Euroopan neuvosto 60 vuotta Suomi kunta- ja aluehallintokongressin jäsenenä 20 vuotta
Suomalaiset ruohonjuuridemokratian rakentajina Suomalaiset ruohonjuuridemokratian rakentajina Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressissa Ei voi olla demokratiaa valtioiden tasolla, jos ei ole demokratiaa alue- ja kuntatasolla. Näin totesi Pirkkalan kunnanjohtaja Risto Koivisto, Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunnan aikaisempi puheenjohtaja Kongressin täysistunnossa vuonna 2008 vastaanottaessaan Pro Merito -mitalin. Kansanvaltainen paikallishallinto vakauttaa maanosan poliittisesti ja parantaa mm. vähemmistöjen asemaa. Kongressin tavoitteena on alusta asti ollut ihmisoikeuksien vahvistaminen ja tasa-arvon edistäminen Euroopan kansojen elämässä. Työ painottuu nykyisin uusien itädemokratioiden alue- ja paikallishallinnon rakentamiseen. Euroopan unionin jäseneksi pyrittäessä on osoitettava, että ihmisoikeuskysymykset ja hallinto ovat Kongressin suositusten tasolla. Myös vanhoissa jäsenmaissa on ilmennyt käytäntöjä, joihin on tarpeellista saada yhteneväisiä muutoksia. Tällaisia ovat pakolaisasiat, rikollisuuden torjunta sekä itsehallinnon ja läheisyysperiaatteen toimivuus paikallisesti. Aivan uudelle tasolle on noussut ilmastonmuutoksen torjuminen ja kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa toiminnassa. Viisijäseninen (+5 varajäsentä) Suomen valtuuskunta on osallistunut Kongressin työhön sen kaikilla sektoreilla niin puheenjohtajistossa ja valiokunnissa kuin poliittisissa ryhmissäkin. Pääpaino on ollut demokratian tilaa eri jäsenmaissa seuraavien raporttien laatimisessa sekä vaalitarkkailijana toimimisessa lähinnä Balkanilla ja Itä-Euroopan valtioissa. Raportti katulapsista, kansalaisjärjestöt ja kunnat sekä aluetalous ovat osa viimeaikaista valtuuskunnan työtä. Samoin olemme antaneet vahvan panoksen aluehallinnon peruskirjan valmistelutyöhön puolustamalla Suomessa, Euroopan valtavirroista erillään muotoutunutta vahvaa kuntalähtöistä mallia. Kongressin suomalaiset jäsenet ovat olleet kysyttyjä ja haluttuja erilaisiin tehtäviin. Työ rauhan ja demokratian saamiseksi ruohonjuuritasolle kaikkiin eurooppalaisiin kuntiin ja maakuntiin ei näytä vielä valmiiksi saatetulta. Helena Pihlajasaari, valtuuskunnan johtaja, puh. +358 400 540 995, helena.pihlajasaari@nic.fi
Rauhan, ihmisoikeuksien ja demokratian asialla Euroopan neuvosto kuuden vuosikymmenen ikään Euroopan neuvoston synty oli mitä suurimmassa määrin vastaus toisen maailmansodan kokemuksiin Euroopassa. Sen jälkeen syntyi pyrkimys Ei koskaan! -tavoitteen mukaisesti lopettaa sodat Euroopassa. Filosofit ja ajattelijat olivat tähän pyrkineet jo aikoja sitten. Lontoossa 5.5.1949 allekirjoitettiin Lontoon sopimus, jossa kymmenen maata sopi Euroopan neuvoston perustamisesta. Järjestön tarkoituksena oli yhdistää politiikka ja diplomatia. Joidenkin perustajien mielessä saattoi jo häämöttää nykyisenkaltaisen Euroopan unionin tavoite. Monet unionin toimielimistä ja tavoista lippua myöten ovatkin perua Euroopan neuvostosta, kuten puheenjohtajatroikka ja hymni. Järjestö pyrki aluksi keskittymään, aiempia toimintatapoja ja malleja rikkoen, ihmisiin (ihmisoikeuksiin), valtioihin ja valtiorakenteisiin (monipuoluedemokratiaan ja kansanvallan vahvistamiseen) sekä luomaan ja verkostoimaan uudenlaista yhteenkuuluvuutta valtioiden, alueiden ja maakuntien, kaupunkien ja ihmisten kesken. Tämäntyyppinen yhteistyö ei aiemmin ollut kuulunut kansainvälisen järjestön toimintatapoihin. Hallitusten välinen yhteistyö oli perinteenä. Euroopan neuvosto on kuusikymmenvuotisen toimintansa aikana saanut aikaan yli 170 kansainvälistä sopimusta, konventiota tai vastaavaa. Merkittävimpiin kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimus, joka hyväksyttiin 4.11.1950. Siinä tehdään rajaa lain ja politiikan tai oikeudenmukaisuuden ja kansanvallan välille. Vuonna 1954 hyväksyttiin kulttuurisopimus ja vuonna 1961 sosiaalinen peruskirja. Kunnallisen itsehallinnon kannalta erittäin tärkeä on vuonna 1985 hyväksytty paikallisen itsehallinnon peruskirja. Valtakunnan rajat ylittävää yhteistyötä koskeva peruskirja (1990) on myös Suomen kannalta merkittävä. Viimeisimpänä voidaan mainita Euroopan maisemayleissopimus, joka on saatettu Suomessa voimaan 1.4.2006. Kuntien ja alueiden keskeinen rooli Euroopan neuvoston työssä näkyy myös organisaatiossa Kansainvälinen toiminta eri viranomaisten kesken on yleensä tapahtunut hallitusten välisenä toimintana. Eräänä osoituksena, ehkä nimenomaan Euroopan neuvoston toiminnan luonteesta on kuntia ja alueita edustavan kongressin aikaan saaminen. Se edustaa Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltioon kuuluvia 200.000 eurooppalaista kuntaa ja aluetta. Kongressin muodostavat 318 varsinaista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Kongressi toimii jakautuneena kahteen kamariin, kuntien edustajien kuntakamariin ja alueiden/maakuntien edustajien aluekamariin. Suomella on kongressissa viisi varsinaista jäsentä ja viisi varajäsentä. Kongressin hallituksen (Bureau of the Congress) jäsenenä, asemaltaan yhtenä varapresidenttinä on Suomesta Suvi Rihtniemi. Jäsenten nimeäminen tapahtuu kongressin peruskirjan edellytyksiä noudattaen ja niin, että kongressin kokoonpanossa otetaan huomioon kunkin jäsenmaan kunnallis- ja aluevaalien tulos,
tasa-arvo naisten ja miesten välillä valtuuskunnan kokoonpanossa, ja maan eri osien ja hallintotasojen (esimerkiksi suuret ja pienet kunnat, maakunnat, departementit tms.) suhteellinen edustus. Varajäsen osallistuu kongressin täysistuntoon vain varsinaisen jäsenen ollessa estynyt, mutta varajäsenellä on kamarin istunnossa täydet ääni- ja puheoikeudet. Suomessa on maamme Euroopan neuvoston jäseneksi liittymisestä (1989) lähtien nimetty valtuuskunta kongressiin aluksi silloisten kuntien keskusjärjestöjen yhteisestä esityksestä ja sittemmin järjestöjen yhdistyttyä 1.6.1993 Kuntaliiton esityksestä sisäasiainministeriölle. Se ilmoittaa jäsenet Euroopan neuvoston pääsihteerille. Esitystä tehtäessä on yleensä neuvoteltu kunnallisvaaleissa eniten ääniä saaneiden poliittisten ryhmien kanssa. Kongressin tarkoitus on koota kuntien ja maakuntien/alueiden luottamushenkilöt Euroopassa yhteen. Euroopan kunta- ja aluehallintorakenteet poikkeavat toisistaan varsin paljon, joten yhtä yhtenäistä kunta- tai aluehallintomallia ei ole. Jopa käsite luottamushenkilö on vaatinut täsmennyksiä. Kongressin peruskirjassa on hyväksytty järjestely, jonka mukaan sellainen vaaleilla valitulle toimielimelle välittömästi vastuussa oleva, tällaisen toimielimen valitsema henkilö, jonka ao. toimielin voi laissa olevan määräyksen nojalla tarvittaessa erottaa, voidaan myös valita kongressin jäseneksi. Tämän määräyksen puitteissa suomalainen kunnanjohtaja on voitu valita kongressin jäseneksi. Kongressilla on kaksi päätoimintamuotoa: jäsenvaltioille osoitettujen suositusten antaminen ja monitorointi, eli jäsenvaltioiden alue- ja kuntademokratian tilan arviointi. Suomen aluedemokratiaa koskeva arviointi on tehty vuonna 1999 (suositus nro 66). Kuntatasolta vastaavaa ei ole Suomelle toteutettu. Merkittävän seurannan kohteen muodostaa vuonna 1985 hyväksytyn paikallisen itsehallinnon peruskirjan noudattamisen seuranta eri maissa. Vaalitarkkailu kunnallisvaaleissa on myös syytä mainita. Alue- ja maakuntatason kansanvaltaisuuden vahvistaminen Eräs vuosia vireillä oleva hanke on viime keväänä saavuttanut yhden vaiheen. Kyse on siitä, miten kansanvaltaperiaate toteutetaan valtion keskushallinnon ja paikallishallinnon välisellä tasolla, olkoon se sitten jäsenvaltioissa millä tavalla tahansa organisoitu. Kongressi on antanut tästä suosituksen, jossa edellytetään jäsenvaltioiden toteuttavan aluetasollaan muun muassa suoran vaalin käyttöönoton ja mahdollistavan aluetoimijoille riittävät taloudelliset voimavarat. Lopullinen peruskirjan muotoon saattaminen on kuitenkin toistaiseksi epävarmaa. Suomen tämänhetkinen tilanne ei ole yhdenmukainen suosituksen kanssa Ahvenanmaata ja Kainuuta lukuun ottamatta. Euroopan aluetason kirjavuudesta on osoituksena se, että eräät vahvat, lainsäädäntövaltaa omaavat alueet ovat vaatimassa itselleen vahvempia vaikuttamismahdollisuuksia eurooppalaisella tasolla. Tähän vaatimukseen on Euroopan neuvostossakin reagoitu perustamalla erityinen työryhmä (Regions with legislative powers). Sen toimintaan (lähinnä Ahvenanmaan tilannetta edustaen ja valittuna jäsenenä) on allekirjoittanut osallistunut yhdessä Heikki Telakiven kanssa. Eurooppalaisten toimijoiden yhteistyö demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa Euroopan neuvostolla ja Euroopan unionilla on demokratian vahvistamistyössä runsaasti yhteistä ja yhteisiä tavoitteita. Tämä näkyy Euroopan unionin toiminnassa esimerkiksi perusoikeuskirjan (Nizzan huippukokouksessa vuonna 2000 hyväksytty ja nyt Lissabonin sopimukseen liitettäväksi ehdotettu) samoin kuin EU:n hyvää hallintoa koskevan valkoisen kirjan muodossa (2001). EU:lla on yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa vuonna 1990 perustetun Venetsian komission (The Venice Commission) muodossa demo-
kratian vahvistamiseksi lainsäädännön avulla. Sen toiminta kohdistuu vuoden 1989 jälkeen demokratiaperustaa rakentaviin maihin. Demokratiatavoitteiden saavuttamisessa kumpikin taho Euroopan neuvosto ja EU pitävät paikallistasoa tärkeänä toimijana. Euroopan neuvoston ministerikomitean kunnallista toimintaa koskevien suositusten merkitystä arvioitaessa on tietysti muistettava, että ne eivät ole sitovia. Niillä on kuitenkin moraalinen merkitys niiden heijastaessa Euroopan hallitusten kollektiivista suhtautumista niihin kysymyksiin, joista ne on annettu. Niiden tärkeä vaikutus jäsenvaltioiden suuntaan on todistettu. Joissain tapauksissa suositukset voivat myös muodostaa soft lawia ja tuottaa suoria vaikutuksia kansainväliseen julkiseen oikeuteen. Luomalla yhtenäisen oikeusalueen peruskirjat ja suositukset muuttavat jäsenvaltiot enemmässä määrin yhtenäisiksi niin kansanvaltaisuuden, sosiaalisuuden kuin kulttuurisuuden suhteen. Näin jäsenvaltioille tulee helpommaksi tehdä yhteistyötä myös erityisesti herkillä alueilla, kuten terrorismin, bioetiikan ja ympäristön alueilla. Tämä rinnakkainen toiminta monilla tärkeillä tehtäväalueilla on johtanut keskusteluun Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin välisestä suhteesta. Yleisesti hyväksytty näkemys on kuitenkin se, ettei Euroopan neuvosto ole mikään odotushuone Euroopan unioniin pääsemiseksi. Luxemburgin pääministerin Jean-Claude Junckerin EU:n jäsenvaltioiden johtajien pyynnöstä keväällä 2006 laatimassa raportissa todetaan Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin olevan saman aatteen, hengen ja pyrkimyksen ilmenemiä. Junckerin raportissa tehdään monia konkreettisia esityksiä mahdollisesta tulevasta yhteistyöstä. Parhaillaan on vireillä ministerikokouksen hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle annetun toimeksiannon mukainen valmistelu. Selvitystehtävä koskee sitä, miten Euroopan neuvoston työtä paikallis- ja aluedemokratian edistämisessä voidaan kehittää. Selvitys on tärkeä, sillä Euroopan neuvosto tekee paikallisdemokratian alalla merkittävää työtä varsinkin maanosamme uudemmissa demokratioissa, mutta tämä ei ole saanut osakseen ansaitsemaansa huomiota. Aimo Ryynänen Eräitä kuntien kannalta tärkeitä suosituksia Euroopan kaupunkiperuskirja 251 (2008) Luottamushenkilöiden käyttäytymissäännöstö 60 (1999) Nuorten osallistumisoikeuksia koskeva peruskirja 128 (2003) Kansanäänestysten ja aloiteoikeuden käyttöä paikallistasolla koskeva suositus R 96 (1996) Kansalaisten vastuullisuutta ja osallistumista julkiseen toimintaan kokeva suositus 91 (2000) Kuntiin kohdistuvaa valtionvalvontaa koskeva suositus R 98 (1998)
Kunta- ja aluehallintokongressi Suomen valtuuskunta Kuntakamarin jäsenet Varajäsenet Arto BRYGGARE Kaupunginhallituksen I vpj Kulttuuri- ja opetusvaliokunta Helsinki SDP arto.bryggare@bryggare.net Irmeli HENTTONEN Sosiaalivaliokunta Lappeenranta Keskusta irmeli.henttonen@fimnet.fi Pentti TOIVANEN Kunnanjohtaja Pysyvä valiokunta Iitti Keskusta pentti.toivanen@iitti.fi Susanna RUPONEN Satakunnan maakuntahallituksen jäsen Kulttuuri- ja opetusvaliokunta Rauma Vasemmistoliitto susanna@susannaruponen.fi Hannu KEMPPAINEN Kulttuuri- ja opetusvaliokunta Kajaani Keskusta hannu.kemppainen@kainuu.fi
Aluekamarin jäsenet Varajäsenet Suvi RIHTNIEMI Kaupunginhallituksen pj Kunta- ja aluehallintokongressin hallituksen jäsen Helsinki Kokoomus suvi.rihtniemi@nls.fi Helena PIHLAJASAARI Kunnanvaltuutettu Keski-Suomen maakuntaliiton valtuuston varajäsen Hallintovaliokunta Laukaa SDP helena.pihlajasaari@nic.fi Aimo RYYNÄNEN Kaupunginhallituksen vpj Päijät-Hämeen maakuntahallituksen jäsen Hallintovaliokunta Orimattila Kokoomus aimo.ryynanen@phnet.fi Tytti TUPPURAINEN, vpj Hallintovaliokunta Oulu SDP tytti.tuppurainen@pohjois-pohjanmaa.fi Sihteeristö Heikki TELAKIVI +358 9 771 2005 / +358 50 667 40 heikki.telakivi@kuntaliitto.fi Erja HORTTANAINEN +358 9 771 2528, / +358 50 525 2145 erja.horttanainen@kuntaliitto.fi Sari YLIPULLI Sosiaalivaliokunta Rovaniemi Vihreät sari.ylipulli@rovaniemi.fi Helena JOHANSSON +358 9 771 2242 / +358 50 570 4367 helena.johansson@kuntaliitto.fi
Euroopan neuvosto Suomi on ollut vuonna 1949 perustetun Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 1989. Vuodesta 1994 nykymuotoisena toiminut kunta- ja aluehallintokongressi aloitti demokratian kehittämisen ruohonjuuritasolla jo vuonna 1957. Kongressi kokoontuu kaksi kertaa vuodessa Strasbourgissa. Sen 318 varsinaista ja yhtä monta varajäsentä edustavat yli 200 tuhatta eurooppalaista paikallisen ja aluetason viranomaista 47 maasta. Jäsenmaalla on kongressissa sama määrä edustajia kuin parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Kongressiin valittavan edustajan tulee olla vaaleilla valittu (luottamushenkilö) tai olla vaaleilla valitulle elimelle välittömästi vastuussa. Tärkeää on myös tasapuolinen maantieteellis-poliittinen ja mies- ja naisedustus. Kongressi työskentelee kunta- ja aluekamareissa (Chamber of Local Authorities / Chamber of Regions) sekä näiden asettamissa työryhmissä. Lisäksi jokaisella jäsenmaalla on edustajat pysyvässä komiteassa (Standing Committee). Neuvostoa kuulee kutsuttavan Euroopan pitkän aikavälin arkkitehdiksi, jonka erityisvahvuus ovat oikeudellisesti sitovat sopimukset: Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan sosiaalinen peruskirja sekä useat muut, mm. vähemmistöjä, vähemmistökieliä, bioetiikkaa, ihmiskauppaa ja muita ihmisoikeusaloja koskevat sopimukset. Euroopan neuvoston kattama alue muodostaa Suuren Euroopan, koska neuvostoon kuuluvat myös Venäjä ja Turkki. Euroopan unioni ja Euroopan neuvosto käyttävät samanlaista Euroopan lippua ja hymniä. Euroopan neuvoston valtiot (sininen alue) Euroopan neuvosto Perustettu 1949 Toimipaikka Strasbourg, Ranska Pääsihteeri Terry Davis Jäsenet 47 Euroopan valtiota 6 tarkkailijavaltiota