LED valon hiljainen vallankumous

Transkriptio

1 n n LED die stille Licht-Revolution LED valon hiljainen vallankumous

2 Vorwort Esipuhe One size doesn t fi t all. Jokainen postitusprojekti vaatii omanlaisensa toteutuksen. Yhden koon ratkaisuja ei ole olemassa! Kerro meille vaatimuksesi ja tarpeesi, niin räätälöimme sopivan ratkaisun. Direct Link tarjoamme maailmanlaajuisia postitusratkaisuja. Ota yhteyttä: infofinland@directlink.com Liebe Mitglieder der DFHK Die Zukunft der Häfen stand im Mittelpunkt des Festvortrags von Detthold Aden, dem Präsidenten des Zentralverbandes der Deutschen Seehafenbetriebe, auf unserer Jahrestagung in Helsinki. Mit Genugtuung haben wir Finnen seine Aussage vernommen, dass mittelfristig die Bedeutung der finnischen Häfen im Transitverkehr mit Russland nicht bedroht sei. Doch wir müssen aufpassen, dass wir diese Stellung nicht selbst verspielen. Einen Hafenarbeiterstreik wie in diesem März wird Finnland sich nicht oft leisten können. Dass ein derartiger Streik praktisch unseren gesamten Außenhandel lahm legen kann, ist schlimm genug, doch geradezu unerträglich sind darüber hinaus die illegalen Streiks. Als Geschäftsführer des Hafen Kotka weiß ich mich einig mit allen finnischen Häfen, dass gegen diese illegalen Streiks entschiedener vorgegangen werden muss zum Wohle des ganzen Landes. Als Vorsitzender des DFHK-Verkehrsausschusses bewegt mich eine weitere Frage, nämlich die ab 2015 in Nord- und Ostsee vorgesehene Senkung des Schwefelgehaltes beim Bunkeröl, die eine drastische Erhöhung der Betriebskosten verursachen würde. Der Verkehrsausschuss der DFHK wird sich daher an die zuständigen Stellen in Finnland und wenden, um klar zu machen, dass die notwendige Weitergabe der Kosten an die Kunden zu einer Verlagerung from sea to road führen würde und damit in einer ökologischen Gesamtbilanz einen negativen Effekt hätte. Die ökologische Gesamtbilanz sollte auch bei der Argumentation um die Ostsee-Pipeline ausschlaggebend sein. Jährlich etwa 600 Fahrten von LNG-Tankern mit all ihren Umweltfolgen und -risiken für die Ostsee wären notwendig, um auf die gleiche Kapazität wie beim Nordstream- Projekt zu kommen. Ökologie und Ökonomie sind hier also bestens miteinander verbunden. Wie sich die Ökonomie weiter entwickelt, spiegelt sich in den Häfen gewöhnlich zuerst wider. Im Monat April erzielte mein Hafen Kotka einen neuen Rekordumschlag. Möge dies allen Mitgliedsunternehmen der DFHK neue Zuversicht geben. Hyvät Kauppakamarin jäsenet Satamien tulevaisuus oli Saksan satamien yhdistyksen puheenjohtajan Detthold Adenin juhlaesitelmän pääaiheena Kauppakamarin vuosikokouksessa. Meitä suomalaisia ilahdutti hänen arvionsa, ettei Suomen kauttakulkusatamien asema Venäjän-liikenteessä lähiaikoina ole uhattuna. Toki meidän täytyy olla valppaana, jotta emme itse pilaa asemaamme. Suomi ei kestä usein viime maaliskuun kaltaista satamalakkoa. On jo riittävän paha, että senkaltainen lakko pystyy käytännössä lamauttamaan Suomen koko ulkomaankaupan. Laittomat lakot ovat sen lisäksi aivan kestämättömiä. Kotkan sataman johtajana edustan kaikkia Suomen satamia sanoessani, että laittomia lakkoja vastaan on toimittava entistä päättäväisemmin koko maan parhaaksi. Kauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtajana minulle on merkittävä vuodesta 2015 voimaan tuleva Pohjanmerelle ja Itämerelle suunniteltu raskasäöljyn rikkipitoisuuden alentaminen, mikä nostaisi huomattavasti kustannuksia. Liikennevaliokunta kääntyykin asiasta päättävien tahojen puoleen Suomessa ja Saksassa tehdäkseen selväksi, että väistämätön kustannusten siirto asiakkaille johtaisi liikenteen siirtymiseen mereltä maalle, mikä vaikuttaisia kielteisesti ekologiseen taseeseen. Ekologisen kokonaistaseen tulisi olla myös Itämeren kaasuputkeen liittyvän keskustelun kärjessä. Vuosittain olisi tarpeen noin 600 LNG-tankkerin matkaa Itämerellä kaikkine ympäristöseuraamuksineen ja -riskeineen, mikäli haluttaisiin kuljettaa sama määrä kaasua kuin Nordstreamin hankkeessa. Ympäristö ja talous yhdistyvät tässä hankkeessa erinomaisesti. Talouden kehitys näkyy tavallisesti ensin satamissa. Huhtikuussa Kotkan sataman liikenne kipusi uuteen ennätykseen. Antakoon tämä uskoa tulevaan Kauppakamarin kaikille jäsenyrityksille. Dr. Kimmo Naski Vorsitzender des DFHK-Verkehrsausschusses Dr. Kimmo Naski Kauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtaja Deutsch-Finnischer Handel

3 Sisältö Inhalt Saksankieliset sivut: Deutsche Seiten: 3 Kuvagalleria vuosikokouksesta 6 Fotogalerie von der Jahrestagung Mitteilungen der Deutsch- Finnischen Handelskammer Kauppakamarin jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se lähetetään jäsenistölle maksutta. Tekstiä lainattaessa lähde aina mainittava. Painos: 2000 Hallituksen puheenjohtaja: Robert Lorenz-Meyer Toimitusjohtaja: Manfred Dransfeld Toimitus: Riitta Ahlqvist Bernd Fischer Anja Kontturi Mariaana Rainerla-Pulli Ilmestymispäivä: 3. kesäkuuta 2010 Ilmoitusmyynti: Maija-Liisa Saksa Sana-Saku Oy Puh. (09) maija-liisa@sana-saku.fi Layout: Adverbi Oy Painopaikka: Hannun Tasapaino Oy Painettu ympäristöystävälliselle paperille Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss ISSN X Saksalais-Suomalainen Kauppakamari Mikonkatu 25 PL Helsinki Puh. (09) Faksi (09) info@dfhk.fi DFHK-Tapahtumakalenteri 1. syyskuuta 2010 Skandinavia-seminaari Hampurissa 15. syyskuuta 2010 Itämeri-seminaari Hannoverissa 24. lokakuuta 2010 Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin syyskokous Offenbachissa 2. joulukuuta 2010 Suomalais-saksalainen Energiapäivä Helsingissä 6 Kauppakamari 8 Kauppakamarin vuosikokous Helsingissä 14 Suomen teollisuus jälleen optimistinen 15 witec Werkzeug- und Industrietechnik GmbH Saksalainen pk-yritys menestyy Suomessa 16 Talousuutiset Suomesta 18 Määräaikaiset työehtosopimukset Suomen lainsäädännön mukaan 19 Kielitaitoisia ja päteviä työntekijöitä yrityksille suurinta suomalaista yhtiötä Liikeyhteyksiä Suomenkieliset sivut: 24 Saksalais-Suomalainen Kauppakamari vauhdittaa Suomen elintarvikevientiä Saksaan 25 Kauppakamari 26 Kuvagalleria vuosikokouksesta 27 Kauppakamarin vuosikokous Helsingissä 28 Kriisinhallinnan tuomia rakennemuutoksia Euroopan satamissa. Otteita Saksan satamayhdistyksen puheenjohtaja Detthold Adenin juhlaesitelmästä Kauppakamarin vuosikokouksessa 25. toukokuuta Talousuutiset Saksasta 32 Saksan suhdannekatsaus 33 witec Werkzeug- und Industrietechnik GmbH Saksalainen pk-yritys menestyy Suomessa 34 Kaikkea se saksalainen keksii 36 Messu-uutisia 7 DFHK intern 8 DFHK-Jahrestagung in Helsinki 10 Europäische Seehäfen Strukturveränderungen aus der Krisenbewältigung Auszüge aus dem Festvortrag von Honorarkonsul Detthold Aden 13 DFHK-Verkehrsausschuss zu Gast bei GOFREP 14 Finnische Industrie wieder optimistisch 15 Die witec GmbH Werkzeug- und Industrietechnik ein deutscher Mittelständler mit Erfolg in Finnland 16 Wirtschaftsnachrichten aus Finnland 18 Befristete Arbeitsverträge nach finnischem Recht 19 Stellengesuche 20 Die 100 größten finnischen Unternehmen Geschäftsvermittlungen Finnische Seiten: 24 DFHK fördert finnischen Lebensmittelexport nach 25 DFHK intern 26 Fotogalerie von der Jahrestagung 27 DFHK-Jahrestagung in Helsinki 28 Finnische Übersetzung des Festvortrags (in Auszügen) 30 Wirtschaftsnachrichten aus 32 Konjunkturüberblick aus 33 Die witec GmbH Werkzeug- und Industrietechnik ein deutscher Mittelständler mit Erfolg in Finnland 34 Was der Deutsche so alles erfindet 36 Messeneuigkeiten DFHK-Terminkalender 1. September 2010 Informationstag Skandinavien in der Handelskammer Hamburg mit Beteiligung der DFHK 15. September 2010 Informationsveranstaltung über den Wirtschaftsraum Ostsee in der IHK Hannover mit Beteiligung der DFHK 24. Oktober 2010 Herbsttagung der DFHK in Offenbach am Main 2. Dezember 2010 Finnisch-Deutscher Energietag in Helsinki Mitteilungen der Deutsch-Finnischen Handelskammer Das Magazin erscheint vier mal jährlich. Die Abgabe erfolgt kostenlos an Mitglieder. Nach druck nur mit Quellen angabe. Auflage: 2000 Präsident: Robert Lorenz-Meyer Geschäftsführer: Manfred Dransfeld Redaktion: Riitta Ahlqvist Bernd Fischer Anja Kontturi Mariaana Rainerla-Pulli Redaktionsschluss: 3. Juni 2010 Anzeigen Verwaltung: Maija-Liisa Saksa (FI) Sana-Saku Oy Tel maija-liisa@sana-saku.fi Layout: Adverbi Oy Druck: Hannun Tasapaino Oy Gedruckt auf umwelt freund lichem Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss ISSN X Deutsch-Finnische Handelskammer Mikonkatu 25 Postfach 83 FI Helsinki Tel Fax Esineet alkavat loistaa ja tarvitsevat siihen vain vähän virtaa. LED-tekniikka ja sen arvaamattomat mahdollisuudet olivat esillä Die LED-Technologie mit ihren ungeahnten Möglichkeiten stand im Mittelpunkt der Messe Light+Building in Frankfurt, über die info@dfhk.fi Internet: Frankfurtin Light+Building-messuilla (kts. sivu 37). wir ausführlich in unserem finnischen Teil berichten. 4 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

4 Fotogalerie Kuvagalleria DFHK intern Kauppakamari Hans Sohlström neuer 1. Vizepräsident der DFHK Im Rahmen der Jahrestagung wählte der Vorstand der Deutsch-Finnischen Handelskammer Hans Sohlström einstimmig zum neuen 1. Vizepräsidenten und damit zum Nachfolger von Berndt Brunow. Hans Sohlström ist Executive Vice President, Corporate Relations & Development, bei UPM-Kymmene. n Vesa Vihavainen, Geschäftsführer, Teknikum Oy, Sastamala Ausgeschieden aus dem Vorstand sind Dr. Bernhard Boll, Rolf Kirchfeld, Marja Mäki und Prof. Dr. Alexander Riesenkampff, denen der Geschäftsführende Vorstand für ihre zum Teil langjährige Tätigkeit im Vorstand herzlich dankte. Erja Tikka, Finnische Generalkonsulin in Hamburg, mit dem Festredner Detthold Aden, Finnischer Honorarkonsul in Bremen. Von links nach rechts: DFHK-Geschäftsführer Manfred Dransfeld, Honorarkonsul Detthold Aden und Hans Sohlström, neuer 1. Vizepräsident der DFHK. Neu in den Vorstand der Kammer wurden von der Mitgliederversammlung gewählt: n Philip Aminoff, Chairman, Electrosonic Group Oy Ab, Helsinki n Armin Dienst, Partner, Schulte Riesenkampff Rechtsanwaltsgesellschaft mbh, Frankfurt am Main n Pekka Erkkilä, Executive Vice President, Outotec Oyj, Espoo, gleichzeitig Geschäftsführer der Outotec GmbH, Oberursel n Jens Broder Knudsen, Geschäftsführender Gesellschafter, Sartori & Berger, Kiel Prof. Dr. Alexander Riesenkampff (rechts) erhielt nach 23 Jahren im Vorstand der DFHK die Ehrenmedaille der Kammer. Mit ihm freuten sich Geschäftsführer Manfred Dransfeld und DFHK-Vizepräsident Berndt Brunow. Botschafter Dr. Peter Scholz (2. von links) im Gespräch mit der ehemaligen deutschen Honorarkonsulin in Jyväskylä, Ritva Nirkkonen. Daneben Ulrich Peitz, Leiter der Wirtschaftsabteilung der Deutschen Botschaft, und Prof. Dr. Alexander Riesenkampff. Von links nach rechts: Claus-Achim Eschke, ehem. Präsident der DFHK, Generalkonsulin Erja Tikka und Botschafter Dr. Peter Scholz. 17 Teilnehmer bestanden Prüfung Wirtschaftsdeutsch An der Prüfung Wirtschaftsdeutsch International, die die DFHK zusammen mit dem Goethe-Institut Helsinki organisiert, nahmen in diesem Jahr 17 Kandidaten teil, die alle die Prüfung bestanden. Die Prüfung wurde in Helsinki, Tampere und Turku durchgeführt. Zur Überreichung der Zeugnisse wurden die erfolgreichen Teilnehmer in die Deutsche Botschaft eingeladen. Beste Teilnehmerin war Kirsi Marian Lehtonen von der Universität Tampere, die den mit 250 dotierten Friedrich-E.-Russegger-Preis erhielt. Dieser Preis, der nach dem 1998 verstorbenen DFHK-Ehrenpräsidenten und Ehrenvorsitzenden der Deutsch-Finnischen Vereinigung (DFV), Lübeck, benannt ist, stammt aus den Erträgnissen eines Fonds, den Andreas Russegger der DFV hat zukommen lassen. Päivi Graefe neue Leiterin für Verkaufs- und Geschäftsentwicklung in der DHFK Päivi Graefe ist seit 15. April 2010 als Leiterin für Verkaufs- und Geschäftsentwicklung in der DFHK tätig. Päivi Graefe verfügt über langjährige internationale Erfahrung und war u.a. beim Finnischen Generalkonsulat in München, beim deutschen mi-verlag und als Geschäftsführerin der Geman Business Association in Vietnam beschäftigt. Zuletzt war sie als Key Account Manager bei der IIR Finland Oy tätig. Nähere Informationen: paivi.graefe@dfhk.fi Tel DFHK fördert finnischen Lebensmittelexport nach Die DFHK hat mit einem über vier Jahre laufenden Projekt zur Förderung des finnischen Lebensmittelexports nach begonnen. Im Rahmen des Projekts werden zwei unterschiedlich zusammengesetzte Exportkreise mit jeweils vier bis sechs Lebensmittelunternehmen gebildet. Während ein Exportkreis speziell auf die Ausfuhr finnischer Bioprodukte nach ausgerichtet ist, umfasst der andere Exportkreis verschiedene Produktgruppen. Von links nach rechts: DFHK-Vorstandsmitglied Rainer Bitzer, Mirja Kärkäs-Lainio, WTC Turku, und Christian Tippelt, GTAI-Korrespondent in Stockholm. Jyrki Saulo (links), langjähriges Vorstandsmitglied der DFHK, im Gespräch mit seinem neuen Vorstandskollegen Armin Dienst. Nähere Informationen: marjaana.saurila@dfhk.fi, Tel Päivi Graefe im Gespräch mit Hans Sohlström, dem neuen 1. Vizepräsidenten der DFHK. 6 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

