Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla



Samankaltaiset tiedostot
Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lihanautakasvattamoissa

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva

TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA

Vasikkaripulit ja näytteenotto

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläintautien Torjuntayhdistys ry ETT / Naseva

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

Tuotantoeläinten terveydenhuollon seurantajärjestelmien tilanne ja kehitys. ELATI P. Kortesniemi

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille

Vasikoiden hengitystietulehdus

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Luo itsellesi käyttäjätunnus!

FUREVA työkalu eläinterveyteen

Terveydenhuollon kehittäminen broilerituotannossa. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen ELL Petri Yli-Soini

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

Naseva. Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä

Välikasvattamojen lääkitykset

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä Rauno Tammi

Naseva. Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Naseva. Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

TERVEYDENHUOLTOKÄYNTI. Naseva ja Sikava

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Eläinten hyvinvoinnin tuki

Täydentävät ehdot naudoilla. Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018

Tarttuvien tautien vastustus

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI

Eläinten hankinta Nasevaan ja M. bovis -seurantaan kuulumattomilta tiloilta on merkittävä terveysriski.

Tarttuvista taudeista

Eläinten hyvinvointikorvaus


TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

Vasikoiden hoito ja terveysseuranta vasikkakasvattamossa. Vaavi-vaali viisaasti vasikkaa koulutus Korhonen Arja 3.5.

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira

Hämeenlinna Pirjo Kortesniemi

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Lääkityskäytäntösuosituksia

Miten maitotilayrittäjän kannattaa hyödyntää Nasevaa? eläinlääkäri Erja Tuunainen, Naseva

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Eläinten hyvinvointikorvaus

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA

Atrialaisen lihantuotantoketjun hallinta ja avoimuus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015

Pikkuvasikoiden iglukasvatus

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Tilastot kertovat lihanaudoista

Eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus

Hengitystietulehdusten ehkäisyssä tärkeää; erottelu, ryhmäkoko, olosuhteet ja vasikkaliikenteen hallinta, tilaesimerkkejä

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Miten naapurissa? Opintomatka Växalle syksyllä 2018 Krisse ja Erja

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

LÄÄKKEEN ANTAMINEN KISSALLE

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa Olli Paakkala LSO Foods Oy

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

KANSALLINEN ELÄINTERVEYDENHUOLTO SUOMESSA. Pirjo Kortesniemi / Olli Ruoho ETT ry ETU- koordinaattorit

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM. ETT ry

Hyvinvoinnin arvioinnin uudet työkalut käyttöön nautaterveydenhuollossa

Alkutuotannon elintarvikevalvonta - valvontalomake

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola

Vasikoiden aloitusohjelma

Eläinten terveys ETT ry. Vastuullista toimintaa terveydenhuollossa

Transkriptio:

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla

Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen Terveydenhuolto

Sairauksien ennaltaehkäisy Eläinten sairastuvuuteen voidaan tilalla merkittävästi vaikuttaa oikealla ruokinnalla ja hoidolla pitämällä ympäristöolosuhteet mahdollisimman hyvinä pitämällä tartuntapaine alhaisena

Sairauksien ennaltaehkäisy Tarttuvaan tautiin sairastumiseen vaikuttavat tartunnalliset taudinaiheuttajat puutteet eläimen vastustuskyvyssä puutteet ympäristöolosuhteissa ELI TARTUNTAPAINE JA VASTUSTUSKYKY!

Sairauksien ennaltaehkäisy Terveydenhuolto tähtää sairauksien ennaltaehkäisyyn ja parantuneeseen riskinhallintaan Pyritään karsimaan sairauksille tai tuotantotappioille altistavia tekijöitä lisäämään eläinten vastustuskykyä estämään tartunnallisten taudinaiheuttajien leviäminen karjaan

Vasikan vastustuskyky Vasikka syntyy vastustuskyvyttömänä eli ilman veren vasta-aineita Vasikan tuottamat vasta-aineet riittävät elimistön puolustamiseen muutaman kuukauden ikäisenä (aktiivinen vastustuskyky)

