Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353 Käyttöpäällikkö Jukka Salmela, puh. 045 657 7979 Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma, puh. 045 657 7986 etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY

Tiivistelmä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tehtiin vuoden 2013 aikana yksi ympäristönsuojelulain 62 :n mukainen ilmoitus poikkeuksellisesta tilanteesta. Tämä koski tasausaltaan (TAL 1) pohja-asfaltin vaurioitumista. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä, kaasuvoimalassa, bio- ja puutarhajätteen käsittelyssä sekä hakkeen varastoinnissa oli häiriöitä/poikkeamia, joista ei kuitenkaan aiheutunut välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa-asioihin liittyvä tarkastus järjestettiin 14.5. Tarkastus koski kaatopaikkoja, jätteiden vastaanottoa, polttoaineen varastointia, asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen murskausta ja maa-ainesjätteen seulontaa, sekajätteen paalausta sekä nestemäisten jätteiden käsittelyä. Kompostointilaitoksia ja kentillä tapahtuvaa jälki- ja puutarhajätteen kompostointia koskeva viranomaistarkastus pidettiin 22.5. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua koskeva tarkastus pidettiin 18.3. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos suoritti alueella yleisen palotarkastuksen 27.3. Pelastuslaitos suoritti lisäksi 2.10. ylimääräisen palotarkastuksen, joka liittyi kompostikentällä sattuneeseen risuhakekasan tulipaloon. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan vuonna 2013 jätettä ja maata yhteensä 449 441 tonnia. Maaaineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin 57 992 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin noin 44 029 tonnia. Suoraan loppusijoitukseen kaatopaikalle päätyi 215 234 tonnia jätettä. Kompostointilaitoksessa vastaanotettiin yhteensä 51 274 tonnia biojätettä, josta 96 % käsiteltiin laitosmaisesti Ämmässuolla. Kompostointilaitoksissa käsiteltiin kaikkiaan noin 49 308 tonnia biojätettä. Kaatopaikoilla hyödynnettiin sellaisenaan hyödynnettäväksi kaatopaikalla kelpoisia tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä 13 586 tonnia. PIMA-käsittelyyn ohjautui yhteensä 6 942 tonnia tavanomaiseksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita. Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin 2 550 tonnia. PIMA-hallin sisäilman keskimääräiset häkä- ja hiilidioksidipitoisuudet eivätkä viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot ylittyneet raportointijaksolla. Kaatopaikkakaasua kerättiin 51,4 milj.nm 3 (250 GWh), jonka energiasisältö oli 2,0 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaasuvoimalan moottorien CO-päästön raja-arvo (650 mg/m 3 ) ylittyi lähes pääsääntöisesti vuonna 2013, enimmillään 36 %. Kerätystä kaasusta hyödynnettiin 80 % Ämmässuon kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Sähköä tuotettiin 91,5 GWh, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen oma kulutus oli yhteensä 15,9 GWh, sähköä myytiin 75,6 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin hyödynnettävää lämpöä 9374 MWh, joka käytettiin alueen kiinteistöjen lämmityksessä. Vuonna 2013 satoi normaalia vähemmän ja oli hyvin lämmintä. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoden 2013 tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin vettä noin 491 900 m 3. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja rajaarvoja ilmanlaadun mittausasemilla jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Hajuja koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin 25 kappaletta. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden osalta TSR-ohjearvo ylitettiin kerran helmikuussa. Hajun kenttähavainnoinnissa kolmella alueella hajun määrä oli selvästi lisääntynyt. Hajutilanteen osalta tilanne säilyi heikkona edellisen vuoden tavoin. Syynä hajuhaittoihin oli muun muassa sääolosuhteet (sateet, matalapaine) sekä kaatopaikan lakikorkeuden nousu huomattavasti yli ympäröivän maanpinnan. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä mitattiin melua neljästi eri vuodenaikoina. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason (LAeq) raja-arvoa 55 db. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja jatkettiin yhdettätoista vuotta. Jätteenkäsittelykeskuksessa valmistauduttiin jätteen energiahyödyntämisen alkamiseen ja biojätteen käsittelykapasiteetin lisäämiseen tähtääviä rakennushankkeita. HSY käynnisti seudullisen materiaalitehokkuuden parantamiseen liittyvän teollisuuspuisto -hankkeen. Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut jätevoimalan käyttöönottoon liittyvien toimintojen tutkimiseen, kaatopaikkamonitorointia on jatkettu ja uusiutuvien energiaratkaisujen hyödyntämistä on selvitetty. Jätteenkäsittelykeskuksen henkilöstölle pidettiin turvallisuuskatsaus 2.4. ja jätehuollon turvallisuuspäivät järjestettiin 28.8. sekä 18.9. Jätteenkäsittelykeskuksessa järjestettiin 25.9. ja 26.9. HSY:n ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteiset pelastusharjoitukset, jossa simuloitiin paalivarastossa tapahtuneen tulipalotilanteen hoitoa. Ämmässuon ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista (7.5. ja 10.9.), joissa käytiin läpi alueen ajankohtaisia asioita. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Sirkka Kuisma, Juha Uuksulainen Pvm: 27.2.2014 Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2013 Avainsanat: Haju, ilma, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, melu, pilaantuneet maat, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 45 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus

Sisällys 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta 7 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset 8 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset... 8 2.2 Kaavoitus... 9 2.3 Viranomaistarkastukset... 10 3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 11 3.1 YSL 62 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista... 11 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat... 11 3.3 Poikkeukselliset aukioloajat... 11 4 Turvallisuus 13 5 Jätteen vastaanotto 14 5.1 Jätteen määrä... 14 5.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 15 6 Jätteen käsittely, varastointi ja loppusijoitus 16 6.1 Jätteen käsittely... 16 6.1.1 Pilaantuneet maat... 17 6.1.2 Bio- ja puutarhajätteen käsittely... 17 6.2 Jätteen paalaus ja välivarastointi... 17 6.3 Jätteen loppusijoitus... 17 6.4 Jätteen varastointi... 17 7 Pilaantuneet maat 18 7.1 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen... 18 7.2 Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut... 19 8 Bio- ja puutarhajätteen käsittely 21 8.1 Kompostointi ja jälkikypsytys... 21 8.1.1 Biojätteen kompostointi ja jälkikompostointi... 21 8.1.2 Biojätteen jälkikypsytys kentällä... 21 8.1.3 Puutarhajätteen kompostointi... 21 8.2 Kompostoinnin tarkkailu... 22 8.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 22 8.4 Poistoilma... 22 8.5 Jätevesi... 22 8.6 Häiriöt... 23 8.7 Valmiin kompostin käyttö... 23 9 Sortti-asema 24 10 Kaasun keräys ja hyötykäyttö 25 10.1 Kaasun keräys... 25 10.2 Kaasuvoimala... 25 10.3 Toimintahäiriöt... 27 10.4 Toiminnassa syntyvät jätteet... 27 11 Rakentaminen 28 11.1 Voimalajätteen käsittelyalueet... 28