5 DFHK intern Kauppakamari DFHK intern Kauppakamari In der ersten Reihe von links nach rechts: Honorarkonsul Detthold Aden, Silja Ruokola aus dem finnischen Verkehrsministerium, Botschafter Dr. Peter Scholz, Jussara Dotti, DFHK-Vizepräsident Berndt Brunow. kritisch mit den Verursachern der Finanzkrise auseinander und betonte in diesem Zusammenhang, dass die Bundesrepublik nicht radikal marktwirtschaftlich ausgerichtet ist, sondern dass die Väter des Grundgesetzes eine sozioökonomische Ordnung im Sinne der Sozialen Marktwirtschaft vorgegeben haben, eine Ordnung also, die Wohlstand und soziale Gerechtigkeit miteinander verknüpft. Die Grundlinien dieser Sozialen Marktwirtschaft müssen gerade auch in Zeiten einer verschärften Globalisierung und strategischer Angriffe auf die Wirtschaftsverfasstheit des Gemeinwesens prinzipiell gewahrt bleiben, ebenso wie die Verpflichtung zur Europäischen Integration, die in Verfassungsrang besitze. Weiter betonte Botschafter Dr. Peter Scholz, dass dem Angriff auf die Finanz- und Wirtschaftsordnung demokratischer Staaten nur vereint und global begegnet werden könne. Wichtig sei für ihn vor allem das Zusammenwirken bei der Konsolidierung der Staatshaushalte, bei einer globalen Finanzmarktregulierung mit Beteiligung der Verursacher an den Kosten und in sehr erheblichem Maße auch bei Wachstumsstrategien in der westlichen Welt. Vor allem aber bedarf es einer radikalen Kehrtwende in der Wirtschaftsethik und in der Gesinnung der Handelnden. Gerade in letzterer Hinsicht wissen sich und Finnland Seite an Seite. Anerkennend wies er an dieser Stelle darauf hin, dass in Finnland eben kaum oder keine Hasardeurpolitik im Banken- und Finanzsektor stattgefunden habe und dass Zuverlässigkeit, Kalkulierbarkeit, Transparenz und Seriösität in Politik und Wirtschaft ganz so wie es dem Nationalcharakter entspreche nicht so korrodiert seien wie andernorts. Die deutsche Regierung werde weiterhin auf Finnland als zuverlässigen, gleichgesinnten und kompetent-effektiven Partner, bilateral, in der EU und der Weltpolitik setzen. Botschafter Dr. Peter Scholz schloss sein Grußwort mit einem Dank an die Kammer für ihre Bemühungen um Koordinierung, Förderung und Ausbau der deutsch-finnischen Beziehungen im vergangenen Jahrzehnt. Abteilungsleiterin Silja Ruokola vom finnischen Verkehrsministerium unterstrich in ihrem Grußwort, dass die finnischen und deutschen Auffassungen über Umweltfragen und über den Klimawandel sehr ähnlich seien. Auch in der Verkehrspolitik hätten beide Länder gleiche Interessen und würden auf bilateraler und EU-Ebene eng zusammenarbeiten. Infolge der geographischen Lage und Verkehrsbedingungen gebe es in gewissen Fragen aber auch unterschiedliche Ansichten. so Silja Ruokola weiter sei ein wichtiges Transitland sowohl vom Norden nach Süden als auch vom Osten nach Westen. Auch für Finnland sei der Transitverkehr von großer Bedeutung. Trotz des zeitweiligen Rückgangs werde dieser weiter steigen. Die Prognose der russischen Kollegen gehe bis 2020 von einer Verdreifachung des Transportvolumens zwischen Finnland und Russland aus, selbst wenn in Russland in eigene Häfen investiert würde. Auch im finnischen Verkehrsministerium glaube man an die Zukunft des Transitverkehrs. Auch Honorarkonsul Detthold Aden vertrat in seinem anschließenden Festvortrag Europäische Seehäfen Strukturveränderungen aus der Krisenbewältigung die Auffassung, dass zumindest mittelfristig die Rolle der finnischen Häfen im Transitverkehr nicht bedroht sei. Siehe die Auszüge aus seinem Festvortrag auf den Seiten n DFHK-Jahrestagung in Helsinki: Hoffnung auf Belebung von Handel und Verkehr Im Mittelpunkt der Jahrestagung der Deutsch-Finnischen Handelskammer am 25. Mai 2010 in Helsinki stand der schwungvolle Festvortrag von Honorarkonsul Detthold Aden, dem Präsidenten des Zentralverbandes der deutschen Seehafenbetriebe, über Europäische Seehäfen Strukturveränderungen aus der Krisenbewältigung. Bei der Eröffnung der Festvortragsveranstaltung ging der neu gewählte Erste Vizepräsident der DFHK, Hans Sohlström, auf die Entwicklung des deutsch-finnischen Handels ein, der im letzten Jahr um ein Drittel gesunken sei und damit den größten Rückgang seit Gründung der Kammer verzeichnet habe. In den ersten Monaten des laufenden Jahres sei dieser Rückgang zwar zum Stillstand gekommen, doch sei eine Trendwende nach oben bislang noch nicht zu erkennen. Aus Erfahrung so Hans Sohlström weiter wisse man jedoch, dass der deutsch-finnische Handel von der Konjunktur besonders stark abhängig sei. Die Hoffnungen würden sich daher darauf richten, dass die Wirtschaft in beiden Ländern wieder anspringe. Hierfür gebe es angesichts der jüngsten Konjunkturumfragen auch durchaus Anlass. Erfreut zeigte sich Hans Sohlström darüber, den neuen deutschen Botschafter in Finnland, Dr. Peter Scholz, auf der ersten DFHK-Jahrestagung nach seinem Amtsantritt willkommen heißen zu können. In seinem Grußwort setzte sich Botschafter Dr. Peter Scholz Finnisch-Deutscher Energietag am 2. Dezember 2010 in Helsinki Die DFHK plant für den 2. Dezember 2010 einen Finnisch- Deutschen Energietag in Helsinki. Er ist konzipiert als Branchentreff und als hochkarätiges Forum für den fachlichen Meinungs- und Erfahrungsaustausch zu verschiedenen Energiefragen wie Energiemix, Erneuerbare Energien, Kernenergie, Energiesicherheit, Energieeffizienz, Klimaziele und europäische Zusammenarbeit. Der Finnisch-Deutsche Energietag richtet sich an das Top-Management der finnischen Energiewirtschaft, an Vorstandsmitglieder und Geschäftsführungen, leitende Mitarbeiter aus Energieversorgungsun- Deutsch-Finnisches Firmenverzeichnis aktualisiert Die DFHK hat das Deutsch-Finnische Firmenverzeichnis auf den neuesten Stand gebracht. Das Verzeichnis bietet eine Übersicht über die deutsche Unternehmenspräsenz in Finnland und über die finnische Unternehmenspräsenz in. Den Kern bilden die Kontaktdaten der finnischen Tochtergesellschaften in und der deutschen Tochtergesellschaften in Finnland. Aufgeführt ternehmen, Experten von Forschungsanstalten, an Dienstleister aus dem Energiesektor, Industrieunternehmen, Verbände, Organisationen, Beratungsunternehmen und Rechtsanwaltskanzleien. Die Veranstaltung ist zugleich der Auftakt für weitere Aktivitäten, die die Kooperation von deutschen und finnischen Unternehmen sowohl in Finnland als auch in zum Ziel haben. Nähere Informationen über den geplanten Ablauf des Finnisch-Deutschen Energietags erteilt in der Kammer paivi.graefe@dfhk.fi, Tel sind ferner die Anschriften der entsprechenden Muttergesellschaften. Das Deutsch-Finnische Firmenverzeichnis kann als Excel-Datei in elektronischer Form bestellt werden entweder direkt auf unseren Internet-Seiten unter oder bei maija.nuutinen@dfhk.fi. Der Preis beträgt 150 Euro. Mitglieder erhalten einen Rabatt von 20 %. 8 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

6 DFHK intern Kauppakamari DFHK intern Kauppakamari Honorarkonsul Detthold Aden sieht die Stellung der finnischen Häfen im Transitverkehr weder derzeit noch mittelfristig gefährdet. Europäische Seehäfen Strukturveränderungen aus der Krisenbewältigung Auszüge aus dem Festvortrag von Honorarkonsul Detthold Aden, Präsident des Zentralverbandes der Deutschen Seehafenbetriebe, auf der Jahrestagung der Deutsch-Finnischen Handelskammer am 25. Mai 2010 in Helsinki Meeresautobahn Ostsee Die Ostsee gehört zu den verkehrsreichsten Seegebieten der Welt. Rund 600 Millionen Tonnen Güter aller Art durchlaufen jedes Jahr dieses Meer. Demnächst werden es noch sehr viel mehr sein nämlich dann, wenn die beiden Kilometer langen Ostsee- Pipelines ihren Betrieb aufnehmen. Durch diese Leitungen sollen alljährlich 27,5 Milliarden Kubikmeter Gas nach Westeuropa geleitet werden. Ein Teil der Röhren für die Pipelines wird übrigens über Bremen nach Kotka verschifft. In Kotka erhalten die Röhren eine Betonummantelung, bevor sie in die Ostsee verlegt werden. Aber die Ostsee ist nicht nur eine maritime Autobahn für große Güter- und Warenströme. Sie verbindet auch die Menschen miteinander. Rund 50 Millionen Passagiere pro Jahr registrieren die zahlreichen Fähr-Reedereien. Wir konnten bis 2008 beobachten, mit welcher Dynamik sich die Ostseeverkehre seit der wirtschaftlichen und politischen Öffnung Osteuropas entwickelt haben. Es wurden über viele Jahre durchgängig zweistellige Wachstumsraten registriert. Diese Dynamik wird sich mit dem Ende der globalen Krise ganz sicher fortsetzen. Allerdings können sich dabei einige Veränderungen ergeben, die heute in ihrer Auswirkung noch nicht konkret auszuloten sind. Bei den deutschen Seehäfen gibt es eine Rollenverteilung für den Ostseeraum. Die Ostseehäfen sind in erster Linie Fährhäfen und Spezialisten für bestimmte Güterarten. Die Nordseehäfen agieren dagegen hauptsächlich als Transithäfen für die Ostseeanrainer. Die Rolle des Nordostseekanals Die Bremischen Häfen und Hamburg sowie ab 2012 auch Wilhelmshaven mit dem gegenwärtig im Bau befindlichen JadeWeserPort sind die Drehscheiben der Ostseeländer für die internationalen Seeverkehre. Dabei kommt dem Nord-Ostsee- Kanal eine sehr große Bedeutung zu. Das war jedenfalls bislang immer der Fall. Die Bundesregierung hat beschlossen, den Kanal in voller Länge auszubauen, um noch größeren Schiffen die Passage zu ermöglichen. Der Grund ist, dass mit den wachsenden Containermengen in den zurückliegenden Jahren insbesondere die Feederschiffe immer größer geworden sind. Inzwischen gibt es jedoch Anzeichen, dass sich die Position der deutschen Nordseehäfen als Transitdrehscheiben für die Ostseehäfen abschwächen könnte. Im Jahr 2008 belief sich das Volumen der deutschen Seehäfen im Ostseeverkehr auf etwa 55 Millionen Tonnen. Das entspricht gut neun Prozent des gesamten Verkehrsaufkommens in der Ostsee. Die Langfristprognose der Bundesregierung geht bisher unverändert davon aus, dass sich das Volumen der deutschen Seehäfen mit dem Ostseeraum bis zum Jahr 2025 auf 143 Millionen Tonnen erhöht. Das wäre eine Steigerung um 260 Prozent. Aus dieser Prognose wird deutlich, welch große Dynamik in für die ökonomische Entwicklung der Ostseeanrainerstaaten gesehen wird. Ich denke, diese Prognose bleibt in ihren Grundzügen durchaus realistisch. Welche Häfen davon am meisten profitieren, entscheidet sich grundsätzlich im Wettbewerb. Es gibt jedoch eine Ausnahme: Russland ist bestrebt, möglichst viele Seeverkehre auf eigene Häfen zu ziehen. Das könnte die Transitrolle, die finnische Seehäfen heute für Russland spielen, auf Dauer schwächen. Russlands Problem ist, dass es mit St. Petersburg gegenwärtig nur einen Universalhafen in der Ostsee gibt. Außerdem hat St. Petersburg Tiefgangsbeschränkungen, die sich aufgrund des teilweise felsigen Untergrundes dort auch nicht verändern lassen. Deshalb wurde Ust Luga als zweiter Universalhafen geplant. Die Bauarbeiten wurden aber während der Krise ausgesetzt. Statt 2009 wird Ust Luga nun erst 2011 den Betrieb aufnehmen. Aber auch Ust Luga hat ein Problem. Dort gibt es zwar keine Tiefgangsbeschränkungen, aber auch noch keine guten Hinterlandanbindungen per Straße und Schiene. Es wird also noch etliche Jahre dauern, bis Ust Luga als Seehafen seine volle Leistungsfähigkeit entfalten kann. Insofern sehe ich zurzeit und auch mittelfristig keine Bedrohung für die finnischen Seehäfen. Außerdem ist es sehr fraglich, ob politisch gewollte Verkehrslenkung sich auf Dauer gegen wirtschaftliche Interessen und Wettbewerbsfähigkeit durchsetzen kann. Globalisierung, Welthandel und Containerverkehr In der Gegenwart erleben wir, wie stark die Globalisierung mittlerweile die Weltwirtschaft prägt. Das Spiel von global sourcing, global production und global selling verstärkt die internationale Arbeitsteilung und das Welthandelsvolumen nimmt erheblich zu. Die Faustregel ist: Ein einprozentiges Wachstum des Weltbruttosozialprodukts hat ein Wachstum des Welthandels von zwei Prozent und eine Zunahme des Containerverkehrs um drei Prozent zur Folge. Der Weltcontainerverkehr ist in der Vergangenheit also drei Mal so schnell gewachsen wie das Weltbruttosozialprodukt. Davon hat die Transport- und Logistikbranche ganz besonders profitiert, die ja ihr Geschäft mit dem überproportional steigenden Welthandelsvolumen und mit den Containerverkehren macht. In der Krise kehren sich diese überproportionalen Wachstumsentwicklungen allerdings um. Deshalb hat die Transport- und Logistikbranche nun auch am meisten zu leiden. Und das gilt insbesondere für die großen Seehäfen. Die Krise in den Seehäfen Was hat sich durch die Krise bei uns verändert? Wir spüren die Krise hauptsächlich in unseren Seehäfen. Der Container- und Automobilumschlag ist deutlich zurückgegangen, ebenso der Umschlag konventioneller Güter. Das trifft uns besonders, weil der Seegüterumschlag unsere umsatzstärkste Kernkompetenz ist. Durch die Diversifizierung unseres logistischen Dienstleistungsportfolios und die Steigerung der internationalen Reichweite haben wir aber auch Geschäftsfelder, die von der Krise nicht betroffen und teils sogar noch gewachsen sind. Das hilft uns jetzt. Wären wir allein der klassische Hafenbetreiber an den Standorten Bremen und Bremerhaven geblieben, dann würde uns die Krise existenziell bedrohen. Wir fahren gegenwärtig eine Doppelstrategie. Sie basiert einerseits auf einem strikten Kostenmanagement, das auch die Personalkosten mit einbezieht. Andererseits haben wir eine Marktoffensive gestartet, um neue Geschäfte zu akquirieren. Und wir investieren weiterhin in zukunftsfähige Märkte. Dabei ist Osteuropa zurzeit ein Schwerpunkt. Der Containerverkehr in der Krise Die Kosten für den Seetransport konnten durch den Einsatz immer größerer Containerschiffe stetig gesenkt werden. Niedrige Kosten führten dazu, dass selbst der Transport geringwertiger Güter über lange Entfernungen wirtschaftlich sinnvoll wurde. So liegen beispielsweisee die Seetransportkosten einer Flasche Wein aus Südafrika bei unter 10 Cent. Trotz permanenter Erweiterungsinvestitionen aller an der Transportkette Beteiligten arbeitete das System an der Kapazitätsgrenze. Sowohl im Seeverkehr als auch in den Häfen und im Hinterlandverkehr gab es Engpässe. Diese Situation hat sich nach Ausbruch der Krise innerhalb weniger Monate dramatisch verändert. Mengenrückgänge im zweistelligen Prozentbereich bei gleichzeitiger Inbetriebnahme von neuen Schiffen und Terminalkapazitäten haben das Verhältnis von Angebot und Nachfrage umgekehrt. Aufgrund der Ablieferung weiterer zurzeit noch im Bau befindlicher Schiffe und einer nur langsam wieder steigenden Nachfrage wird sich diese Situation auch in den nächsten Jahren nicht grundlegend ändern. Die meisten Containerschiffe fahren mit geringeren Geschwindigkeiten, um Treibstoffkosten zu sparen. Die normalen Reisegeschwindigkeiten der Großcontainerschiffe liegen je nach Reederei zwischen 21 und 25 Knoten. Mit dem slow steaming werden die Geschwindigkeiten auf 16 Knoten reduziert. Die Reederei Hapag-Lloyd hat ermittelt, dass sich damit 30 Prozent der Kosten für den Betrieb der Containerflotte einsparen lassen. Andere Reedereien 10 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

7 DFHK intern Kauppakamari Verkehr Liikenne erwägen, das slow steaming auch nach der Krise beizubehalten. Und es gibt sogar Überlegungen zu einem very slow steaming mit einer weiteren Reduzierung der Geschwindigkeit auf 12 Knoten. Wenn das slow steaming beibehalten wird oder große Reedereien sogar auf das very slow steaming umsteigen, dann hat das auch für die Häfen weit reichende Folgen. Dann kommen erheblich mehr Schiffe zum Einsatz. Große Containerschiffe direkt in die Ostsee? Niemand kann heute sagen, ob künftig mehr Großcontainerschiffe Häfen in der Ostsee direkt anlaufen werden oder ob das System - Transithäfen in der Nordsee, Feederschiffe, Nordostseekanal und Ostseehäfen - dann wieder die frühere Bedeutung haben wird. Zurzeit läuft die Maersk Line bereits einmal wöchentlich mit Großcontainerschiffen Danzig direkt an und hat von dort zwei Feeder-Dienste nach Helsinki und St. Petersburg eingerichtet. Maersk ist Weltmarktführer in der Containerschifffahrt, und das Beispiel könnte Schule machen eventuell auch unabhängig von der Krise. Danzig und Gdingen investieren zurzeit 600 Millionen Euro in den Ausbau von Containerkapazitäten. Dabei ist eine Fahrwassertiefe von 18 Metern geplant. Das entspricht der Wassertiefe am Jade- WeserPort in Wilhelmshaven. Dieses Tiefe bietet auch den größten Containerschiffen komfortable nautische Bedingungen. Daran wird deutlich, dass Danzig und Gdingen sich zu Container Hubs entwickeln wollen. Und die beiden Häfen sehen das für die Zukunft ganz optimistisch. Ich bin da etwas skeptischer. Die Investitionen in die Infra- und Suprastruktur eines großen Containerhafens sind sehr hoch. Sie lassen sich nur mit entsprechend großen Umschlagsmengen decken. In den deutschen Nordseehäfen geht man mehrheitlich davon aus, dass sich das System mit den Feeder-Verbindungen in die Ostsee nach der Krise wieder deutlich beleben wird. Große Autoschiffe direkt in die Ostsee? Nicht absehbar ist gegenwärtig, ob und wann auch große Autoschiffe Ostseehäfen direkt bedienen werden. Das hängt von der allgemeinen ökonomischen Entwicklung ab. Wenn die Nachfrage nach Fahrzeugen in Osteuropa so groß wird, dass Direktanläufe einzelner Häfen rentabel werden und es gelingt, von diesen Häfen zuverlässige Distributionsnetze aufzubauen, dann könnte das schon mittelfristig durchaus der Fall sein. Wir sind jedenfalls darauf vorbereitet. Wir betreiben bereits zusammen mit einem russischen Partner ein Autoterminal in St. Petersburg. Zurzeit wird dieses Terminal aber vor allem über Bremerhaven von kleineren Autoschiffen angelaufen. Außerdem haben große Automobilhersteller in Osteuropa neue Produktionskapazitäten aufgebaut beziehungsweise sind dabei sie aufzubauen, um die dortigen Märkte direkt zu beliefern. Davon profitieren die Seehäfen natürlich nicht, sondern vor allem die Eisenbahn und der Straßentransport. Die Logistik im Klimawandel Parallel zu der großen ökonomischen Krise hat auch das Thema Erderwärmung und Klimawandel die Medien beherrscht. Die Weltklimakonferenzen haben das öffentliche Bewusstsein für diese Thematik erheblich geschärft. Allen ist klar: Es muss etwas geschehen. Wir müssen handeln. In meiner Branche werden entsprechende Konzepte als green logistics bezeichnet. Es zeichnet sich ab, dass sich die green logistics zu einem Dauer- Trend entwickeln wird. Es gibt heute bereits erste konkrete Kundenanfragen, die dezidiert green logistics von ihren Dienstleistern erwarten. Damit wird green logistics zu einem neuen Wettbewerbsaspekt. Wenn es gelingt, ökologische Effekte auch ökonomisch attraktiv zu machen, dann ist die Bereitschaft zu Veränderungen sehr groß. Wenn green logistics aber nicht billiger oder höchstens preisgleich ist, dann ist die Bereitschaft äußerst gering. Finnland als Katalysator in Europa? Auch wenn ich keine Begabung zur Hellseherei habe, möchte ich mich jetzt noch kurz von meinem eigentlichen Thema lösen und abschließend einen Blick in die Zukunft wagen. Wenn wir einmal über den tagespolitischen Tellerrand mit seinen ständigen nationalen und internationalen Querelen hinwegsehen und gleichzeitig aus der Krise lernen wollen, dann sollten wir uns weltweit wesentlich mehr aufeinanderzu bewegen. Warum zum Beispiel betrachten sich Russland und die USA immer noch skeptisch als Gegenspieler? Sind das nicht überkommene Relikte aus der Zeit des kalten Krieges? Die Europäische Union liegt geografisch dazwischen, aber die meisten Staaten meinen, sie müssten sich politisch tendenziell zwischen Ost und West entscheiden. Wäre die Rolle als Bindeglied und Vermittler hier nicht hilfreicher? Dabei könnte Finnland ein guter Katalysator sein. Einerseits Mitglied der Europäischen Union und andererseits seit Jahrzehnten auskömmliche, nachbarschaftliche Beziehungen zu Russland das ist doch eine gute Ausgangsbasis. Nachbarn sind eigentlich auch Russland und die USA lediglich getrennt durch die schmale Beringstraße. Aber der skeptische Blick der Amerikaner geht eher den weiten Weg Richtung Osten über den Atlantik nach Russland anstatt einfach über den Gartenzaun nach Westen zu schauen. Aber solange das so ist, könnte Europa als Mittler agieren und helfen, die gegenseitige Skepsis zu überwinden. Die meisten Russen leben westlich des Urals und ein Drittel der Gesamtbevölkerung ist im Großraum Moskau konzentriert. Ich sehe Russland als europäisches Land, und die Europäische Union ist gut beraten, Russland enger an sich zu binden natürlich ohne dabei die USA zu brüskieren. Eine Annäherung könnte über das Kaliningrader Gebiet erfolgen. Es ist geografisch isoliert vom Mutterland. Da müssten sich Sonderregelungen für den Umgang mit den Staaten der EU finden lassen. Und wer könnte das besser initiieren als der gute Nachbar Finnland und vielleicht auch als der wichtigste Handelspartner Russlands in der EU? Wenn wir von Annäherung sprechen, dann dürfen wir nicht nur auf politische Impulse setzen. Diese Impulse sollten gerade auch aus der Wirtschaft kommen. Ich erinnere an das, was ich eben schon einmal über den Handel gesagt habe. Er liegt im beiderseitigen Interesse. Und das ist immer eine gute Basis. Damit sehe ich das als Aufgabe für uns alle. Was für die Krise gilt, das gilt eigentlich immer und überall. Die Frage: Was wird nun geschehen? ist eine falsche Frage. Die bessere Frage ist: Was kann ich tun? n DFHK-Verkehrsausschuss zu Gast bei GOFREP Unter Leitung seines Vorsitzenden Dr. Kimmo Naski traf sich der DFHK-Verkehrsausschuss zu einer Besichtung des Anmeldesystems des Schiffsverkehrs im finnischen Meerbusen (GOFREP) in Helsinki-Katajanokka. In seiner Begrüßung informiert der Vorsitzende des Verkehrsausschusses, Dr. Kimmo Naski, zunächst darüber, dass in den Verkehrsausschuss folgende Mitglieder neu berufen worden seien: Henri de la Chapelle Direktor, Schenker Oy, Helsinki Timo Jaakkola, Direktor Logistik, Itella Oyj, Helsinki Natalia Kapkajewa, Repräsentantin, Hafen Hamburg Marketing, St. Petersburg Marek Kuchta, Country Manager, Deutsche Lufthansa AG, Vantaa Kaj Lännenpää, Senior Consultant, Oy Eliron Logistics, Vantaa Dr. Gernot Tesch, Director Line Management Finnland, Scandlines AG, Rostock Kai Wicklund, Direktor, DHL Freight Finland Oy, Vantaa Die zehn besten Restaurants in Finnland Zum sechsten Mal in Folge wurde das Restaurant Chez Dominique in Helsinki zum besten Restaurant in Finnland gewählt. Diese Wahl wird seit 2004 von der Gastronomie-Fachzeitschrift Viisi Tähteä ( Fünf Sterne ) durchgeführt. Allein 32 der besten 50 Restaurants befinden sich in Helsinki, darunter die Top Ten, deren Straßenanschrift und Internet-Adresse wir rechts aufgeführt haben: Thomas Erlund von der Schifffahrtsabteilung der Finnischen Verkehrsbehörde stellte das Anmeldesystem GOFREP vor. Vor der Besichtigung von GOFREP diskutierte der Verkehrsausschuss zum einen die Sprachenfrage für Schiffskapitäne, die in Finnland nur dann eine Befreiung von der Lotsenpflicht erhalten können, wenn Sie eine entsprechende Prüfung in Finnisch oder Schwedisch ablegen. Zum anderen befasste sich der Verkehrsausschuss mit der ab 2015 in Nord- und Ostsee vorgesehenen Senkung des Schwefelgehaltes beim Bunkeröl, die 1. Chez Dominique, Rikhardinkatu Savoy, Eteläesplanadi Olo, Kasarmikatu Demo, Uudenmaankatu Carma, Ludviginkatu eine drastische Erhöhung der Betriebskosten verursachen würde. Der Verkehrsausschuss der DFHK wird sich daher an die zuständigen Stellen in Finnland und wenden, um klar zu machen, dass die notwendige Weitergabe der Kosten an die Kunden zu einer Verlagerung vom Seeverkehr zurück auf den Straßenverkehr führen würde und damit in einer ökologischen Gesamtbilanz einen negativen Effekt hätte. n 6. Farang, Ainonkatu Luomo, Vironkatu Juuri, Korkeavuorenkatu Postres, Eteläesplanadi Ateljé Finne, Arkadiankatu Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

