Italian kestävän kehityksen teollisuuspolitiikkaa ja on siten kotimaansa ohella tervetullut kumppani tämän vuoden messuille. Miten monialainen messutapahtuma Hannover Messe erottuu yhden aiheen messuista kriisistä toipumisen vuonna? Näinä aikoina monet kysyvät, miltä liiketoimintamme näyttää, kun kriisi on ohitettu. He haluavat nähdä, mikä on silloin olennaista. Hannover Messe korkean innovaatiotason monialamessuina esittää juuri näitä vahvuuksia, esimerkiksi kun kyse on monialaisista innovaatioista. Ja juuri nyt ihmiset haluavat nähdä, mitä markkinajohtajat tekevät. Ne kaikki ovat Hannoverissa. Mitkä ovat kolme tärkeintä huippua tämän vuoden messuilla? Ensiksi teema Embedded, joka herätti viime vuonna suurta huomiota ja on nyt myös osaamiskeskus messuilla. Energiaalalla epäilemättä Mobilitec eli vaihtoehtoisia automaation, käytön ja energian käyttövoimatekniikoita. e-energy on energian hallinnoinnin älykäs ja tehokas hallinnointijärjestelmä. Valitsemalla vain nämä teen toki vääryyttä 70 muulle aiheelle Messuyhtiö Deutsche Messe saa liikevaihdostaan reilu 13 prosenttia messutoiminnasta ulkomailla. Millä strategialla? Ensin siirtämällä nopeasti teemoja Saksasta ulkomaille. Kuten esimerkiksi Hannover Messe, joka messuteemoja viedään nyt Venäjälle. Toiseksi haluamme olla joissain maissa monessa paikassa läsnä, tarkoitan siis alueellista laajentumista. Tämä koskee Kiinaa, jossa meillä on toimintaa Shanghaissa, Pekingissä ja Hongkongissa. Kolmanneksi haluamme esitellä ulkomailla uusia messuteemoja. Esimerkkinä vaikkapa Alu-Expo Turkissa. Aiemmin meillä oli kahdet, kolmet uudet messut ulkomailla vuodessa. Tänä vuonna niitä on kahdeksasta kymmeneen. Minne jäi maiden vertailussa Saksa yrityksen sijoittumispaikkana? Saksan osavaltioiden Nordrhein- Westfalenin ja Hampurin hallitukset ovat tehneet lakiehdotuksen Saksan tuomioistuinlain (Gerichtsverfassungsgesetz, GVG) muuttamiseksi siten, että osavaltioiden hallitukset voisivat päättää asetuksella perustaa osavaltioiden oikeuksiin (Landgericht, LG) kansainvälisiä kauppaoikeusasioita käsitteleviä jaostoja, joissa käsittelykielenä olisi englanti. Muutoksenhaku osavaltioiden ylioikeuksiin (Oberlandesgericht, OLG) ja liittovaltion korkeimpaan oikeuteen (Bundesgerichtshof, BGH) olisi myös mahdollistettava englannin kielellä. Kansainvälisiä kauppa-asioita olisivat lakiehdotuksen mukaan kauppa-asiat, joilla on kansainvälinen liittymäkohta ja jotka on osapuolten yhteisymmärryksen mukaan hoidettava englannin kielellä. Tietyt osapuolet voivat sopia oikeussuhteeseen noudatettavasta kielestä jo ennen riidan syntymistä. Riidan syntymisen jälkeen kaikenlaiset osapuolet voivat sopia sovellettavasta kielestä, kunhan sopimus tehdään kirjallisesti ja nimenomaisesti. Muutos johtaisi siihen, että edellä mainittujen tuomioistuinten käsittelykieli voisi olla englanti. Tällöin myös tuomioistuimen pöytäkirjaa olisi pidettävä englanniksi ja tuomiot annettava englanniksi. Paneelikeskustelussa vajaa pari vuotta sitten USAssa amerikkalainen osallistuja sanoi ja saksaksi ettei perusteollisuudella Saksassa ole tulevaisuutta. Kun tapaan hänet seuraavan kerran, kysyn häneltä, mitä hänen palvelualalleen nyt kuuluu. Mikä on teidän mielestänne