Lasse Lehtonen, dos., lääk.tri, oik.tri
n. 7 % kansantuotteesta eli yli n 10 mrd euroa/vuosi yli 250 000 terveydenhuollon ammattihenkilöä n. 10 milj. perusterveydenhuollon lääkärissä käyntiä/vuosi ja n. 6. milj. erikoissairaanhoidon lääkärissä käyntiä/vuosi
n. 7000 potilasvahinkoilmoitusta per vuosi (n. 1 ilmoitus 2300 lääkärissäkäyntiä kohden) vakuutusjärjestelmien kustannukset Suomessa alle 20 milj. euroa (0,2 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista) n. 300 lääkevahinkoa per vuosi muu tuotevastuu??? 10-20 yhteydenottoa kuluttajaviranomaisiin/ vuosi yksittäisiä oikeustapauksia (rikosoikeudellinen vastuu + vahingonkorvaus) 1000-2000 kantelua TEO:een, lainvalvojille ja lääninhallituksiin
terveydenhuolto pääosin julkinen, ei-voittoa tuottava hyvinvointipalvelu tulonsiirrot siirtävät kuitenkin varallisuutta sekä väestöryhmittäin että alueittain julkisen vallan (=lainsäätäjä) intressissä on estää terveydenhuollon kustannusten kasvu esim. lisääntyvien vahingonkorvausvastuiden kautta (vrt. USA, jossa lähes 10 % järjestelmän kustannuksista menee vakuutusmaksuihin) lainsäädännölliset vastuurajaukset vahingonkorvausten toissijaisuus sosiaaliturvajärjestelmään nähden (jokainen maksaa itse vahinkonsa, koska periaatteessa jokainen rahoittaa pääosin itse oman lakisääteisen sosiaaliturvansa) kohtuusperiaate
täysi korvaus (joka vastaa todellista vahinkoa) ensisijaisuus nopea ja yksinkertainen prosessi
ennalta ehkäisevä vaikutus toimintayksikön tai terveydenhuollon ammattihenkilön henkilökohtainen vastuu lisää huolellisuutta ja parantaa toiminnan laatua oikeudenkäytön julkisuus yhdenmukaistaa vaatimustasoa ja menettelyä oikeusturva tietoisuus tehokkaasta oikeusturvasta lisää luottamusta järjestelmään
potilas (asiakas): tyytyväisyys palveluun ratkaisee niiden käytön - vähän merkitystä julkisessa terveydenhuollossa työnantaja (+työyhteisö): virka- tai työtehtävien asianmukainen täyttäminen lääkäriliitto (+muut lääkärit): lääkärin eettiset velvollisuudet, kollegiaalisuus, markkinoinnin asianmukaisuus kuluttajaviranomaiset: tarjotun palvelun (ja siitä perityn hinnan) asianmukaisuus yksityisessä terveydenhuollossa potilasvakuutus: ammattistandardin noudattaminen hoitotoiminnassa terveydenhuollon oikeusturvakeskus: ammatinharjoittajan erityisten velvollisuuksien noudattaminen, työkyky ja -taito
sairauden ja hoidon aiheuttamia vahinkoja vaikea erottaa monimutkaiset näyttökysymykset potilaan tosiasiallinen riippuvuus hoidon tarjoajasta (erityisesti julkisen terveydenhuollon toimintayksiköstä)
EU:ssa terveyspalveluja ja terveydenhuollon tuotteita koskevat samat säännökset palvelujen vapaasta liikkuvuudesta kuin muitakin palveluja esim. tuotevastuun osalta erillinen direktiivi sosiaaliturvaa koskevat säännökset kuuluvat EU:ssa pääosin kansalliseen toimivaltaan palvelujen tarjontaa ei kuitenkaan voi rajoittaa ja esim. kustannusten korvausjärjestelmän tulee olla tasapuolinen eri jäsenmaista hankittujen palvelujen osalta vahingonkorvauslainsäädäntö toistaiseksi kansallista terveydenhoitopalvelujen yhteydessä tapahtuneet vahingot korvataan eri maissa eri tavalla uusina ongelmina vastuun jakautuminen esim. palvelun välittäjän ja toteuttajan kesken, telelääketiede, verkkokauppa..
