Kampanja kauppaa vastaan Vähemmistövaltuutetun ja IOM:n ihmiskaupan vastainen kampanja 1. Lähtötilanne ja haasteet Ihmiskauppa on kansainvälinen ongelma ja rikos ihmisoikeuksia vastaan. Vastoin yleistä käsitystä, ihmiskauppaa esiintyy myös Suomessa. Sekä kansalaisilla, medialla että viranomaisilla on vaikeuksia ymmärtää mistä ihmiskaupassa on kyse ja että sitä tapahtuu omalla maalla. Viranomaiset passiivisia. Ihmiskaupan tunnusmerkit sivutetaan valitettavan usein poliisitutkimuksissa, mikä näkyy ihmiskauppatuomioiden vähyytenä (vuodesta 2004 lähtien yhteensä 5 kappaletta). Media ja suuri yleisö tietämättömiä. Painetta tilanteen muuttumiselle ei tule myöskään medialta tai kansalaisilta, jotka eivät tunne ihmiskauppaa. Suomessa vähäiset resurssit toimia. IOM tai Vähemmistövaltuutetun toimisto eivät ole Suomessa tunnettuja toimijoita. Ja vaikka EU:n ihmiskaupan vastaista päivää on vietetty jo vuosia, eivät ihmiskaupan vastaiset kampanjat ole saaneet Suomessa näkyvyyttä. Kampanjoilla on vähäiset resurssit, joten mediakumppanuudet olivat kriittisiä vuoden 2011 kampanjan onnistumisen kannalta. Siihen oli alustavasti lupautunut yksi media koko sivun printtimainoksella. 2. Kampanjan tavoitteet a. Saada vahvalla mainosidealla ja -toteutuksella lisää medioita julkaisemaan kampanja pro bono -periaatteella EU:n ihmiskaupan vastaisen päivän aikaan 18.10.2011 (mittareina medioiden ja kontaktien lukumäärä). b. Saada ihmiskauppa ja sen tunnusmerkit esiin suomalaisessa mediassa ja keskustelussa (mittareina mediaosumat ja mainonnan huomioarvo), sekä lisätä kiinnostusta IOM:ää ja Vähemmistövaltuutetun toimistoa kohtaan (mittareina haastettelupyynnöt ja verkkosivukävijät). c. Vaikuttaa konkreettisesti ihmiskaupan tunnistettavuuteen Suomessa niin median kuin viranomaistenkin toimesta (mittareina kampanjan jälkeinen mediahuomio ja viranomaisten toiminta). 3. Kohderyhmät a. Suuri yleisö b. Median edustajat c. Viranomaiset: poliisi ja työsuojeluviranomaiset
4. Strategia Luova strategia Työtä, jota kukaan ei haluaisi tehdä. 5. Toimenpiteet Ihmiset näkivät työpaikkailmoituksia sanomalehdissä, verkossa ja ulkomainonnassa sekä myös radiossa. Mainosten ulkoasu jäljitteli tarkasti oikeiden työpaikkailmoitusten tyyliä vain työnimike oli omituinen. Ilmoituksiin liitettiin jopa aito puhelinnumero ja sähköpostiosoite, johon työpaikan hakija sai soittaa. Hakija sai välittömästi tietää, ettei kyse onneksi ollut aidosta työpaikkailmoituksesta vaan ihmiskaupan vastaisesta kampanjasta. Hämärät työpaikkailmoitukset hämmensivät Suomalaisia. Kuten tosielämässäkin, ihmiskauppaa saattaa tapahtua nenämme edessä, emmekä huomaa sitä. Halusimme osoittaa kansalle yllättävällä tavalla ihmiskaupan tunnuspiirteitä tilanteita ja olosuhteita, joissa uhrit usein ovat. Mainoskampanjassa ihmiskauppa esitetään työpaikkailmoitusten muodossa, jotka on ammennettu Suomessa tapahtuneiden, oikeiden tapausten pohjalta. Työpaikkailmoitusten karmaisevista yksityiskohdista ymmärtää, ettei kukaan tekisi vastaavaa työtä, ellei heitä siihen jollain tapaa pakotettaisi. Yllättävän tyylin ja kontekstin tavoitteena oli shokeerata lukijoita ja rikkoa uutiskynnys. Eduskunnan vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet lehdistötilaisuudessa 17-10.2011. Huomiota herättävän mainonnan lisäksi kampanjassa panostettiin PR:ään. Samana päivänä kun mainoskampanja alkoi, median edustajat kutsuttiin lehdistötilaisuuteen ja medialle lähetettiin tiedote, jossa asiaa taustoitettiin ja tarjottiin IOM:n ja Vähemmistövaltuutetun toimiston edustajia haastatteluihin. Mediastrategia Päivä ennen EU:n ihmiskaupan vastaista päivää järjestettiin lehdistötilaisuus, medialle lähetettiin tiedote, ja mainonnan käynnistettiin ulkomainonnassa, radiossa, sanomalehdissä ja verkossa. Vähemmistövaltuutetun toimiston edustaja Nelosen tvuutisissa 17.10.2011.