Saksan suurin vahvuus teollisuuden sijoituspaikkana? Saksan investointihyödyketeollisuus. Siinä meillä on kaikki kortit kädessä. Mutta meidän täytyy myös pelata. Kuten innovaatiokortilla. Innovaatio ei ole mitään, mikä jollakin on, vaan kysymys on nopeudesta. Ja Saksa Oikeuden käsittelykieleksi Saksassa mahdollisesti myös englanti Tuomioistuin voisi kuitenkin prosessin jokaisessa vaiheessa päättää tulkin käytöstä käsittelyssä tai jatkaa prosessia saksaksi. Tarkoituksena on, että kansainvälisissä kauppa-asioissa osavaltioiden oikeuksissa ja ylioikeuksissa käsittelykieli olisi pääsääntöisesti englanti ja edellä mainitut poikkeukset kieleen voitaisiin tehdä vain, jos asian erityiset piirteet sitä vaatisivat. Sen sijaan Saksan korkeimmassa oikeudessa englanti olisi vapaaehtoinen käsittelykieli. Lakiehdotuksen mukaan kielitaitoiset tuomarit, joilla mahdollisesti on (heidän saksalaisen koulutuksensa lisäksi) niin sanottu LL.M.-tutkinto ulkomailta, sekä kansainvälisen kaupan ammattilaiset maallikkotuomareina mahdollistavat edellä mainittujen jaostojen perustamisen. Saksan oikeusjärjestelmä ja tuomioistuinlaitos nauttivat kansainvälisesti suurta arvostusta. Saksan oikeusjärjestelmän abstraktion aste ja systemaattinen vakuuttavuus sekä saksalaisten tuomioistuinten tehokkuus, suorituskyky ja matalat kustannukset ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja. Näiden ominaisuuksien ansiosta Saksan oikeusjärjestelmä ja tuomioistuinlaitos toimivat erityisesti kehitysmaiden reformien esikuvana. Nykyisen lain mukaan tuomioistuimissa voi asioida ainoastaan saksan kielellä. La- on keskisuuren yritysrakenteesta ansiosta nopeampi. Mitä Saksalta yritysten sijoituspaikkana vielä puuttuu? Henkilökustannukset, henkilöstösivukulut ja laatutaso puhuvat taas Saksan puolesta. Palaisiko teollisuus muuten takaisin Saksaan? Tästä maasta puuttuu vielä yhtä: nuorten kiinnostusta teollisuuden ammatteihin. Siksi Hannover Messellä on teemana Tec to you kymmenelletuhannelle nuorelle. Sillä innostusta tekniikan ammatteihin on vaikea viedä päähän, se on vietävä sydämeen. Juuri sillä tekniikkaan innostuksella, jota Hannover Messe tarjoaa. n Lähde: Produktion nro 9/2010 kiehdotuksen taustalla on huoli siitä, että ulkomaiset sopimusosapuolet vierastavat oikeudenkäyntiä vieraalla, vain välillisesti käännöksen kautta ymmärrettävällä kielellä saksalaisessa tuomioistuimessa varsinkin, kun saksalainen vastapuoli saa ainakin näennäisesti prosessietuja asioidessaan äidinkielellään. Tämä ongelma johtaa lakiehdotuksen tekijöiden mukaan siihen, että sopimuksiin ei sovelleta Saksan lakia sen eduista huolimatta eikä sopimusten oikeuspaikaksi valita saksalaisia tuomioistuimia. Tämä koituu erityisesti saksalaisten yritysten vahingoksi. Oikeuspaikaksi valitaan ehdotuksen mukaan nykyisin toisen valtion tuomioistuin, jossa voidaan käyttää englantia kansainvälisen liike-elämän lingua francana. Näin ollen tärkeät kauppaoikeudelliset riita-asiat ratkaistaan joko ulkomailla tai välimiesoikeuksissa. Lakimuutosten tarkoituksena on vaikuttaa tähän käytäntöön. Lakiehdotus tehtiin tammikuun 2010 lopussa. Lopullista päätöstä asian puolesta tai sitä vastaan ei ole vielä tehty. Pidämme lukijamme asiassa ajan tasalla. n Lisätietoja: Mikko Saarve mikko.saarve@dfhk.fi p. (09) 6122 1247 34 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 35