Potilasvahinkolaki (L 585/1986) Kuluttajansuojalaki (L 38/1978) Tuotevastuulaki (L 694/1990) EU:n tuotevastuudirektiivi (85/374/ETY 25.7.1985) Vakuutussopimuslaki (L 543/1994) lääkevahinkovakuutus Vahingonkorvauslaki (L 412/1974)
erityislaki syrjäyttää yleislain esim. potilasvahinkolaki (PVL) ensisijainen vahingonkorvauslakiin (VahL) nähden, mutta vahingonkorvauslain perusteella korvataan ne vahingot, joita PVL ei korvaa pakottava lainsäädäntö syrjäyttää sopimusvapauden esim. tuotevastuulaki ja vakuutussopimuslaki pakottavia, lääkevahinkovakuutus lääkevalmistajien vapaaehtoinen vakuutusjärjestelmä
eri vahinkotyypit korvataan eri lakien perusteella henkilövahinko esinevahinko muu varallisuusvahinko eri vahingonkärsijöiden vahingot korvataan eri lakien perustella potilaan vahinko vs. muun henkilön vahinko
lakien soveltamisalueet erilaiset vahingonkorvauslaki sopii kaikkiin vahinkoihin (silloin kun erityslaki ei sitä syrjäytä) kuluttajansuojalaki (KSL) koskee elinkeinotoimintaa (johon ei lueta julkisen terveydenhuollon palveluja) tuotevastuulakia (TVL)voidaan soveltaa terveydenhuollon laitteen (tai esim. nivelproteesin) virheiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, mutta ei laitteen vian aiheuttamaan vahinkoon, joka korvataan PVL:n perusteella
kenen vahinko minkälainen vahinko minkä aiheuttama vahinko missä aiheutunut vahinko
laki koskee Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon korvaamista Terveyden- ja sairaanhoitona pidetään myös lääkkeen toimittamista silloin, kun siitä on lääkemääräys. Potilaana pidetään myös veren, kudoksen tai elimen luovuttajaa sekä lääketieteellisen tutkimuksen tervettä tutkittavaa
Mikä on Suomessa annettua sairaanhoitoa vrt. KKO:1998:79: A:lle oli vuonna 1989 tehty Virossa suomalaisen sairaalan ostettuna palveluna sydämen ohitusleikkaus. Leikkauksen yhteydessä A:lle oli annettu paikallista verta tai veriplasmaa. A oli saanut kroonisen hepatiitti C - virustartunnan Potilasvahinkolain 1 :ssä, sellaisena kuin se oli vuonna 1986 säädetyssä muodossaan, ei ollut määräystä sen alueellisesta soveltamisesta. On luonnollista katsoa lain koskeneen ensi sijassa Suomessa tapahtuvaa hoitotoimintaa. Toisaalta lain tavoitteisiin nähden on perusteltua katsoa, että potilaan oikeussuoja ei ole riippuvainen siitä, millä tavalla julkinen sairaanhoito on järjestetty. Laissa tarkoitettua hoitotoimintaa harjoittavan laitoksen potilaaksi otetun henkilön tulee kuulua korvausjärjestelmän piiriin siitä riippumatta, hoidetaanko häntä asianomaisessa laitoksessa vai laitoksesta johtuvista syistä muualla. Lain tarkoituksen mukainen tulkinta puoltaa siten päätelmää, että lakia on sovellettava myös vahinkoon, joka on aiheutunut vakuuttamisvelvollisen sairaanhoitotoimintaa harjoittavan laitoksen potilaalle ostopalveluna ulkomailla suoritetun hoitotoimenpiteen yhteydessä.
pyritty rajoittamaan potilasvakuutuksen korvaukset Suomessa toteutettuun palveluun - ei Suomessa tarjottuun palveluun EU oikeus: sosiaaliturvajärjestelmän tulee kohdella palvelutarjoajia yhdenvertaisesti (vrt. 0.175 % vakuutuskustannukset vs. 10 % vakuutuskustannukset)
Potilasvahinkolain sovellettavuuden pääasiallisina kriteereinä on, että vahinko on tapahtunut joko terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnan perusteella taikka terveydenhuollon toimintayksikössä. Potilasvahinkolain suojaaman hoitosuhteen henkilöllinen ulottuvuus on siis suurin piirtein sama, kuin mitä se on laissa potilaan asemasta ja oikeuksista.
Potilas = terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen käyttäjä tai niiden kohteena oleva henkilö. Huom! Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 sisältää ilmeisen kehämäärittelyn, koska potilas määritellään terveyden- tai sairaanhoitopalvelujen käyttäjäksi. Toisaalta terveyden- ja sairaanhoito määritellään sellaiseksi terveydentilan selvittämiseksi tai palauttamiseksi tehtäväksi toiminnaksi, joka kohdistuu potilaaseen.