8 Konjunktur Suhdanne Unternehmensnachrichten Yritysuutiset Finnische Industrie wieder optimistisch Die Talfahrt der finnischen Wirtschaft konnte im 1. Quartal 2010 gestoppt werden. Gleichwohl wurde in den ersten drei Monaten 2010 noch kein Anstieg, sondern lediglich eine Stabilisierung der gesamtwirtschaftlichen Produktion verzeichnet. Dagegen hat sich die Stimmungslage der Unternehmen bereits spürbar gedreht, wie aus dem im Mai veröffentlichten Konjunkturbarometer des Hauptverbandes der Finnischen Wirtschaft (EK) hervorgeht. Mittlerweile erwarten 32 % der Industrieunternehmen eine Verbesserung der wirtschaftlichen Lage, nur noch 5 % rechnen mit einer Verschlechterung und 63 % zeigen sich unentschieden. Der aussagekräftige Stimmungssaldo belief sich damit auf +27 und war um 18 Punkte besser als bei der letzten Umfrage zu Jahresbeginn. In der Bauwirtschaft war der Stimmungssaldo mit +20 erstmals seit zwei Jahren wieder positiv. Auch im Dienstleistungssektor (Saldo +8) überwogen die Optimisten. In den wichtigsten Branchen zeigte sich folgendes Stimmungsbild. Metall- und Elektroindustrie (+23) In der Metall- und Elektroindustrie, die sich in Finnland Technologieindustrie nennt, sind die Unternehmen zu 29 % zuversichtlich und nur noch zu 6 % pessimistisch gestimmt. In den ersten Monaten des Jahres haben die Aufträge zugenommen. Darauf stützt sich auch die Hoffnung auf einen Anstieg der Produktion in den nächsten Monaten. Gleichwohl gehen die Firmen davon aus, dass die Zahl der Mitarbeiter zunächst noch weiter etwas sinken wird. Die Unternehmen erwarten ferner leicht anziehende Verkaufspreise, was zu einer Verbesserung der Ertragslage beiträgt. Papierindustrie (+29) In der Papierindustrie hat sich die Produktion zu Jahresbeginn bereits belebt. Der Auftragsbestand liegt über dem langjährigen Durchschnitt, nicht zuletzt aufgrund der spürbar gestiegenen Exportaufträge. Der Produktionsanstieg dürfte sich daher auch in den nächsten Monaten fortsetzen. Infolge der höheren Nachfrage haben auch die Papierpreise angezogen. Gleichzeitig sind aber auch die Kosten gestiegen. Die Zahl der Beschäftigten dürfte weiter reduziert werden, allerdings in deutlich langsamerem Tempo als zuvor. Lediglich 6 % der Unternehmen sind negativ, 35 % dagegen optimistisch gestimmt. Holzindustrie (+64) In der Holzindustrie gibt es kein einziges Unternehmen, das von einer Verschlechterung der wirtschaftlichen Lage ausgeht. Dagegen erwarten 64 % eine Stimmungsbarometer der finnischen Industrie Stimmung in % positiv unentsch. negativ Stimmungssaldo Industrie insgesamt darunter Metall u. Elektro Papier Holz Chemie Lebensmittel Textil- u. Bekleidung Druckindustrie Bauwirtschaft Dienstleistungssektor Verbesserung. Die Auftragslage hat sich ausgehend von einem sehr niedrigen Niveau spürbar gebessert. Auch die Produktion hat seit Jahresbeginn zugenommen und dürfte weiter wachsen, so dass die Unternehmen in gewissem Umfang auch Neueinstellungen planen. Die Holzpreise haben sich ebenfalls erhöht und dürften weiter steigen. Chemische Industrie (+35) Auch in der Chemischen Industrie rechnen die Unternehmen mit steigenden Preisen. Der Personalabbau ist zum Stillstand gekommen. Dies ist nicht zuletzt eine Folge der verbesserten Auftragslage. Der seit Jahresbeginn zu beobachtende Produktionsanstieg dürfte sich in den nächsten Monaten fortsetzen. Den 37 % Optimisten in der Chemischen Industrie stehen lediglich 2 % Pessimisten gegenüber. Lebensmittelindustrie (+2) In der Lebensmittelindustrie gehen nicht weniger als 94 % der Unternehmen von keiner Veränderung der wirtschaftlichen Lage aus. 4 % sind positiv und 2 % negativ gestimmt. Der Rückgang der Preise ist zum Stillstand gekommen. Damit rechnen die Unternehmen auch bei den zuletzt stark gestiegenen Kosten. Keine wesentlichen Veränderungen weder nach oben noch nach unten werden beim Produktionsvolumen erwartet. Bauwirtschaft (+20) In der Bauwirtschaft hat sich die Stimmung seit der letzten Umfrage zu Jahresbeginn von einem negativen Saldo ( 10) in einen deutlich positiven Saldo (+20) gewandelt, der sich aus 27 % Optimisten und 7 % Pessimisten errechnet. Der Auftragsbestand, der zuvor kräftig gesunken war, hat sich verbessert, liegt aber weiter unter dem langjährigen Durchschnitt. Hoffnung auf einen Auftragsanstieg schöpft die Bauwirtschaft aus der Tatsache, dass die Zahl unverkaufter Wohnungen derzeit ausgesprochen niedrig ist. n Die witec GmbH Werkzeugund Industrietechnik ein deutscher Mittelständler mit Erfolg in Finnland Klaus Dreisbach gründete die witec GmbH. Zu den erfolgreichen mittelständischen Unternehmen auf dem finnischen Markt zählt die witec GmbH Werkzeug- und Industrietechnik, die seit dem Jahr 1995 nach Finnland exportiert. Ihren Sitz hat die witec GmbH, die 1993 von Klaus Dreisbach und seiner Frau Margrit Witte-Dreisbach gegründet wurde, im hessischen Münster, nahe Darmstadt. Bevor er sich selbstständig machte, war Klaus Dreisbach in der Stahlindustrie und für Zerspanungstechnik-Unternehmen tätig. Mit Innovationen Kosten senken Die witec GmbH konzentriert sich mit ihren zehn Mitarbeitern auf die Entwicklung, die Fertigung und den Vertrieb von Hochleistungswerkzeugen für den industriellen und handwerklichen Einsatz. Zum Sortiment der witec GmbH gehören Spiral- und Gewindebohrer, Gewindeschneideisen, Senkwerkzeuge, Fräser sowie Kreis- und Bandsägen. Hochmoderne Fertigungsverfahren in ausgesuchten Produktionsstätten garantieren dabei die hohe Qualität. Die Innovationskraft wird gesichert durch die Kooperation mit ausgewählten Partnern in Forschung und Entwicklung. Die innovativen Lösungen der witec GmbH tragen bei den Kunden zu nicht unerheblichen Kostensenkungen bei. Als Beispiel nennt Klaus Dreisbach einen Mehrbereichsbohrer, der sieben verschiedene Materialien wie Aluminium und unterschiedliche Stähle bearbeiten kann. Dies Nicht nur deutsche Großunternehmen sind auf dem finnischen Markt mit Erfolg tätig, sondern auch zahlreiche deutsche Mittelständler, die zumeist aus dem Maschinen- und Werkzeugbau stammen. In dieser Sparte verfügen deutsche Unternehmen nach wie vor über einen beachtlichen Marktanteil in Finnland. Schätzungsweise ein Drittel der finnischen Maschinen- und Werkzeugimporte stammt aus. macht den Einsatz der Werkzeuge flexibler und hilft den Kunden, beim Bohren und Fräsen Geld zu sparen. Gerade in wirtschaftlich weniger guten Zeiten kommt dies natürlich der Kundenbindung zugute. Nicht zuletzt deshalb gelang es der witec GmbH, den Umsatz im Rezessionsjahr 2009 gegenüber 2008 zu steigern. Von Anfang an war die Strategie der witec GmbH auf ein starkes Auslandsengagement ausgerichtet. Rund 70 % des Geschäftes entfällt auf den Export, wobei der Vertrieb über ein dichtes Händlernetz in nahezu allen europäischen Ländern, Kanada, Mittel- und Fernost erfolgt. Keine Kommunikationsprobleme Finnland wie auch Schweden und Norwegen kennt Klaus Dreisbach durch zahlreiche Reisen, auf denen er auch die finnische Geschäftskultur kennen und schätzen gelernt hat. In Finnland so Klaus Dreisbach können wir Verträge noch per Handschlag schließen. Sprachund Kommunikationsprobleme gibt es mit unseren finnischen Geschäftspartnern nicht, unterstreicht Klaus Dreisbach. Der Kundenstamm der witec GmbH besteht in Finnland wie auch auf den anderen Märkten aus kleinen und mittleren Unternehmen. Bei denen spüren wir so Klaus Dreisbach immer wieder das hohe Ansehen, das deutsche Wertarbeit nach wie vor in Finnland genießt und zu dem wir mit unseren Qualitätsprodukten weiter beitragen wollen. Von den finnischen Endkunden besonders geschätzt werden ferner die Produktbeschreibungen, die wir auch in finnischer Sprache erstellt haben und die den Verkauf an die Endkunden erleichtern. Zusammenarbeit mit der DFHK Mit der Deutsch-Finnischen Handelskammer arbeitet die witec GmbH seit zwei Jahren zusammen, als die DFHK mit ihrem Stellv. Geschäftsführer Mikael Helle im Rahmen einer so genannten Inhouse- Beratung der deutschen Auslandshandelskammern bei der witec GmbH in Münster zu Gast war. Diese Zusammenarbeit hat sich weiter entwickelt, so dass die DFHK und die witec GmbH in diesem Frühjahr bei einem -Seminar in Lappeenranta nahe der finnisch-russischen Grenze gemeinsam auftraten. Über die Wirtschaftsfördergesellschaft Lappeenranta konnte die DFHK dabei der witec GmbH auch neue Kontakte nennen, die möglicherweise für den Ausbau des Händlernetzes in Ostfinnland in Frage kommen. Die internationalen Erfahrungen von Klaus Dreisbach wiederum waren bei seinem Vortrag gefragt, den er an der Technischen Universität Lappeenranta hielt. Von den in Lappeenranta geschlossenen Verbindungen wiederum erhofft sich Klaus Dreisbach auch einen Zugang auf den russischen Markt, auf dem die witec GmbH bislang noch nicht vertreten ist. Selbstverständlich ist die witec GmbH aufgrund der engen partnerschaftlichen Zusammenarbeit Mitglied der DFHK geworden. n witec GmbH Werkzeug- und Industrietechnik Goebelstr. 7 D Münster klaus@witec-tools.de 14 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

9 Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Allegro unternahm erste Testfahrt nach St. Petersburg Der russische Ministerpräsident Wladimir Putin und sein finnischer Amtskollege Matti Vanhanen schickten am 27. Mai 2010 im Rahmen eines Arbeitstreffens den Hochgeschwindigkeitszug Allegro auf seine erste Testfahrt von Finnland nach St. Petersburg. In Finnland hat der in Italien gebaute Allegro bereits km Testfahrten auf der Strecke Lahti-Kerava zurückgelegt. Den planmäßigen Zugverkehr zwischen Helsinki und St. Petersburg sollen insgesamt vier Hochgeschwindigkeitszüge vom Typ Allegro im Dezember 2010 aufnehmen. Die Züge, die auf der Pendolino-Technik basieren, gehören der Karelian Trans Ltd., einem Gemeinschaftsunternehmen der finnischen Eisenbahngesellschaft VR und der russischen RZD. Die Fahrzeit zwischen Helsinki und St. Petersburg wird sich mit Inbetriebnahme der Allegros von bisher sechs Stunden auf dreieinhalb Stunden verringern. Zur Zeitersparnis wird nicht nur die höhere Geschwindigkeit der Allegros beitragen, sondern auch die Erneuerung, dass die Passkontrollen im fahrenden Zug erfolgen. n Finnland plant Bau von zwei neuen Kernkraftwerken Die finnische Regierung hat auf Vorschlag von Wirtschaftsminister Mauri Pekkarinen den Bau von zwei neuen Kernkraftwerken beschlossen. Es ist zu erwarten, dass auch das finnische Parlament voraussichtlich noch vor der Sommerpause diesem Regierungsbeschluss die notwendige Zustimmung erteilt. Die Baugenehmigung erhielten der private Stromversorger TVO und das Konsortium Fennovoima, an dem neben diversen finnischen Industrie- und Handelsunternehmen sowie kommunalen Energieversorgern auch der deutsche E.ON-Konzern mit 34 % beteiligt ist. Dagegen wurde der Antrag des staatlichen Energiekonzerns Fortum abgelehnt. Während TVO seinen Reaktor in Olkiluoto errichten wird, favorisiert Fennovoima als Standort entweder das 80 km südlich von Oulu gelegene Pyhäjoki oder Simo, 20 km südlich von Kemi. Gebäudetechnik von YIT für ADAC-Neubau Die im bayerischen Deggendorf ansässige YIT Germany GmbH, eine Tochter des finnischen Baukonzerns YIT, hat vom deutschen Automobilclub ADAC einen Auftrag in Höhe von ca. 20 Mio. erhalten, der die Ausführung der Gewerke Heizung, Kälte und Lüftung beim Neubau der ADAC-Zentrale in München umfasst. Bei der YIT-Gebäudetechnik wird eine energetisch sinnvolle Gebäudekonzeption umgesetzt, von Grundwasser- und geothermischer Nutzung für Bauteilaktivierung, über ein hocheffizientes Wärmerückgewinnungsund Wärmepumpensystem bis hin zu doppelschichtigen Fassaden, die auch eine natürliche Lüftung im gesamten Gebäude ermöglichen. Stora Enso verkauft Papierfabrik in Kotka Nur noch jeder fünfte Finne zahlt bar Im finnischen Lebensmitteleinzelhandel wird lediglich ein Fünftel aller Einkäufe bar bezahlt. Für nicht weniger als vier Fünftel wird dagegen die klassische Kreditkarte bzw. eine Debitkarte benutzt. Den Vorzug erhält die Bargeldzahlung nur noch bei einem Einkaufswert von weniger als fünf Euro. Dies geht aus einer Untersuchung der Kreditkartengesellschaft Luottokunta über die Zahlungsgewohnheiten der Finnen hervor. OpenGate Capital, eine weltweit agierende Kapitalbeteiligungsgesellschaft mit Hauptsitz in Los Angeles, übernimmt zum Preis von 24 Mio. die Papierfabrik Kotka Mills von Stora Enso. Kotka Mills produziert und vertreibt qualitativ hochwertige Spezialpapiere, Papierlaminate und Produkte auf Holzbasis für die Laminat-, Sperrholz-, Bau- und Zeitschriftenindustrie auf der ganzen Welt. Der Übernahmevertrag umfasst ferner Stora Ensos Laminierpapierbetrieb in Malaysia und die Kapazitäten der Tainionkoski-Papiermaschine 7, die im Besitz von Stora Enso verbleibt, aber an OpenGate verpachtet wird. Der russische Ministerpräsident Wladimir Putin und sein finnischer Amtskollege Matti Vanhanen (links) schickten den Allegro auf die erste Testfahrt nach St. Petersburg. Vermarktungshilfeprogramm Gesundheitswirtschaft bietet ostdeutschen Unternehmen günstigen Einstieg in den finnischen Markt In Zusammenarbeit mit dem Bundeswirtschaftsministerium für Wirtschaft und Technologie wird die DFHK wieder ein Vermarktungshilfeprogramm für ostdeutsche Unternehmen durchführen, das sich dieses Mal auf die Gesundheitswirtschaft konzentriert. Den Teilnahmebedingungen zufolge dürfen die Unternehmen nicht mehr als 250 Mitarbeiter und einen Jahresumsatz von höchstens 50 Mio. oder eine Jahresbilanzsumme von höchstens 43 Mio. aufweisen. Aufgrund struktureller Veränderungen im finnischen Gesundheitswesen sieht die DFHK in der Gesundheitswirtschaft erhebliche Absatzchancen auch für deutsche Unternehmen. Die finnische Gesundheitswirtschaft zielt derzeit auf einen deutlichen Anstieg des privaten Anteils an den Gesundheitsabgaben ab, nachdem die Finanzierung des Gesundheitssystems aufgrund einer relativ stark alternden Bevölkerung und des daraus resultierenden Anstiegs medizinischer Behandlungskosten an ihre Grenzen gestoßen ist. Speziell in der Medizintechnik genießen deutsche Zulieferer in Finnland einen besonders guten Ruf. Das Vermarktungshilfeprogramm beinhaltet u.a. eine Überprüfung des vorhandenen Marktpotentials sowie allgemeine und branchenspezifische Informationen zu Finnland. Ein wichtiger Bestandteil des Projekts ist eine Reise nach Finnland, während der die Unternehmen die Möglichkeit haben, sich mit von der Kammer ausgewählten potentiellen Geschäftspartnern auszutauschen. Hierbei stützt sich die Kammer auf ihre ausgezeichneten Kontakte zu Importeuren und Einkäufern in Finnland. Jedes teilnehmende Unternehmen trägt einen Eigenbeitrag in Höhe von 750 sowie die anfallenden Reise- und Übernachtungskosten. Über nähere Einzelheiten des Vermarktungshilfeprogramms Gesundheitswirtschaft informiert in der Kammer die Projektleiterin maija.nuutinen@dfhk.fi, Tel n Metso verkauft Spezialgurt-Sparte an ContiTech Die zum finnischen Metso-Konzern gehörende Metso Minerals () GmbH, Bochum, hat ihr Werk in Moers an die ContiTech Transportbandsysteme GmbH, Northeim, verkauft. Am Standort Moers, an dem etwa 60 Mitarbeiter beschäftigt sind, werden Flexowell- und Pocketlift-Fördergute hergestellt, die vor allem im Bergbau, der Chemie- und Stahlindustrie eingesetzt werden, um loses Schüttgut über steile Strecken zu transportieren. Rautaruukki verstärkt Windenergie-Aktivitäten in Der finnische Stahlhersteller Rautaruukki übernimmt von der deutschen SeeBA-EFI-Gruppe den Teilbereich Konstruktion, Errichtung und Wartung von Fachwerktürmen für Windkraftanlagen. Mit dieser Transaktion stärkt Rautaruukki seine Position als Anbieter von hohen Fachwerktürmen zur Windkrafterzeugung auf dem deutschen Markt. Rautaruukki und SeeBA arbeiten bereits seit einigen Jahren bei der Entwicklung von kosteneffizienten Lösungen für Windkraftanlagentürme zusammen. 16 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