11.2 Kaatopaikka... 28 11.3 Vanha kaatopaikka... 28 11.4 Biojätteen käsittely... 28 11.5 Vesienhallinta... 28 12 Ympäristövaikutukset 29 12.1 Sää... 29 12.2 Vesi... 30 12.2.1 Pintavedet... 31 12.2.2 Pohjavedet... 32 12.2.3 Jätevedet... 32 12.3 Jätetäytön tila... 33 12.4 Painumatarkkailu... 34 12.5 Ilma... 34 12.5.1 Hiukkaset... 35 12.5.2 Hajut... 35 12.5.3 Metaanimittaukset... 38 12.6 Melu... 38 12.7 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut... 39 12.7.1 Ympäristön ja viheralueiden hoito... 39 12.7.2 Roskaantuminen... 39 12.7.3 Haittaeläimet... 39 12.7.4 Linnut... 40 13 Energian kulutus ja hyötykäyttö 41 14 Tutkimushankkeet 42 15 Katsaus tulevaisuuteen 43 Liitteet 44 Jakelu 45

1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa toimii pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva kaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden käsittely ja hyötykäyttö, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Sortti-asema jätteen pienerien tuojille. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1. HSY:n jätehuollolla on sertifioitu (ISO14001 ja ISO9001) toimintajärjestelmä. Tämä velvoittaa systemaattiseen ja jatkuvaan toiminnan parantamiseen ja kehittämiseen. HSY:ssä ollaan rakentamassa yhteistä toimintajärjestelmää, joka sisältää laatu- ympäristö- ja työturvallisuusasiat. Tähän liittyen on jätteenkäsittelykeskuksessa kuvattu eri toimintojen prosesseja ja näin luodaan pohja toiminnan kehittämiselle edelleen. Ympäristö- ja laatujärjestelmien ulkoinen arviointi suoritettiin lokakuussa, jätteenkäsittelykeskus ei ollut arviointivuorossa. Sisäisissä arvioinneissa tarkastettiin jätteenkäsittelykeskuksen turvallisuus/kulunvalvonta ja vesienhallinnan toiminnot sekä mädätyslaitoksen rakentamisprojektin johtaminen. Sisäisissä arvioinneissa todettiin yksi poikkeama ja tehtiin 10 kehitysehdotusta. Jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin alkuvuonna HSY:n energiatehokkuussopimuksen mukaisia energiansäästötoimenpiteitä esimerkiksi rakennusten energiakatselmuksiin ja aluevalaistuksen ohjaukseen liittyen. Jätteenkäsittelykeskuksessa valmistauduttiin jätteen energiahyödyntämisen alkamiseen. Varautumistoimina suoritettiin sekajätteen paalaus- ja välivarastointia sekä jätevoimalan lopputuotteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyviä rakennus- ja palveluhankintoja. Biojätteen käsittelykapasiteetin lisäämiseen tähtääviä rakennushankkeita aloitettiin. Biopesurin (biologinen puhdistusmenetelmä, jolla tehostetaan kompostointilaitoksen poistoilmankäsittelyjärjestelmää) otettiin käyttöön lokakuun lopussa. HSY käynnisti seudullisen materiaalitehokkuuden parantamiseen liittyvän hankkeen, jonka tavoitteena on luoda Ämmässuon-Kulmakorven alueesta uudenlainen teollisen ekologian ajatukseen perustuva teollisuuspuisto. Ekoteollisuuspuisto -hankkeen puitteissa selvitetään mahdollisuudet käynnistää Ämmässuon alueella julkisten ja yksityisten yritysten kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien jalostusta. Hankkeelle ollaan parhaillaan rekrytoimassa projektipäällikköä ja se etenee vuoden 2014 aikana. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella järjestettiin vuoden aikana ohjattuja vierailuja, joihin osallistui noin 4060 henkilöä. Vierailuita järjestivät HSY:n oman henkilökunnan lisäksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy (koululaisvierailut) ja HFT Network Oy (asiantuntijavierailut). Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista (7.5. ja 10.9.), joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja alueen lupatilannetta. Keväällä julkaistiin HSY:n ensimmäinen ympäristövastuuraportti Ympäristövastuullista metropolia rakentamassa. Julkaisu löytyy tämän raportin liitteestä 17 ja HSY:n verkkosivuilta osoitteesta www.hsy.fi. 7

2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2, Hallinto-oikeuksissa vireillä olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 3 sekä viranomaispäätökset ja kannanotot vuodelta 2013 on koottu taulukkoon 4. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat. Ympäristöluvat ja -päätökset Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa 26.5.2003 Laajennusalueen louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 1.10.2003 Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen ympäristölupa 16.5.2005 Kaasumoottorivoimalaitoksen ympäristölupa 17.11.2007 Laajennusalueen ympäristölupapäätöksen muutos 20.9.2007 Ongelmajätteen kaatopaikka 18.12.2009 Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma 8.1.2004 Tilanne Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Aukioloaikoja koskevaan purkuhakemukseen korkeimman hallinto-oikeuden päätös 29.5.2007. Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan lupamääräysten muutos 26.5.2008. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vireillä. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Toiminnan olennaista muutosta koskeva päätös 28.11.2008. Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi vireillä. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 28.11.2008. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 18.12.2009. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 21.6.2011. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutosta koskeva päätös 12.3.2007. Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Tilanne Biojätteen käsittely Vireille 2.5.2011. Hakemusta täydennetty laajemmin 3.7.2013. Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille 18.12.2012. Sekajätteen käsittelylaitos Ympäristöluvan voimassaolon jatkaminen. Vireille 20.12.2012. Kaasuvoimalaitoksen ympäristölupa Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille 20.12.2013. 8

Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset. Ympäristöluvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Tilanne Ympäristöluvan (kaatopaikka- ja kenttätoiminnot, pilaantuneiden maiden käsittely, tarkkailut sekä kho:n päätöksellä 11.5.2010 lupaviranomaisen käsiteltäväksi palautettu vanhan kaatopaikan jatkokäyttö) tarkistaminen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös 14.12.2012. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja kannanotot vuonna 2013. Taho Kannanotto Suomen Riistakeskus 16.1.2013 ELY 27.2.2013 Espoon ympäristökeskus 15.2.2013 ELY 3.4.2013 ELY 15.4.2013 ELY 28.5.2013 ELY 4.6.2013 ELY 25.6.2013 ELY 5.9.2013 ELY 11.9.2013 ELY 16.10.2013 ELY 29.10.2013 ELY 14.11.2013 Metsästyslain 41 B.n mukainen poikkeuslupa harmaalokin ja variksen pyyntiin. HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uuden kaatopaikan alueen S2 pohjarakenteet, loppuraportin tarkastus, Espoo. Asfalttirouheen ja kiviainesmurskeen hyödyntämien kenttärakenteissa. Lisäajan hyväksyminen; pilaantuneiden maamassojen käsittelysuunnitelmien laatiminen sekä vakuuksien asettaminen. Kannanotto HSY:n Ämmässuon kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toiminnasta annettuun selvitykseen. HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ongelmajätesolun pohjarakenne ja seinäeristeet, asiakirjojen tarkastaminen. Kannanotto HSY:n Ämmässuon kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toiminnasta annettuun selvitykseen. Koerakenteiden hyväksyminen nestemäisten jätteiden käsittelymenetelmiksi. HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaan TAL1 rakennevaurion tarkastaminen, Espoo. R1-kaatopaikka-alueen ja ja pohjarakenteen täydentäminenja tunneliuran putkistot sekä R1-alueen ja kuonan käsittelykentän vesienhallintaan liittyvät toteutussuunnitelmat, asiakirjojen tarkistaminen. Vaarallisten ja haitallisten aineiden erillisselvityksen toteuttaminen. Kannanotto Ämmässuon nykyisen kaatopaikan vesipintojen mittausesitykseen. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta. 2.2 Kaavoitus Ei muutoksia. 9

2.3 Viranomaistarkastukset Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua koskeva tarkastus pidettiin 18.3. Tarkastuksessa käytiin läpi Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun tuloksia sekä tarkkailuohjelman päivitykseen liittyviä asioita. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa-asioiden vuosittainen viranomaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) toteutettiin 14.5. Tarkastus koski Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen seuraavia toimintoja: kaatopaikat, jätteiden vastaanotto, polttoaineen varastointi, asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen murskaus ja maa-ainesjätteen seulonta, sekajätteen paalaus, nestemäisten jätteiden käsittely. Kompostointilaitoksia ja kentillä tapahtuvaa jälki- ja puutarhajätteen kompostointia koskeva viranomaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) pidettiin 22.5. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos suoritti alueella yleisen palotarkastuksen 27.3. Palotarkastus koostui asiakirjatarkastuksesta sekä pistokoeluonteisista kohdetarkastuksista alueella. Tarkastuksessa todettiin alueen turvallisuuskäytäntöjen kehittyneen viime vuosina. Pelastuslaitos suoritti lisäksi 2.10. ylimääräisen palotarkastuksen, joka liittyi kompostikentällä sattuneeseen risuhakekasan tulipaloon. Tarkastuksen perusteella viranomainen pyysi HSY:ltä selvitystä tulipalon syttymiseen ja vastaavan tapahtuman ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin liittyen. Pyydetty selvitys toimitettiin viranomaiselle 16.10. 10

3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 3.1 YSL 62 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksen tasausaltaan (TAL1) pohja-asfaltin vaurioituminen huomattiin 16.8., jolloin asiasta ilmoitettiin Uudenmaan ELY-keskukseen. Vauriosta tehtiin 3.9. vielä YSL 62 :n mukainen ilmoitus. Asiaa käsiteltiin neuvottelussa 6.11. Uudenmaan ELY-keskuksessa. Uudenmaan ELY-keskus teki asiaa koskevan päätöksen 14.11. Vauriosta ei aiheutunut päästöä ympäristöön. 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat Kaasuvoimalan CO-päästöjen raja-arvon ylitykset (taulukko 14). Uudenmaan ELY-keskus on kannanotossaan 4.6.2013 katsonut, että kaasuvoimalan toteutuneet CO-päästöarvot ovat kuitenkin hyväksyttävällä tasolla. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus on edellyttänyt, että HSY hakee muutosta lupaan 31.12.2013 mennessä siten, että raja-arvo on saavutettavissa. HSY on jättänyt hakemuksen voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi 20.12. Vanhalle kaatopaikalle otettiin virheellisesti vastaan pilaantuneita maita kahdesti (22.7. ja 2.9.). HSY on toimittanut näistä ilmoitukset sekä selvityksen 1.10., joka korvattiin uudella selvityksellä 27.11. Asiaa käsiteltiin neuvottelussa 6.11. Uudenmaan ELY-keskuksessa. Hakepalo 27.-29.9. ja 7.-8.12. HSY on laatinut selvityksen pelastuslaitokselle syyskuussa tapahtuneesta risuhakkeen palosta. Selvitys toimitettiin myös Uudenmaan ELY-keskukselle. Kompostilaitosten häiriöt on koottu tämän raportin lukuun 8.6. ja kaasuvoimalan häiriöt lukuun 10.3. 3.3 Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin klo 7.00-21.00. Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna kahtenatoista päivänä vuonna 2013 (taulukko 5). Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen arkipyhistä johtuvat ennakkoon ilmoitetut poikkeukselliset aukioloajat vuonna 2013. Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika 5.1.2013 la 7.00-14.00 29.3.2013 pe 7.00-14.00 1.4.2013 ma 7.00-21.00 30.4.2013 ti 7.00-17.00 4.5.2013 la 7.00-14.00 11.5.2013 la 7.00-14.00 21.6.2013 pe 7.00-14.00 7.12.2013 la 7.00-14.00 24.12.2013 ti 7.00-14.00 26.12.2013 to 7.00-21.00 28.12.2013 la 7.00-14.00 31.12.2013 ti 7.00-17.00 11

Kaatopaikka oli sekajätteen kuorma-autoliikenteelle muun muassa keräysongelmien vuoksi poikkeuksellisesti avoinna neljänä päivänä vuonna 2013 (taulukko 6). Taulukko 6. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ennakkoon ilmoitetuista aukioloajoista poikkeavat poikkeukselliset aukioloajat vuonna 2013. Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka 17.6.2013 ma 6.00-7.00 1) Kompostointilaitos 22.12.2013 su 10.00-18.00 Kaatopaikka 22.12.2013 su 12.00-16.00 Kompostointilaitos 28.12.2013 la 14.00-16.00 2) Kaatopaikka/Kompostointilaitos 1) Kompostointilaitos avattu yksi tunti ennen normaalia aukioloaikaa 2) Jätteenkäsittelykeskus oli aikaisemmin ilmoitetusta aukioloajasta kaksi tuntia pidempään avoinna Ämmässuon Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena lauantaina (27.4., 11.5. ja 18.5.) klo. 9.00-16.00 sekä vapun- että uudenvuoden aattoina (30.4., 31.12.) klo 7.00-17.00. 12

4 Turvallisuus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin työsuojelun kehittämiseen tähtäävä projekti, jonka painopisteinä olivat yksintyöskentely, riskien arviointi, vaaratilanteiden kirjaaminen sekä työsuojelun johtamiskäytännöt. Projekti suoritettiin opinnäytetyönä. Työntuloksena aloitettiin turvallisuuskävelyt, laadittiin kirjalliset ohjeet jätteenkäsittelykeskuksen alueella tapahtuvaan yksityöskentelyyn liittyen sekä otettiin käyttöön uusi vaaratilanteiden- ja riskien arviointityökalu. Jätteenkäsittelykeskuksen henkilöstölle pidettiin turvallisuuskatsaus 2.4., jossa käsiteltiin turvallisuuskävelyiden toteutusta sekä vaaratilanteiden uusia kirjaamiskäytäntöjä. Jätehuollon turvallisuuspäivät järjestettiin 28.8. ja 18.9. Tänä vuonna koulutuksen pääpaino oli työssä jaksamisessa sekä työsuojelun kehittämisprojektin tulosten esittelyssä. Toiminnallisessa osuudessa keskityttiin nostotöihin sekä alkusammutukseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa järjestettiin 25.9. ja 26.9. HSY:n ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteiset pelastusharjoitukset, jossa simuloitiin paalivarastossa tapahtuneen tulipalotilanteen hoitoa. Erityisesti harjoituksessa kiinnitettiin huomiota HSY:n omaan alkusammutustoimintaan sekä yhteistyöhön pelastusviranomaisen kanssa. Toisen harjoituksen tavoitteena oli harjoitella todellisessa ympäristössä toimintaa mahdollisten onnettomuuksien varalle. Raportointikaudella kirjattiin 27 alueella tapahtunutta vaara- tai läheltä piti -tilannetta. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella ei tapahtunut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Alueen toiminnoissa suoritettiin yhteensä 12 turvallisuuskävelykierrosta. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytettävälle konekalustolle suoritettiin säännöllisiä työkonetarkastuksia HSY:n kehittämän mallin mukaisesti. Tarkastuksissa kiinnitettiin huomiota kaluston yleiseen kuntoon sekä turvalaitteistojen toimivuuteen. Samalla tarkastettiin alkusammutuskaluston ja henkilökohtaisen suojavaatetuksen riittävyys. Käsittelykeskuksessa tehtiin työterveyshuollon toimesta työpaikkaselvityksiä (vesien hallinta, kaasunhallinta, biojätteen käsittely ja pima). Selvityksissä kiinnitetään huomiota yksityiskohtaisesti työyksikön työtoimintaan ja -olosuhteisiin sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Selvitykset sisältävät suosituksia, jotka käydään yksikössä läpi ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. 13

5 Jätteen vastaanotto 5.1 Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 449 441 tonnia. Kotitalouksien sekajätteestä noin 30 000 tonnia ohjattiin jätteen paalaukseen. Kaatopaikan ulkopuolisissa kenttärakenteissa hyödynnettiin 48 634 tonnia betonia ja maata. Vuonna 2013 vastaanotetut jätemäärät on esitetty tarkemmin tämän raportin liitteessä 2 ja kootusti taulukossa 7. Taulukko 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suoritteet tonneina vuosina 2011-2013. Muutokset tonneina ja prosentteina vuosien 2012 ja 2013 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Taulukon suoritteita koskevat selitteet on esitetty taulukon alapuolella. 1) 2) 3) 4) Vuosi Muutos Suoritteet 2011 2012 2013 t % Käsittelykeskuksen vastaanottamat kuormat, kpl/a 76 365 73 318 65 633-7 685-10,5 Käsittelykeskuksen vastaanottamat jätteet, t/a 613 702 553 250 499 441-53 810-9,7 Kaatopaikan loppusijoitus, t/a 270 184 259 390 215 234-44 156-17,0 Kaatopaikan rakenteet, t/a 114 713 116 594 44 029-72 565-62,2 Pilaantuneet ja muut maat 18 377 38 579 20 773-17 806-46,2 Rakennusjäte 79 539 78 015 18 060-59 955-76,9 Muu hyödynnettävä jäte 16 797 13 200 5 195-8 005-60,6 Vanha kaatopaikka t/a 65 924 24 202 57 992 33 790 139,6 Pilaantuneet ja muut maat muotoiluun 62 692 19 154 51 112 31 958 166,8 Rakennus- ja muut jätteet rakenteisiin 3 232 5 048 6 880 1 832 36,3 Maiden ja Betonin käsittely ennen hyödyntämistä t/a 56 609 56 928 50 833-6 095-10,7 Maat 48 177 40 475 33 442-7 033-17,4 Betoni ja muu rakennusjäte 8 432 16 453 17 391 938 5,7 Pilaantuneiden maiden käsittely ennen hyödyntämistä t/a 13 333 6 045 6 832 787 13,0 Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat 12 782 5 417 5 918 501 9,3 Vaaralliset maat 551 629 1 170 541 86,0 Kompostointi, t/a Kompostointilaitos 51 581 47 704 51 274 3 570 7,5 Viherjätekompostointi 8 755 8 176 9 408 1 232 15,1 Tukiaineet (puu, risut, kannot) 10 603 11 052 9 933-1 119-10,1 Puun lajitteluun (polttoon) 16 102 16 106 17 280 1 174 7,3 Välivarastointi, t/a Lasi 5) 2 257 2 189 2 249 60 2,7 Kyllästetty puu 1 123 1 161 1 009-152 -13,1 Energiajae 0 3 271 83-3 188-97,5 Rakennuskipsi 0 0 40 Metalli 0 0 138 Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas, t/a Mineraalipitoiset jätteet 0 0 2 467 1) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja 2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tämän raportin luvusta 9). 3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain. 4) Taulukon luvut ovat pyöristettyjä (tarkat luvut on esitetty tämän raportin liitteessä 2) 5) Taulukon suoritteissa on huomioitu sisään tullut lasi. 14

5.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että kaatopaikalle sijoitetaan ainoastaan ympäristöluvassa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tieto valvovalle viranomaiselle. Vuoden 2013 aikana jätekuormista tehtiin yhteensä 879 tarkastuspöytäkirjaa. Hinnan muutoksia kirjattiin yhteensä 332 kappaletta (kuva 1). Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin yhteensä 31 jätekuormaa. Toimintavuonna kiinnitettiin erityistä huomiota siirtoasiakirjoihin. Puutteellisesti täytetyistä siirtoasiakirjoista tehtiin 250 kappaletta huomautusta/asiakirjavirhettä. Yleisin puute siirtoasiakirjoissa on ollut lähettäjän allekirjoituksen puuttuminen. Puutteellisista siirtoasiakirjoista peritään asiakirjavirhemaksu ja toistuvista tapahtumista ilmoitetaan kunnan ympäristöviranomaiselle siihen kuntaan, josta jätekuorma on peräisin. 19 Hinnan muutokset 11 10 7 3 73 44 35 332 Asiakirjavirhe Asbesti Korjauskehoitus Lajittelematon kuorma Siivousmaksu 95 Peittämätön kuorma Kyllästetty puu Muut huomautukset Autonrenkaat 250 SER Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksien yhteydessä kirjattujen kuormantarkastuspöytäkirjojen kappalemäärät vuonna 2013. Kaatopaikkakelpoisuustodistuksia seka- ja rakennusjätekuormista toimitettiin 11 kappaletta. Puutteellisesta lajittelusta ja virheellisestä kuljetuksesta tehtiin yhteensä 297 kuormantarkastuspöytäkirjaa (kuva 2). 500 400 300 kpl/a 200 100 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vuosi Kuva 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksissa havaittujen poikkeamien (puutteellinen lajittelu/virheellinen kuljetus) kappalemäärät vuosina 2002-2013. 15

6 Jätteen käsittely, varastointi ja loppusijoitus 6.1 Jätteen käsittely Jätepitoisesta maa-aineksesta seulottiin jäte erilleen. Maa-aines hyödynnettiin vanhan kaatopaikan muotoilussa ja kaatopaikan väliaikaisessa pintarakenteessa. Lievästi pilaantuneita maa-aineksia hyödynnettiin vanhan kaatopaikan ja kaatopaikan muotoilussa sekä väliaikaisissa ulkoluiskissa. Puhdasta maata seulottiin varastoon mullanvalmistuksen raaka-aineeksi. Betonijäte murskattiin ja käytettiin kaatopaikan sisäisissä liikennealueissa kantavana materiaalina. Jätepitoisen maa-aineksen seulonnasta ja betonin murskauksesta saatava metalli toimitettiin hyödynnettäväksi. HSY:n vesihuollon varikkokentän rakentamisessa laajennusalueelle käytettiin seulaylitemursketta 3829 tonnia. Kiviainespitoisia lietteitä käsiteltiin selkeytysaltaassa. Vesi johdettiin viemäriin johdettavan veden myötä jätevedenpuhdistamolle ja kiintoaines käytettiin kaatopaikan muotoilussa. Aluekeräyspisteistä vastaanotettiin lasia. Kiinteistöjen metallien- ja lasien erilliskeräys aloitettiin kaksikammioautoilla marraskuussa. Jätejakeet vastaanotettiin Ämmässuolle ja kuormattiin vaihtolavoille toimitettavaksi jatkojalostukseen. Sortti-asemien puu murskattiin ja toimitettiin jatkokäsittelyyn. Noin neljän hehtaarin multakentän rakentamisessa käytettiin betonimursketta 74 371 tonnia (taulukko 8), asfalttimursketta 9 414 tonnia ja seulaylitemursketta 8 921 tonnia. Betoneista on MARA-asetuksen (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/2006) mukaiset hyödyntämistodistukset. Taulukko 8. Multakentän rakenteissa käytetyn betonimurskeen alkuperä ja määrä (tonnia). Laatu Määrä (t) Alkuperä Sijoituspaikka Betonimurske 417 Asematie, Kauniainen Multakenttä Betonimurske 871 Itäkatu, Helsinki Multakenttä Betonimurske 1811 Kokkokalliontie 1, Helsinki Multakenttä Betonimurske 21150 Kunnalliskodintie 4, Helsinki Multakenttä Betonimurske 2301 Lampputie 12, Helsinki Multakenttä Betonimurske 2762 Matinpurontie 5, Espoo Multakenttä Betonimurske 32729 Teollisuuskatu, Helsinki Multakenttä Betonimurske 1997 Dragsvik varuskunta, Raasepori Multakenttä Betonimurske 1531 Rantaharju 6, Espoo Multakenttä Betonimurske 8803 Revontulentie 6, Espoo Multakenttä 16

6.1.1 Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden käsittely on esitetty tämän raportin luvussa 7. 6.1.2 Bio- ja puutarhajätteen käsittely Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitetty tämän raportin luvussa 8. 6.2 Jätteen paalaus ja välivarastointi Jätteenkäsittelykeskuksessa paalattiin 1.5.-19.12. välisenä aikana erilliskerättyä sekajätettä. 30 010 tonnia kotitaloudesta Jätepaalit varastoitiin laajennusalueelle S2 alueen viereen tiiviille asfaltoidulle paalikentälle. Paalit varastoitiin kahdeksaan erikokoiseen varastoaumaan. Aumoihin paalit varastoitiin viiteen kerrokseen. 6.3 Jätteen loppusijoitus Kaatopaikalle soveltuvat jätteet sijoitettiin loppuvuodesta seitsemälle täyttötasolle noin +79 metriä merenpinnasta. Jätteen vastaanotto oli alkuvuodesta kuudennella tasolla. Asbesti- ja kipsijäte sijoitettiin erilleen muusta jätteestä. Kansainvälisen liikenteen ruokajätteen loppusijoituspaikka määritettiin kuormakohtaisesti ja peitettiin heti. Kaatopaikalle soveltuvat jätteet sijoitettiin täyttösuunnitelman mukaisesti. Jätteet murskattiin ja tiivistettiin kaatopaikkajyrällä sekä peitettiin kiviainespitoisilla materiaaleilla ja kompostilla. Asbestipitoiset jätteet ja kipsi sijoitettiin kaatopaikan koillisreunaan erilleen muusta jätteestä. Tällöin muiden jätteiden suotovedet eivät joutuneet kosketuksiin asbestijätteiden kanssa. Biologiset jätteet ja kansainvälisen liikenteen ruokajätteet sijoitettiin kaivantoihin. Kaatopaikan valmistuneet ulkoluiskat verhoiltiin metrin paksuisella maa-aineskerroksella. Kaatopaikalla maa-aineksilla peitettiin jätettä ja rakennettiin ulkoluiskan väliaikaisia pintarakenteita. Vanhalla kaatopaikalla maa-aineksilla muotoiltiin kaatopaikan lakialuetta. 6.4 Jätteen varastointi Painekyllästetty puu varastoitiin vastaanottokentällä (kaatopaikan pohjoispuolella), josta se toimitettiin jatkokäsittelyyn. Aluekeräyspisteistä tuleva keräyslasi sekä kiinteistöistä kerättävä metalli ja lasi varastoitiin vastaanottokentälle. Jätejakeet kuormattiin päivittäin vaihtolavoille ja toimitettiin jatkojalostukseen. Mullan valmistukseen käytettävää kiviainesta varastoidaan multakentällä. 17

7 Pilaantuneet maat 7.1 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Vuonna 2013 tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä 19 358 tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä 1 170 tonnia. Parin viime vuoden aikana suoraan sellaisenaan Ämmässuon kaatopaikoilla hyödynnettävien pilaantuneiden maiden massamäärät (13 586 tonnia vuonna 2013) ovat lähes puolittuneet aikaisempien vuosien tasosta (kuva 3). Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden vastaanotto alkoi uutena toimintona vuoden 2010 lopussa, ja toiminnon suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on vakiintunut noin 30 % tuntumaan (kuva 3). Kaikista vuonna 2013 käsittelyyn ohjautuneista pilaantuneista maista (6 942 tonnia) valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat pääasiassa akuuttien öljyvahinkojen pilaamia. 45 000 40 000 35 000 Käsittelyä edellyttäneet vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Massamäärä (t) 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2010 2011 2012 2013 Vuosi Käsittelyä edellyttäneet tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi vanhalla kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Kuva 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettujen tavanomaiseksi ja vaaralliseksi luokiteltavien pilaantuneiden maiden tonnimäärien ohjautuminen suoraan sellaisenaan hyödynnettäväksi tai käsittelyyn vuosina 2010-2013. Aikaisemmilta vuosilta käsittelyyn vuodelle 2013 siirtyi/käsittelyssä vuonna 2013 jatkoi noin 5 911 tonnia pilaantuneita maita. Vuoden 2013 aikana käsitellyt maa-ainekset (10 328 tonnia) siirrettiin saavutetun puhtausasteen ja kulloisenkin kaatopaikanpeittämis-/muotoilutarpeen mukaan hyödynnettäviksi joko vanhalle kaatopaikalle (750 tonnia) tai kaatopaikalle (8 818 tonnia) tai jatkojalostettaviksi vastaanottokentälle (760 tonnia). Viime vuosina valtaosa käsitellyistä maa-aineksista on hyödynnetty kaatopaikalla (kuva 4). Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin 2 550 tonnia. 18

12 000 10 000 Massamäärä (t) 8 000 6 000 4 000 Jatkojalostettaviksi maakentälle Hyödynnettäviksi kaatopaikalle Hyödynnettäviksi vanhalle kaatopaikalle 2 000 0 2011 2012 2013 Vuosi Kuva 4. PIMA-käsittelystä hyödynnettäväksi ja jatkojalostettaviksi siirretyt käsitellyt maat tonneina vuosina 2011-2013. Varsinaisen PIMA-käsittelyn lisäksi Jätteen jalostus toiminto seuloi PIMA-välivarastointikentällä jätepitoisen, pilaantuneen maaerän (146 tonnia). PIMA-hallissa aloitettavaksi suunnitellun kipsijätteen välivarastointi- ja käsittelykokeilun tilatarpeita varten hallin koillisnurkasta varattiin noin neljäsosa PIMA-hallin lattiapinta-alasta joulukuun 2013 alusta lähtien. Kipsijätekokeilun on suunniteltu kestävän noin vuoden. 7.2 Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut PIMA-hallin rakennushankekokonaisuuden viimeinen osa, ilmanvaihtojärjestelmät, vastaanotettiin 8.2., minkä jälkeen PIMA-käsittelyn ilmapäästöjä on teknisesti ollut mahdollista tarkkailla. Vuonna 2013 käsittelyssä ei ollut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maita, eikä käsiteltävinä olevia maita ilmastettu koneellisesti, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei ollut tarpeen käyttää (eikä päästömittausaineistoakaan näin ollen kertynyt). PIMA-hallin ilmanvaihto on raportointijaksolla ollut suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakojeiden suodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi) sekä ilmanvaihtojärjestelmän huoltojen aikana. Tietoteknisistä syistä johtuen valvontaohjelmasta ei saatu yhteenvetoa PIMA-hallin ilmanvaihdon numeerisista tarkkailutuloksista tämän raportin jättämisaikataulun puitteissa. Laadullisena yhteenvetona voidaan todeta, etteivät PIMA-hallin sisäilman keskimääräiset häkä- ja hiilidioksidipitoisuudet (CO, CO 2 ) ylittäneet rajaarvojaan raportointijaksolla. PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden tarkkailu aloitettiin vuoden 2012 jälkipuoliskolla (kaksi näytteenottokertaa). Vuonna 2013 vesinäytteitä otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti neljällä näytteenottokerralla. Tarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta 2012-2013 on esitetty taulukossa 9. Viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet kumpanakaan vuonna. 19

Taulukko 9. PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden keskimääräinen laatu vuosina 2012-2013. Parametri Yksikkö Vuosi 2012 2013 Arseeni mg/l 0,003 0,0082 Elohopea mg/l <0,0002 0,0004 Hopea mg/l <0,0010 <0,0010 Kadmium mg/l 0,0008 0,0003 Klooratut hiilivedyt mg/l <0,0092 0 Kloorifenolit mg/l 0,0005 0,0005 Kokonaishiilivetypitoisuus mg/l 0,0835 1,38 Kokonaiskromi mg/l 0,0021 0,0159 Kokonaissyanidi mg/l <0,0050 <0,0050 Kromi (VI) mg/l <0,0500 <0,0500 Kupari mg/l 0,0085 0,0258 Lyijy mg/l 0,003 0,0238 Nikkeli mg/l <0,0030 0,0166 PAH-yhdisteet mg/l <0,0001 0,0193 PCB-yhdisteet mg/l 0,0001 0 ph 7,3 7,1 Sinkki mg/l 0,0435 0,265 Sähkönjohtavuus ms/m 33 149 Tina mg/l 0,0015 0,0027 20

8 Bio- ja puutarhajätteen käsittely 8.1 Kompostointi ja jälkikypsytys 8.1.1 Biojätteen kompostointi ja jälkikompostointi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksessa vastaanotettiin vuonna 2013 yhteensä 51 274 tonnia biojätteitä. Ämmässuon kompostointilaitoksissa käsiteltiin kaikkiaan 49 308 tonnia biojätettä. Vastaanotetusta biojätteestä 3,8 % (1 966 tonnia) kuljetettiin käsiteltäväksi Forssaan Envor Group Oy:n mädätyslaitokselle. Osa jätteenkäsittelykeskukseen sisään tulleesta biojätteestä oli laadultaan sellaista, että sitä ei voitu vastaanottaa kompostointilaitokselle. Tämän vuoksi kaatopaikalle sijoitettiin 78 tonnia biojätettä. Hyötyjätekentälle otettiin vastaan purua teollisuusbiojätteenä 248 tonnia ja eläinten kuivikkeita 191 tonnia. Vastaanotetusta biojätteestä käsiteltiin laitosmaisesti 99,8 % (Ämmässuolla 96 % ja Forssassa 3,8 %). Tuki- ja seosaineita lisättiin kompostiin yhteensä 19 772 tonnia. Tukiaineina käytettiin risu-, kanto- ja puuhaketta, vanhaa kompostia seulottuna ja seulomattomana sekä esikompostoitua kompostia, joka ei ollut vielä hygienisoitunut (katso liite 3, taulukko ja kuva 1). Lisäaineena kompostoinnissa käytettiin tuhkaa 1 485 tonnia. Ilmanpuhdistuksessa käytettiin 28,4 tonnia rikkihappoa ja veden neutraloinnissa 6,0 tonnia lipeää. 8.1.2 Biojätteen jälkikypsytys kentällä Jälkikypsytykseen lähti kompostointilaitoksista 25 430 tonnia tuoretta biokompostia. Biokompostiaumoja käännettiin aumakääntölaitteella noin kolmen viikon välein ja kasteltiin kuivina aikoina. Jälkikompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja. 8.1.3 Puutarhajätteen kompostointi Toimintavuonna vastaanotettiin lehtiä ja muuta puutarhajätettä 8 964 tonnia, risuja 3 981 tonnia, risuhaketta 2565 tonnia, kantoja 1 188 tonnia, puuta 931 tonnia, eläinten kuivikkeena hevosenlantaa 191 tonnia ja purua 248 tonnia. Puru oli kasviperäistä, puutarhajätteeseen rinnastettavaa teollisuusbiojätettä, joka koostui viljoista, turvemaasta, kahvipavuista ja puupurusta. Lisäksi otettiin vastaan 1676 tonnia Sortti-asemien puusta eroteltua puhdasta ja haketettua puuta biojätteen kompostoinnin tukiaineeksi. Puutarhajäte, sekä se osa risuhakkeesta, jota ei tarvittu tukiaineena tunnelikompostointiprosessissa, aumakompostointiin viherjätekentillä. Risuhaketta viettiin 5 316 tonnia energiahyötykäyttöön voimalaitokseen. Puutarhajäteaumoja käännettiin aumakääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Kompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja. 21

8.2 Kompostoinnin tarkkailu Kompostipanokset numeroidaan juoksevalla numerolla ja panoksia seurataan laitoskäsittelyn jälkeen ulkona tapahtuvaan seulontaan ja alitteen luovutukseen asti. Panoksille tehdyt toimenpiteet, hygienisointi ja näytetulokset kirjataan ylös. Kompostointiprosessin tärkeimpiä parametreja seurataan tietokoneelta. Tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Jälkikypsytyksen lämpötiloja tarkkaillaan antureiden avulla. Aumat käännetään kolmen viikon välein ja niitä kastellaan tarvittaessa. Luovutettavat kompostierät saavat oman numeron. Erästä otettavat näytteet toimitetaan ulkopuolisen laboratorion analysoitaviksi. 8.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Huhtikuusta kesäkuuhun uusittiin vanhan kompostointilaitoksen ilmastusjärjestelmä, kompostointiprosessin automaatiojärjestelmä, etuhallin ilmalämmitysjärjestelmä ja tunneliovien tiivisteet. Esikäsittelyhalliin asennettiin sekoitin ja väliaikainen seulontalaite. Syyskuussa aloitettiin kompostointilaitoksen remontti. Toimistorakennukseen tuli uusi erillinen sähkö- ja automaatiolaitetila sekä uusia toimistotiloja. Sosiaalitilat remontoitiin ja kompostointitunnelien 10-15 edessä nostettiin lattia, joka mahdollistaa niiden tyhjentämisen jatkossa pyöräkuormaajalla. Kompostointilaitoksen remontin aikana oli kahdeksan kompostointitunnelia käytössä. Kompostointilaitoksessa suoritettiin säännöllisesti huoltotöinä muun muassa kuljettimien, käsittelylaitteiden ja tunnelikompostointitekniikan toimivuuden tarkastamista, rasvausta ja ylläpitoa. 8.4 Poistoilma Alkuvuodesta kompostointilaitokselle rakennettiin uusi biologiseen prosessiin perustuva poistoilmanpuhdistuslaitos biopesuri. Se otettiin käyttöön lokakuun lopussa, jonka jälkeen kompostointilaitoksen happopesurin toiminta loppui. Kompostilaitoksen biopesurin toimintaa tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Kompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2013 oli 1625 ou/m³ (reduktio 95 %) ja ammoniakkipitoisuus 0 NH 3 /ppm (reduktio 100 %). Vanhan kompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku oli 987 ou/m³ (reduktio 81 %) ja ammoniakkipitoisuus 0 NH 3 /ppm (reduktio 100 %). 8.5 Jätevesi Viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä oli noin 3750 m 3. Vuonna 2013 kompostointilaitokselta johdettiin poikkeuksellisesti vesiä viemäriin korjaustöiden vuoksi 1.10 31.12. Kompostointilaitoksen prosessiveden vuositarkkailun tulokset on esitetty keskiarvoina taulukossa 10. 22

Taulukko 10. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen laatu vuosina 2011-2013. Taulukossa on myös esitetty kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä. Parametri Yksikkö Vuosi 2011 2012 2013 Ammoniumtyppi mg N/l 1 400 1 400 1 250 Biologinen hapenkulutus mg O 2/l 16 000 20 000 37 000 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l 23 500 34 000 83 000 Kiintoaine mg/l 4 290 7 300 47 000 Kokonaisfosfori mg P/l 128 160 445 Kokonaistyppi mg N/l 1 830 4 000 2 600 ph 5,9 5,6 5,7 Sulfaatti mg SO 4/l 3 690 3 500 1 755 Sähkönjohtavuus ms/m 1 640 1 800 2 232 Virtaama m 3 2 946 1 950 3 750 8.6 Häiriöt Häiriöitä kertyi vuodessa 2013 noin 441 tuntia (katso liite 3, taulukko ja kuva 2). Eniten häiriöitä aiheuttanut laite oli kompostointitunnelin tyhjennyslaite. Viat johtuivat pääasiassa kulumisesta ja olivat mekaanisia. Häiriöt eivät vaikuttaneet oleellisesti kompostointilaitoksen toimintaan eivätkä sen päästöihin. 8.7 Valmiin kompostin käyttö Valmis kompostimateriaali seulottiin ja analysoitiin akkreditoidussa laboratoriossa, joka toimitti analyysitodistuksen HSY:lle edelleen lähetettäväksi kompostin ostajille. Komposti on täyttänyt lannoiteasetuksen vaatimukset. Valmista kompostia myytiin Kekkilä Oy:lle mullan valmistukseen yhteensä noin 11 905 tonnia. Valmiista kompostista oli biojätekompostia noin 9 158 tonnia ja puutarhajätekompostia noin 2 747 tonnia. 23

9 Sortti-asema Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2013 aikana 43 804 asiakasta. Vuonna 2012 asiakasmäärä oli 42 658. Asiakasmäärä kasvoi vuoden aikana 2,7 prosenttia. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet vuosina 2011-2013 on esitetty taulukossa 11 sekä liitteessä 2. Taulukko 11. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tonneina vuosina 2011-2013. Muutokset tonneina ja prosentteina vuosien 2012 ja 2013 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Suoritteet Vuosi Muutos 2011 2012 2013 t % Energiajäte 166 214 182-32 -15,0 Haketettu risujäte 812 828 591-237 -28,6 Kyllästetty puujäte 191 195 261 66 33,8 Kylmälaitejäte 54 48 51 3 6,3 Metallijäte 586 433 365-68 -15,7 Muu SER-jäte 213 202 211 9 4,5 Puujäte 1 979 1 830 1 921 91 5,0 Puutarhajäte 615 310 436 126 40,6 Sekajäte 3 747 3 509 3 637 128 3,6 Tv- ja monitorijäte 87 88 72-16 -18,2 Vaaralliset jätteet 103 93 105 12 12,9 Sortti-asemalle hankittiin oma polttoainesäiliö valuma-altaalla ja lapon estolla kesällä 2012, jolloin tarve käyttää jätteenkäsittelykeskuksen siirrettävää säiliötä loppui. Aseman Roll Pack -puristin tankataan Sorttiasemalla nesteenpitävällä kentällä. Vuoden 2013 aikana aseman toiminnassa ei ole ollut mitään merkittävämpää muutosta. 24

10 Kaasun keräys ja hyötykäyttö 10.1 Kaasun keräys Kaasun keräys alkoi vanhalla kaatopaikalla vuonna 1996. Jätteen täyttötoiminta siirtyi kaatopaikalle marraskuussa 2007. Kaasun keräys kaatopaikan itäosalla käynnistyi toukokuussa 2009 ja länsiosalla joulukuussa 2009. Sekä itä- että länsiosan kaasut johdetaan suoraan kaasupumppaamolle 4 ja edelleen hyödynnettäväksi. Kaasunkeräysjärjestelmä on tarkemmin kuvattuna liitteessä 4. Vuonna 2013 vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaasua 29,46 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 142 GWh. Kaatopaikalta kerättiin kaasua 21,93 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 108 GWh. Yhteensä kaasua kerättiin 51,39 milj. nm 3 (250 GWh), jonka energiasisältö oli 2,0 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaasua poltettiin soihtupolttimissa 10,46 milj. nm 3 (20 % kerätystä kaasusta). Vanhan kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin 3363 nm 3 /h (8760 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli 16,2 MW. Kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin 2504 nm 3 /h (8760 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli 12,3 MW. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Kaasupumppaamoiden kaasunkeräykseen liittyvät keskeiset tiedot vuosina 2011-2013. Vuosi Kaasupumppaamo Yhteensä Vuosikeskiarvo 2011 1 2 3 4 Käyntiaste % 95,8 99,3 96,4 99,2 97,4 Kaasumäärä m 3 18086076 13251231 11249385 13943289 56529981 CH 4 -pitoisuus % 50,5 48,1 49,7 48,7 49,3 Keskim. virtaus m 3 /h 2169 1523 1332 1605 6629 Keskim. teho kw 10888 7282 6580 7769 32519 2012 1 2 3 4 Yhteensä Vuosikeskiarvo Käyntiaste % 98,3 98,2 98,0 99,0 98,4 Kaasumäärä m 3 12867616 9883425 8845261 20128060 51724362 CH 4 -pitoisuus % 53,2 48,7 49,1 48,7 49,6 Keskim. virtaus m 3 /h 1490 1146 1028 2315 5979 Keskim. teho kw 7879 5548 5015 11206 29648 2013 1 2 3 4 Yhteensä Vuosikeskiarvo Käyntiaste % 99,7 99,6 96,1 98,5 98,0 Kaasumäärä m 3 11812374 7215593 9865023 22493577 51386567 CH 4 -pitoisuus % 48,5 51,3 44,9 49,2 49,0 Keskim. virtaus m 3 /h 1352 827 1172 2607 5958 Keskim. teho kw 6518 4217 5231 12749 28715 10.2 Kaasuvoimala Kaasua hyödynnettiin kaasuvoimalassa 40,92 milj. Nm 3 (199 GWh), hyödyntämisaste 80 %. Hyödyntämisastetta laski edelliseen vuoteen verrattuna (vuonna 2012 89 %) kaasumoottoreille 2, 3 ja 4 tehdyt E50M huollot (katso luku 10.3). Sähköä tuotettiin 91,5 GWh, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen oma kulutus oli yhteensä 15,9 GWh, sähköä myytiin 75,6 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin hyödynnettävää lämpöä 9374 MWh, joka käytettiin alueen kiinteistöjen lämmityksessä. Vuosittain hyödynnetty kaasumäärä on esitetty kuvassa 5. 25

Milj. Nm 3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kerätty kaasumäärä Hyödynnetty kaasumäärä Vuosi Kuva 5. Kerätty ja hyödynnetty kaasumäärä vuosina 1996-2013. Kaasumoottoreiden savukaasuista mitattiin kolmen ensimmäisen toimintavuoden (vuosien 2010 2012) savupiippukohtaisesti typenoksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus ja päästö. Vuoden 2012 ominaispäästöjä on käytetty laskettaessa vuoden 2013 päästöjä. Taulukossa 13 on esitetty tuotanto- ja päästötiedot vuodelta 2013. Taulukko 13. Kaasumoottoreiden moottorikohtaiset tuotanto- ja päästötiedot vuonna 2013. Vuosi 2013 Kaasumoottori ORC Tuotanto 1 2 3 4 Yhteensä Polttoaineen kulutus milj. m 3 10,3 10,2 9,2 11,2 40,9 Polttoaineen energiasisältö GWh 50,1 49,8 44,7 54,8 199,4 Käyntitunnit h 7342 7291 7179 7531 8063 Tuotettu sähkö kwh 21422963 21442200 19774458 22541468 6308202 91489291 Tuotettu lämpö MWh 9374 Päästöt 1 2 3 4 No x (NO 2) kg/a 28257 25323 19320 33406 106306 CO kg/a 49894 54077 39193 49749 192913 VOC kg/a 59106 63040 51987 60028 234161 NMVOC kg/a 4177 4095 3955 4373 16601 Kaasumoottoreiden savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Lupamääräysten mukaan hiilimonoksidipitoisuus saa olla enintään 650 mg/n-m 3 muunnettuna 5 % happipitoisuuteen. Vuonna 2013 raja-arvo ylittyi lähes pääsääntöisesti (kuva 6 ja taulukko 14) ja Uudenmaan ELY - keskus onkin kehottanut toiminnanharjoittajaa hakemaan muutosta lupamääräyksessä 6. mainittuun hiilimonoksidin päästöraja-arvoon 31.12.2013 mennessä. HSY jätti joulukuussa 2013 hakemuksen kaasuvoimalan ympäristöluvan tarkistamiseksi 24.10.2013 annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. 26

mg/n-m 3 O 2 5 % 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Raja-arvo Moottori 1 Moottori 2 Moottori 3 Moottori 4 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 6. Kaasuvoimalan kaasumoottorikohtaisten CO-päästöjen kuukausikeskiarvot vuonna 2013. Taulukko 14. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvojen vaihtelut ja COpäästön raja-arvon (650 mg/n-m 3, O 2 5 %) ylitykset vuonna 2013. Ylitys CO -päästön raja-arvosta Kaasumoottori CO-päästön kuukausikeskiarvo (650 mg/n-m 3, O 2 5 %) 1 692-879 mg/n-m³, O₂ 5 % ylitys 6-35 % raja-arvosta 2 637-843 mg/n-m³, O₂ 5 % ylitys 0-30 % raja-arvosta 3 735-881 mg/n-m³, O₂ 5 % ylitys 13-36 % raja-arvosta 4 614-853 mg/n-m³, O₂ 5 % ylitys 0-31 % raja-arvosta 10.3 Toimintahäiriöt Kaatopaikkakaasun sisältämien epäpuhtauksien (siloksaanit, rikkivety) vuoksi kaasumoottoreille jouduttiin tekemään ylimääräisiä niin sanottuja E50M-huoltoja, joissa muun muassa vaihdettiin sylinterikannet, koneistettiin sylinteriputkien tiivistepintoja, puhdistettiin välijäähdyttimet. E50M huollot suoritettiin; kaasumoottoriin 3 ajalla 28.12.2012 30.1.2013, kaasumoottoriin 2 ajalla 5.2.2013 12.3.2013 ja kaasumoottoriin 4 ajalla 18.3.2013 23.4.2013. 10.4 Toiminnassa syntyvät jätteet Kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 22 000 litraa sekä käytettyjä öljynja kaasunsuodattimia. Moottoreiden öljynvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Sarlin Oy:n mukaan jäteöljysäiliön tyhjennykset hoitaa Lassila & Tikanoja Oyj. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet kaatopaikalle. Kaasuvoimalan teknisten tilojen viemäröinnin öljynerotuskaivosta toimitettiin öljyistä vettä jatkokäsiteltäväksi 2500 litraa. 27