Messut Messen Messut Messen Hannoverin messut kokoavat saman katon alle 9 kansainväliset johtavat ammattimessut: n Industrial Automation: teollisuusautomaatio, sis. Interkama, Factory Automation n Digital Factory n Industrial Supply (ent. Subcon tracting): alihankinta ja sopimusvalmistus n Energy n Power Plant Technology: voimalaitosteknologia n Uutuus MobiliTec: mm. hybriditeknologiaa n Uutuus CoilTechnica: muuntajat ja sähkömoottorit n MicroNanoTec: mikro- Hannover Hannover Messe 19. 23.4.2010 9 teollisuuden ammattimessut yhdellä käynnillä Mottona tehokkuus innovaatio kestävä kehitys n ja nanoteknologia Research & Technology: tutkimus ja tuotekehitys Messujen keskeisiä aiheita tänä vuonna ovat teollisuusautomaatio, energiateknologia, teollinen alihankinta, sopi- musvalmistus ja palvelut sekä tulevaisuuden teknologiat. Messutapahtumien keskellä hallissa 27 järjestetään 21. 22.4.2010 jo viidennen kerran korkean tason energiakongressi World Energy Dialogue, joka tällä kertaa keskittyy uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Messuille odotetaan parillisten vuosien tapaan nelisentuhatta näytteilleasettajaa, joukossa runsaasti myös suomalaisyrityksiä. Näytteilleasettajaluettelo on selattavissa messujen kotisivuilla. Muhkean messuluettelon korvaa taskukokoinen näytteilleasettajaluettelo, jonka voit ostaa 3 eurolla messujen kassoilta ja EBi-infokioskeista. Italian pääministeri Silvio Berlusconi avaa messut yhdessä liittokansleri Angela Merkelin kanssa sunnuntaina 18.4.2010. Tämänkertainen partnerimaa on vahva teollisuusmaa Italia, josta osallistuu lähes 200 yritystä. Italialaisten mottona on Sustainable Mobility. n Domotex 16. 19.1.2010 Hannoverin messuvuoden avasi tammikuussa matto- ja lattianpäällystealan suurkatselmus Domotex Hannover. Messut kasvattivat kävijämääräänsä kaksinumeroisesti. Noin 40 000 kävijää tutustui 70 maasta tulleiden 1395 yrityksen tarjontaan. Näytteilleasettajien määrä pysyi vakaana, kävijämäärä nousi 12 prosenttia näillä luvuilla ylitimme viime vuoden tuloksen huolimatta vaikeista taloudellisista ajoista. Domotex näytti uutta suuntaa alkaneeseen vuoteen. Ala katsoo siten luottavaisesti vuoteen 2010, sanoo messuyhtiö Deutsche Messen johtokunnan jäsen Stephan Kühne. Domotex 2010 messujen menestys antaa viitteitä siitä, että taloudellinen tilanne on paranemassa ja olemme onnistuneet kehittämään messuja markkinoiden vaatimusten mukaan. Tästä hyötyvät sekä näytteilleasettajat että kävijät. Suurimman kävijäryhmän muodostavat kuten ennenkin vähittäis- ja tukkukaupan ostajat. Tämänvuotisilla messuilla selvimmin kasvoi käsiteollisuudesta tulevien kävijöiden määrä. n Lisätietoja www.domotex.de VM-Carpet valloitti luonnonmateriaaleillaan Domotexmessujen Floor-forumissa. Domotex Middle East www.hannovermesse.de Lisätietoja näistä ja muistakin Hannoverin messuista: Riitta Ahlqvist p. (09) 649 054, 040 545788 info@hf-finland.com Messuyhtiö Deutsche Messe on kansainvälisin Domotex-messuin edustettuna myös vahvasti kasvavilla alueilla maailmassa ja avaa matto- ja lattianpäällystysalan yrityksille ovia kiinnostaville markkinoille. Domotex Middle East järjestetään 10. 