10 Recht Lakiasiat Stellengesuche Työmarkkinat Befristete Arbeitsverträge nach finnischem Recht Wenn ein deutsches Unternehmen sich nicht für die Entsendung eines Arbeitnehmers nach Finnland, sondern für die Beschäftigung einer regelmäßig in oder von Finnland aus arbeitenden Person entscheidet, ist grundsätzlich ausschließlich das finnische Arbeitsrecht anwendbar. Zwar ist eine Rechtswahl für das deutsche Recht nicht theoretisch ausgeschlossen, diese setzt aber einen aufwändigen Vergleich zwischen den deutschen und den finnischen Vorschriften voraus, weil eine Abweichung von zwingenden Vorschriften des finnischen Rechts zu Lasten des Arbeitnehmers nicht zulässig ist. Aus diesem Grund empfiehlt es sich in der Regel, solche Arbeitsverträge nach finnischem Recht zu erstellen. Obwohl auch das finnische Arbeitsrecht die Möglichkeit der Vereinbarung einer Probezeit (welche jedoch nur in Ausnahmefällen 6 Monate betragen kann) vorsieht, besteht in vielen Fällen seitens des Arbeitgebers das Interesse an dem Abschluss eines befristeten Arbeitsvertrages mit der Option der Verlängerung oder Umwandlung in einen unbefristeten Vertrag. Im Folgenden sollen einige Besonderheiten befristeter Arbeitsverträge vorgestellt werden. Das deutsche Gesetz über Teilzeitarbeit und befristete Arbeitsverträge enthält die allgemeine Verpflichtung der Arbeitgeber, Arbeitnehmern Teilzeitarbeit zu ermöglichen. Insbesondere ist nach deutschem Recht die kalendermäßige Befristung eines Arbeitsvertrages auch ohne einen sachlichen Grund bis zur Dauer von zwei Jahren zulässig. Wie regelmäßig in Gesetzen, gibt es auch davon Ausnahmen. Nach finnischem Arbeitsrecht ist ein Arbeitsvertrag als auf unbestimmte Zeit abgeschlossen anzusehen, wenn er keine Befristung aus begründetem Anlass enthält. Unter welchen Voraussetzungen ein begründeter Anlass gegeben ist, hat der finnische Gesetzgeber in dem aktuell geltenden Recht nicht definiert. Ausnahmen für Befristungen von bestimmter Dauer, wie nach deutschem Recht, sind nicht vorgesehen. Deshalb besteht zwischen den Rechtsordungen ein wesentlicher Unterschied, der bei der Vertragsgestaltung stets beachtet werden muss. Diese Regel kann man auch nicht durch eine Rechtswahl zu Gunsten deutschen Rechts umgehen, wenn Finnland als gewöhnlicher Arbeitsverrichtungsort anzusehen ist, denn das wäre eine (unzulässige) Abweichung von einer zwingenden finnischen Vorschrift zu Lasten des Arbeitnehmers. Sofern ein wirksam befristeter Arbeitsvertrag vorliegt, darf der Arbeitgeber nach Ablauf der Befristung die Fortsetzung der Tätigkeit nicht dulden, wenn er nicht zum Abschluss eines unbefristeten Arbeitsvertrages bereit ist, denn der Vertrag wäre in diesem Fall als unbefristet anzusehen. Der Unterschied zwischen einem befristeten und einem unbefristeten Arbeitsvertrag ist insbesondere deshalb von wesentlicher Bedeutung, weil für die Beendigung eines unbefristeten Arbeitsvertrages durch den Arbeitgeber grundsätzlich stets ein Kündigungsgrund vorliegen muss und die Vorschriften über das Kündigungsverfahren zu beachten sind. Darauf sollte der Arbeitgeber nicht nur beim konkreten Abschluss neuer Verträge, sondern auch im Falle des Unternehmenskaufes achten, weil in diesem Falle die Rechte und Pflichten aus den Arbeitsverhältnissen in der Regel auf den Erwerber übergehen. Für nähere Informationen steht der Autor (mikko.saarve@dfhk.fi) gern zur Verfügung. Die Erstellung zweisprachiger Arbeitsverträge gehört zum Dienstleistungsangebot der Deutsch-Finnischen Handelskammer. n Qualifizierte Bewerber mit guten Sprachkenntnissen in der Stellenbörse der Deutsch-Finnischen Handelskammer Die Deutsch-Finnische Handelskammer (DFHK) steht auch bei der Suche nach Arbeitskräften zur Verfügung. Mit der Dienstleistung jobxchange haben Arbeitgeber die Möglichkeit, die DFHK mit der Suche nach einem geeigneten Mitarbeiter zu beauftragen. Dieser Service ist nur in dem Fall mit Kosten verbunden, dass zwischen dem Arbeitgeber und dem von der DFHK gesuchten Arbeitnehmer ein Arbeitsverhältnis zustande kommt. Alternativ können Arbeitgeber in der jobxchange-datenbank der DFHK Stellenanzeigen veröffentlichen. Die jobxchange-datenbank wird bereits von Arbeitgebern und zahlreichen Bewerbern benutzt. Bei Interesse können Sie sich an Mikko Saarve (mikko.saarve@dfhk.fi, Tel ) wenden. Im folgenden finden Sie einige Bewerber aus der Datenbank. Deutsche, 26 J., Abitur und Studium der angewandten Wissenschaften in, Fachhochschule in Finnland (International Business Degree Programme), derzeit als Account Manager bei einem finnischen Unternehmen tätig, auf der Suche nach neuen beruflichen Herausforderungen, Sprachkenntnisse: Deutsch (Muttersprache), Finnisch (gut), Englisch (fließend). * * * Deutscher, 46 J., Studium in, wohnhaft in Finnland, Interesse an Beschäftigung in einem deutschsprachigen Unternehmen in Finnland oder einem finnischen Unternehmen, welches in den deutschsprachigen Raum expandieren möchte, langjährige Erfahrung aus dem Bereich Business Development und Sales & Marketing, Sprachkenntnisse: Deutsch (Muttersprache), Finnisch (gut), Englisch (fließend), Schwedisch (gut), Französisch (gut). * * * Deutsche, 28 J., Studium in (Diplom-Wirtschaftsjuristin), derzeit Studium in Finnland im Bereich International Business, Arbeitserfahrung/Interessenfeld: Business Development, Consulting, Project Management, Sprachkenntnisse: Deutsch (Muttersprache), Finnisch (gut), Englisch (fließend), Schwedisch (Basiskenntnisse), Chinesisch (Basiskenntnisse). Deutsche, 24 J., Abitur (Note: 1,4) in, duale Ausbildung zur Kauffrau für audiovisuelle Medien, seit 2007 Studium Communication & Media Management Bachelor of Science in, 2009 Auslandssemester in Finnland, Interesse an Öffentlichkeitsarbeit/PR, New Media und Eventmanagement in Finnland, Sprachkenntnisse: Deutsch (Muttersprache), Finnisch (Basiskenntnisse), Englisch (fließend), Französisch (gut), Schwedisch (Basiskenntnisse). * * * Finnin, 28 J., Abitur und Studium (Marketing, Accounting and Finance, Management and Organization, Information Systems Science) in Finnland, Austausch in und Brasilien, Arbeitserfahrung unter anderem als Sales and Marketing Manager und selbständige Unternehmerin, möchte ihre Deutsch-Kenntnisse nutzen und sucht berufliche Herausforderungen in Finnland oder in (Berlin oder München), Sprachkenntnisse: Finnisch (Muttersprache), Deutsch (fließend), Englisch (fließend), Portugiesisch (gut), Schwedisch (Basiskenntnisse). Deutscher, 32 J., Berufsausbildung zum Energieelektroniker, Master-Studium Master of Engineering in, Auslandssemester in Finnland, Interesse an Arbeit im Bereich der Elektrotechnik oder des Produktmanagements in Finnland, Sprachkenntnisse: Deutsch (Muttersprache), Finnisch (Basiskenntnisse), Englisch (fließend), Indonesisch (Basiskenntnisse). * * * Finne, 52 J., Diplom-Ingenieur der Elektrotechnik (einer deutschen Universität), MBA-Abschluss (Finnland), auf der Suche nach einer Stelle als Senior Manager in Sales & Marketing oder in Business Development, Kenntnisse unter anderem in Bereichen Unternehmensberatung, Geschäftsideenentwicklung, Aufbereitung von neuen Konzepten, Leitung von Produkt- Programmen mit Budget- und Pilotprojektverantwortung, internationale Berufserfahrung, Sprachkenntnisse: Deutsch (fließend), Finnisch (Muttersprache), Englisch (fließend), Schwedisch (Basiskenntnisse). * * * Deutscher, 28 J., Studium der Politikwissenschaften und Philosophie in (Abschlussnote: sehr gut ), Umzug von nach Finnland Anfang 2010, Kenntnisse im Bereich der internationalen Beziehungen, der Außen- und Sicherheitspolitik und der Europäischen Union, gutes Organisationstalent, effektiver und zielstrebiger Arbeitsstil, auf der Suche nach einer Tätigkeit in Helsinki und Umgebung im Bereich Verwaltung, NGO, Forschungsinstitut, Public Relations oder Veranstaltungsmanagement, Sprachkenntnisse: Deutsch (Muttersprache), Finnisch (Basiskenntnisse), Englisch (fließend), Polnisch (gut). Allgemeine Mehrwertsteuer wird zum 1. Juli 2010 auf 23 % erhöht Aus Finnland stammende Greenvironment geht an die Börse Konecranes und Kito bilden Unternehmens- und Kapitalallianz Finnische Großunternehmen kamen gut durch die Krise Zum 1. Juli 2010 werden die drei unterschiedlichen Mehrwertsteuersätze in Finnland um einen Prozentpunkt erhöht. Der allgemeine Mehrwertsteuersatz steigt von 22 % auf 23 %. Der Mehrwertsteuersatz auf Lebensmittel wird 13 % statt bislang 12 % betragen. Dieser ermäßigte Steuersatz von 13 % gilt dann auch für Restaurantdienstleistungen, die bisher mit 22 % besteuert wurden. Der zweite verminderte Mehrwertsteuersatz, der u.a. für Bücher, Arzneimittel sowie verschiedene Dienstleistungen im Bereich des Hotelwesens, des Personenverkehrs, des Friseurgewerbes und der Kultur zur Anwendung kommt, wird von 8 % auf 9 % angehoben. Greenvironment, der aus Finnland stammende Technologiespezialist für den Bau und Betrieb von dezentralen Kraft-Wärme-Kopplungs-Anlagen (KWK), ist jetzt an der Frankfurter Börse gelistet. Greenvironment wurde im Jahr 2002 in Lahti gegründet und expandierte Anfang 2006 mit der Greenvironment GmbH, Berlin, nach. Greenvironment ist führend beim Einsatz von Mikrogasturbinen in dezentralen Kraftwerken und hat bis heute mehr als 50 Mikrogasturbinen der Firma Capstone, für die Greenvironment exklusive Vertriebsrechte besitzt, im Einsatz. Der Aufsichtsrat der Kito Corporation, Düsseldorf, hat eine Vereinbarung über eine Unternehmens- und Kapitalallianz mit den finnischen Unternehmen Konecranes Plc und Konecranes Finance Corporation genehmigt. Mit dieser Allianz streben Kito und Konecranes Synergieeffekte durch sich ergänzende Produkte und Regionen an, um ihre jeweiligen Wachstumsstrategien zu verfolgen. Die beiden Unternehmen wollen dabei ihre globale Partnerschaft als gleichberechtigte Partner verstärken und Schritte unternehmen, um die Ressourcen jedes Konzerns effektiv zu nutzen. Die 500 größten finnischen Unternehmen mussten im Jahr 2009 zwar Umsatz- und Gewinneinbußen hinnehmen, doch belief sich das kumulierte Nettoergebnis immerhin noch auf 5,4 Mrd. (2008: 11,7 Mrd. ). Damit schlugen sich die finnischen Großunternehmen erheblich besser als während der schweren Rezession Anfang der 90er Jahre, als rote Zahlen das Nettoergebnis bestimmten. Wie die Übersicht auf den beiden folgenden Seiten zeigt, war Nokia auch 2009 das umsatzstärkste finnische Unternehmen mit einem Jahresumsatz von 41,0 Mrd.. Das beste Nettoergebnis erwirtschafteten der Energiekonzern Fortum mit 1,2 Mrd. und die Nordea-Bank mit 1,0 Mrd.. 18 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

11 Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Die 100 größten finnischen Unternehmen 2009 Rang Name Branche Anschrift, Internetadresse Umsatz Mio. e Beschäftigte 1 Nokia Elektronik PL 226, Nokia Group, Neste Oil Energie PL 95, Neste Oil, Stora Enso Forstindustrie PL 309, Helsinki, SOK Mischkonzern PL 1, S-Ryhmä, Kesko Handel Satamakatu 3, Kesko, UPM-Kymmene Forstindustrie PL 380, Helsinki, OP-Pohjola-ryhmä Finanzierung PL 308, Helsinki, Varma Versicherungen PL 1, Varma, Sampo Finanzierung Fabianinkatu 27-29, Helsinki, Tamro Großhandel PL 11, Vantaa, Fortum Energie PL 1, Fortum, Wärtsilä Metall PL 196, Helsinki, Ilmarinen Versicherungen Ilmarinen, Metso Metall PL 1220, Helsinki, Metsäliitto Forstindustrie PL 10, Metsä, Kone Metall PL 7, Espoo, Nordea Pankki Suomi Bank Aleksanterinkatu 36, Nordea, YIT Bau PL 36, Helsinki, Sanoma Verlag PL 1229, Helsinki, Outokumpu Metall PL 140, Espoo, Cargotec Metall PL 61, Helsinki, Kemira Chemie PL 330, Helsinki, Nordea Henkivakuutus Versicherungen Aleksis Kiven katu 9, Nordea, ABB Elektronik Strömbergintie 1, Helsinki, HK-Scan Lebensmittel PL 50, Turku, Huhtamäki Mischkonzern Keilaranta 10, Espoo, Lemminkäinen Bau PL 23, Helsinki, Rautaruukki Metall PL 138, Helsinki, Eläke-Tapiola Versicherungen Revontulentie 7, Tapiola, Finnair Transport PL 15, Finnair, Itella Logistik PL 1, Itella, Valio Lebensmittel PL 10, Valio, Helsinki, Oriola-KD Großhandel PL 8, Espoo, Tieto IT PL 38, Helsinki, Stockmann Einzelhandel PL 220, Helsinki, Telia-Sonera Finland Telekommunikation PL 220, Sonera, Konecranes Metall PL 661, Hyvinkää, Teboil Ölhandel PL 102, Helsinki, Ahlstrom Mischkonzern PL 329, Helsinki, HOK-Elanto Einzelhandel PL 53, Helsinki, Veikkaus Sonderdienstleistungen Veikkaus, Luvata Metall PL 78, Espoo, Onvest Großhandel Mittalinja 1, Vantaa, Amer Sports Mischkonzern PL 130, Helsinki, Elcoteq Elektronik PL 8, Espoo, Fazer Lebensmittel PL 44, Helsinki, Elisa Telekommunikation PL 1, Elisa, Eläke-Fennia Versicherungen Kansakoulukuja 1, Eläke-Fennia, Wihuri Mischkonzern PL 30, Vantaa, VR-Yhtymä Transport PL 488, Helsinki, Rang Name Branche Anschrift, Internetadresse Umsatz Mio. e Beschäftigte 51 Atria Lebensmittel PL 900, Atria, Suomen Lähikauppa Einzelhandel PL 1, Helsinki, Myllykoski Forstindustrie Myllykoskentie 1, Anjalankoski, Sampo Pankki Bank PL 1102, Sampo Pankki, Alko Einzelhandel PL 33, Helsinki, Gasum Energie PL 21, Espoo, Pohjolan Voima Energie PL 40, Helsinki, RTF Auto Autohandel Hirsalantie 11, Jorvas St1 Ölhandel PL 100, Helsinki, STX Finland Cruise Schiffbau PL 666, Turku, Borealis Polymers Chemie PL 330, Porvoo, Also Nordic Holding Großhandel Hatanpään valtatie 48, Tampere, Vahinko-Tapiola Versicherungen Revontulentie 7, Tapiola, Outotec Metall PL 86, Espoo, Eltel Group Dienstleistungen PL 50, Espoo, Etera Versicherungen PL 20, Helsinki, Panasonic Großhandel PL 800, Helsinki, Skanska Bau PL 114, Helsinki, Nokian Renkaat Chemie PL 20, Nokia, Veho Group Autohandel PL 158, Helsinki, Tuko Logistics Logistik PL 115, Kerava, Orion Chemie PL 65, Espoo, Sanitec Sanitärkeramik PL 447, Helsinki, Uponor Chemie PL 37, Vantaa, Hämeenmaa Ok Einzelhandel PL 41, Lahti, Pöyry Dienstleistungen PL 4, Vantaa, Rettig Metall PL 115, Helsinki, Fiskars Metall PL 235, Helsinki, DNA Telekommunikation PL 41, Vantaa, Suomi Versicherungen PL 1068, Helsinki, Lidl Suomi Einzelhandel PL115, Vantaa, Shell Ölhandel PL 28, Helsinki, Vattenfall Energie Televisiokatu 4 A, Helsinki, Destia Bau PL 73, Helsinki, Tokmanni Einzelhandel Isolammintie 1, Mäntsälä, Rolls-Royce Metall PL 220, Rauma, Raha-automaattiyhdistys Sonderdienstleistungen PL 32, Espoo, NCC Rakennus Bau PL 13, Helsinki, Pirkanmaan Ok Einzelhandel Åkerlundinkatu 11 A, Tampere, Lassila & Tikanoja Dienstleistungen PL 28, Helsinki, Vapo Mischkonzern PL 22, Jyväskylä, Consolis Baustoffe Äyritie 12 B, Vantaa, Fennia Versicherungen Televisiokatu 1, Helsinki, Kuusakoski Group Metall PL 9, Espoo, Arina Ok Einzelhandel Nuottasaarentie 1, Oulu, Patria Metall Kaivokatu 10 A, Helsinki, Planmeca Metall Asentajankatu 6, Helsinki, Dynea Chemie Siltasaarenkatu A, Helsinki, ISS Palvelut Dienstleistungen PL 100, Vantaa, Keskimaa Ok Einzelhandel PL 176, Jyväskylä, Quelle: Talouselämä 20 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