6. Budjetti Kampanjan kulut olivat yhteensä 14 000 euroa, josta 10 000 euroa kului mediaostoon ja 4000 euroa tuotantoon, ja 0 euroa suunnitteluun. Tulos: Huomiota herättävä mainonta yhdessä PR:n kanssa nostivat ihmiskaupan ja EU:n ihmiskaupan vastaisen päivän hetkeksi valtakunnan ykkösuutiseksi ja puheenaiheeksi. 7. Tulokset lähtökohtatilanteeseen verrattuna a. Tavoite: Saada vahvalla mainosidealla ja -toteutuksella lisää medioita julkaisemaan kampanja pro bono -periaatteella EU:n ihmiskaupan vastaisen päivän aikaan 18.10.2011 (mittareina medioiden ja kontaktien lukumäärä). Tulos: Lopulta yli 25 eri mediaa innostui lähtemään mukaan kampanjaan ja antamaan valetyöpaikkailmoituksille näkyvyyttä yli 14,8 miljoonan kontaktin verran. Hyvällä idealla onnistuttiin yli 23-kertaistamaan kampanjan tavoittavuus lähtötilanteesta. Kampanjan ulkomainos kummastuttaa Helsingissä 20.10.2011. Katso video (linkki liitteissä). Mainokset pysäyttivät kansaa kaduilla, työpaikalla, matkalla ja tauolla. Osa medioista jopa heräsi aiheeseen kuultuaan tai nähdessään mainoksen. Samaan aikaan PR-toiminta nosti Vähemmistövaltuutetun toimiston Venla Rothin halutuksi haastateltavaksi kaikkiin medioihin, ja myös tiedote läpäisi valtakunnan mediat erinomaisesti. 628 000 kontaktia (1 media) Yli 14,8 milj. kontaktia (25 mediaa) Lopulta kaikki Suomen päämediat uutisoivat kampanjan TV:ssä mm. YLE:n aamu-tv ja Nelosen uutiset; sanomalehdissä mm. Helsingin Sanomat, Ilta- Sanomat, Iltalehti ja Huvustadtsbladet, ja radiossa mm. Radio Nova, Radio Helsinki ja Radio Helsinki. b. Tavoite: Saada ihmiskauppa ja sen tunnusmerkit esiin suomalaisessa mediassa ja keskustelussa (mittareina mediaosumat ja mainonnan huomioarvo), sekä lisätä kiinnostusta IOM:ää ja Vähemmistövaltuutetun toimistoa kohtaan (mittareina haastettelupyynnöt ja verkkosivukävijät). Artikkeli valetyöpaikkailmoituksista Markkinointi & Mainonta -lehdessä 18.10.2011.