Terveyden- ja sairaanhoidon määrittely ei käytännössä ole yksiselitteistä. Esimerkiksi vanhusten pitkäaikaishoidossa hoivan ja hoidon raja on vaikeaselkoinen. PVLtk 0135/1999 PVLtk 0710/1997 PVLtk 1320/1995
2 : Korvausoikeuden edellytykset Korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut: 1) tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon; 2) tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai välineen viasta; 3) tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä alkaneesta infektiosta, jollei potilaan ole siedettävä vahinkoa ottaen huomioon infektion ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila; 4) tapaturmasta tutkimus- tai hoitotoimenpiteen taikka muun vastaavan toimenpiteen yhteydessä tai tapaturmasta sairaankuljetuksen aikana;
2 : Korvausoikeuden edellytykset (jatk.) 5) hoitohuoneiston tai -laitteiston palosta taikka muusta vastaavasta hoitohuoneiston tai laitteiston vahingosta; 6) lääkkeen toimittamisesta lain tai asetuksen tai niiden perusteella annettujen määräysten vastaisesti; 7) tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä edellyttäen, että siitä on seurannut pysyvä vaikea sairaus tai vamma taikka kuolema ja seurausta voidaan pitää kohtuuttomana ottaen huomioon vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste, potilaan muu terveydentila, vahingon harvinaisuus sekä vahingonvaaran suuruus yksittäistapauksessa. Korvausta ei suoriteta lääkkeen aiheuttamasta vahingosta muissa kuin 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
hoidon yhteydessä hyvän hoitokäytännön vastainen menettely laitevika infektio (jos se selkeästi on ennakoimaton ja infektion aiheuttama vahinko on lievää vaikeampi ja vahinko ei ole oikeutetussa suhteessa hoidetun taudin vakavuuteen nähden) tapaturma
ei edellytä fyysistä läsnäoloa (esim. puhelinsoitto riittää) PVLtk 0550/1998 tapaturman sattuminen terveydenhuollon toimintayksikössä ei merkitse sen tapahtumista hoidon yhteydessä PVLtk 0851/1998
kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon PVLtk 0678/1997 PVLtk 0518/1999 PVLtk 0900/1997
potilaan henkilövahinko psykiatrisen potilaan toiselle henkilölle aiheuttamia vahinkoja ei korvata potilasvakuutuksesta (PVLtk 0494/1998) vaimo ei ole oikeutettu korvaukseen tultuaan raskaaksi aviomiehen epäonnistuneen steriloinnin jälkeen (PVLtk 995/94) henkilövahinkona korvataan (VahL 5:2) sairaanhoitokulut, muut kulut, tulojen ja elatuksen vähentyminen, kipu ja särky, pysyvä haitta lisääntyneet elämiskustannukset (kuuluu muihin varallisuusvahinkoihin), kuten kotiapu taikka asunnon muutostyöt, on käytännössä korvattu muina sairaanhoitokuluina
PVL 2 7. kohta: seurausta voidaan pitää kohtuuttomana yksittäistapauksessa. KKO:1997:92 Potilaan sappi- ja haimatiehyitä oli tutkittu sisätähystimen avulla (ERCP-tutkimus), koska oli epäilty, että tiehyissä oli kasvain tai kivi. Toimenpiteen jälkeen potilaalle oli kehittynyt haimatulehdus. Kun tutkimuksen yhteydessä ei ollut tehty varsinaista hoitotoimenpidettä ja kun todennäköisesti tutkimuksesta aiheutunut haimatulehdus oli ollut määritettävän sairauden laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila huomioon ottaen kohtuuton seuraus, vahinko oli korvattava potilasvahinkona.
puutteellinen potilasinformaatio ei yleensä oikeuta vahingonkorvaukseen, jollei puutteellinen informaatio liity hyvän hoitokäytännön vastaiseen menettelyyn ja hyvän hoitokäytännön vastaisesta menettelystä ole aiheutunut potilaalle vahinkoa PVLtk 489/1996 PVLtk 0282/1996
potilasvakuutuksesta ei yleensä korvata puuttuvaa hoitotulosta (jos tilanne pysyy muuttumattomana lähtötilanteeseen verrattuna ei ole aiheutunut vahinkoa) vrt. kuluttajansuoja
1 : Tämä laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille 3 (L 16/1994): Kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tässä laissa tavaroita, palveluksia sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia, joita tarjotaan luonnolliselle henkilölle tai joita tällaiset henkilöt olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten.
Palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.
velvollisuus toteuttaa laadullisesti hyvää hoitoa (soveltaen yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 15 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3 Potilasvahinkolaki 2
KVLtk 93/38/1554: suonikohjujen injektiohoidon epäonnistuminen ei oikeuttanut hinnanalennukseen, kun hoito oli muuten toteutettu asianmukaisesti KVLtk 99/38/389: kasvojen maksaläiskien poistamiseksi tehdyn laserhoidon epäonnistuminen ei oikeuttanut hinnanalennukseen, kun hoito oli muuten toteutettu asianmukaisesti huom! potilasasiakirjojen puutteellinen dokumentointi voi merkitä, että palvelu ei ole sisällöltään sitä, mitä on sovittu.
oikeus pidättäytyä maksusta virheen oikaisu hinnanalennus vahingonkorvaus (KSL 8:20) henkilövahinko, esinevahinko sekä välillinen vahinko (KSL 8:10) ml. tulonmenetys ja sopimusvelvoitteesta aiheutuva vahinko, kun vahinko johtuu toimeksi saajan huolimattomuudesta
suomalainen kuluttajansuojalainsäädäntö täydentää tuotevastuulainsäädäntöä