Kuva Ilmasto- ja energiaohjelma 2014 Kuva: Erkki Kallio Kh 17.10.2014 Kvalt x.x.2014 Raportin otsikko Raportin alaotsikko tai muu määrittely 1
1. Yle 2
istä 1.1 Tavoitteet Tämän ohjelman näkökulma keskittyy Loimaan kaupungin suorassa vaikutusvallassa, mukaan lukien kaupunkikonsernin, oleviin toimenpiteisiin. Loimaan kaupungin merkittävä myönteinen seikka ohjelman kannalta on Loimaan kaukolämpö Oy:n toiminta. Kattilalaitoksia sijaitsee kahdessa eri kohteessa kantakaupungin alueella sekä Alastaron kaupunginosassa ja verkosto on laaja. Varalaitoksia lukuun ottamatta tuotanto perustuu sahan sivutuotteen ja metsähankkeen käyttöön. Loimaan kaupunki ei ole mukana hiilineutraalit kunnat (HINKU) hankkeessa, mutta käytettävissä ole-vien tilastojen mukaan biopolttoaineen käyttö on maakunnallista huip-putasoa. 1.2 Aikaisemmat toimenpiteet ja selvitykset Työn pohjaksi laadittiin esiselvitys, johon koottiin laajemmin materiaalia ja pohjatietoa Loimaan kaupungin ilmasto- ja energiastrategian esi-selvitys 2013, Elina Riihimäki. Nyt käsillä olevan kaupungin oman energia- ja ilamstoohjelman taustalla ovat aiemmin maakuntatasolla laaditut strategiat ja ohjelmat. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus sai valmiiksi asiakirjan Varsinais-Suomen energiastrategia 2020 vuonna2010 ja se julkaistiin tammikuussa 2011. Edelleen Varsinais-Suomen energia ja kasvihuone-kaasutase 2010, jonka laati Valonia yhteistyössä eri tahojen kanssa. Varsinais-Suomen ilmastostrategia 2020 Luotsi ja maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 2011-2014. Kuntien ohjelmista Turun kau- pungin vuonna 2009 vuosille 2009 2013 hyväksytty ilmasto- ja ympä- ristöohjelma on ollut hyödyllinen. Maakunnallisesti on työn alla Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2014-2030. Tämä ohjelma jalkauttaa maa- kuntaan pitkän aikavälin valtakunnallisen tavoitekehikon Suomi, jonka haluamme 2050 tavoitteita. Loimaan kaukolämpö Oy on laatinut kaksi selvitystä sähkön ja lämmön yhteistuotannon toteuttamiseksi. Loimaan laitosten kokoluokassa hanke ei ole vielä kannattava. Asia tulee harkittavaksi aikanaan, kun Hulmin laitosten uusinta on edessä. Vesikosken padon yhteyteen on ollut pitkään vireillä Waterpumps Oy:n hankkeena pienvoimala ja mahdollisesti uusi pienvoimala hieman alemmas. Kaupunki on merkittävä vesioikeuksien omistaja alueella. Hanke on ollut lepovaiheessa jo useita vuosia. Uuden 3
jätevesipuhdistamon suunnittelun yhteydessä Loimaan Vesi liikelaitos selvitti alustavasti jäteveden sisältämän lämmön hyödyntämistä. Laitoksen edustajat tutustuivat Turun Kakolan keskuslaitoksella käytössä olevaan lämpöpumppuun. Valtion tasolla hallitus on antanut eduskunnalle lokakuussa 2014 esityksen ilmastolaiksi puitelakina. EU:n säätelemä päästökauppa kattaa noin 55 % Suomen päästöistä. Lakiin ei sisältyisi päästökaupan piirissä oleva toiminta energiantuotannon, suurteollisuuden ja ilmaliikenteen osalta. Lain kohteena olisi erityisesti asuminen, liikenne ja maatalous. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka on varsin tiukasti sidoksissa EU:n ratkaisuihin, jotka toimeenpannaan lakitason sääntelyllä. Kunnilla on merkittävä rooli tulevaisuuden yhdyskuntien suunnittelussa ja toteutuksessa. Ennustettavissa oleva pitkäjänteinen ilmasto- ja energiapolitiikka on myös kuntien etu. Tavoitteena tulee olla konkreettinen ilmastomuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen unohtamatta myöskään kotoperäisten uusiutuvien hiilivarastojen hyödyntämistä, esimerkiksi puun käyttöä rakentamisessa tai ilmastonmuutoksen elinkeinopoliittisia ulottuvuuksia. Ilmastonmuutokseen varautumisesta konkreettisena esimerkkinä on yhdyskuntien tarkoituksenmukainen suojaaminen tulvilta. Varautumisen toimenpiteet voivat aiheuttaa merkittäviäkin kustannuksia kunnille. 2. Maankäyttö, asuminen ja kaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) 22 sisältää säädöksen valtakunnallisista alueiden käytön tavoitteista (VAT), joista päättää valtio-neuvosto. Nämä tavoitteet velvoittavat 24 :n perusteella kaavajärjes-telmän jokaisella tasolla. Valtioneuvoston yleisistunto hyväksyy alueiden-käyttötavoitteet. Tavoitteet hyväksyttiin vuonna 2000 ja niitä tarkistettiin osittain vuonna 2008. Maankäyttö- ja rakennuslain 1 sisältää lain yleiset tavoitteet ja 5 alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet. Lain yleisenä tavoitteena on järjestää alueidenkäyttö siten, niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa kestävää energian ja luonnonvarojen käyttöä, ympäris-tökuormituksen sopeuttamista luonnon sietokykyyn, kestävää materiaali- taloutta sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Valtakunnalli-set alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraa-viin kokonaisuuksiin: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 4
- Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Loimaan kaupungin keskeisten alueiden osayleiskaavatyö on ollut vireillä vuodesta 2006 lukien. Työ on laajuudeltaan mittava. Työ on loppuvaiheessa ja se saadaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn marraskuussa 2014. Yleiskaava osoittaa pidemmän aikavälin tavoitteet ja vaiheistuksen uusien asuntoalueiden käyttöönotolle ja olemassa olevien alueiden täydennys-rakentamiselle. Kaupunginhallituksen viimeksi toukokuussa 2014 hyväksymän kaavoitusohjelman vuoden 2014 aikana työn alla olevista kohteista useat toteuttavat eheytyvän ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen tavoitetta. Tällaisia kohteita ovat Matkakeskus, Virttaan kylä, Nahilahden alue sekä Keskustan kortteli 6 ja osa korttelista 2. Loppuvuoden aikana kilpailutetaan torin ympäristöä koskeva hanke. Vuo-sina 2015 2016 vireille tulevia hankkeita, joilla on selkeä yhtymäkohta tämän ohjelman kanssa. Tällaisia hankkeita ovat Myllykylän teollisuus- ja tuulivoima, Peltoisten alue sekä Mäenpään asuinalueen laajennus. Tuulivoimavaihemaakuntakaava osoitti, että asutuksen, puolustusvoimien Virttaan maantietukikohdan ja eräiden muiden alueidenkäyttöön liittyvien seikkojen vuoksi Loimaalla on hyvin rajalliset mahdollisuudet tuulivoiman käytön rakentamiseen. Suunnittelutarveratkaisu on tehty Viipurin alueen 4 myllyn kohteesta. Vireille on tullut EolusWind Ab:n Vännilänkorven alueelle hanke tuulivoimaosayleiskaavan avulla. Lisäksi keskeisten alueiden osayleiskaavatyössä on yleiskaavatasoisesti tutkittu 3 myllyn sijoittaminen. Kohde edellyttää jatkoksi asemakaavan laatimista. Loimaalla on vireillä 13 14 tuulivoimalan rakentamisen mahdollisuuden selvitys. Biokaasun tuottamisen edistäminen on ollut mm Valonian toteuttaman EETU-hankkeen kautta esillä. Mahdolliset laitokset tulee toteuttaa suljetulla kierrolla. Maankäytön näkökulmasta biokaasun tuottamisen edistäminen on hankala kysymys ja siksi lähtökohta lienee tiloilla tai avoimella maaseudulla tapahtuva tuotanto. Kaupunki on asemakaavamuutoksessa aluevarauksella varautunut rakenteilla olevan uuden puhdistamon alueelle sijoittamaan sieltä syntyvän lopputuotteen käyt-tämiseen keskittyvän laitoksen. Loimaan kaukolämpö Oy:n verkko kattaa kantakaupungin sekä Hirvikosken ja Alastaron taajamien ydinalueet. Merkittävin osa asuntokannasta sekä kaupungin omista kiinteistöistä on kaukolämmön piirissä. Yhtiön 5
lämmöntuotanto perustuu joko sahalta hankittavan sivutuotteen tai metsähankkeen polttoon. Tällä hetkellä öljylaitokset ovat vain poikkeustilanteita varten varalaitoksina. Vuonna 2013 vain 1 % energiasta jouduttiin tuottamaan öljyllä. 3. Liikenne Maakunnassa on menossa liikennejärjestelmäsuunnittelu, joka tulee korvaamaan vuosilta 2006 2007 olevat aiemmat ohjelmat. Varsinais-Suomen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelutyö alkoi syksyllä 2013 ja lausuntovaiheeseen työ tuli kesäkuussa 2014. Tämän työn kannalta tästä suunnitelmasta nousee esille joitakin teemoja: - pyöräilyn edistäminen työ- ja asiointimatkoilla - raideliikenteen edistäminen ja lähiliikenne - bussiliikenne alle tunnin ajankäytöllä Turkuun - koko maakunnan käsittävä bussiliikenteen suunnittelu Pyöräilyn ja jalan tapahtuvan liikkumisen edellytysten parantaminen on sekä maankäytön suunnittelukysymys, että väylien rakentamisen ja hoidon kysymys. Toimenpidepuolella useat on tuotu esille useita kaavahankkeita, jotka edistävät yhdyskuntarakenteen eheyttä ja sijoittuvat alueille, joissa voidaan käyttää kohtuullisesti olemassa olevia kevyen liikenteen yhteyksiä. Raideliikenteen puolella sukkulointi Loimaalle töihin ja 6
toisaalta Loimaalta Turun suuntaan on merkittävä mahdollisuus. Loimaan aseman toimii laajemman alueen tarpeita palvelevana asemana. Ohjelman lopussa selostettu asemakaavamuutos edistää raideliikenteen käyttöä. Tilastojen valossa Loimaalta Turkuun ja vastaavasti Loimaalle sukkuloi töihin hieman yli 100 henkilöä päivittäin. Työmatkalipputilastojen valossa Turun suuntaan bussien käyttö on hyvin vähäistä valtaosan käyttäessä eri syistä omaa autoa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa pyritään edistämään pikavuorojen määrän lisäämistä Turku - Tampere välille. Pyöräilyn edistämistä käsitellään toimenpideosassa tarkemmin. ELY -keskuksen vastuulla olevien osuuksien kehittämiseen ei voida arvioida olevan saatavissa rahoitusta. Hirvikosken ja kantakaupungin välinen osuus on kuitenkin toteutettu ja seututien mt 213 alikulut. Keskusta-alueella pyöräilyn kehittäminen tulee selvitettyä torin ympäristön asemakaavamuutoksen yhteydessä, jossa on tarpeen laatia koko ydinkeskustan kattava kehittämistarkastelu. 4. Energiatehokkuuden parantaminen 4.1 Energiankulutus Loimaan kaupungin toimintojen kokonaisenergiankulutus (lämpö+sähkö) oli vuonna 2013 yhteensä n. 30 111 MWh ja energiakustannukset yhteensä n. 2,18 M. Vastaavat luvut vuodelta 2012 olivat n. 30 185 MWh ja n. 2,20 M. Erityisesti kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on haaste, jolla voidaan merkittävästikin vaikuttaa kiinteistöjen käyttökustannuksiin. Energiankulutuksen jakaantuminen on esitetty seuraavissa kaavioissa (esimerkkivuosi 2013): 7
8
9
Loimaan kaupungin kiinteistöistä kaukolämmön piirissä on kaikki kiinteistöt paitsi Kirkonkylän koulu Alastarolla sekä haja-asutusalueiden kiinteistöt. Syksyllä 2014 selvitettiin haja-asutusalueiden kiinteistöjen liittämistä alueelliseen kaukolämpöön, mutta selvitys osoitti, että se ei ole taloudellisesti kannattava ratkaisu niin Loimaan Kaukolämpö Oy:n kuin kaupunginkaan kannalta. 4.2 Toteutetut toimenpiteet Vuosi 2014 on energiansäästön teemavuosi. Säästöä haetaan niin lämpökuin sähköenergian kulutuksiin. Käynnissä/valmisteilla on seuraavia toimenpiteitä: Puistokadun liikuntahallin kostutus: Kostutusjärjestelmä on uusittu tammikuun aikana, uusi järjestelmä on tehokkaampi sekä vaatii vähemmän huoltoa. Puistokadun koulun sähkönkulutus väheni tammikuussa 4,3 % edellisvuoden lukemista. Sähkönkulutuksen muutosta seurataan edelleen. Elokuun loppuun mennessä Puistokadun koulun sähkön kokonaiskulutus on laskenut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan 6,1 %. Vertailua edellisen järjestelmän toteutuneisiin kulutuksiin vaikeuttaa toteutettu 10
keittiösaneeraus. Keittiösaneerauksen myötä tuotettujen ruoka-annosmäärät ovat kasvaneet, mikä vaikuttaa koulun energiankulutukseen. Taidetalo: Kostutusjärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutuksia seurattu syksyn 2013 aikana. Järjestelmän säädöissä sekä toiminnassa edelleen puutteita, joista on tehty reklamaatio suunnittelijalle. Kuivausjärjestelmän toimintaa on parannettu tyristoriohjauksella, joka mahdollistaa käyntitehon säädön rakennusautomaatiosta. Säädöllä pienennetään käyntiääntä sekä energiankulutusta. Taidetalon vuoden 2013 sähkönkulutus oli 122.760 kwh. Kuluvan vuoden tammi-elokuun sähkönkulutuslukema on yhteensä 42.585 kwh. Rakennusautomaation säädöillä sekä ilmankuivaimen ohjausta muuttamalla sähkönkulutus on saatu pudotettua kuluvan vuoden aikana edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta noin 45 %. PTS-korjaukset: Tilapalveluiden/rakennusvalvonnan käyttöön on hankittu lämpökamera, jolla on kartoitettu kiinteistöistä lämmönvuotoja sekä rakenteiden yleistä tiiveyttä. Laskelmia rakenteiden nykyisestä lämpöarvosta sekä mahdollisen lisäeristämisen kustannustehokkuudesta on laadittu kevään aikana. Korjauskohteita on kartoitettu kaupungin kiinteistöistä seuraavasti: - Kiinteistöjen lämpökamerakartoituksen tuloksena lämmöneristystä lisätään Peltoisten päiväkodin, kaupunginkirjaston, taidetalon sekä Hirvihovin rakenteissa - Lapidus-hallin, Hirvihovin liikuntahallin sekä pääterveysaseman valaistusta uusitaan energiatehokkaammaksi - Mellilän Tammi/Mirjakodin valaisimien uusiminen led- ja liiketunnistimia käyttävään tekniikkaan. Lisäksi selvitetään lämmitysjärjestelmän uusimisesta saatavia säästöjä - Yleisenä käytäntönä kiinteistöjen kunnossapidossa valaisimia uusittaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan liiketunnistimia sekä led-tekniikkaa. Katuvalojen ohjauksen automaatio: Katuvalojen ohjauskeskuksia tullaan uusimaan sekä liittämään automaatio-ohjauksen piiriin. Katuvalaistuksen kustannussäästöjä pyritään tehostamaan ohjelmoimalla kello-ohjauksen asetuksia sekä muita mahdollisia asetuksia (hämäräkytkimet). Katuvalojen ohjauskeskuksien uusimisesta on tarjouspyyntökierros käynnissä. Katuvalaistuksen kustannussäästöjä pyritään tehostamaan ohjelmoimalla kello-ohjauksen asetuksia sekä muita mahdollisia asetuksia (hämäräkytkimet). Katuvalaistuksen kokoanismäärän kartoitus on saatu valmiiksi. Energiansäästökohteiden kartoitus: Schneider Electric Buildings Finland Oy:ltä on tilattu 16 ominaiskulutukseltaan eniten energiaa kuluttavan kiinteistön 11
energiasäästöhankkeen kannattavuusselvitys. Kannattavuusselvitykseen kuuluu selvitykset investointikustannusten takaisin-maksuajoista sekä saavutettavista vuotuisista säästöistä. Selvitykseen valitut kiinteistöt ylittävät kansallisen vertailuarvon sähkön ja/tai lämmön kulutuksen osalta. Selvitys koskee seuraavia kiinteistöjä: Kartanonmäki (päärakennus/kuusela), Alastaron terveysasema, Keskuskoulu, Kitkonpuiston palvelukeskus, Opintien koulu, Alastaron yläaste, Lastentalon päiväkoti, Tiaisentien palveluasunto A, Loimaan paloasema, Puistokadun koulu, Keskusvarasto, Mellilän kirjasto, Työväenopisto, Hirvikosken kunnantalo, Mellilän palvelukoti (Tammi- ja Mirjakoti) ja Vesihovi. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että vain kolmesta kiinteistöstä löytyi kartoituksen tuloksena potentiaalisia investoinneilla toteutettavia energiansäästöjä. Potentiaalisilla kohteilla tarkoitetaan investointeja, joista suora takaisinmaksuaika on viisi vuotta tai vähemmän. Potentiaalisten kohteiden yhteenlaskettu investointikustannus on 122.000, josta arvioidaan saavutettavan vuosittaista energiansäästöä yhteensä 31.655 /v. Kartoituksen potentiaalisimmat kohteet ovat: - Kartanomäen keittiön poistoilman lämmöntalteenotto - Tiaisentien palveluasuntoihin lämmönvaihdon vakiopaineventtiili - Uimahalli Vesihovin huuhteluveden lämmöntalteenotto Kartoituksessa yhtenä osana käsiteltiin kiinteistöjen ylläpidosta löytyviä mahdollisia säästöjä. Suurimpana yksittäisenä säästökohteena todettiin olevan ilmanvaihdon käynnin säästäminen koulujen yöaikoina sekä viikonloppuisin, kun kiinteistössä ei ole käyttöä. Kartoituksessa vertailtiin kolmea eri vaihtoehtoa: -normaali nykyinen käyttö -ilmanvaihdon sammuttaminen yöksi sekä lisäksi käyttöaika viikonloppuina 3h/vrk -ilmanvaihdon tehon laskeminen 20 % teholle yöajaksi sekä käyttöaika viikonloppuina 3h/vrk Kartoituksen 16 kohteessa laskennallinen ilmanvaihdon kuluttama lämpöja sähköenergia on nykyisellä käytöllä yhteensä n. 387.000 /v. Tehon laskemisella 20 % teholle arvioidaan saavutettavan säästöjä n. 116.000 vuodessa. Lassila&Tikanoja Energiahallinnan kanssa tehdään yhteistyössä testiluontoista taloautomaation seurantaa kolmessa kohteessa (Vesihovi, Keskuskoulu ja Taidetalo). Seurannassa selvitetään LVIA-järjestelmien toimintakykyä toimintaympäristön muutosten vaatimusten mukaisesti (mm. lämpötila, iv-koneiden puhallustason määrä, sähkön kulutuksen määrä). Energiatehokkuuden lisäämiseksi tähtääviä toimenpiteitä jatketaan osana normaalia kiinteistöjen ylläpitotoimenpiteitä. 12
5. Jätehuolto Uusi jätelaki (2011) asetti jätehuollon järjestämiselle uusia haasteita. Mm. biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto, joka tulee voimaan 2016, käytännössä lopettaa jätteiden kaatopaikalle sijoittamisen kokonaan. Tämän vuoksi kunnissakin on tarvetta tehdä jätehuoltoon lähivuosina isoja muutoksia, joilla on pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia vaikutuksia. Loimaan kaupunki on osaomistajana Loimi-Hämeen jätehuolto Oy:ssä, jonka tehtävänä on osakaskuntiensa jätehuollon käytännön järjestäminen. Loimi-Hämeen jätehuolto Oy on mukana Lounais-Suomen hankintarenkaassa, joka tutkii jätehuollolle uusia ratkaisumalleja. Vuosille 2015-2017 on päädytty jätteen hyödyntämiseen energiana neljässä eri jätevoimalassa, joista kolme on Suomessa yksi Ruotsissa. Vuodesta 2018 eteenpäin jätehuollon ratkaisuja ei ole vielä tehty. Tavoitteena on löytää jätteen hyödyntämiselle muitakin keinoja kuin sen hyödyntäminen energiana. Jätelain etusijajärjestys edellyttää ensisijaisesti jätteen määrän vähentämistä. Sen jälkeen tulee jätteen uudelleen käyttö, materiaalihyödyntäminen. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen energiasisällön hyödyntäminen. Loimaan kaupungin oman toiminnan jätehuollon kustannukset olivat vuonna 2013 runsaat 120 000, josta jätteen käsittelymaksuja oli yli puolet. Jätehuoltoa tehostamalla on mahdollista saada sen kustannuksia alemmaksi. Loimaan kaupunki selvittää mahdollisuutta yhteistyössä Loimi-Hämeen jätehuolto Oy:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa aloittaa pilottihanke, jonka tarkoituksena olisi selvittää keinoja kaupungin omassa toiminnassa syntyvän jätteen määrän vähentämiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi. Tässä yhteydessä on tarkoitus myös kouluttaa henkilöstöä jätteen määrän vähentämiseen. 6. Ympäristöosaaminen, -vastuullisuus ja kasvatus Loimaan kaupunki on Valonian kautta mukana toteuttamassa Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategiaa vuosille 2010-2016. Vuonna 2008 perustettiin Lounais-Suomen ympäristökasvatuksen yhteistyön sateenvarjoryhmä lisäämään ympäristökasvatuksen tunnettavuutta ja etsimään uusia resursseja ympäristökasvatuksen toteuttamiselle. Toiminta hallintokunnissa/käytännöt Hallintokuntien välisellä yhteistyöllä pyritään saamaan ympäristökasvatus osaksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vakiintunutta opetusta. 13
Lisätään opetustoimen ja asiantuntijayhteisöjen yhteistyötä ympäristökasvatuksen käytännön toteuttamisessa. Koulut ja päiväkodit Edistetään päiväkotien ja koulujen mahdollisuutta ympäristökasvatusstrategian toteuttamiseen esim. kannustamalla niitä osallistumaan Vihreä lippu ohjelmaan. Lähiruoka Valtioneuvon periaatepäätöksen (2013) mukaan lähiruoalla tarkoitetaan paikallista ruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Lähiruoka on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Lähiruoka tarjoaa markkinoita myös pienemmille yrityksille ja tuottajille. Paikallisuus ruoan kulutuksessa ja tuotannossa mahdollistaa lyhyet jakeluketjut ja säästää näin myös energiaa. Loimaan kaupunki pyrkii toiminnallaan edistämään paikallisen ruoan tuotannon edellytyksiä mm. hankkimalla mahdollisimman paljon raaka-aineita paikallisilta ja lähialueen tuottajilta. 14
Yhteenveto Loimaan kaupunki on pyrkii omassa toiminnassaan edistämään energiasäästöä ja tietoisuutta. Merkittävä rooli on eri hallintokunnilla ja tilojen käyttäjillä. Energiansäästöön ja luonnonvarojen säästöön tähtäävän toiminnan tulee syntyä positiivisista asenteista ja olla osa arkipäivää ja päivittäisiä yksinkertaisiakin rutiineja. Pienistä puroista syntyy suuri virta. 15
Periaate Tavoite Mittari Toimenpiteet Resurssivaikutus (2014-2017) Maankäyttö, asuminen ja kaavoitus: Eheytyvä yhdyskunta-rakenne Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Tavoitetta edistävät kaavoitushankkeet keskustassa Kortteli 6 asemakaavamuutos Nahilahden asema-kaava Torin ympäristön asemakaavamuutos Vaihtoehtoiset energian tuottotavat Tuulivoiman rakentamisen mahdollistaminen ja edistäminen Uudet tuulivoimalat Viipurin (Jaukkurinkulma) 4 yksikön suunnittelu-tarveratkaisu 4/2014 (valitettu Turun HAO) Vännilänkorven tuulivoimayleiskaava, 7-8 yksikköä Kirveskallion alueen asemakaavamuutos, 3 yksikköä Liikenteen energia-käytön tehostaminen Joukkoliikenteen käytön edistäminen Raideliikenteen edis-täminen Matkakeskuksen asemakaava käsittelyssä 9/2014 Liityntäpysäköinnin järjestäminen ja linja-autoaseman / matka- 16
keskuksen rakentaminen. Pikavuoropysäkit vt 9 ja kt 41 Liikenne: Kestävien liikkumismuotojen käytön edistäminen Kevyen ja joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen Raideliikenteen edistäminen Koululaisliikenne Palveluliikenteen kehittäminen Kehittämistoimenpitei-siin tarvittavat määrärahavaraukset talousarvioihin. Kevyen liikenteen väyläverkosto Kevyen liikenteen väyläverkoston kunnon ylläpitäminen ja parantaminen Kunnossapidon ja parannustoimenpiteiden vaatimat määräraha-varaukset talousarvioihin. Kevyenliikenteen väyläverkoston rakentaminen ja kunnossapito Väylähankkeiden sisältyminen investointihankkeisiin vuosittain. Katurekisteritietojen perusteella väylien kunnostus/ päällystyssuunnitelma ja sen päivittäminen vuosittain. Katurekisteri valmistuu syksyllä 2014. Kunnostus/asfaltointimäär -raha 330 000 /v (2015-2017) 17