Vasikan vastustuskyky Ternimaidosta saatavat vasta-aineet suojaavat vasikkaa tämän väliajan (passiivinen vastustuskyky) Vastuskyky on heikoimmillaan 6-10 viikon iässä, kun ternimaidon vasta-aineet ovat vähentyneet ja oma tuotanto ei ole täysin kehittynyt

Vastustuskykyyn vaikuttavia tekijöitä Passiivinen vastustuskyky ternimaidosta Hyvälaatuista ternimaitoa ajoissa ja riittävästi Aktiivisen vastustuskyvyn kehittyminen ja ylläpito Ruokinta Ympäristöolosuhteet Hyvä hoito, stressin välttäminen

Vastustuskykyyn vaikuttavia Ruokinta Ternimaidon saanti Riittävä maidonsaanti tekijöitä Märehtijäksi kehittymisen tukeminen Hyvälaatuiset rehut ja vesi, hyvä ruokintahygienia Hyvät ympäristöolosuhteet Puhtaus ja kuivuus Riittävä (iästä riippuen) ja vakaa lämpötila, vakaa ilmankosteus, vedottomuus, riittävä ilmanvaihto

Vastustuskykyyn vaikuttavia tekijöitä Hyvä hoito ja stressin välttäminen Säännölliset rutiinit Huolellisesti suunnitellut muutokset

Olosuhteiden merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä Sairastumisen riskitekijöitä Ahtaat kasvatustilat suuri eläintiheys, suuri eläinmäärä samassa tilassa Lämpötilan vaihtelu, kosteus, vetoisuus Riittämätön ilmanvaihto Eläintilojen ja ruokintapaikkojen riittämätön puhtaanapito Huonosti onnistunut kuivitus

Olosuhteiden merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä Sairastumisen riskitekijöitä Puutteet ruokinnassa ja hoidossa Stressi: vieroitus, ahtaus, siirrot, kuljetukset, ryhmien yhdistelyt, nupoutus Hallitsemattomat eläinten ostot Heikko poikimisten valvonta, ei poikimakarsinoita

Olosuhteiden merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä Osastojen tai karsinoiden kertatäyttö- ja tyhjennys Kolmivaihekasvatuksessa Mahdollinen myös lypsykarjatiloilla: karsina täytetään rajatussa ajassa jolloin ikäerot eivät muodostu kovin suuriksi Kahta karsinaa täytetään vuorotellen Koko karsina tyhjennetään kerralla Vasikkaryhmien välillä karsinat puhdistetaan huolellisesti ja tarvittaessa desinfioidaan

Terveyden seuranta Eläinten ruokahalun, käyttäytymisen ja olemuksen päivittäinen, rutiininomainen tarkkailu Sairauden oireiden tunnistaminen Sairaat eläimet löydetään ja saadaan hoidettua mahdollisimman ajoissa Sairaat eläimet saadaan eristettyä terveistä eläimistä tartuntariskin minimointi Sairas vasikka erotettava sairaskarsinaan

Terveyden seuranta Poikkeavasti käyttäytyvät voidaan merkitä jatkoseurannan helpottamiseksi Tehostettu seuranta stressitilanteissa ja niiden jälkeen: vieroitus, siirrot, yhdistelemiset Kirjanpito seurannasta

Sairaan vasikan eristäminen Terveiden vasikoiden suojelemiseksi tautitapauksissa (tartuntapaine ) Sairaan vasikan suojelemiseksi Erityisen hyvät olosuhteet: hyvä kuivitus, lisälämpö, karsinahygienia Mahdollisuus syödä rauhassa Helpottaa sairaan vasikan lääkintää ja tarkkailua

Eläimen lääkitseminen Lääkkeiden säilytys Jääkaapissa / huoneenlämmössä pakkauksen ohjeen mukaisesti Kuivassa, puhtaassa, lukittavassa kaapissa Poissa lasten ulottuvilta