12 Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Geschäftsvermittlungen Liikeyhteydet Geschäftsvermittlungen Liikeyhteyksiä Finnische Unternehmen suchen deutsche Produkte Suomalaiset yritykset etsivät saksalaisia tuotteita Finnische Agentur von Landbaumaschinen sucht neue Vertretungen. Kontakte zu Herstellern oder Händlern im Bereich Fuhrpark, Wohnmobile oder PKWS sind von Interesse. Capio Oy PL YLÖJÄRVI Finnland Tel Fax Ansprechpartner: Herr Tommi Luomahaara Finnisches Unternehmen sucht Kontakt zu Herstellern von SHK- und Bauprodukten. Hekstore Oy Tesomajärvenkatu 2 I TAMPERE Finnland Tel info@hekstore.com Ansprechpartner: Herr Eero Heiskanen Südfinnisches Unternehmen sucht Kontakt zu Lieferanten (Herstellern oder Importeuren) für Hunde- und Katzenbedarf. Hyvinkään Kukkakeskus Uudenmaankatu HYVINKÄÄ Finnland Tel pirjo.ventoniemi@hmb.fi Ansprechpartner: Frau Pirjo Ventoniemi Finnische Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Suomalaiset yritykset etsivät edustajaa/ ostajaa Saksasta Südfinnischer Hersteller von Stopfungsgießformen (inlet casting mold) sucht Importeure/ Weiterverkäufer/Vertreter/Großhändler/ Kooperationspartner. Ruffix Oy Mantelikuja 2 A VANTAA Finnland Tel jorma.jolma@ruffix.fi Ansprechpartner: Herr Jorma Jolma Südostfinnisches auf Naturprodukte spezialisiertes Unternehmen sucht Importeur/ Vertriebspartner/Abnehmer für Gesundheitsund Hautpflegeprodukte aus Harz und Teer (geeignet sowohl für Menschen als auch für Tiere), für nordfinnischen Delikatessen und Gourmetprodukte (veredelte Beeren, Fischund Fleischprodukte und Soße) sowie für qualitative Schreinerprodukte. Siinu Pekankuja 1 Ä KOUVOLA Finnland Tel helena.seppanen@axelrose.fi Ansprechpartner: Frau Helena Seppänen Kooperation, Dienstleistungen Yhteistyökumppaneita, palveluita Kanucenter und lizensierter Reiseveranstalter in Südfinnland sucht Kontakt zu Reiseveranstaltern und Reisebüros, die Kanu- und andere Outdoorreisen nach Finnland anbieten. Natura Viva Kivitie ESPOO Finnland Tel info@naturaviva.fi Ansprechpartner: Herr Ilkka Lariola Saksalaiset yritykset etsivät suomalaisia tuotteita Deutsche Unternehmen suchen finnische Produkte Itäsaksalainen saunojen toimittaja etsii saunatervan joustavaa valmistajaa, joka pystyisi toimittamaan tervaa vähintään noin 20 litran erissä. Tervassa tulisi olla erityisen intensiivinen tuoksu. Finsterbusch Die Wellness Factory Annaberger Str CHEMNITZ Puh Faksi Sähköposti: fffinsterbusch@aol.com Yhteyshenkilö: Herr Frank Finsterbusch Berliiniläinen elintarvikkeiden tukkukauppias etsi yhteyttä elintarvikkeiden valmistajiin, jotka voisivat toimittaa elintarvikkeiden jäännöseriä Saksaan. Food-Stock Prinzregentenstr BERLIN Puh Faksi Sähköposti: info@food-stock.de Yhteyshenkilö: Herr Stuth Eteläsaksalainen saunatuotteiden myyjä etsii yhteyttä saunatarvikkeiden ja hygieniapapereiden valmistajiin. SaunaSteine.de Reinersreuth SPARNECK Puh Faksi Sähköposti: kontakt@saunasteine.de Yhteyshenkilö: Herr Alexander Schmidt Suojakäsineiden myyntiin erikoistunut yritys etsii selluloosasta valmistettua teollisuuspuhdistuspaperia erityisesti koneenpuhdistuspaperia rullissa sekä paperipyyhkeitä telineisiin. Wilhelm Fitzner Arbeitsschutz E.K. Schillerstr PREUSSISCH-OLDENDORF Puh Faksi Sähköposti: anne.fitzner@fitzner.de Yhteyshenkilö: Frau Anne Fitzner Pohjoissaksalainen yritys etsii yhteyttä hirsitalojen valmistajiin. Wellnessdesign GmbH Westerburger Weg WARDENBURG Puh Faksi Sähköposti: info@erk-sauna.de Yhteyshenkilö: Herr Klaus-Peter Volkmann Saksalaiset yritykset etsivät edustajaa/ostajaa Suomesta Deutsche Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland Berliiniläinen elintarvikkeiden tukkukauppias etsii ostajia elintarvikkeiden jäännöserille. Elintarvikkeet tulevat Saksasta, Englannista, Sveitsistä, Ranskasta, Espanjasta ja Italiasta. Food-Stock Prinzregentenstr BERLIN Puh Faksi Sähköposti: info@food-stock.de Yhteyshenkilö: Herr Stuth Kashmirhuivien myyjä etsii edustajaa. Boldog & Laube GmbH & Co.KG Höltenweg MÜNSTER Puh Faksi Sähköposti: info@boldog-laube.de Yhteyshenkilö: Frau Ulrike Brix Berliiniläinen hajuvesien valmistaja ja toimittaja etsii yhteyttä kokeneisiin kosmetiikka-alan tukkukauppiaisiin sekä vähittäiskauppaketjuihin, jotka ovat kiinnostuneita ensisijaisesti länsieurooppalaisista kosmetiikkatuotteista. Brocard Parfums GmbH Erdener Str BERLIN Puh Faksi Sähköposti: alexandra@brocardgroup.de Yhteyshenkilö: Frau Alexandra Willmann Uusien ja käytettyjen renkaiden sekä rengastarvikkeiden kauppias etsii ostajia. Kurz Reifenhandels KG Stahlbaustraße RIEDSTADT-GODDELAU Puh Faksi Sähköposti: elke.grandzian@kurz-rhg.de Yhteyshenkilö: Frau Elke Grandzian Kaapeleiden ja johtojen valmistaja etsii maahantuojaa/edustajaa/kaapeleiden tukkukauppiasta, jolla on hyvät yhteydet koneiden ja laitteiden valmistajiin, automaatioalan yrityksiin, asennusurakoitsijoihin sekä sähkö- ja lääkintätekniikan valmistajiin. MOTUS GmbH Sommerhalde BRETZFELD-BITZFELD Puh Faksi Sähköposti: s.eidel@motus-technik.de Yhteyshenkilö: Herr Sven Eidel Paisutetun saven valmistaja etsii ostajia. Oekotau GmbH Georg-Buechner-Str ESCHBORN Puh Faksi Sähköposti: f.koeninger@oekotau.de Yhteyshenkilö: Herr Florian Köninger Tietokoneohjelmistojen myyjä, joka on erikoistunut videokonferenssiohjelmistoratkaisuihin, etsii edustajaa. Penta-T AG Mendelstr MÜNSTER Puh Faksi Sähköposti: reinhold.beckmann@penta-t.com Yhteyshenkilö: Herr Reinhold Beckmann Kypärälampuilla varustettujen polkupyöräkypäröiden valmistaja etsii yhteyttä tavarataloihin. Saksassa tuotteita myydään 144 Kaufhof-tavaratalossa. Roadlux Vertrieb GmbH Dorfplatz WALLGAU Puh Faksi Sähköposti: info@road-lux.de Yhteyshenkilö: Herr Franz Brückl Saksalainen yritys etsii edustajaa. ROMEX on erikoistunut keinohartsituotteiden (EP+PU) valmistukseen ja myyntiin rakennusalalle, painopisteenään teollisuuslattia- ja seinäpinnoitteet suurkohteissa. Edustajan on tarkoitus koulutuksen ja perehdytyksen jälkeen etsiä yhteistyökumppaneita ja kohteita. Yritys tarjoaa olemassa olevien asiakasrakenteiden lisäksi myyntioikeudet, korkeat provisiot, johdon tuen sekä tekniset palvelut paikan päällä. ROMEX EXPORT GmbH Weidesheimer Straße EUSKIRCHEN-WEIDESHEIM Puh Faksi Sähköposti: info@romex-export.de Yhteyshenkilö: Herr Rolf Meurer Kalaherkkutuotteiden (mm. karppitahnat) valmistaja etsii edustajaa. Schleicher-Geist Delikatessen GmbH Landsbergerstr MÜNCHEN Puh Faksi Sähköposti: justus.geist@schleicher-geist-delikatessen.com Yhteyshenkilö: Herr Justus Geist Niken valmistamien koripallotarvikkeiden toimittaja etsii yhteyttä urheilutuotteita myyviin verkkokauppoihin. Sneaker-Kingz.Com Heinrich-Jasper-Weg 14B HANNOVER Puh Sähköposti: info@sneaker-kingz.com Yhteyshenkilö: Herr Sebastian Klemm Japanilaisten elintarvikkeiden saksalainen maahantuoja ja toimittaja etsii yhteyttä japanilaisia elintarvikkeita myyviin tukkukauppiaisiin/ravintoloihin/vähittäiskauppoihin. SSP Konsumgüter Trade & Consult GmbH Waldstr. 23 C1/C DIETZENBACH Puh Faksi Sähköposti: h.kalden@ssp.jnet.de Yhteyshenkilö: Herr Hannes Kalden Eteläsaksalainen teräksisten savupiippujen valmistaja etsii provisiopalkalla toimivaa edustajaa. STEEGMÜLLER KAMINOFLEX GmbH Heinkelstraße VS-SCHWENNINGEN Puh Sähköposti: j.jaeschke@steegmueller.com Yhteyshenkilö: Herr Joachim Jäschke Eteläsaksalainen patentteihin pohjautuvien tuotteiden valmistaja etsii maahantuojaa/ edustajaa/jälleenmyyjää pressuille ja hätäkatokselle. Valikoimaan kuuluvat erilaisten pressujen lisäksi erityisesti kuorma-autopressujen liikkuvaan korjaamiseen soveltuvat tuotteet sekä hätäkatos, jolla voi peittää talon minuuteissa. Wiki Group GmbH Winterleitenweg KITZINGEN Puh Faksi Sähköposti: stefan.witt@innovation-world.de Yhteyshenkilö: Herr Stefan Witt Eteläsaksalainen pakkausmateriaalien valmistaja etsii edustajaa/ostajia. Asiakkaita ovat kauppaketjut, leipomot, puutarha-alan myymälät, paperisten pakkaustarvikkeiden myyjät ja paperipussien valmistajat. Vereinigte Papierfabriken GmbH Industriestrasse FEUCHTWANGEN Puh Faksi Sähköposti: margot.hirsch@vp-group.de Yhteyshenkilö: Frau Margot Hirsch 22 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

13 Kauppakamari DFHK Intern Saksalais-Suomalainen Kauppakamari vauhdittaa Suomen elintarvikevientiä Saksaan Saksalais-Suomalainen Kauppakamari on käynnistänyt suomalaisten elintarvikkeiden vienninedistämishankkeen Saksaan. Hankkeen tavoitteena on edesauttaa ja tukea suomalaisia elintarviketuottajia heidän Saksan markkinoille pääsyssään ja näin seuraavan viiden vuoden aikana kaksinkertaistaa Saksaan vietävien suomalaisten elintarvikkeiden kokonaisarvo. Kaksi vientirengasta Hankkeessa muodostetaan kaksi vientirengasta: toinen tavanomaisten elintarvikkeiden vientiin ja toinen luomutuotteiden vientiin. Suomalaisten elintarvikkeiden vientirengas Saksaan Toiminta keskittyy menekin edistämistoimiin Saksassa, asiakas- ja ostajatapahtumien ja -tapaamisten järjestämiseen ja muihin markkinoiden avaamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Saksan Luomuvientirengas Toiminta keskittyy markkinoiden avaamiseen Saksassa nimenomaan luomutuotteiden osalta. Osallistuvat yritykset voivat käyttää renkaan henkilöresursseja asiakaskontaktien saamiseen ja ylläpitämiseen (vientipäällikköfunktio). Luomuvientirenkaan operatiivinen toteutus tehdään yhteistyössä Organic Food Finlandin kanssa. Heillä on vuosien kokemus suomalaisten luomutuotteiden vientiponnisteluista eri puolille maailmaa. Molempiin renkaisiin tavoitellaan 4 6 yritystä. Saksalais-Suomalainen Kauppakamari hallinnoi molempia vientirenkaita ja pyrkii näin varmistamaan hankkeiden koordinaation ja parhaimman vientimahdollisuuksien tunnistamisen vientirenkaaseen osallistuville yritykselle. Hanke toteutetaan läheisessä yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Toimenpiteet tähtäävät viennin esteiden purkamiseen Kummankin vientirenkaan toiminnassa kiinnitetään erityisesti huomiota aiemmin havaittuihin suurimpiin viennin esteisiin. Näitä ovat mm. potentiaalisten yhteistyökumppaneiden, kuten oikeiden asiakkaiden ja jakeluteiden löytämisen vaikeus sekä yritysten oma puutteellinen markkinatuntemus ja viennintukimahdollisuuksien tuntemisen puute. Hankkeelle haetaan valtion kansainvälistymiavustusta Kauppakamari hakee tälle yritysten yhteiselle kansainvälistymishankkeelle Työ- ja elinkeinoministeriön kansainvälistymishankeavustusta. Yritys- kohtainen avustusmäärä vaihtelee yrityksen koon, esimerkiksi liikevaihdon mukaan. Yrityksen oma panostus hankkeen kustannuksista vaihtelee 35 prosentin ja 100 prosentin välillä. Pitkäaikainen hanke Vientirengashankkeen kokonaiskesto on kolme ja puoli vuotta. Varsinainen toiminta pyritään aloittamaan Elintarvikkeiden vientirenkaan osalta alkusyksystä Luomuvientirenkaan käynnistys toteutuu tämän vuoden loppuun mennessä. Yhteishankkeen päätyttyä yrityksillä on valmius toimia itsenäisesti ja tuloksellisesti Saksan markkinoilla. Hankkeen toteutuksesta ja resurssoinnista vastaa Kauppakamarissa projektipäällikkö Marjaana Saurila, marjaana.saurila@dfhk.fi, puh. (09) n Päivi Graefe Kauppakamarin myynti- ja kehitysjohtajaksi Päivi Graefe on nimitetty Saksalais- Suomalaisen Kauppakamarin myynti- ja kehitysjohtajaksi (Leiterin Verkauf und Geschäftsentwicklung) alkaen. Päivi Graefellä on pitkä ulkomaan työkokemus. Hän on työskennellyt mm. kvtehtävissä: Münchenissä Suomen pääkonsulaatissa ja kustantamo miverlagissa (= Saksan suurin päivälehti Süddeutsche Zeitung) sekä German Business Associationin toimitusjohtajana Vietnamissa. Lisätietoja: paivi.graefe@dfhk.fi, p. (09) Kauppakamarin liikennevaliokunta tutustui GOFREPiin Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin liikennevaliokunta kokoontui vuosikokouksen yhteydessä Ohjelmassa oli tutustuminen Suomenlahden alusliikenteen pakolliseen ilmoittautumisjärjestelmään (GOFREP). Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Naski kertoi avauspuheessaan, että liikennevaliokuntaan on nimitetty seuraavat uudet jäsenet: n Henri de la CHAPELLE, johtaja, Schenker Oy, Helsinki n Timo JAAKKOLA, johtaja logistiikka, Itella Oyj, Helsinki n Natalia KAPKAJEWA, edustaja, Hafen Hamburg Marketing, St. Petersburg n Marek KUCHTA, Country Manager, Deutsche Lufthansa AG, Vantaa n Kaj LÄNNENPÄÄ, Senior Consultant, Oy Eliron Logistics, Vantaa n Dr. Gernot TESCH, Director Line Management Finnland, Scandlines AG Rostock n Kai WICKLUND, johtaja, DHL Freight Finland Oy, Vantaa. Kauppakamari DFHK Intern Hans Sohlström Kauppakamarin 1. varapuheenjohtaja Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin johtokunta valitsi vuosikokouksessaan yksimielisesti Hans Sohlströmin uudeksi 1. varapuheenjohtajaksi ja näin Berndt Brunowin seuraajaksi. Hans Sohlstöm on UPM- Kymmene Oyj:ssä Exevutive Vice President, Corporate Relations & Development. Jäsenkokous valitsi uusina jäseninä johtokuntaan: n Philip Aminoff, Chairman, Electrosonic Group Oy Ab, Helsinki n Armin Dienst, osakas, Schulte Riesenkampff Rechtsanwaltsgesellschaft mbh, Frankfurt am Main n Pekka Erkkilä, Executive Vice President, Outotec Oyj, Espoo, ja toimitusjohtaja, Outotec GmbH, Oberursel n Jens Broder Knudsen, toimitusjohtaja, Sartori & Berger, Kiel n Vesa Vihavainen, toimitusjohtaja, Teknikum Oy, Sastamala Johtokunnasta erosivat Dr. Bernhard Boll, Rolf Kirchfeld, Marja Mäki ja Prof. Dr. Riesenkampff, joita Berndt Brunow kiitti panoksesta Kauppakamarin johtokunnassa. Prof. Dr. Alexander Riesenkampff (oik.) ottaa vastaan kunniamitalin ja varapuheenjohtaja Berndt Brunowin ja toimitusjohtaja Manfred Dransfeldin kiitokset 23 vuoden panoksesta Kauppakamarin johtokunnassa. Ennen GOFREPiin tutustumista liikennevaliokunta keskusteli kapteenien kielikysymyksestä. Alus saa Suomessa vapautuksen luotsin käytöstä vain silloin, kun kapteenilla on todistus suomen tai ruotsin kielen taidosta. Lisäksi liikennevaliokunta käsitteli vuodesta 2015 voimaan tulevaa Pohjanmerelle ja Itämerelle suunniteltua raskasäöljyn rikkipitoisuuden alentamista, mikä nostaisi huomattavasti käyttökustannuksia. Liikennevaliokunta kääntyykin asiasta päättävien tahojen puoleen Suomessa ja Saksassa tehdäkseen selväksi, että väistämätön kustannusten siirto asiakkaille johtaisi liikenteen siirtymiseen mereltä maalle ja lisäisi siten haittoja ekologisessa kokonaistaseessa. Liikennevaliokunnan vastavalitut jäsenet Natalia Kapkajewa, Hafen Hamburg Marketing ja Kaj Lännenpää, Oy Eliron Logistics Ltd kuuntelivat pitkäaikaisen jäsenen Rolf Sandbergin seurassa (oikealta vasemmalle). 24 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