Liikenneturvallisuus paranee ja loukkaantuneiden määrä vähenee n. 2,5 %:lla vuodessa Liikenneturvallisuus-suu nnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen Liikenneturvallisuus-suunnitel man mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen määrärahojen puitteissa Tarvittavien määrärahojen osoittaminen investointiohjelmaan Energiatehokkuuden parantaminen: Energiankulutus 9% parannus v. 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä (Energiatehokkuussopimus) Energiansäästötavoite vuodessa määritellään vuosittain talousarvion yhteydessä Kiinteistöjen käyttäjien asennoituminen ja sitoutuminen energiansäästötavoitteisiin. Tarvittavien määrärahojen osoittaminen investointiohjelmaan. Led-valaistuksen käyttöönotto asteittain. Uudis- ja korjausrakentaminen toteutetaan energia-tehokkaasti ja perus-parannuksissa pyritään parantamaan energia-tehokkuutta Energiatehokkuuden parantaminen Kiinteistöjen käyttäjien asennoituminen ja sitoutuminen energiansäästötavoitteisiin. Led-valaistuksen käyttöönotto asteittain Tarvittavien määrärahojen osoittaminen investointiohjelmaan. Uusiutuvien energialähteiden käyttö Vähintään 70 % kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla v. 2020 mennessä Uusiutuvien osuus kaukolämmön tuotannossa 99 % (v. 2013). Kaukolämmön laajentaminen: Metsämaalla, Niinijoella ja Mellilässä kaupungin kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön ei ole taloudellisesti kannattavaa 18
Jätehuolto: Jätehuollon ilmastovaikutusten vähentäminen Kaatopaikalla päätyy alle 10 % yhdyskuntajätteestä v. 2016 Kaatopaikalle päätyvän yhdyskuntajätteen osuus % Jätehuoltomaksujen kustannusvastaavuus Ympäristöosaaminen, -vastuullisuus ja kasvatus: Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen Kaupungin alueella olevat arvokkaat/merkittävät luontokohteet on kartoitettu ja arvokkaimmat rauhoitettu vuoteen 2016 mennessä Rauhoituspäätökset kaavoihin SL-merkinnällä Merkittävät kohteet kootaan karttatiedostoihin. Kootaan jo olemassa oleva yhdeksi tiedostoksi. Suoritetaan maastokäyntejä arvokkailla/merkittävillä alueilla Etsitään uusia kohteita. Jaetaan tietoa tiedotteilla, joissa kerrotaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja lisäämisen tärkeydestä. Ympäristövastuullisuus Kaupungin ekotukihenkilön nimeäminen v. 2015 aikana Kaupungin sisäisen logistiikan optimointi ja työpaikka-ajon vähentäminen Ekotukihenkilön toimintasuunnitelma Työtehtävien ja kokousten vaatimien ajojen vähentäminen, yhdistäminen ja keskittäminen aamutai iltapäivään. Toimintojen ja työtehtävien tehostaminen ja järkeistäminen. Palaverikäytäntöjen Ekotukihenkilölle työaika suunnitteluun, kouluttamiseen ja koulutukseen osallistumiseen. Houkuttimena teemaan liittyvät tyhy-päivä. 19
Vaikuttaa km-korvauksiin. terävöittäminen ja tehos-taminen. Ympäristökasvatus Päiväkodeista ja oppilaitoksista 30 %:lla on vihreä lippu tai muu ulkoinen tunnus kestävän kehityksen työstä v. 2016 Ulkoisella kestävän kehityksen tunnuksella varustettujen osuus kaikista päiväkodeista ja oppilaitoksista Yhteistyö hallintokuntien ja asiantuntija-organisaatioiden (LHJ, Valonia) välillä Osallistumismaksu 100-500 /yksikkö/vuosi varataan vuosittain talousarvioon vuosittain. Tuottaa kustannussäästöä jäte-, vesi- ja energiakuluissa Lähiruoka Lähiruoan käytön lisääminen Viljatuotteet, hedel-mät, vihannekset, perunat, marjat, munat omasta maakunnasta Lähiruoka huomioidaan elintarvikekilpailutuksissa 20
21