Eläimen lääkitseminen Vanhentuneiden lääkkeiden hävitys apteekkiin Käytetyt neulat kerätään esim. lasipulloon Viedään apteekkiin (ongelmajätettä) Lääkityksen tarpeen arvioi aina eläinlääkäri

Lääkkeen antaminen suun Vaarana nesteen joutuminen hengitysteihin Eläimen on nieltävä itse Mahdollisimman luonnollinen pään asento Anna aikaa niellä kautta

Lääkkeen antaminen pistoksena Lääkeannos otetaan aina puhtaalla neulalla pullosta Pistoskohdat: kaula, lapa Vasikalla pienet lihakset, lääkitys annetaan yleensä nahan alle (kaula) Neulasta ei saa tulla verta Ruisku kiinnitetään neulaan ja lääkeruisku tyhjennetään

Lääkkeen antaminen pistoksena

Lääkkeen antaminen nahan alle Nosta kaulanahkaa kolmella sormella, jolloin nahkaan muodostuu poimu, johon on helppo pistää Pistä poimuun kaulan suuntaisesti, älä kohtisuoraan kaulaa vastaan Kun neula nahan alla, neulaa voi helposti liikuttaa ja lääke tyhjenee ruiskusta pienellä paineella

Lääkkeen antaminen lihakseen Neula työnnetään kohtisuoraan syvälle lihakseen niin pitkälle kuin menee Neulasta ei saa valua verta jos valuu, pistä neula uudelleen toiseen paikkaan Ruisku kiinnitetään tukevasti neulaan ja lääkeruisku tyhjennetään pidä kiinni neulan kannasta, ettei neula katkea eläimen liikahtaessa Enintään 20 ml lääkettä yhteen pistoskohtaan

Lääkekirjanpito Lakisääteinen Omistajan vastuulla Säilytettävä 5 vuotta Tiedot: eläimen / eläinryhmän tunniste, antopäivä, lääkkeen nimi ja määrä, varoaika, myyjän nimi

Lääkekirjanpito Naseva Lääkekirjanpito toteutettavissa ilmoittamalla hoito- ja lääkitystiedot Nasevan Hoitoilmoitukset osioon Jatkossa suoraan eläinlääkäreiden ohjelmistoista Kirjanpito myös hoidon tehosta suotavaa

Terveydenhuollon tasot MAAILMANLAAJUINEN/EU-TASO tautivastustus LAKISÄÄTEINEN TASO KANSALLINEN TASO YHTEISÖTASO KARJAKOHTAINEN TASO YKSILÖTASO TUOTANNOLLINEN TERVEYDENHUOLTO

Lakisääteinen taso Eläinsuojelulainsäädännön toteutuminen Lääkekirjanpito Jäämähallinta Tartuntatautien hallinta

Kansallinen taso Naseva Sisältää myös lakisääteisen tason tavoitteet Osa elintarviketuotannon laatustrategiaa Yhteiset tavoitteet ja hyödyt Hyvinvointituki

Kansallinen taso Lakisääteiset vaatimukset Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy Tilan tautitilanne Tuotannonseuranta Tuotanto Terveys

Kansallinen taso Kirjataan kansallisen tason edellyttämät jatkotoimenpiteet Muut toimenpidesuositukset mm. tuotannollisia tavoitteita Käynti tallennetaan NASEVA-tietokantaan

Naseva Kansallinen nautaterveydenhuollon seurantajärjestelmä Kaikki tiedot koottuna sähköiseen järjestelmään Käyttäjinä tilat, eläinlääkärit, meijerit, teurastamot, neuvojat, laboratoriot ja eläinlääkintäviranomaiset Liittyminen tekemällä terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa Tietojen käyttöoikeuksista sopiminen

Naseva Tehostaa nautojen terveydenhuoltoa ja auttaa toteuttamaan eläinterveydenhuollon kansallisia tavoitteita Auttaa tilaa osoittamaan, että asiat kunnossa Hyvinvointituki Lääkekirjanpito Terveystutkimukset Ketjuinformaation tuottamisen apuna