14 Kuvagalleria Fotogalerie Kauppakamari DFHK Intern Kauppakamarin vuosikokous Helsingissä: Toiveita kaupan ja liikenteen piristymisestä Johtokunnan illallisen isäntä Jukka Perttula toivottaa kauppaneuvos Magnus Bargumin ja Henrica Bargumin tervetulleeksi. Johtokunnan illalliselle osallistuivat myös Lauri Rautala ja teollisuusneuvos Martin Granholm. Suurlähetystön vastaanotolla johtokunnan jäsen Esa Kaunistola, Nokia Oyj, asianajajien Dr. Timo Karstenin, Osborne Clarke, ja Juha Väyrysen, Castrén & Snellman, ympäröimänä. Martti Kohtanen, Siemens Osakeyhtiö keskustelussa Kauppakamarin uuden johtokunnan jäsenen Philip Aminoffin, Electrosonic Group Oy Ab, kanssa. Berndt Brunow, Kari Hietanen, Petra Hietanen-Kunwald ja Regina Dransfeld nauttivat hyvästä seurasta ja lounaasta Hilton Kalastajatorppalla. Pitkäaikainen johtokunnan jäsen kauppaneuvos Magnus Bargum ja liikennevaliokunnan jäsen Simo Airas vaihtoivat kuulumisia. Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokouksen keskeisenä teemana 25. toukokuuta 2010 oli Saksan satamayritysten keskusliiton puheenjohtajan konsuli Detthold Adenin pitämä lennokas juhlaesitelmä, joka käsitteli kriisinhallinnan rakennemuutoksia Euroopan satamissa. Avauspuheessaan juuri valittu Kauppakamarin 1. varapuheenjohtaja Hans Sohlström puhui Saksan ja Suomen välisen kaupan viime vuoden kehityksestä, jolloin se oli laskenut kolmanneksen. Tämä merkitsi suurinta pudotusta Kauppakamarin perustamisen jälkeen. Kuluvan vuoden ensimmäisinä kuukausina kaupan väheneminen on saatu pysähtymään, mutta käännöstä kasvuun ei ole vielä näkyvissä. Hans Sohlström totesi, että kokemuksesta kuitenkin tiedetään, että saksalais-suomalainen kauppa on erityisen riippuvainen suhdanteista. Siksi viimeisimmät suhdannekyselyt antavat aihetta toiveisiin talouden virkistymisestä kummassakin maassa. Hans Sohlström toivotti puheessaan uuden Saksan suurlähettilään Dr. Peter Scholzin tervetulleeksi Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokoukseen. Tervehdyspuheessaan suurlähettiläs Dr. Peter Scholz kritisoi rahoituskriisin aiheuttajia ja korosti, että Saksan liittotasavalta ei toimi radikaalin markkinatalouden sääntöjen mukaisesti, vaan sen perustuslain laatijat ovat luoneet sosiaalitaloudellisen järjestelmän sosiaalisen markkinatalouden hengessä. Tämä järjestelmä yhdistää sekä hyvinvoinnin että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Tämän sosiaalisen markkinatalouden peruslinjan tulisi säilyä juuri myös globalisaation yhteiskunnan talouteen kohdistamien strategisten hyökkäysten lisääntyessä, samoin tulisi säilyä Euroopan integraation asettamien velvoitteiden, jotka on Saksassa kirjattu jo perustuslakiin. Suurlähettiläs Scholz korosti lisäksi, että demokraattisten valtioiden raha- ja talousjärjestelmään kohdistunut hyökkäys voidaan torjua vain yhteisvoimin ja globaalisti. Tässä on hänen mielestään tärkeää yhteistyö saatettaessa valtiontaloudet tasapainoon, säänneltäessä globaaleja rahamarkkinoita yhdessä kustannuksien aiheuttajien kanssa ja erityisen tärkeää yhteistyö on myös läntisen maailman kasvustrategioita luotaessa. Mutta ennen kaikkea talousetiikassa ja kauppaa käyvien mielenlaadussa tarvitaan radikaalia muutosta. Juuri viimeisessä kohdassa Saksa ja Suomi voivat samanmielisinä toimia rinnakkain. Suurlähettiläs antoi tunnustusta Suomelle siitä, että Suomessa pankki- ja rahalaitosten uhkapelipolitiikka on ollut vähäistä. Politiikan ja talouselämän luotettavuus, ennustettavuus, läpinäkyvyys ja vakaus kansan luonteen mukaisesti ovat säilyneet eheinä toisin kuin muualla. Saksan hallitus panostaa edelleen Suomeen luotettavana, samanmielisenä ja tehokkaan asiantuntevana kumppanina niin bilateraalisesti, EU:n tasolla kuin maailmanpolitiikassa. Dr. Peter Scholz päätti tervehdyksensä kiittämällä Kauppakamaria sen ponnisteluista saksalais-suomalaisten suhteiden koordinoimisessa, edistämisessä ja laajentamisessa viime vuosikymmenen aikana. Suomen liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osaston liikennepalveluyksikön päällikkö, Silja Ruokola, painotti puheenvuorossaan, että suomalaisten ja saksalaisten käsitykset ympäristökysymyksistä ja ilmastonmuutoksesta ovat melko samanlaiset. Myös liikennepolitiikassa kummallakin maalla on samat intressit ja ne toimivat niin bilateraalisella kuin EU-tasolla yhteistyössä. Mutta maantieteellisestä asemasta ja liikenneolosuhteista johtuen on tietyissä kysymyksissä myös erilaisia mielipiteitä. Saksa on Silja Ruokolan mukaan tärkeä kauttakulkumaa sekä pohjoisesta etelään että idästä länteen. Myös Suomelle kauttakulkumaan asema on tärkeä. Rajusta viime aikojen liikennemäärän pudotuksesta huolimatta kauttakulkuliikenne kasvaa edelleen. Venäläiset kollegat ennustavat kauttakulkuliikenteen kolminkertaistuvan Suomen ja Venäjän välillä, vaikka Venäjä investoisikin omiin satamiinsa. Myös Suomen liikenneministeriössä uskotaan kauttakulkuliikenteen tulevaisuuteen. Myös kunniakonsuli Detthold Aden oli juhlaesitelmässään Euroopan satamien rakennemuutoksista kriisinhallinnassa sitä mieltä, että ainakin lähitulevaisuudessa Suomen satamien osuus ei ole uhattuna kauttakulkuliikenteessä. Kts. otteita hänen esitelmästään s. 28. n 26 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

15 Kauppakamari DFHK Intern Kauppakamari DFHK Intern Kriisinhallinnan tuomia rakennemuutoksia Euroopan satamissa Otteita Saksan satamien yhdistyksen puheenjohtajan Detthold Adenin juhlaesitelmästä Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin vuosikokouksessa 25. toukokuuta 2010 Helsingissä Itämeren moottoritie Itämeri kuuluu maailman vilkkaimmin liikennöityihin merialueisiin. Joka vuosi tällä reitillä kulkee 600 miljoonaa tonnia erilaista rahtitavaraa. Lähitulevaisuudessa määrä kasvaa edelleen, kun molemmat 1200 kilometriä pitkät Itämeren kaasuputket otetaan käyttöön. Näitä putkia pitkin johdetaan vuosittain 27,5 miljardia kuutiometriä kaasua Länsi- Eurooppaan. Osa putkista laivataan vielä Bremenin kautta Kotkaan, jossa niihin asennetaan betonikuori, ennen kuin ne lasketaan Itämereen. Itämeri ei toimi kuitenkaan pelkästään suurten rahti- ja tavaravirtojen merten moottoritienä. Se yhdistää myös ihmisiä keskenään. Lukuisilla autolauttavarustamoilla on vuosittain noin 50 miljoonaa matkustajaa. Olemme voineet vuoteen 2008 seurata, kuinka nopeasti Itämeren liikenne on kehittynyt itäisen Euroopan avauduttua taloudellisesti ja poliittisesti. Kasvuluvut olivat kaksinumeroisia vuosien ajan. Kasvu jatkuu varmasti edelleen yleismaailmallisen kriisin mentyä ohi. Tosin samalla voi tulla joitakin muutoksia, joiden vaikutusta tällä hetkellä on vielä tarkasti vaikea hahmottaa. Saksalaisten satamien kesken Itämeren alueella vallitsee työnjako. Itämeren satamat ovat ensisijaisesti lauttasatamia ja ne ovat erikoistuneet tietynlaisten tavaroiden lastaukseen. Pohjanmeren satamat toimivat puolestaan pääasiallisesti Itämeren ympäristövaltioiden transitosatamina. Kielin kanava ja sen merkitys Bremenin ja Hampurin satamat sekä vuodesta 2012 lähtien Wilhelmshaven ja sen rakenteilla oleva JadeWeserPort ovat Itä- Suomen Berliinin-suurlähettiläs Harry Helenius (oik.) oli myös saapunut kuuntelemaan Suomen kunniakonsuli ja Saksan satamien yhdistyksen puheenjohtaja Detthold Adenin juhlaesitelmää. meren maiden solmukohtia siirryttäessä kansainvälisille vesille. Tässä yhteydessä Rendsburgista Kieliin ulottuva Kielin kanava on hyvin tärkeä. Näin on ollut ainakin tähän saakka. Saksan liittohallitus on päättänyt jatkaa tätä reittiä täyteen pituuteensa avatakseen tien entistä suuremmille laivoille. Syynä on, että kasvavien konttimäärien vuoksi viime vuosina erityisesti konttirahdin syöttöalukset ovat tulleet entistä suuremmiksi. Nyt on jo merkkejä siitä, että Saksan Pohjanmeren-satamien asema Itämeren transitoväylinä olisi heikkenemässä. Kilpailu ratkaisee, mitkä satamat hyötyvät kasvusta eniten. On olemassa kuitenkin yksi poikkeus: Venäjä pyrkii vetämään mahdollisimman paljon meriliikennettä omiin satamiinsa. Tämä saattaa heikentää aikanaan Suomen satamien transitoasemaa Venäjän liikenteessä. Venäjän ongelmana on, että sillä on Pietarissa tällä hetkellä vain yksi yleissatama Itämerellä. Lisäksi Pietarin satamassa on syvyysrajoituksia, joita ei voida siellä osittain kallioisen merenpohjan vuoksi myöskään poistaa. Tästä syystä suunnitellaan Ust Lugaan rakennettavaksi toinen yleissatama. Rakennustyöt pysäytettiin kuitenkin kriisin aikana. Siksi Ust Luga ei käynnistynyt vielä vuonna 2009, kuten suunniteltiin, vaan vasta Siellä ei tosin ole syvyysongelmaa, mutta sieltä puuttuvat toistaiseksi hyvät maantie- ja rautatieyhteydet sisämaahan. Kestää siis vielä useita vuosia, kunnes Ust Luga voi toimia täydellä teholla satamana. En näe siis tällä hetkellä, enkä myöskään lähitulevaisuudessa uhkaa Suomelle tältä suunnalta. Lisäksi on hyvin kyseenalaista, pystyykö poliittinen liikenteenohjaus pidemmän päälle voittamaan taloudelliset intressit ja kilpailukyvyn. Globalisaatio, maailmankauppa ja konttiliikenne Tällä hetkellä on nähtävissä, kuinka vahvasti globalisaatio vaikuttaa maailmantalouteen. Global sourcing, global production ja global selling -malli lisää kansainvälistä työnjakoa ja kasvattaa merkittävästi maailmankauppaa. Nyrkkisääntö on, että yhden prosentin bruttokansantuotteen kasvu maailmassa merkitsee kahden prosentin kasvua maailmankaupassa ja kolmen prosentin kasvua konttiliikenteessä. Maailman konttiliikenne on aikaisemmin kasvanut siis kolme kertaa niin nopeasti kuin maailman bruttokansantuote. Bruttokansantuotteen kasvusta on hyötynyt erityisesti kuljetus- ja logistiikka-ala, joka saa liikevaihtonsa tavallista nopeammin kasvavasta maailmankaupasta ja konttiliikenteestä. Kriisin aikana tämä nopea kasvukehitys kääntyy taas päinvastaiseksi. Tästä syystä kuljetus- ja logistiikka-ala myös kärsii nyt eniten, mikä koskee erityisesti suuria merisatamia. Merisatamien kriisi Mikä on muuttunut meillä kriisin aikana? Kriisi näkyy pääasiassa meidän merisatamissamme. Kontti- ja autorahti on selvästi vähentynyt, samoin perinteinen tavarakuljetus. Tämä vaikuttaa oleellisesti liikevaihtoomme, sillä merirahtiliikenne on vahvinta ydinosaamisaluettamme. Olemme logistista palvelutarjontaamme monipuolistamalla ja kansainvälistä verkostoa laajentamalla luoneet palveluja, joihin kriisi ei ole vaikuttanut, vaan uudet palvelut ovat osittain jopa tuoneet kasvua. Tämä auttaa meitä nyt. Jos olisimme vain klassisia satamapalveluja Bremenissä ja Bremerhavenissa tarjoavat yritys, kriisi uhkaisi nyt olemassaoloamme. Konttiliikenteen kriisi Meriliikenteen kustannuksia on voitu alentaa jatkuvasti entistä suurempien konttilaivojen ansiosta. Alentuneet kustannukset ovat johtaneet siihen, että jopa halpojen tavaroiden pitkän matkan kuljetus kannattaa. Niinpä viinipullon merikuljetus esimerkiksi Etelä-Afrikasta maksaa alle 10 senttiä. Kaikkien kuljetusketjuun osallistuvien osapuolien jatkuvista laajennusinvestoinneista huolimatta järjestelmä toimi kapasiteettinsa äärirajoilla. Pullonkauloja syntyi niin meriliikenteessä kuin satamissa ja jatkoyhteyksissä. Tämä tilanne muuttui muutamassa kuukaudessa dramaattisesti kriisin alettua. Kaksinumeroiset rahtimäärien prosentuaaliset pudotukset ja samanaikainen uusien laivojen ja satamatekniikoiden käyttöönotto on kääntänyt tarjonnan ja kysynnän suhteet päälaelleen. Uusien vielä rakenteilla olevien laivojen toimitusten, ja vain hitaasti kasvavan kysynnän johdosta tilanne ei korjaannu kovinkaan paljon lähivuosinakaan. Useimmat konttilaivat kulkevat hitaammin säästääkseen polttoainekustannuksia. Suurkonttilaivojen normaali nopeus on varustamosta riippuen solmua. Slow Steaming vaihteella nopeudet putoavat 16 solmuun. Hapag-Lloyd-varustamo on arvioinut, että nopeutta alentamalla voidaan säästää konttilaivaston ylläpitokustannuksia jopa 30 prosenttia. Toiset varustamot harkitsevat jatkavansa slow steaming nopeuksia myös kriisin jälkeen. On jopa harkittu otettavaksi käyttöön 12 solmun very slow steaming nopeudet. Jos slow steaming nopeus jää käyttöön tai suuret varustamot siirtyvät jopa very slow steaming hidastuksiin, sillä on myös satamille merkittävät seuraukset. Tämä toisi entistä enemmän laivoja liikenteeseen. Suuret konttilaivat suoraan Itämerelle? Kukaan ei pysty tänään sanomaan, kulkeeko tulevaisuudessa enemmän suurkonttilaivoja suoraan Itämeren satamiin vai onko nykyisellä järjestelmällä transitosatamat Pohjanmerellä, syöttöliikenne, Nordostseekanal ja Itämeren satamat yhtä suuri merkitys kuin tähän asti. Tällä hetkellä Maersk Line liikennöi kerran viikossa suurkonttilaivoilla Gdanskiin ja sieltä kahdella feeder-syöttöaluksella Helsinkiin ja Pietariin. Maersk on maailman johtava konttilaivavarustamo ja voisi olla mallina muille, mahdollisesti myös kriisin jälkeen. Suuret autorahdit suoraan Itämerelle? Tällä hetkellä ei tiedetä, milloin myös suuret autonkuljetusalukset pääsevät suoraan Itämeren satamiin. Se riippuu yleisestä taloudellisesta kehityksestä. Jos autojen kysyntä Itä-Euroopassa kasvaa niin suureksi, että suorat yhteydet yksittäisiin satamiin alkavat kannattaa ja näistä satamista käsin onnistutaan rakentamaan luotettavat jatkoyhteydet eteenpäin, voitaisiin suuriakin autokuljetuksia purkaa suoraan Itämeren satamissa. Olemme joka tapauksessa valmistautuneet muutoksiin. Meillä on jo nyt yhteinen autoterminaali venäläisen kumppanin kanssa Pietarissa. Mutta tällä hetkellä tähän terminaaliin liikennöivät ennen kaikkea pienet autolautat Bremerhavenista. Lisäksi suuret itäisen Euroopan autovalmistajat ovat lisänneet tuotantokapasiteettiaan toimittaakseen autoja suoraan sikäläisille markkinoille. Tämä ei tietenkään hyödytä merisatamia, vaan ennen kaikkea rautateitä ja maantiekuljetuksia. Suomi katalysaattorina Euroopassa Vaikka minulla ei ole ennustajan lahjoja, haluaisin irtautua nyt vielä hetkeksi varsinaisesta aiheestani ja luoda lopuksi katsauksen tulevaisuuteen. Jos katsomme jatkuvien kansallisten ja kansainvälisten päivänpoliittisten kiistakysymysten yli ja haluamme oppia nykyisestä kriisistä, silloin meidän olisi maailmanlaajuisesti tultava huomattavasti enemmän toisiamme vastaan. Miksi esimerkiksi Venäjä ja USA suhtautuvat edelleen skeptisesti toisiinsa vastapelureina? Eikö kyseessä ole menneen politiikan jäänne kylmän sodan ajalta? Euroopan unioni on maantieteellisesti siinä välissä, mutta useimmat valtiot uskovat, että niiden on valittava poliittinen suuntansa tendenssimäisesti idän tai lännen suuntaan. Eikö tässä sillan ja välittäjän asema olisi hyödyllisempi? Tässä Suomi voi toimia hyvänä katalysaattorina. Suomi on ensiksikin EU:n jäsen ja toiseksi sillä on ollut vuosikymmeniä hyvät naapurisuhteet Venäjään tämähän on hyvä lähtöasetelma. Myös Venäjä ja USA ovat oikeastaan naapureita, jotka erottaa toisistaan vain kapea Beringin salmi. Mutta amerikkalaisten skeptinen katse Venäjälle suuntautuu ennemmin pitkän Atlantin reitin kautta itään, sen sijaan että he vilkaisisivat suoraan puutarha-aidan yli länteen. Mutta niin kauan kuin tilanne on nykyisellään, Eurooppa voisi toimia välittäjänä ja auttaa voittamaan molemminpuolinen epäluulo. Useimmat venäläiset elävät Uralin länsipuolella, ja kolmannes väestöstä on keskittynyt Moskovan ympärille. Minä pidän Venäjää eurooppalaisena maana ja Euroopan unionin kannattaa sitoa Venäjä tiukemmin piiriinsä tietenkin ärsyttämättä siinä kuitenkaan USA:ta. Lähentyminen voisi tapahtua Kaliningradin alueen kautta. Se on maantieteellisesti emämaasta erillään. Silloin pitäisi pyrkiä löytämään erikoisratkaisuja kanssakäymiseen EU-maiden kanssa. Kuka siihen olisi sopivampi partneri kuin hyvä naapuri Suomi ja ehkä myös Saksa Venäjän tärkeimpänä kauppakumppanina EU:ssa. Puhuessamme lähentymisestä ei pidä panostaa vain poliittisiin aloitteisiin. Näiden aloitteiden pitäisi tulla juuri talouselämän puolelta. Kannattaa muistaa se, mitä olen juuri puhunut kaupasta, joka on kummankin osapuolen intresseissä. Tämä on aina hyvä perusta. Mielestäni se on meidän kaikkien tehtävä. Mikä pätee kriisiin, pätee oikeastaan aina ja kaikkialla. Kysymys, Mitä tapahtuu? on väärä. Parempi on kysyä Mitä minä voin tehdä asialle? n 28 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

16 Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Saksalais-suomalainen yritysluettelo ajan tasalle Kauppakamari on saattanut saksalais-suomalaisen yritysluettelon ajan tasalle. Yritysluettelo tarjoaa ajankohtaisen katsauksen saksalaisyrityksiin Suomessa ja suomalaisyrityksiin Saksassa. Yritysluettelon ydin on suomalaisten tytär- ja osakkuusyritysten yhteystiedot Saksassa ja saksalaisten tytär- ja osakkuusyritysten yhteystiedot Suomessa. Myös emoyhtiöiden osoitteet on lueteltu. Toimitamme yritysluettelon excel-tiedostona hintaan 150 euroa + alv 22 %. Jäsenet saavat 20 prosentin alennuksen. Tilaukset joko kotisivuiltamme osoitteesta tai maija.nuutinen@dfhk.fi. Vastavalmistuneet ansaitsevat euroa ensimmäisenä vuotena Henkilöstöpalveluyritys alma materin tekemän tutkimuksen mukaan akateemisten vastavalmistuneiden aloituspalkka Saksassa vaihtelee eurosta euroon. Korkeinta aloituspalkkaa maksaa sähkö- ja tietoliikenneteollisuus, joka on palkanmaksajana hieman edellä terveydenhoito- ja rahoitusalaa. Alimpia lähtöpalkkoja maksetaan media-alalla. Suurkaupungit houkuttelevat Kolme suurinta Saksan kaupunkia Berliini (3,4 miljoonaa asukasta), Hampuri (1,8 milj.) ja München (1,3 milj.) ovat kuluneen kymmenen vuoden aikana kirjanneet myös suurimmat muuttovoitot. Vuodesta 1999 vuoteen 2008 Münchenin väkiluku kasvoi asukkaalla. Hampurissa muuttovoitto oli samana aikana ja Berliinissä Joka kolmas yritys palaa kotiin Saksaan Fraunhofer ISI-tutkimuslaitoksen mukaan talouden kriisi on olennaisesti hidastanut saksalaisten yritysten ulosliputusta. Samalla yritysten paluumuutto jatkuu kohtuullisen vilkkaana, eikä lama näytä sitä hidastavan. Virta on edelleen Saksasta ulospäin, mutta joka kolmas tuotantoaan ulkomaille siirtänyt yritys palaa takaisin kotiin. Takaisin Saksaan muuttavien yritysten paluun syy on useimmin laatuongelmat, jota syyttää 68 prosenttia paluumuuttajista. Kolmasosa palasi liian korkeiden henkilökustannusten vuoksi. Tämä osuus on kolmessa vuodessa kaksinkertaistunut, samoin kuin työvoiman vaihtuvuudesta johtuvat ongelmat, joita valitti 19 prosenttia. Arvonlisäveron palautushakemusten jättöaika päättyy Yrityksellänne on tänäkin vuonna mahdollisuus hakea arvonlisäveron palautusta Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin kautta kaikista EU-maista, Sveitsistä, Islannista, Norjasta ja Kanadasta. Meidän kauttamme palautus hoituu vaivatta ja nopeasti. Mikäli yrityksellänne on arvonlisäveron palautuksia haettavana vuodelta 2009, ottakaa meihin yhteyttä mahdollisimman pikaisesti. Yhteydenottonne jälkeen toimitamme teille hakemukseen tarvittavat asiakirjat. Erityisesti on huomioitava, etteivät hakumenettely tai -ajat EU:n ulkopuolisten maiden osalta ole muuttuneet, vaan hakemusten täytyy olla kyseisen maan verottajalla aikaisempien vuosien tapaan mennessä. EU-maiden osalta odotamme hakemuksianne viimeistään kesäkuun aikana, jotta voimme taata hakemuksenne ehtivän ulkomaisten verovirastojen käsittelyyn ajoissa ennen syyskuun loppua. Lisätietoja: pia.knuuttila@deinternational.fi, p. (09) Suomalais-Saksalainen Energiapäivä Saksalais-Suomalainen Kauppakamari valmistelee parhaillaan Suomalais-saksalaista Energiapäivää, joka pidetään 2. joulukuuta 2010 Helsingissä. Tapahtuman päämääränä on edistää ja syventää Saksan ja Suomen välistä yhteistyötä energiateknologian alalla ja olla samalla avaus tuleville yhteisille projekteille, jotka edesauttavat saksalaisten ja suomalaisten yritysten yhteistyötä. Energia-alan tapahtuma kokoaa yhteen molempien maiden poliitiikan ja talouselämän vaikuttajia sekä asiantuntijoita. Kohderyhmänä edellä mainittujen lisäksi ovat energiateollisuuden parissa työskentelevien yritysten, järjestöjen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten, teollisuusyritysten ja palveluntarjoajien johto, johtokuntien jäsenet, johtavassa asemassa olevat työntekijät ja alan asiantuntijat. Lisätietoja tapahtumasta antaa: Päivi Graefe, paivi.graefe@dfhk.fi, p. (09) Metso myy Flexowellkuljetinhihnatoimintonsa ContiTech Transportbandsysteme GmbH:lle Metso myy Flexowell-kuljetinhihnatoimintonsa ja siihen liittyvän omaisuuden Moersissa, Saksassa, ContiTech Transportbandsysteme GmbH:lle. Flexowell tuottaa kuljetinhihnoja ja massatavaran käsittelyjärjestelmiä, ja se kuuluu Metson Kaivos- ja maarakennusteknologiasegmenttiin. Kaupasta huolimatta kuljetinhihnat ja massatavaran käsittelyjärjestelmät muodostavat edelleen olennaisen osan Metson tarjontaa kaivos- ja maarakennustoimialoille. Myynti on osa Metson nykyisen tuoterakenteen kehittämiseen ja yksinkertaistamiseen pyrkivää strategiaa, jonka tavoitteena on varmistaa kilpailukyky ja kehittää asiakaspalvelua. Rautaruukki yritysostolla vahvasti mukaan tuulivoimalabisnekseen Rautaruukki ostaa tuulivoimalatornien suunnittelu-, pystytys- ja huoltoliiketoiminnot saksalaiselta SeeBA Technik GmbH:lta. Kauppa vahvistaa suomalaisyhtiön asemaa korkeiden tuulivoimalatornien toimittajana. Rautaruukki on aiemmin toimittanut tuulivoimaloihin esikäsiteltyjä tornilevyjä, hitsattuja komponentteja, laippa-aihioita ja perustuksia. Uudessa ristikkorakenteisessa tuulivoimalatornissa sovelletaan SeeBAn patentoimia ratkaisuja. SeeBA keskittyy jatkossa tuulipuistojen kehittämiseen ja rakennuttamiseen. Nord Stream sopimukseen saksalaisten ympäristöjärjestöjen kanssa Kaksi saksalaista ympäristöjärjestöä - Saksan Mecklenburg- Länsi-Pommerin Maan ystävät (BUND) sekä WWF Saksa ovat tiiviiden neuvottelujen jälkeen sopineet Nord Stream -yhtiön kanssa uusista, kauaskantoisista Itämeren ympäristön suojelutoimista. Suunnitelmia rantautumiskohdan merenpohjan ruoppausmassojen varastoinnista ja ympäristön tarkkailusta rakentamisen aikana on sopeutettu. Lisäksi sovittiin silakan kalastuksen rauhoittamisesta kymmeneksi päiväksi ensi vuonna. Nord Streamin laatimia, viranomaisten jo aiemmin hyväksymiä ympäristön tarkkailusuunnitelmia täydennettiin, mikä helpottaa entistä kattavampaa rakentamisen ympäristövaikutusten tarkkailua erityisesti veden samentumisessa. Osapuolten kesken sovittiin myös lisätutkimuksista, joilla tutkitaan, kuinka ekosysteemit reagoivat rakentamisen päättymisen jälkeen. Nord Streamin ja ympäristöjärjestöjen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan yhtiön aiempaa läjityssuunitelmaa muutettiin. Nyt rakentamisen seurauksena nousevat merenpohjan massat kuljetetaan maalle, eikä niitä sijoiteta mereen. Saksalaiset maksavat luottokortilla vain 5 % ostoksistaan Vaikka Saksassakin maksetaan vuosi vuodelta yhä enemmän kortilla, niin silti enemmistö saksalaisista maksaa ostoksensa edelleen käteisellä. Kaupan tutkimuslaitoksen EHIn tekemän tutkimuksen mukaan viime vuonna käteisostosten osuus oli 59,1 prosenttia. Ostoksista 31,6 prosenettia maksettiin Saksassa suositulla EC-kortilla, jonka toimintaa voidaan verrata pankkikorttiin. Vain 5,2 prosenttia ostoksista maksettiin luottokorteilla. Greenvironment hakee pääomia kasvulle Frankfurtin pörssistä Bioenergiaan ja hajautettuihin energiasovelluksiin erikoistunut suomalainen Greenvironment vahvistaa rahoituspohjaansa listautumalla Frankfurtin pörssiin. Hajautetun sähkön- ja lämmöntuotannon markkinat ovat Keski-Euroopassa kovassa kasvussa. Listautumisen tarjoaman rahoituskanavan myötä pystymme kasvattamaan liiketoimintaamme ja vahvistamaan asemaamme päämarkkina-alueellamme Saksassa ja jatkossa myös itäisessä Keski-Euroopassa, Greenvironmentin toimitusjohtaja Matti Malkamäki sanoo. Greenvironmentin strategiana on operoida Saksassa itse kehittämiään maa- ja biokaasuvoimalaitoksia ja myydä tuotettu sähkö ja lämpö paikallisille energiayhtiöille. Yhtiö on toiminut Saksan markkinoilla vuodesta Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

17 Suhdanne Konjunktur Yritysuutiset Unternehmensnachrichten Kasvuvoimat valtaavat alaa Saksan talous on tuskin selvinnyt viime vuoden syvästä taantumasta, kun jo jotkut tarkkailijat maalaavat seinille seuraavia Euroopan yhteisvaluutan kriisipiruja. Koska kuitenkin monissa maissa merkit viittavaat jälleen nousuun, näkee myös Saksan taloustutkimuslaitos suhdanteiden olevan virkistymässä. Ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1¾ prosenttia, vuonna 2011 jopa yli 2 prosenttia. Huoli yhteisvaluutta eurosta on viime aikoina hallinnut otsikoita. Huolimatta kansainvälisistä tukitoimista muutamissa euromaissa pesii edelleen rahoitusmarkkinoiden riski, joka vaikuttaa myös Saksan talouteen. Saksassa on edessä valtiontalouden vakauttaminen, mikä rajoittaa talouspoliittista pelivaraa. Silti suhdannenäkymät ovat melko myönteiset, kuten Saksan taloustutkimuslaitoksen IW:n kevään ennuste osoittaa. Kasvavasta toimeliaisuudesta maailmalla ja myös USA:ssa hyötyvät etenkin kansainväliseen kilpailuun hyvin varautuneet saksalaisyritykset. Tänä vuonna Saksan bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan 1¾ prosenttia. Ensi vuonna 2011 kasvun odotetaan nousevan kahteen prosenttiin. Nämä arviot saavat tukea myös tuoreesta IW:n suhdannekyselystä, johon vastasi yli 2000 saksalaisyritystä huhti-toukokuun aikana. Seuraavassa ennusteen ja kyselyn tuloksista tarkemmin. Teollisuustuotanto Talouden kääntyminen nousuun on jo pitkään ollut yrityksille enemmän kuin tavoiteltavaa. Yrityksistä 38 prosenttia sanoo tilanteensa olevan parempi kuin keväällä 2009, kun taas vain neljännes kertoo tilanteensa huonontuneen. Myös pidemmän ajan näkymät ovat kirkastuneet. Tällä hetkellä 47 prosenttia saksalaisyrityksistä odottaa tuotantonsa kasvavan tänä vuonna, vain 18 prosenttia odottaa sen laskevan. Ulkomaankauppa Saksan vientiteollisuus uskoo viennin vahvistuvan entiselleen. Sitä avittaa muun muassa maailmankaupan 8 prosentin kasvu tänä vuonna. Etenkin kehittyvissä maissa investointitarvikkeiden kysyntä vahvistuu jälleen samalla kun palkkakustannukset yksikköä kohden Saksassa kehittyvät entistä maltillisemmin. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 36 prosenttia odottaa vientinsä kasvavan vuonna Vain vajaa 14 prosenttia odottaa tältä vuodelta huonompia vientilukuja kuin vuonna Saksalle erityisen tärkeästä investointihyödyketeollisuudesta jopa yli puolet odottaa vientinsä kasvavan. Tosin kuudesosa yrityksistä pitää viennin vähenemistä todennäköisenä. Saksan suhdanne-ennuste Bruttokansantuote 5,0 +1¾ +2 Vienti 14,2 +7¼ +6 Tuonti 8, ¾ Kone- ja laiteinvestoinnit 20, Rakennusinvestoinnit 0,8 +½ ¼ Yksityinen kulutus +0,2 -½ +½ Julkinen kulutus +3, Kuluttajahinnat +0, Työttömyysaste 8,2 7¾ 7¾ Lähde: IW (Institut der deutschen Wirtschaft) Tavaroiden ja palveluiden viennin odotetaan vuonna 2010 kasvavan edellisvuodesta 7¼ prosenttia, seuraavina vuosina 6 prosenttia. Investoinnit Vaikka yritykset laajentavatkin tuotantoaan, kapasiteetissä on siihen edelleen varaa. Tämä ja edelleen havaittava epävarmuus kasvun määrästä saa monet yritykset suhtautumaan varovaisesti uusiin kone- ja laiteinvestointeihin. Taloustutkimuslaitos IW:n kyselyyn osallistuneista yrityksistä yli 28 prosenttia suunnittelee lisäävänsä investointeja tänä vuonna. Toisaalta lähes yhtä moni (26 prosenttia yrityksistä) aikoo vähentää panostaan. Kone- ja laiteinvestointien odotetaan kasvavan kolme prosenttia vuonna Seuraavana vuonna yritykset uudistavat konekantaansa edelleen innokkaammin, joten investointien odotetaan kasvavan 8 prosenttia. Rakennusinvestoinnit sitä vastoin polkevat toistaiseksi paikallaan, koska teiden ja julkisiin rakennushankkeisiin saatu valtiollinen suhdannetuki loppuu. Työmarkkinat Taantumasta huolimatta pelättyä työpaikkojen katoa ei tapahtunut. Yritykset ovat jopa vähentäneet lyhennetyn työajan käyttöä. Tänäkään vuonna ei ole odotettavissa irtisanomisaaltoa. IW:n kevään kyselyn mukaan kuitenkin joka viides yritys joutunee vähentämään henkilökuntaansa. Toisaalta yhtä moni yritys suunnittelee lisähenkilöstön palkkaamista. Työllisten määrän Saksassa odotetaan siten vain hieman vähenevän vuonna 2010 ja työttömyyden kasvun pysyvän vähäisenä. Tänä vuonna jäädään alle 3,4 miljoonan työttömän rajan, mikä on 7¾ prosenttia työvoimasta. Yksityinen kulutus Huolimatta melko hyvistä näkymistä työmarkkinoilla, yksittäisillä kotitalouksilla ei ole paljon varaa kasvattaa kulutustaan. Tänä vuonna eivät julkiset avustuksetkaan, kuten alennettu tuloveroaste ja korkeampi lapsilisä, pysty estämään yksityisen kulutuksen puolen prosentin laskua edellisvuodesta. Vuonna 2011 kasvulukujen odotetaan olevan suunnilleen samoja. n witec Werkzeug- und Industrietechnik GmbH Saksalainen pk-yritys menestyy Suomessa Lukuisa määrä keskisuuria saksalaisyrityksiä on menestynyt Suomen markkinoilla. Suurin osa näistä yrityksistä toimii koneen- ja laiterakennusteollisuudessa, jossa saksalaisyrityksillä on merkittävä markkinaosuus Suomessa. Arvioiden mukaan kolmannes Suomen kone- ja työkalutuonnista tulee Saksasta. Menestyneimpiin yrityksiin Suomen markkinoilla lukeutuu witec Werkzeug- und Industrietechnik GmbH, joka on harjoittanut tuontia Suomeen vuodesta Klaus Dreisbach perusti yrityksen vuonna 1993 yhdessä vaimonsa Margrit Witte- Dreisbachin kanssa ja sen pääkonttori sijaitsee Darmstadtin lähellä Münsterissä. Ennen yrittäjän uraansa Klaus Dreisbach työskenteli terästeollisuudessa ja lastuamistekniikkayrityksessä. Innovaatioiden avulla kustannukset kuriin Witec GmbH keskittyy 10 hengen henkilökunnan voimin suorituskykyisten teollisten ja käsityökalujen kehittämiseen, valmistukseen ja myyntiin. Tuotevalikoimaan kuuluvat spiraali- ja kierretapit, kierteitysmutterit, kierretyökalut, jyrsimet, sekä pyörö- ja vannesahan terät. Huippumodernit valmistusmenetelmät ja erinomaiset tuotantotilat takaavat tuotteiden korkean laadun. Innovaatiovoima varmistetaan yhteistyöllä tarkkaan valittujen tutkimus- ja tuotekehityskumppaneiden kanssa. Innovatiiviset ratkaisut vähentävät merkittävästi asiakkaan kustannuksia. Esimerkkinä Klaus Dreisbach mainitsee monialueporan, jolla voi työstää seitsemää eri materiaalia kuten alumiinia ja erilaisia teräksiä. Näin työkalujen käyttö on joustavaa ja auttaa asiakasta säästämään rahaa poraus- ja jyrsintätöissä. Erityisesti taloudellisesti huonoina aikoina tämä on hyvin tärkeää pitkäaikaisten asiakassuhteiden luomisessa. Witec onkin onnistunut kasvattamaan liikevaihtoaan taantumavuonna Alusta asti yrityksen strategiana on vahvasti suuntautua ulkomaankauppaan. Tuotannosta noin 70 prosenttia menee vientiin, ja yrityksellä on laaja jälleenmyyjäverkosto lähes kaikissa Euroopan maissa. Ei kommunikointiongelmia Klaus Dreisbach tuntee pohjoismaat monilta matkoiltaan, joilla hän on tutustunut suomalaiseen yrityskulttuuriin ja oppinut arvostamaan sitä. Suomessa voidaan hänen mukaansa vielä vahvistaa sopimuksia kädenpuristuksella. Hän korostaa, ettei heillä ole ollut kieli- ja kommunikointiongelmia suomalaisten liikekumppanien kanssa. Pääosan witecin asiakaskunnasta Suomessa ja muualla muodostavat pk-yritykset. Niissä Klaus Dreisbach näkee yhä uudelleen suurta arvostusta saksalaista työtä kohtaan ja sitä hänen yrityksensä haluaa edistää korkealuokkaisilla tuotteilla. Suomalaiset asiakkaat arvostavat erityisesti suomenkielisiä tuotekuvauksia, jotka helpottavat kaupantekoa. Yhteistyö Kauppakamarin kanssa Witec on tehnyt kahden vuoden ajan yhteistyötä Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin kanssa. Ensitapaaminen oli Saksan ulkomaankauppakamareiden yritystapaamisessa, johon Kauppakamarista osallistui varatoimitusjohtaja Mikael Helle. Yhteistyö on kehittynyt niin, että Kauppakamari ja witec esiintyvät tänä keväänä yhdessä Saksa-seminaarissa Lappeenrannassa. Kauppakamari sai Lappeenrannan Seudun Yrityspalveluiden kautta witecille uusia yrityskontakteja, joilla witec voi laajentaa edustajaverkostoaan Itä-Suomessa. Klaus Dreisbachin kansainvälinen kokemus pääsi esille hänen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa pitämässään esitelmässä. Lappeenrannassa saamiensa kontaktien avulla Klaus Dreisbach toivoo avaavansa yhteyksiä Venäjälle, jossa witec ei vielä toimi. Luonnollisesti Witec GmbH on läheisen yhteistyökumppanuuden seurauksena liittynyt myös Kauppakamarin jäseneksi. n witec GmbH Goebelstr. 7 D Münster klaus@witec-tools.de 32 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

18 Innovaatiot Innovationen Innovaatiot Innovationen Kaikkea se saksalainen keksii... Älyvirtaa tankkaamaan Tunnistin ennustaa lasinmurtuman Vuoteen 2010 mennessä Saksassa uskotaan olevan jo miljoona kierrätysenergiavirralla kulkevaa sähköautoa. Saksan ympäristöministeriö uskoo kymmenen vuoden kuluttua vihreän sähkön osuudeksi 30 prosenttia autojen kokonaisenergian kulutuksesta. Saksan uusiutuvan energian keskusliitto on vieläkin optimistisempi ja arvioi määräksi peräti 47 prosenttia. Laskennallisesti tämä olisi mahdollista. Todellisuudessa kuitenkin se on vaikea toteuttaa. Aurinko- ja tuulienergian lisääminen merkitsee suurta sähkönosuutta, jonka saaminen ei onnistu pelkällä napinpainalluksella. Lisäksi on olemassa vaara, että ruuhka-aikoina sähköautomäärien kasvaessa syntyy suuria kysyntähuippuja. Sähkönsyöttö, joka on säädelty tähän saakka kulutuksen mukaan, ei kykenisi vastaamaan tarpeeseen. Tarvitsemme nk. Smart grid älyverkon, jossa kulkee sekä sähkö että informaatio, sanoo Dominik Noeren Fraunhofer-instituutin aurinkoenergiajärjestelmien tutkimuslaitokselta. Keskisuuri henkilöauto seisoo vuorokaudesta vähintään 20 tuntia, jolloin on riittävästi aikaa ladata paristot sitten, kun tuuli kiihtyy tai sähkön kysyntä on alhainen. Älykkääseen virranlataukseen tutkijat ovat kehittäneet laitteen, jolla sähköautoihin voi ladata virtaa, kun yleinen tarve on alhainen ja uusiutuvan energian osuus suuri. Näin pystytään välttämään kuormitushuippuja ja voidaan hyödyntää enemmän auringon sekä tuulen käyttövoimaa. Dominik Noerenin mielestä on tärkeää, että loppukuluttaja voi päättää aina itse, milloin hän tankkaa. Pariston ohjattu lataaminen ei saa aiheuttaa hänelle haittaa. Dominik Noeren puoltaa tässä sellaista hinnoittelua, että se on mukautettu sähköverkon kunkin hetken tilanteeseen. Tämä merkitsee, että tarpeen huippuaikoina sähkö on kalliimpaa ja uusiutuvan energian tuottaman sähkön ylitarjonnan aikaan erityisen halpaa. Jos kuluttaja päättää ostaa halvempaa sähköä, hän ilmoittaa vain, milloin hän tarvitsee autoaan. Lopusta huolehtii latausasema. n Olipa kyse Pompidou-keskuksesta, Louvren pyramidimaisesta sisäänkäynnistä tai Berliinin Spreedreieck-kolmiosta, nykyajan arkkitehdit rakentavat taloja lasista ja teräksestä. Kokolasiset julkisivut eivät nykyään ole enää mikään harvinaisuus. Uutiset lasisten julkisivujen romahtamisesta ovat kuitenkin panneet Saksan liikenteestä, rakentamisesta ja kaupunkien kehittämisestä vastaavan ministeriön laatimaan suunnitelman rakennusten säännöllisestä tarkastamisesta mahdollisten murtumavaarojen ehkäisemiseksi. Ongelmana on ollut se, että tähänastiset valvontamenetelmät ovat rekisteröineet vain murtuvan lasin aiheuttaman melun. Ne eivät ole kyenneet varoittamaan ajoissa uhkaavasta vaarasta. Fraunhofer-instituutin tutkijat ovat kehittäneet Würzburgissa yhdessä teollisten yhteistyökumppaneiden kanssa tunnistimen, joka havaitsee jopa viiden millimetrin pituiset mikromurtumat ja ilmoittaa niistä jo kauan ennen kuin lasi todella murtuu. Tutkijat ovat asentaneet ikkunaruutuun useita sensorimoduuleja. Yhtä neliömetriä kohden lasin reunaan on kiinnitetty neljä sensoria metrin etäisyydelle toisistaan. Yksi sensorimoduuli synnyttää ultraäänen, jonka toiset sensorit rekisteröivät. Niin kauan kuin kaikusignaali pysyy vakiona, lasi ei ole rikki. Useimmiten halkeama alkaa lasiruudun reunasta eikä sitä aluksi huomaa. Vasta myöhemmin se suurenee esimerkiksi lämpötilojen vaihtelusta. Sensorit on yhdistetty kaapelilla rakennuksen ohjauskeskukseen. Mahdollinen halkeama laukaisee siellä hälytyksen. Uusi turvajärjestelmä ei ilmoita pelkästään halkeamista, vaan sillä on myös viihtyvyyttä lisäävä toiminto. Sensorimoduuleihin on kytketty lämpötila- ja valotunnistimia, jotka aina ulkovalon mukaan nostavat tai laskevat yksittäiset kaihtimet ja säätävät tällä tavoin huoneilman lämpötilaa. n Luunkovaa biomateriaalia Jalkapalloilijat, hiihtäjät, tenniksenpelaajat monet urheilijat pelkäävät saavansa ristisiderepeämiä. Jos polven siteet ovat vaurioituneet, ei potilas selviä yleensä ilman leikkausta. Vain leikkaus voi palauttaa nivelen kestävyyden ennalleen. Leik- kauksessa lääkäri korvaa rikkoutuneen siteen jalasta otetulla jännekappaleella ja kiinnittää sen ruuvilla luuhun. Ongelmana on, että ruuvi on titaania. Tietyn ajan kuluttua lääkärin on leikattava uudelleen ja poistettava materiaali. Fraunhofer-instituutin tutkijat aikovat säästää ristiside- sekä muut luuleikkauspotilaat tältä lisäoperaatiolta. Siksi he ovat kehittäneet biomateriaalista ruuvin, joka sietää hyvin elimistöä ja sulaa ajan myötä itsestään 24 kuukauden sisällä. Lääketieteessä käytetään jo nyt polymai- tohaposta valmistettuja itsestään sulavia ruuveja, mutta ne voivat jättää luuhun reikiä. Nyt materiaalia on paranneltu. Siinä on hydroxylapatiittia, joka on luun pääainesosa, ja se edistää luun kasvua. Insinöörit ovat kehittäneet biomateriaaleista granulaattia, jota voi työstää tarkasti perinteisellä ruiskuvalumenetelmällä. Näin saadaan aikaan kestävä luun rakennetta muistuttava ruuvi. Ruuvia esiteltiin vuoden 2010 Stuttgartin Medtec-messuilla. n 34 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

19 Messut Messen Tendence 2010 Uusi päivämäärä Frankfurtin Tendence-kulutustavaramessut on palannut heinäkuusta entiselle paikalleen elokuun loppuun. Uuden päivämäärän juuri ennen syys- ja joulusesongin alkua katsotaan tarjoavan erityisesti vähittäiskaupalle vielä riittävästi aikaa sisustuksen ja lahjatavaroiden sisäänostoihin. Tendencen teemat ovat Giving ja Living: lahjaideoita, luovaa asumista ja lifestylea. Samalla kun messut esittelee ammattikaupalle tuotteita syys-, talvi- ja joulumarkkinoihin, se raottaa myös jo ovea ensi kevään ja kesän tuotetarjontaan. Giving: yksilöllisten lahjaideoiden kuumimpi a vinkkejä Henkilökohtaiset lahjat ovat lahjatavaramarkkinoilla etsityimpiä tuotteita. Tendencen Giving-teeman alla on tarjolla kahdeksan tuoteryhmää: n Gifts Unlimited n Manufakturen&Collectables n Kids World n Young&Trendy n Carat n Personal Accessoires n Gourmet ja Passage Gifts Mukana on trendikkäitä lifestyletuotteita, käsintehtyjä keräilyartikkeleita, lasten tarvikkeita, tuoteideoita nuorille, koruja, gourmet-lahjoja ja perinteistä käsityötaidetta sekä yksilöllisille erikoisliikkeille että suurten erien ostoihin. Frankfurt Ethical Fashion Show Paris Eettinen muoti luo kysyntää myös messumarkkinoilla Frankfurtin messujen Ranskan tytäryhtiö on ostanut jo vuonna 2004 ranskalaisen muodinluojan Isabelle Quéhén henkiin herättämän eettisen muodin messutapahtuman Ethical Fashion Show n Pariisissa. Seuraavat eettisen muodin messut pidetään ensi syyskuussa Pariisin muodin ja d ujen konseptiin kuuluu eettisesti valmistettujen miesten, naisten ja lastenvaatteiden lisäksi muotikorujen ja somisteiden erikoisnäyttely sekä Couture-, Ready-to-wear- sekä urheilu-, katu- ja lastenvaatteiden muotinäytöksiä. Messuille odotetaan yli 100 eettisen muodin tuotemerkkiä 13 maasta. Eettinen muoti esittelee ekologisilta ja sosiaalisilta näkökulmiltaan kestäviä muotituotteita, jotka ovat tulevaisuuden kasvualue. Messukävijöiksi odotetaan vaatetusalan vähittäis- ja tukkukauppoja, agentuureja ja postimyyntiyrityksiä. Messujen tavoitteena on vahvistaa Living: designia ja lifestylea kodinsisustukseen Tunnetta, eksklusiivisuutta ja tyyliä etsiville ostajille Tendence tarjoaa tuotteita seuraavien viiden teeman alla: n Loft n Interiors&Decoration n Seasonal Decoration n Outdoor Living n Passage Home&Garden n Passage Table&Kitchen Mukana on avantgardistisia sisustustarvikkeita ja konsepteja niin klassiseen tapahtuman kansainvälisyyttä entisestään. Tätä kautta ulkomaisille ekologisen muodin suunnittelijoille ja yrityksille tarjoutuu lisämahdollisuus tehdä tuotteitaan tunnetuksi maailmanmarkkinoilla. n Lisätietoja osastopaketeista ja -hinnoista: kuin yksilölliseen makuun. Suurten erien ostajat voivat tehdä astiahankintoja keittiöön ja pöydänkattaukseen, tarvikkeita sisustukseen sekä koristeita niin tuleviin joulujuhliin kuin seuraavan kesän puutarhakutsuille. Innovaatioita ja trendejä Tendence on kaupan suosima tärkeä ostotapahtuma, mutta myös kulutustavaratrendien katselmus. Wieniläisen muotoilijan Julia Landsiedlin kokoama Personal Shopper näyttely tarjoaa henkilökohtaisen näkemyksen koko Tendencen tuotemaailmaan. Mukana on jälleen nuorten Talents-alue sekä uusien designyritysten Next-näyttely. n Lisätietoja: Frankfurtin messuyhtiön panostus oli oikea, kun se Saksan sähköteknisen teollisuuden keskusliiton (ZVEI) tukemana otti ensi kertaa kymmenen vuotta sitten järjestääkseen Light+Buildingmessut Frankfurtissa. Tästä joka toinen vuosi pidettävästä valaistus-, sähkötekniikan ja rakennusautomaation katselmuksesta on tullut jättitapahtuma, joka on kasvattanut sekä kävijä- että näytteilleasettajamääräänsä jatkuvasti. Tunnetusti vaikeasta maailman taloustilanteesta huolimatta tämän vuoden Light+Building-messuihin tutustui runsaat ammattikävijää ympäri maailmaa, mikä merkitsi jälleen yli kahdeksan prosentin kasvua edelliskertaan verrattuna. Kun messuihin otti osaa yli kansainvälistä näytteilleasettajaa, voidaan niitä pitää alansa ehdottomana ykkösenä maailmassa. Myös näytteilleasettajilla on ollut syytä tyytyväisyyteen. Building teemassa älykäs teknologia on vauhdittanut alaa. SMART Building SMART Metering ja SMART Grid ovat suoraan sähköverkon kautta ohjautuvaan tulevaisuuden rakennusteknologiaan liittyviä käsitteitä. Tämä tarkoittaa sitä, että verkon energianohjaustoiminnot on kytketty suoraan rakennusautomaatioon. Vuoden 2010 messuilla tuli selväksi, että rakennusautomaatio on tässä avainasemassa. Toisiinsa kytkettyjen komponenttien avulla käyttäjän mukavuudelle, turvallisuudelle ja energiatehokkuudelle asettamat vaatimukset voidaan yhdistää nykyaikaiselle verkkovirtaohjaukselle asetettavien vaatimusten kanssa. Matot ja lattianpäällysteet Domotex Viime tammikuun Domotex 2010 messut kasvattivat kävijämääräänsä kaksinumeroisesti. Noin kävijää tutustui 70 maasta tulleiden 1395 yrityksen tarjontaan. Domotex 2010 messujen menestys antaa viitteitä siitä, että taloudellinen tilanne Frankfurt Saksan liikenne-, rakennus- ja kaupunkikehitysministeriön (BMVBS) messujen aikana esittelemä nollaenergiatalo näyttää, mihin teknologiassa ja politiikassa ollaan menossa. Brysselissä mietitään nyt jopa plusenergiatalo -mahdollisuutta. Jos tämä halutaan saada aikaan, on selvää, että vain automaatiota lisäämällä voidaan säädellä tiivisrakenteisten talojen ilmanvaihtoa, aurinkosuojausta, valaistusta ja energian saannin ohjausta ja laskea samalla talon elinkaarikustan- on paranemassa ja olemme onnistuneet kehittämään messuja markkinoiden vaatimusten mukaan. Tästä hyötyvät sekä näytteilleasettajat että kävijät, sanoo messuyhtiö Deutsche Messen johtokunnan jäsen Stephan Kühne. Saksan ulkopuolelta tuli messuvieraita kaikkiaan , heistä Messut Messen Light+Building vaiko LED-Building Hannover nuksia dramaattisesti. Light+Buildingmessuilla nämä trendit olivat esillä. Messut tarjosivat niin vanhoille kuin uusillekin näytteilleasettajille esimerkkejä uusiutuvasta energiasta ja lämmöntuotannosta sekä it-infrastruktuurista. Light -teknologian painopiste on siirtymässä elektroniikan puolelle. Vain älykkäillä ohjausjärjestelmillä pystytään hyödyntämään ne valtavat energiansäästömahdollisuudet, joita tämä ala tarjoaa. Tämä teknologia olikin kävijöiden suuren mielenkiinnon kohteena. Tulevaisuuden valonlähde on LED. Valkoinen LED on suorituskykynsä puolesta kehittynyt täysi-ikäiseksi ja sitä voidaan käyttää monilla alueilla yleisvalaistuksena. LED oli messuilla kaikkialla läsnä. Monet puhuivatkin LED+Buildingistä. Ja todella: LED on tehokkaiden ohjausjärjestelmien ihanteellinen kumppani. Se muuttaa koko valaistusteollisuuden pysyvästi. Markkinoille on jo nyt tulossa uusia, suuria valmistajia. Kuinka nopeasti LED pystyy korvaamaan perinteiset valonlähteet, riippuu standardisoitujen valonlähteiden kehityksestä ja LED-lamppujen laadusta. Viime kädessä kuluttaja päättää, lyökö uusi valonlähde itsensä läpi. Tässä ratkaisevat myös design ja tunteet. (LEDin moninaisia käyttömahdollisuuksia myös julkisivumainoksissa havainnollistaa lehden kansikuvan LEDseinä, johon voi siirtää liikkuvaa tekstiä.) n Lisätietoja: anja.kontturi@dfhk.fi www. messefrankfurt.fi yli 60 prosenttia muualta Euroopasta. Kävijämäärät kasvoivat kaikilta mantereilta. Domotex on siten ainoa alan tapahtuma, joka tuo yhteen kansainväliset markkinat ja trendit sekä esittelee ne näytteilleasettajille ja kävijöille. Suurimman kävijäryhmän muodostavat kuten ennenkin vähittäis- ja tukkukaupan ostajat. Messuilla selvimmin kasvoi käsiteollisuudesta tulevien kävijöiden määrä. n Lisätietoja: Kuva: Nina Mattila 36 Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel

20 Messut Messen Messuilla on esillä puun matka metsästä jalostuksen kautta huonekaluksi asti. Pääteemoja ovat puu bioenergian lähteenä ja pintateknologiat. Järjestäjät, messuyhtiö Deutsche Messe ja Saksan kone- ja laiterakentajien keskusliiton VDMAn puuntyöstökonejaosto, ovat nostaneet messujen punaiseksi langaksi resurssien tehokkaan käytön. Puunkäsittelyn eri vaiheissa on säästämisen paikkoja ja siten mahdollisuuksia merkittävästi alentaa tuotantokustannuksia. Bioenergialla tuotetaan jo seitsemän prosenttia Saksassa käytetystä energiasta. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että puusta ja biomassasta tuotetun sähkön ja lämmön tuotanto kasvattaa merkitystään. EUhan on asettanut tavoitteeksi tuottaa vähintään 20 prosenttia jäsenmaiden käyttämästä energiasta uusiutuvalla energialla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi Hannover Innovative, efficient, trendsetting metsä ja puu esillä Lignassa 2011 Metsä- ja puualan merkittävimmät messut Ligna 2011 järjestetään seuraavan kerran Hannoverissa. Messujen teemana on Making more out of wood innovative, efficient, trendsetting. Juuri taloudellisesti vaikeina aikoina Lignalla on suuri merkitys. Messut antavat näytteilleasettajille ja kävijöille uusia ideoita ja vaikutteita liiketoiminnan kehittämiseen. bioenergian merkitys kasvaa huomattavasti. Ligna Hannoverissa on maailman merkittävin metsä- ja puualan tapahtuma, missään muualla ei messut vedä yhtä paljon ammattikävijöitä. Näytteilleasettajia on 50 maasta noin 1 800, mukana ovat alan johtavat yritykset. Ilmoittautumisaika päättyy heinäkuun lopussa, jolloin osastojako alkaa. Kiinnostavatko puualan Etelä-Amerikan markkinat? Toukokuussa järjestettiin kuudennen kerran FEMADEmessut Curitibassa Brasiliassa. Sadan näytteilleasettajan joukossa oli myös suomalaisyrityksiä. Lisätietoja n Lisätietoja: Evoluutio = lisämenestystä vähemmällä vaivalla Biotechnica Euroopan johtavat bioteknologian messut esittelevät vuosittain alan uusimmat tutkimustulokset ja kehittyneimmät sovellukset. Edellisillä messuilla viime vuonna näytteilleasettajia oli yli 650. Ammattikävijöitä messut houkuttelivat yhteensä 51 maasta. Tänä vuonna lukujen odotetaan edelleen nousevan. Kävijöistä kaksi kolmasosaa osallistuu investointien päätöksentekoon yrityksessään. Biotechnican konsepti koostuu edelleen viidestä osasta. Messujen lisäksi järjestetään korkeatasoisia konferensseja, partnerointi-ohjelma ja työpaikkapörssi. Messujen avajaisissa jaetaan myös Biotechnica Award palkinto. n Lisätietoja: Kuva: Deutsche Messe AG Kuva: Deutsche Messe AG Varastointi ja yritysten sisälogistiikka CeMAT Joka kolmas vuosi varastoinnin ja yritysten sisälogistiikkaan erikoistuneet yritykset kokoontuvat Hannoveriin CeMAT-messuille. Kolme vuotta sitten messut houkuttelivat näytteilleasettajaa 35 maasta, kävijöitä messuilla oli yli Esille tuodaan nostolaitteet, trukit ja nosturit, ohjelmistot, varastointijärjestelmät ja alan kokonaisratkaisut. Ensi kevään uutuuksia ovat RFIDkehitys, nosturiteknologian innovaatiot, käyttötekniikan kestävä kehitys, varastoautomatisoinnin ja uudistamisen tehokkuus, erityisratkaisut kuten kylmäkuljetukset ja logistiikkarakentamisen näkymät. n Lisätietoja: Ilmoitukset - lisätietoja: Maija-Liisa Saksa Sana-Saku Oy puh. (09) maija-liisa@sana-saku.fi Hannover Kuva: Deutsche Messe AG Messuja Venäjällä n International Trade Fair Moscow : MDA voimansiirto, CeMAT varastointi ja sisälogistiikka, Industrial Automation teollisuusautomaatio sekä Surface pintakäsittely Messuja Kiinassa Messut Messen n CeMAT Asia varastointi ja sisälogistiikka, PTC Asia voimansiirto n Energy Show energia-ala, Industrial Automation Show teollisuusautomaatio Lisätietoja näistä ja muistakin Hannoverin messuista: Riitta Ahlqvist, p. (09) info@hf-finland.com BUCHHALTUNGSBÜROS TILITOIMISTOT HÄFEN SATAMAT RECHTSANWÄLTE ASIANAJOTOIMISTOT GESCHÄFTSVERMITTLUNG LIIKEYHTEYS Ehlbeck & Cordes ohg Kansainvälinen saksalainen puuagentuuri Hampurin lähellä etsii pohjoismaisen sahan tai höyläämön edustusta. Olemme toimittaneet usean vuosikymmenen ajan sahapuuta laajalle asiakaskunnalle puuntuojia Saksassa, Hollannissa ja Tanskassa. Laajennamme edelleen verkostoamme ja etsimme uutta edustusta puualalta. Yhteydenotot: Ehlbeck & Cordes ohg Blankeneser Chaussee 76 D Schenefeld puh faksi info@ehlbeck-cordes.de BJL BERGMANN R e c h t s a n w ä l t e Ihre Experten für internationale Transaktionen Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijanne BJL Bergmann Attorneys at Law Eteläranta 4 B Helsinki Tel Deutsch-Finnischer Handel Deutsch-Finnischer Handel