12. toukokuuta 2010 Dubai International Convention and Exhibition Centerissä. Kuva: Nina Mattila Miksi mennä merta edemmäs kalaan? Nyt nappaa jo Pohjois-Saksassa! Deutsche Messe laajentaa toimintaansa ulkomaiden lisäksi myös Saksassa ja järjestää ensi kertaa liikekiinteistörakentamiseen liittyvät messut Hampurissa. Messupaikkana on lentokentän Tangoterminaali. Messujen kohderyhmiä ovat kunnat, kaupungit, talous- ja metropolialueet, kiinteistökehitysyritykset ja -konsultit sekä toimitilojen välittäjät, facility- ja Hannover Real Estate North 2. 3.6.2010 Hampurissa Toimitilarakentaminen esittäytyy Itämeren alueella Interschutz 7.-12.6.2010 Leipzig tarjoaa palavaa kiinnostusta projektipäälliköt, investoijat, arkkitehtitoimistot ja erilaisten palvelujen, etenkin ICT-tekniikan, tarjoajat. Messujen painopiste on etenkin logistiikka-alan toimitiloissa. Messutarjonta kattaa palvelut, kiinteistön välityksen ja kehittämisen sekä rahoituksen ja manageroinnin. Lisäksi talousalueet ja kaupungit, arkkitehti-, suunnittelu- ja insinööritoimistot esittäytyvät. Kävijöille on tarjolla tutustuminen muun muassa Saksan ainoaan syvämerensatamaan Wilhelmshavenissa, offshore-satamaan Joka viides vuosi järjestettävät pelastusalaan, palon- ja katastrofintorjuntaan ja turvallisuuteen keskittyvät Interschutz-messut pidetään kesäkuun alussa Leipzigissa. Näytteilleasettajia on tulossa 1000, joukossa kahdeksan suomalaisyritystä: Bronto Skylift, Interfire Products, Juha Snell, Marioff, Mica Elektro, Sammutin, Savox Communcations ja Vema Lift. Kävijöitä messujen odotetaan houkuttelevan 100 000. n www.interschutz.de Hampuri Suomi kumppanimaana Hampurin venemessuilla Suomi on kutsuttu kumppanimaaksi Hampurin kansainvälisille venemessuille tänä vuonna. Messuille odotetaan noin 100 000 vierailijaa. Messuilla esitellään moottori- ja purjeveneiden ohella mm. laitureita, venetarvikkeita, venematkailua ja melomiseen liittyviä tuotteita. Messujen lisäksi satamaan järjestetään lisäksi erillinen näyttelyalue, missä jahdit ovat esillä omassa elementissään. Viime vuoden hyvät tulokset hanseboot-messuilta ovat lopettaneet turhat spekuloinnit talouden epävarmuudesta. Näiden tulosten pohjalta on miellyttävää toteuttaa vuoden 2010 hanseboot-messut, toteaa Saksan vene- ja laivanrakennusliiton toimitusjohtaja Claus-Ehlert Meyer. Messuille odotetaan yli 700 näytteilleasettajaa 20 eri maasta. Cuxhavenissa ja tutkimuslentokenttään Braunschweigissa. Messuihin liittyy monipuolinen konferenssiohjelma, jonka painopisteitä ovat rahoitus, logistiikka, kauppa, uusiutuva energia ja facility management. Onko Sinulla tai yrityksessänne erityisosaamista, jota haluaisitte kertoa muillekin? Haluaisitko osallistua johonkin konferenssiin puhujana? Ota yhteyttä! n www.real-estate-north.de Hanseboot-messut järjestetään nyt 51. kerran. Tapahtuma pidetään Hampurin messukeskuksessa ja satamassa 30.10. 7.11.2010. n Lisätietoja www.hanseboot.com Lisätietoa näistä ja muistakin Hampurin messuista: Mikko Nummi p. (09) 6122 1216, 050 357 0112 mikko.nummi@dfhk.fi 36 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 37