Artikkelit: Yli 25 juttua Radio: Yli 10 juttua TV: 5 juttua Yli 40 median reagoinnin lisäksi kampanja aiheutti runsaasti keskustelua eri keskustelufoorumeilla. Kampanjan myötä kiinnostus lisääntyi myös IOM:ää ja Vähemmistövaltuutetun toimistoa kohtaan, ja heidän verkkosivujen kävijämäärä nousi alle kymmenestä kävijästä yli 900 kävijään per päivä kampanjan aikana ja järjestöt saivat sivuston kautta runsaasti palautetta ja kyselyjä. Kampanja herätti kiinnostusta jopa siinä määrin, että yhteen valetyöpaikkailmoitukseen vastasi kolme työnhakijaa. Heidän onnekseen kyse ei ollut oikeasta työpaikkailmoituksesta. Vähemmistövaltuuten toimiston edustaja Radio Novan haastattelussa 19.10.2011. Automaattinen vastausmaili ihmisille, jotka hakivat valetyöpaikkailmoituksen tehtäviä. Verkkosivun kävijämäärät ihmiskauppa.fi Kampanjan aikana parhaimmillaan yli 900 kävijää päivässä. Normaalisti noin 30 tai 40 kävijää päivässä. KÄVIJÄT 1000 2011 2010 500 Kampanja alkoi Syyskuu Lokakuu AIKA
c. Tavoite: Vaikuttaa konkreettisesti ihmiskaupan tunnistettavuuteen Suomessa niin median kuin viranomaistenkin toimesta (mittareina kampanjan jälkeinen mediahuomio ja viranomaisten toiminta). Tulos: Vaikuttamistyö median ja viranomaisten parissa on hidasta, joten konkreettisten tulosten näkymisen oletettiin kestävän pitkään. Mutta heti kampanjan jälkeisenä kuukautena marraskuussa poliisi nelinkertaisti ihmiskauppatutkintojensa määrän ja vahvisti, ettei kyseessä ollut rikosten lisääntyminen vaan poliisin oma aktivoituminen. Rikostutkinnat, ihmiskauppa Helsingin Sanomien artikkeli lisääntyneistä ihmiskauppatutkinnoista joulukuussa 2011. -Noin kuukausi kampanjan jälkeen annettiin Suomen ankarin ihmiskauppatuomio tapauksesta, joka oli yhden kampanjan työpaikkailmoituksen taustalla. - 2 8 Keskiarvo kuukaudessa, tammi lokakuu 2011 Kampanjan jälkeinen kuukausi, marraskuu 2011 Välillä tammi-lokakuu kirjattiin 17 ihmiskaupparikosta. Pelkästään kampanjan jälkeisessä marraskuussa aloitettiin 8 ihmiskauppatutkintaa. Myös media aktivoitui. Eduskunnan Vähemmistövaltuutetun mukaan tapaukset, jotka aiemmin olisi uutisoitu parituksen tai työsuojelurikoksen näkökulmasta, uutisoitiin ja tutkittiin nyt ihmiskauppana (ks. kampanjan jälkeiset mediosumat liitteistä). -Poliisihallitus ja Työsuojeluviranomaiset valmistelevat parhaillaan valtakunnallista ohjeistoa ihmiskaupan tunnistamiseksi Suomessa (Lähde: Vähemmistövaltuutetun toimisto) Lisäksi muutama kampanjan jälkeinen tapahtuma on merkille pantava:
8. Kampanjan esimerkillisyys Kampanja onnistui väkevällä luovalla idealla ja taitavalla PR:llä saavuttamaan erittäin vaikeat tavoitteet: se vaikutti suuren median, viranomaisten ja suuren yleisön toimintaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Huomionarvoista kampanjassa on myös se, että mainonta pohjautui oikeisiin, Suomessa esiintyneisiin ihmiskauppatapauksiin.
MAINONTA Printti
MAINONTA Verkko
MAINONTA Ulkomainonta Katso video: http://youtu.be/-gbpqy6-6gi
MAINONTA Radiomainos liitteenä sekä linkkinä: http://youtu.be/hmvofkawbxm MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ MEDIAOSUMISTA: ESIMERKKEJÄ KESKUSTELUFOORUMEILTA:
MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ KAMPANJAN JÄLKEISISTÄ MEDIAOSUMISTA:
MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ KAMPANJAN JÄLKEISISTÄ MEDIAOSUMISTA: