Teosto: Eurooppa tarvitsee luovan alan toimintaohjelman

Teosto: Eurooppa tarvitsee luovan alan toimintaohjelman

Kulttuuri ja luovat alat = kasvua, hyvinvointia ja uusia työpaikkoja Tulevissa europarlamenttivaaleissa määritellään Euroopan suuntaa. Vaaleissa valitaan myös suomalainen ääni Eurooppaan. Teosto edustaa noin 28 000 suomalaista musiikintekijää. Luovan toimialan kannalta eurovaaleissa on kaksi teemaa ylitse muiden: talous ja kulttuuri. Eurooppa tarvitsee luovan alan toimintaohjelman vuosille 2014-2019. TEOSTON TEEMAT EU-PARLAMENTTIVAALEIHIN 2014 Panostukset luovaan talouteen synnyttävät uutta kasvua ja työpaikkoja. Musiikki on kasvun ja viennin lähde. Musiikki on merkittävä osa kulttuuria. Luovan työn tekijöiden saama korvaus toimivan tekijänoikeusjärjestelmän kautta edistää talouskasvua, kulttuuria ja innovaatioita niin EU:ssa kuin Suomessakin. Vahvan ja teollis- ja tekijänoikeuksia kunnioittavan luovan alan rakentaminen edellyttää EU-tason poliittisia toimia ja luovan alan toimintaohjelman rakentamista. Teosto katsoo, että Kulttuurialan ja luovien alojen merkitys Euroopan innovaation ja työllisyyden edistäjinä on tunnustettava kaikissa olennaisissa EU-politiikoissa ja -ohjelmissa. Suotuisten olosuhteiden luominen Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen tukemiseksi on oltava yksi EU-parlamentin ja komission päätavoitteista. Olemassa olevien direktiivien tarkistukset eivät saa heikentää luovan työn tekijöiden oikeuksia. On luotava toimintaympäristö, joka turvaa luovan työn tekijöiden oikeudet. Kestäviä digitaalista taloutta koskevia ratkaisuja on edistettävä. Kaikkiin tarpeellisiin ja sopiviin toimiin on ryhdyttävä sen varmistamiseksi, että uusia globaaleja digitaalialan toimijoita koskevat samat velvollisuudet ja velvoitteet kuin muitakin, ja että ne omalta osaltaan panostavat kulttuurin luomisen rahoittamiseen. Taloudellinen selvitys on käynnistettävä Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen sekä digitaalisten sisämarkkinoiden välisestä riippuvuudesta. Toivomme, että tulevat europarlamentaarikot pitävät huolta kasvun, työpaikkojen ja suomalaisen kulttuurin elinvoimaisuudesta myös Euroopassa. LUOVA ALA LUKUINA Luovat alat muodostavat 4,8 % Suomen BKT:sta 1, antavat työtä yli 100 000 suomalaiselle (4,3 % työpaikoista Suomessa) ja ovat 8,6 miljardin euron suuruinen uuden talouden ja kasvun moottori 2. EU-tasolla luovat alat työllistävät suoraan 7,05 miljoonaa eurooppalaista ja tämän lisäksi välillisesti 2,3 miljoonaa (alojen työllisyysvaikutus on yhteensä 9,4 miljoonaa työpaikkaa). Luovien alojen suora työllisyysvaikutus on 3,2 % EU:n kokonaistyöllisyydestä ja osuus EU:n bruttokansantuotteesta 509 miljardia euroa (4,2 % BKT:sta) 3. Musiikkiala on keskeinen osa luovia aloja: Suomen musiikkialan koko oli 837,2 miljoonaa euroa vuonna Alan kasvu vuodesta 2011(ilman koulutussektoria) oli 2,4 % 4, samaan aikaan kun Suomen BKT:n kasvu oli miinusmerkkinen (-0,8 %) 5. Kulttuuri on luovuuden ilmentymä ja kotimaisen kulttuurin edistäminen ja siitä huolehtiminen on yhteinen kansallinen tehtävä. Suomalaisesta kulttuurista eivät pidä huolta muut kuin suomalaiset itse. Suomen Kulttuurirahaston syksyllä 2013 teettämän laajan kyselytutkimuksen perusteella kulttuuri kiinnostaa kaikenlaisia suomalaisia ikään, asuinpaikkaan ja tuloluokkaan katsomatta. Ansiot korreloivat vain vähän kulttuurin kuluttamisen kanssa. 36 % suomalaisista on aktiivisia kulttuurin kuluttajia ja joka toinen suomalainen on valmis matkustamaan kerran tai useammin vuodessa yli 200 km kulttuuritapahtuman takia. 6 Luovuus on olennaista Euroopan kulttuurin edistämiseksi. Teollis- ja tekijänoikeudet ovat innovaation ennakkoedellytys. IPR-intensiiviset alat työllistävät joka neljännen eurooppalaisen (25,9 % työpaikoista) ja tuottavat 39 % EU:n yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta 7. Alojen tuottavuus ja palkkataso ovat keskimääräistä suurempia 8. EU-taso: Yli 800 000 luovan työn tekijää edustava GESAC vaatii luovan alan agendaa vuosille 2014 2019. Luovat alat antavat työtä yli 100 000 suomalaiselle. EUtasolla luovien alojen työllisyysvaikutus on yhteensä 9,4 miljoonaa työpaikkaa. EU-tasolla luovat alat 9 työllistävät suoraan 7,05 miljoonaa eurooppalaista ja tämän lisäksi välillisesti 2,3 miljoonaa (työllisyysvaikutus yhteensä 9,4 miljoonaa työpaikkaa) 10. Luovien alojen suora työllisyysvaikutus on 3,2 % EU:n kokonaistyöllisyydestä ja osuus EU:n bruttokansantuotteesta 509 miljardia euroa (4,2 % BKT:sta) 11. OHIM ja Euroopan patenttivirasto EPO selvittivät IPR-intensiivisten alojen merkitystä Euroopan taloudelle syyskuussa OHIMin ja EPOn selvityksen mukaan luovat alat muodostavat 4,8 % Suomen BKT:sta (8,6 miljardia euroa, 2010) 12, ja antavat työtä yli 100 000 suomalaiselle (joista noin puolet ohjelmistoalalla; yhteensä 4,3 % työpaikoista Suomessa) 13. Suomi työllistää EU-maista Ruotsin ja Tanskan jälkeen suurimman osan työvoimasta luoville aloille, ja alojen osuus BKT:sta on Suomessa EU-maista neljänneksi suurin Irlannin, Iso-Britannian ja Ruotsin jälkeen 14. Kotimaassa Tilastokeskus kokoaa säännöllisesti kulttuurialojen 15 satelliittitilinpitoa. Kulttuurin satelliittitilinpito on tilasto, joka kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä kansantalouden tilinpidon käsitteitä ja menetelmiä hyödyntäen. Tilastokeskuksen mukaan kulttuuri- ja joukkoviestintäalat tuottivat Suomessa noin 5,4 miljardin euron arvonlisäyksen vuonna 2011. Tämä vastasi 3,3 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta. 16 Kulttuurin toimialojen osuus koko kansantalouden työllisistä oli runsaat neljä prosenttia vuonna 2011. 17 MUSIIKKI ON KASVUN JA VIENNIN LÄHDE Suomen musiikkialan talouden arvo vuonna 2012 oli 837,2 miljoonaa euroa. Alan kokonaiskasvu vuodesta 2011 oli 1,6 % (ilma n koulutusta 2,4 %). Musiikkialan tekijänoikeuskorvauksia kerättiin vuonna 2012 79,6 miljoonaa euroa, kasvua vuodesta 2011 oli 2,3 %. Myös äänitemyynti kasvoi vuonna 2012 (+2,1 %). 18 Music Finlandin vuosittain toteuttama selvitys musiikki alan taloudesta keskittyy alan ytimeen, joka muodostuu elävästä musiikista, tekijänoikeuskorvauksista, äänitemyynnistä ja koulutuksesta. Selvityksen ulkopuolelle jäävät musiikin kerrannaisvaikutukset muille aloille, kuten radio- ja tv-toimintaan ja ravintola-alalle. 19 PANOSTUKSET LUOVAAN TALOUTEEN SYNNYTTÄVÄT UUTTA KASVUA JA TYÖPAIKKOJA Musiikkialan ytimen suurin sektori on elävä musiikki, joka muodostaa 413,8 miljoonalla eurolla noin puolet alan kokonaisarvosta (kasvua 2,6 % vuodesta 2011). Tekijänoikeuskorvauksien arvo on 79,6 miljoonaa euroa ja äänitteiden vähittäismyynnin arvo on 67,9 miljoonaa euroa. Apurahat tuovat alalle 18,7 miljoonaa euroa ja koulutuksen arvoksi on arvioitu 270 miljoonaa euroa. 20

50% 45% 43 % 40% 35% 36 % 34 % 30% 30 % 29 % 25% 20% 15% 10% 5% 0% Ruotsi Tanska Alankomaat Viro SUOMI Iso-Britannia Ranska Luxemburg Slovenia Liettua Latvia Espanja Belgia Kuvio 1: Vuonna 2013 toteutetun Eurobarometrikyselyn mukaan 29 % suomalaisista on aktiivisia kulttuurinharrastajia. Osuus on viidenneksi korkein EU-maista ja selvästi EU-maiden keskiarvon yläpuolella. (Lähde: Special Eurobarometer 399: Cultural Access and Participation, European Commission /DG Education and Culture, marraskuu 2013). Music Finland arvioi, että vuonna 2011 musiikkialalla työskenteli noin 30 000 ihmistä, joista valtaosa oli osa-aikaisia muusikkoja. 21 Vuonna 2012 musiikkivienti toi Suomeen 35,8 miljoonaa euroa (kasvua 8% vuodesta 2011). Musiikkivientiin sisältyvät tavaroiden ja palveluiden kauppa sekä tekijänoikeuskorvaukset. 2000-luvun alkuun verrattuna Suomen musiikkiviennin arvo on yli kaksinkertaistunut. 22 26 % 25 % 24 % 24 % 22 % 21 % 19 % 19 % 18 % 18 % 18 % 17 % Suomalaisen musiikin keskeisiä vientimarkkinoita ovat pohjoismaat, saksankielinen Eurooppa, Iso-Britannia ja Irlanti, Ranska ja Benelux-alue sekä USA. 23 Saksa EU27 Irlanti Tsekki Pienen kieli- ja kulttuurialueen, kuten Suomen, omasta kulttuurista eivät muut pidä huolta. 14 % 14 % Malta Slovakia 11 % 11 % 9 % 8 % 7 % 7 % 6 % 6 % 5 % Itävalta Puola Enemmistö suomalaista kaikissa väestöryhmissä suhtautuu myönteisesti taiteen julkiseen rahoitukseen. 68 % kyselyvastaajista pitää tärkeänä, että taiteen tuottamista tuetaan verovaroista, jotta siitä nauttiminen olisi Bulgaria Italia Romania Unkari Portugali Kypros Kreikka mahdollista vähävaraisillekin. Valtaosa pitää myös tärkeänä, että suomalaisilla on asuinpaikasta huolimatta tasa-arvoinen mahdollisuus harrastaa taidetta. 26 Myös tuoreen Eurobarometritutkimuksen perusteella suomalaiset ovat aktiivisia kulttuurin harrastajia. Suomi sijoittuu Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Viron jälkeen viidenneksi kun vertaillaan erilaisiin kulttuuriaktiviteetteihin usein osallistuvien osuutta väestöstä (kuvio 1). 27 Edelleen, suomalaiset käyttävät internetiä aktiivisesti kulttuuriharrastuksiin (kuten tiedon etsiminen, kulttuurisisältöjen ostaminen tai kulttuuriin liittyvien artikkelien lukeminen): Suomessa 49 % vastaajista käyttää internetiä kulttuuritarkoituksiin vähintään kerran kuussa (EU-maiden keskiarvo 40 %). Tyypillisesti suomalaiset lukivat internetistä sanomalehtiartikkeleita, kuuntelivat radiota tai musiikkia tai etsivät tietoa tapahtumista ja kulttuurisisällöistä. Eurobarometrikyselyt ovat kaikissa EU-maissa yhtä aikaa toteutettavia kyselytutkimuksia, joilla selvitetään EU-maiden kansalaisten mielipiteitä ja asenneilmastoa. Tutkimusten toimeksiantajana on Euroopan komissio. Cultural Access and Participation -kyselytutkimusta varten toteutettiin yli 26 500 henkilökohtaista haastattelua 27 EU-maassa. Haastattelut toteutettiin vastaajien äidinkielellä. Suomessa TNS Gallup haastatteli 1000 vastaajaa. Kyselyssä selvitettiin EU-kansalaisten osallistumista erilaisiin kulttuuriaktiviteetteihin (esimerkiksi konserteissa, elokuvissa ja teatterissa käynti, kirjojen lukeminen), sekä selvitettiin osallistumisen useutta ja esteitä. Maavertailuja varten tuloksista laskettiin maakohtainen osallistumisindeksi (cultural participation index). Lisäksi kyselyssä selvitettiin kansalaisten omia aktiivisia kulttuuriharrastuksia (kuten laulaminen, kuvataide ja tanssi) ja internetin käyttöä kulttuurisisältöjen kuluttamiseen. Suomalaisten suuri enemmistö suhtautuu tekijänoikeusjärjestöihin ja tekijänoikeuskorvauksiin myönteisesti. Kyselyn perusteella Pohjois-Euroopan maissa sekä osallistutaan kulttuuritapahtumiin että tuotetaan itse kulttuuria useammin kuin muualla EU:ssa. Tanska, Ruotsi ja Suomi ovat EU-maista kärjessä, kun mitataan kansalaisten omia aktiivisia kulttuuriharrastuksia. Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty ry:n ja Taloustutkimuksen vuosittain toteuttamassa Tekijänoikeusbarometrissa suomalaiset kuluttajat pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä. Suomalaisten suuri enemmistö suhtautuu tekijänoikeusjärjestöihin ja tekijänoikeuskorvauksiin myönteisesti. Niiden katsotaan olevan oikealla asialla ja hyödyksi kotimaiselle kulttuurille. Myönteisesti suhtautuvien määrä on kuluvan vuoden aikana jonkin verran kasvanut. Samaan aikaan kansalaisten tiedontaso sen suhteen, mitä tekijänoikeusjärjestöt tekevät, on kasvanut selvästi. Tekijänoikeuskorvauksia ja/tai tekijänoikeusjärjestöjä pitää tärkeänä 71 % vastaajista 80 % on sitä mieltä että musiikin tekijöiden ja artistien tulisi saada korvaus siitä, että heidän musiikkiaan ladataan Internetistä. Vastakkaista mieltä on 6 %. 28 Music Finlandin selvityksen mukaan keskeiset syyt musiikkivientitulojen kasvuun ovat olleet strateginen panostus musiikkivientitoimintaan, osaamisen kasvaminen, yritysten saama julkinen rahoitus ja tuotekehitykseen tehdyt panostukset. 24 KOTIMAISEN KULTTUURIN EDISTÄMINEN JA SIITÄ HUOLEHTIMINEN ON YHTEINEN KANSALLINEN TEHTÄVÄ Suomen Kulttuurirahaston syksyllä 2013 teettämän laajan kyselytutkimuksen perusteella kulttuuri kiinnostaa kaikenlaisia suomalaisia ikään, asuinpaikkaan ja tuloluokkaan katsomatta. Selvän enemmistön mielestä taidetta on tuettava verovaroista. Yli kaksi miljoonaa suomalaista (44 % vastaajista) pitää kulttuurilaitosten tarjontaa tärkeänä itselleen ja omalle hyvinvoinnilleen. Ansiot korreloivat vain vähän kulttuurin kuluttamisen kanssa. 36 % suomalaisista on aktiivisia kulttuurin kuluttajia. Joka toinen suomalainen on valmis matkustamaan kerran tai useammin vuodessa yli 200 km kulttuuritapahtuman takia. 25 Suomalaisista kyselyvastaajista kaksi kolmesta (66 %) oli käynyt kirjastossa kyselyä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. 50 % oli käynyt elokuvissa, 47 % oli käynyt konsertissa, 42 % katsomassa teatteria ja 17 % oopperassa, tanssiesityksessä tai baletissa. Runsas viidesosa suomalaisvastaajista (22 %) oli käynyt konsertissa, jossa esiintyi artisti toisesta EU-maasta. Suomalaiset myös tuottavat itse aktiivisesti kulttuuria: 63 % suomalaisvastaajista oli itse tai osana ryhmää esimerkiksi laulanut, tanssinut, valokuvannut, maalannut tai piirtänyt tai kirjoittanut. Vain Tanskassa ja Ruotsissa löytyi enemmän kulttuuriaktiviteetteja harrastavia kansalaisia. Ero moniin EU-maihin on merkittävä: kaikista EU-kansalaisista 38 % oli harrastanut vastaavalla tavalla kulttuuria. Suomalaisvastaajista 23 % oli viimeksi kuluneen vuoden aikana laulanut, ja 16 % oli soittanut jotain soitinta. Mikä Teosto on? Teosto on aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edustaa 28 000 kotimaista musiikintekijää ja -kustantajaa. Säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat Teoston vuonna 1928 valvomaan etujaan. Päätösvaltaa Teostossa käyttävät yhdistyksen jäsenet eli musiikintekijät itse. Teoston tavoitteena on varmistaa, että Suomessa on hyvät edellytykset tehdä musiikkia ammattimaisesti ja että suomalaista musiikkia soitetaan nyt ja tulevaisuudessa. Edistämällä musiikintekijän hyvinvointia Teosto on mukana edistämässä koko luovan alan ja suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia ja taloudellista kasvua. Teosto kerää korvaukset musiikin käytöstä ja tilittää ne edelleen tekijöille ja kustantajille. Näin huolehditaan siitä, että musiikista voi nauttia helposti ja laillisesti ja sitä voi halutessaan hyödyntää oman liiketoiminnan edistämisessä. Vuonna 2013 Teosto keräsi kotimaasta korvauksia 50,3 miljoonaa euroa, josta toimintakulujen vähentämisen jälkeen tilitettiin 86 prosenttia musiikintekijöille ja -kustantajille.

Teoston vuosi 2013 lukuina TUOTOT YHTEENSÄ 59,5 9,5 40,7 9,0 42,8 8,3 45,3 9,4 46,3 9,2 50,3 KAIKKI ESITYS- JA TALLENNUSKORVAUKSET YHTEENSÄ 59,5 Esityskorvaukset ulkomailta 4 % NCB:n keräämät korvaukset 10 % 1 % Teoston keräämät korvaukset 85 % Määritelmiä: Luovat alat: WIPOn määritelmän mukaiset alat (core copyright industries), jotka perustuvat kokonaan tekijänoikeuksilla suojatun aineiston luomiseen, tuotantoon, valmistamiseen, jakeluun ja välittämiseen; esimerkiksi kirjallisuus, elokuvat, sanomalehdet, musiikin kustantaminen, äänitteet, valokuvaus, radio ja tv, mainonta ja ohjelmistoala. WIPO määrittelee keskeisten tekijänoikeusalojen lisäksi joukon tekijänoikeusaloista riippuvaisia aloja (interdependet copyright industries), kuten tietokoneiden, tv- ja radiolaitteiden, soittimien, kopiokoneiden, tyhjien tallennusalustojen ja paperin valmistus ja myynti, sekä osittaisia tekijänoikeusaloja (partial copyright industries), kuten vaatteiden, korujen, huonekalujen ja lelujen valmistus, arkkitehtuuri ja museot. Kulttuurialat: Tilastokeskuksen kulttuurin satelliittitilinpidossa määritellyt kulttuuri- ja joukkoviestintäalat: Taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminta, Kirjastot, arkistot ja museot yms., Taide- ja antiikkiliikkeet, Kirjojen kustantaminen ja kauppa, Sanoma- ja aikakausilehdet ja uutistoimistot, Elokuvat, videot ja tietokonepelit. Soitinten valmistus ja kauppa, Äänitteet, Radio ja televisio, Muu painaminen ja siihen liittyvä toiminta, Mainonta, Arkkitehti- ja taideteollisuussuunnittelu, Valokuvaus, Huvipuistot, pelit sekä muu viihde ja virkistys, Viihde-elektroniikan valmistus ja kauppa, Kulttuuritapahtumien järjestäminen ja siihen liittyvä toiminta, Koulutus ja kulttuurihallinto Korvaukset muilta järjestöiltä (mukana myös lainauskorvaus) Teoston keräämät korvaukset TEOSTON KERÄÄMÄT KORVAUKSET YHTEENSÄ 50,3 Konsertit ja muut tapahtumat 13 % Taustamusiikki asiakastiloissa 16 % Online 5 % 8 % KOKONAISJAKO OIKEUDENOMISTAJILLE 44,6 46,1 47,5 49,2 Radio ja TV 58 % 52,3 TEOSTON TOIMINNAN KULUT 7,0 7,4 7,5 8,1 8,6 ESITYSKORVAUKSET ULKOMAILTA JA ULKOMAILLE 0,4 10,1 0,2 6,4 0,3 3,9 Ruotsi USA Iso- Britannia Ulkomailta Ulkomaille 0,4 0,8 Saksa 0,2 0,9 Ranska 0,1 0,8 Tanska 0,9 2,4 Lähteet: 1 Analysis Report, syyskuu 2 2010. Tiedot bruttokansantuotteesta ja työllisten määrästä Suomessa: Tilastokeskus. 3 Analysis Report, syyskuu 4 Music Finland (2013): Musiikkialan talous Suomessa 5 Tilastokeskus: Bruttokansantuote pieneni 0,8 prosenttia vuonna http://www.stat. fi/til/vtp/2012/vtp_2012_2013-07-11_tie_001_ fi.html 6 Suomen Kulttuurirahasto ja TNS Gallup (2013): Suomalaisten näkemykset kulttuurista 7 Analysis Report, syyskuu 2013 8, s. 66-67. 9 Luovat alat: WIPO:n määritelmän mukaisesti tekijänoikeuteen perustuvat alat (core copyright industries), eli alat, jotka perustuvat tekijänoikeuksilla suojatun aineiston luomiseen, tuotantoon, valmistamiseen, jakeluun ja välittämiseen: esimerkiksi kirjallisuus, elokuvat, sanomalehdet, musiikin kustantaminen, äänitteet, valokuvaus, radio ja tv-toiminta, mainonta ja ohjelmistoala. OHI- Min ja EPO:n selvityksessä copyright intensive industries vastaa WIPOn core copyright industries-määritelmää. Määritelmistä tarkemmin: WIPO (2003), Guide on Surveying the Economic Contribution of the Copyright-Based Industries, http://www.wipo.int/export/sites/www/ freepublications/en/copyright/893/wipo_ pub_893.pdf. Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys (2010): Economic Contribution of Copyright-based Industries in Finland, 2005-2008, http://www.cupore.fi/documents/ Economic-net.pdf. 10 Analysis Report, syyskuu 11 12 13 2010. Tiedot bruttokansantuotteesta ja työllisten määrästä Suomessa: Tilastokeskus. 14 Analysis Report, syyskuu 2013, s. 78-79. 15 Kulttuurialat: Tilastokeskuksen kulttuurin satelliittitilinpidossa määritellyt kulttuurija joukkoviestintäalat: Taiteilija-, näyttämöja konserttitoiminta, Kirjastot, arkistot ja museot yms., Taide- ja antiikkiliikkeet, Kirjojen kustantaminen ja kauppa, Sanoma- ja aikakausilehdet ja uutistoimistot, Elokuvat, videot ja tietokonepelit. Soitinten valmistus ja kauppa, Äänitteet, Radio ja television, Muu painaminen ja siihen liittyvä toiminta, Mainonta, Arkkitehti- ja taideteollisuussuunnittelu, Valokuvaus, Huvipuistot, pelit sekä muu viihde ja virkistys, Viihde-elektroniikan valmistus ja kauppa, Kulttuuritapahtumien järjestäminen ja siihen liittyvä toiminta, Koulutus ja kulttuurihallinto. 16 Findikaattori.fi: Kulttuurin arvonlisäys (Kulttuurin osuus bruttokansantuotteesta 2008-2011) http://findikaattori.fi/fi/91 17 Tilasto: Kulttuurin satelliittitilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-959X. 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.1.2014].Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klts/2009/ klts_2009_2013-04-17_tie_001_fi.html 18 Music Finland (2013): Musiikkialan talous Suomessa 19 20 21 22 23 24 25 Suomalaisten näkemykset kulttuurista Suomen Kulttuurirahasto ja TNS Gallup 26 kts ed. 27 Special Eurobarometer 399: Cultural Access and Participation, European Commission, DG Education and Culture, marraskuu 28 Lyhty ry /Taloustutkimus: Tekijänoikeusbarometri 2013

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Urho Kekkosen katu 2 C, 00100 Helsinki puh. 09 681 011 teosto@teosto.fi www.teosto.fi www.facebook.com/musiikintekijoidenjarjesto Twitter: @Teosto_ry