Tuotannollinen terveydenhuolto Sisältää lakisääteisen ja kansallisen terveydenhuollon tavoitteet Karjan terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpito Tilan taloudellisen tuloksen parantaminen Lähtökohtana tila ja sen omat tavoitteet Tilalle vapaaehtoista

Terveydenhuollon toteutus käytännössä Kansallinen taso edellyttää käynnin kerran vuodessa Tuotannolliset terveydenhuoltokäynnit sovitaan tilan tarpeiden mukaan Tilakoko Tehtävät toimenpiteet Mahdolliset näytteenotot / ongelmanselvitykset

Tuotannollinen terveydenhuoltokäynti Kokonaisvaltaista, vapaaehtoista tilan kehittämistä Voidaan tehdä samalla kertaa kuin kansallisen tason käynti Ongelmanselvityskäynnit

Tuotannollinen terveydenhuoltokäynti Mahdollisia painopisteitä: tilan kannattavuuden ja tuottavuuden nosto eläinten hyvinvoinnin lisääminen hyvän tautitilanteen säilyttäminen sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito riskien hallinnan parantaminen

Terveydenhuollon hyödyt lypsykarjatilalle Sairauksien ja vammojen väheneminen Tarttuvien tautien riskien hallinta Tuotannon tehostuminen kustannussäästöt Poikkeamatilanteiden ja riskien parempi hallinta Ulkopuolisen silmäparin havainnot omasta tilasta Varmistetaan tuotannon eettistä laatua Kuluttajan näkökulma

Vasikoiden terveydenhuolto Esitiedot Poikiminen, alkuhoito, ternimaidon saanti Ruokinta: Juotto: tapa, määrä, tiheys, juoma, siirtymiset, vieroitus Juottovasikan muu ruokinta Veden saanti Laidunnus Hoitokäytännöt, rutiinitoimenpiteet esim. nupoutus Ennaltaehkäisevät toimenpiteet

Vasikoiden terveydenhuolto Esitiedot Kasvutavoite ja toteutunut kasvu Esiintyneet sairaudet (oireet) Lääkitykset ja tukihoidot Seuranta parantuneista ja kuolleista, vaikutus kasvuun

Vasikoiden terveydenhuolto Navetassa arvioidaan Navettaolosuhteet, ilmastointi Karsinaolosuhteet: tila, makuualusta, kuivitus, lisälämpö Sairaiden vasikoiden olosuhteet Mahdollisen ulkotarhan / laitumen olosuhteet Ruokintaolosuhteet, vedensaanti

Vasikoiden terveydenhuolto Navetassa Vasikoiden arviointi: yleiskunto, karvapeite, kasvu, terveydentila, puhtaus, käyttäytyminen Lehmien arviointi: yleiskunto, sairaudet Näytteenotto tarvittaessa

Vasikoiden terveydenhuolto Terveydenhuoltosuunnitelma Välittömät toimenpiteet (hoidot, neuvonta) Tilannearvio ja toimenpiteet (kirjallisina) Ongelman arviointi Suunnitelma ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä Hoitosuunnitelma Suunnitelma seurannasta Tavoitteiden asettaminen Suunnitelma seuraavasta tilannearviosta

Sairausongelman selvittäminen Perusteellinen selvitys riskitekijöistä Esitiedot: sairauden esiintyminen, oireet, hoidetut, kuolleet Tilakäynti Näytteenotto Välittömät ohjeet tilanteen parantamiseksi Ennaltaehkäisy- ja hoitosuunnitelma

Sairausongelman selvittäminen - tilakäynti Altistavien tekijöiden arviointi (ruokinta, hoitokäytännöt, olosuhteet) Olosuhteiden arviointi tarvittaessa mittauksin Eri ikäisten eläinryhmien arviointi Yksittäisten eläinten tai eläinryhmien tarkempi tutkiminen Näytteenotto

Näytteenotto Terveydenhuollon työkalu Diagnoosin varmistaminen Taudinaiheuttajan ja antibioottiherkkyyden selvittäminen Tartunnallisen taudinaiheuttajan poissulkeminen