Messut Messen Frankfurt Berliini Paperworld, Christmasworld, Beautyworld ja Hair&Beauty Kaikki tärkeät liikekumppanit paikalla, kriisistä ei enää puhuta. Tämä oli esille nouseva viesti neljien Frankfurtin kulutustavaramessujen näytteilleasettajien ja kävijöiden haastatteluissa. Noin 3500 näytteilleasettajaa esitteli paperi-, toimisto- ja kirjoitustarvikkeita, juhlakoristeita, kosmetiikkaa, kampauksia ja kampaamotuotteita Frankfurtissa tammikuun lopulla. Mikä on yleinen trendi? Mitä nyt kysytään? Messuilla etsitään yksilöllisyyttä, uutuuksia, laatua ja käsityön jälkeä. Tämä trendi näkyy kautta linjan. Huomisen toimistossa ollaan ympäristötietoisia, vaaditaan erikoismuotoilua ja laatutarvikkeita. Kierrätyspaperi ei enää pitkään aikaan ole ollut ruskeaa. Se muistuttaa enemmänkin käsintehtyä paperia ja näyttää säteilevän valkoiselta ja hienostuneelta. Kirjoitustarvikkeiden, -paperin ja -välineiden ostajille on tärkeää funktionaalisuus ja korkealaatuiset materiaalit. Myös kotitoimistossa nämä ominaisuudet näkyvät valkoisena paperina ja hillittyinä sävyinä. Paperitarvikkeiden suuntaus näkyy myös koristetuotteissa. Perinteinen yhdistyneenä moderniin muotoiluun ja laatu kulkevat tässäkin käsi kädessä. Ensi jouluna koti koristellaan suurilla palloilla ja mielikuvituksellisilla eläimillä, enkeleillä ja satuolennoilla. Lila on edelleen joulukuusen muotiväri. Tulossa on myös sininen ja ruskea. Yhtä loisteliaalta näyttää myös pääsiäinen: sitruunankeltaisia puhallettuja lasijäniksiä, kananpoikasia ja pääsiäismunia. Kauneusalalla botox-vaikutus saadaan voidepurkista. Tulossa ovat esimerkiksi Doctor -tuotteet, ryppyjen tasoittajat, lääketieteelliset kuorinnat ja syvävaikutteiset naamiot. Tarjolla on lampaanmaidosta valmistettuja saippuoita, omenan kantasoluista kehiteltyjä anti-aging-hoitotuotteita, vuohenmaidosta valmistettuja ihovoiteita. Ekologia ja kestävä kehitys ovat kovassa huudosssa. Wellness&Spa-teemassa trendinä on itämaisuus tuoksuineen, mausteineen ja sovelluksineen. Kampauksissa on kysyttyjä tuulenkestävät helppohoitoiset leikkaukset. Yhä ajankohtaisesta Bob-kampauksesta tehdään vuonna 2010 mielellään kihara, vahvasti porrastettu tai epäsymmetrinen yhdistettynä pitkään XXL-poninhäntään. Blondi, ennen kaikkea valkoinen ja platinanvaalea, mielellään myös viileän metalliseen ja hopeaan vivahtava on edelleen kaikkien stailistien lemmikki. Suosiota ovat saamassa hiuksen pidennykset kaikissa sateenkaaren väreissä. Jos ei itsellä ole riittävästi hiusvolyymia, voi hakea apua omiin hiuksiin kiinnitettävistä leteistä, hiusjatkeista tai hiustäytteistä. Lisätietoja Frankfurtin messuista: Anja Kontturi, p. (09) 6122 1222 Beautyworld: On Invitation Only Frankfurtin messuyhtiö järjesti Beautyworld-messuilla eri maiden avainostajille matchmaking-tapaamisia näytteilleasettajien kanssa ennakkoon sovitun aikataulun mukaisesti. Suomesta mukaan kutsuttiin 10 kosmetiikka-alan maahantuojaa ja tukkukauppaa. Kauppakamari toimi kutsujen lähettäjänä ja antoi tarvittaessa kieliapua tapaamisten aikana. Tapaamisiin ilmoittautui 15 suomalaista ostajaa. Tavoitteena oli, että oikeat ostajat kohtaavat etsimänsä tavarantoimittajat. Tapahtuma sai innostuneen vastaanoton ja jatkoa odotellaan. Kun maailma avartuu, niin business parantuu Futuuri -ryhmä Ambientessa Frankfurtin helmikuun Ambiente-messuihin tutustui 34 naisjohtajan ja yrittäjän Futuuri -ryhmä Kuopion ja Iisalmen alueelta. Ryhmä koostui käsi- ja taidealan yrittäjistä, kosmetiikka- ja muotiliikkeistä sekä ravintola- ja catering-alan edustajista. Matka liittyi koulutusohjelmaan, jonka aihe oli kansainvälistyminen. Ryhmän vetäjinä ja koordinoijina toimivat Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Itä-Suomen yliopisto. Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjesti ryhmälle messujen aikana oheisohjelmaa kahtena päivänä. Ohjelmaan kuului messujen yksityiskohtaisen esittelyn lisäksi Kauppakamarin puheenvuoro Saksan markkinoista sekä paikallisen suomalaisen yrittäjän esitys, mitä on toimia naisyrittäjänä Saksassa. Lisäksi Kauppakamari järjesti ryhmälle päivän mittaisen vierailuohjelman kolmea eri toimialaa edustavaan yritykseen Frankfurtin lähialueella. Yhteydet yrityksiin luotiin Offenbachin kauppakamarin kautta. ITB Berlin 2010 Maailman suurin matkailualan messutapahtuma vahvisti asemaansa entisestään Järjestyksessä 44. ITB -messut 10. 14.3. Berliinissä onnistuivat yli odotusten. Messut kävivät vilkkaana ensimmäisestä messupäivästä lähtien, mikä takasi kävijämäärän nousun edellisen vuoden tasolle. Yhteensä noin 180 000 kävijää vieraili messuilla. Näistä noin 111 000 oli ammattilaiskävijöitä. Erityisesti kasvua tapahtui aasialaisten ammattilaiskävijöiden määrässä. Tapahtuman kumppanuusmaana toimi tällä kertaa Turkki. Yhteensä 11 127 näytteilleasettajaa 187 eri maasta esitteli kohteitaan ja tuoteuutuuksiaan täysissä messuhalleissa. Määrä ylitti jopa edellisten messujen näytteilleasettajamäärän. Myös näytteilleasettajien odotukset täyttyivät kirkkaasti. Kauppoja messuilla solmittiin yli kuuden miljardin euron arvosta. Messujen yhteydessä järjestetyn kongressin ohjelma oli edellisten vuosien tapaan erittäin korkealaatuinen ja monipuolinen. Mielenkiintoiset teemat houkuttelivat paikalle ennätykselliset noin 12 500 osallistujaa. ITB oli jälleen näkyvästi esillä myös tiedotusvälineissä. Kaikkiaan 7 200 tiedotusvälineiden edustajaa 89 eri maasta raportoi suoraan messuilta TV:lle, radiolle, sanomalehdille, ammattilehdille sekä internetissä ympäri maailmaa. Tapahtumassa vieraili lähes sata erilaista kansainvälistä delegaatiota. Vierailijoiden mukana oli runsaasti politiikkoja, valtionpäämiehiä ja diplomaattikunnan edustajia kaikkialta maailmasta. Seuraava ITB Berlin järjestetään 9. 13.3.2011. Kumppanuusmaana toimii silloin Puola. Sitä ennen matkailuala esittäytyy ITB Asia -messuilla 20. 22.10.2010 Singaporessa. n Lisätietoja näistä ja muistakin Berliinin messuista: Pia Knuuttila, p. (09) 6122 1223 berlin@dfhk.fi HÄFEN SATAMAT BUCHHALTUNGSBÜROS TILITOIMISTOT RECHTSANWÄLTE ASIANAJOTOIMISTOT Ilmoitukset - lisätietoja: Maija-Liisa Saksa Sana-Saku Oy puh. (09) 5471 391 maija-liisa@sana-saku.fi 38 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 Deutsch-Finnischer Handel 1 2010 39 BJL BERGMANN R e c h t s a n w ä lte Ihre Experten für internationale Transaktionen Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijanne www.bjl-legal.com BJL Bergmann Attorneys at Law Eteläranta 4 B 9 00130 Helsinki Tel. +358 9 696207 0