ESPOON KAUPUNGIN TEKNINEN KESKUS 2006 TESTELI ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

ESPOON KAUPUNGIN TEKNINEN KESKUS 2006 TESTELI ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

TESTELI ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Espoon kaupunki Espoo 2006

Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa 2003-2006 Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Elsa on Liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman taustavaikuttajina ja hankkeiden osarahoittajina ovat useat eri ministeriöt, väylälaitokset sekä järjestöt. Elsa ohjelma on toteutettu vuosina 2003-2006. Kolmivuotisella Elsa -ohjelmalla on tuettu työtä liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamiseksi ja nostettu aihe esille yleiseen tietoisuuteen. Tärkeä osa ohjelmaa on ollut hankkeiden toteuttaminen ja niiden tuloksista tiedottaminen. Elsa-ohjelman tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Lisätietoja Elsa -ohjelmasta: www.elsa.fi Liikenne- ja viestintäministeriö

ESIPUHE Fyysisen ympäristön esteettömyys tarkoittaa tilojen ja palvelujen saavutettavuutta riippumatta henkilön kyvystä liikkua tai hänen käyttämistään apuvälineistä. Esteettömän julkisen ympäristön periaatteena on yksilön itsenäinen liikkuminen, liikkumaan rohkaiseminen ja omaehtoisen liikkumisen mahdollistaminen, mikä pitää yllä toimintakykyä. Espoon kaupungin esteettömyyden kehittämistä ohjaa 28.1.2004 päivätty esteettömyysohjelma, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet esteettömyyden lisäämiseksi. Espoon esteettömyysohjelman ensimmäisenä tavoitteena on tehdä Espoosta liikkumis- ja toimimisesteetön vuoteen 2012 mennessä rakentamalla ja korjaamalla kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä julkisen liikenteen ratkaisut esteettömiksi ja turvallisiksi kaikille ihmisille myös vanhuksille, vammaisille, lapsille ja pienten lasten kanssa liikkuville. Esteettömän ympäristön edistämiseen pyritään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa käyttäjäkeskeisyys on otettu huomioon. Aluekeskusten välisiä yhteyksiä on parannettu esteettömämmiksi lisäämällä matalalattiabussilinjoja. Omatoiminen liikkuminen edellyttää kuitenkin kokonaista ja katkeamatonta esteetöntä matkaketjua kotiovelta varsinaisen asian toimittamiseen asti. Tämä työ on jatkoa ESTELI-hankkeelle, joka oli Espoon kaupungin ja LVM:n rahoittama ELSA-ohjelmaan kuuluva kehittämistyö. Hankkeessa kehitettiin kahden kaupunkikeskuksen, Tapiola ja Espoon keskus, välillä liikennöivää linjaa 19. Hankkeessa keskityttiin pysäkkialueiden järjestelyiden ja yksityiskohtien parantamiseen esteettömiksi. Työssä kehitettiin pysäkkisyvennys, jossa on 20 cm korkea reunakivi, jotta bussiin ja bussista pois siirtyminen tapahtuisi ilman suurta tasoeroa. ESTELIN jälkeen Espoon kaupunki teetti rakennussuunnitelman ja rakennutti yhden esteettömän pysäkkisyvennysparin Puolarintielle, Puolarmetsän sairaalan kohdalle. Tässä kehittämistyössä keskityttiin tutkimaan ja testaamaan valmistuneita pysäkkisyvennyksiä kaluston ja ajettavuuden kannalta sekä eri joukkoliikenteen käyttäjäryhmien liikkumisen kannalta. Työssä suunniteltiin myös koulutuksen sisältö esteettömän bussilinjan kuljettajille. Työtä ohjanneeseen ryhmään ovat osallistuneet: Torsti Hokkanen Espoon kaupunki Jaana Länkelin Espoon kaupunki Marika Kämppi Espoon kaupunki Sari Knuuti Espoon kaupunki Eero Rouhiainen Espoon kaupunki Kari Lehtonen YTV Juha Hietanen YTV Raimo Aromaa Espoon vammaisneuvosto Raimo Lappalainen Espoon vammaisneuvosto Aaro Peuraniemi Espoon vanhus- ja vammaisneuvosto Kokousmateriaalin ja testausten muistiot on jaettu myös seuraaville henkilöille: Irja Vesanen-Nikitin LVM Riikka Kallio ELSA-koordinaattori Pekka Aalto Paikallisliikenneliitto Testausryhmiin ovat lisäksi osallistuneet: Esa Selvinen Concordia Bus Oy Tuovi Nykänen Taija Heinonen Lars Åkerman Työn tekemisestä ovat vastanneet Sito-yhtiöistä DI Maija Krankka, arkkitehti Jari Mäkynen ja testauksiin on osallistunut insinööriopiskelija Kaisa Kaaresoja. TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN 5

6 TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

SISÄLTÖ ESIPUHE 5 1. TYÖN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT 8 2. PYSÄKKIPARIN RAKENNUSTYÖN TARKASTUS 10 3. PYSÄKKIEN TESTAUKSET 11 3.1. Pysäkkien ajettavuuden testaus, testi 1 11 3.2. Käyttäjäryhmien testaus, testi 2 12 3.3. Kuljettajien nykyisen toiminnan sekä nykyisen kaluston testaus, testi 3 14 4. KULJETTAJAKOULUTUS ESTEETTÖMÄLLE JOUKKOLIIKENNELINJALLE 15 4.1. Kuljettajakoulutuksen sisältö 15 4.1.1. Erilaisten asiakkaiden huomioiminen 15 4.1.2. Pysäkille ajo 15 4.1.3. Kohteliaisuus 16 4.1.4. Informointi 16 4.1.5. Auttaminen 16 4.1.6. Pysäkiltä lähteminen 16 4.1.7. Linja-ajon hallitseminen 17 4.1.8. Bussikaluston ominaisuuksien, varusteiden ja apulaitteiden käyttökoulutus ja bussin ajettavuuden koulutus 17 5. KALUSTOVAATIMUKSET 18 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET 19 6.1. Johtopäätökset 19 6.2. Jatkotoimenpiteet 19 LIITTEET 21 Liite 1. Muistio rakennustyön tarkistamisesta Liite 2. Muistio ensimmäisestä käyttötestauksesta Liite 3. Muistio toisesta käyttötestauksesta Liite 4. Muistio kolmannesta käyttötestauksesta Liite 5. Kuljettajakoulutuksen teesit Liite 6. Pysäkkien rakennussuunnitelmat ja esteettömän suojatien suunnitelma TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN 7

1. TYÖN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Testeli-työn tavoitteena oli uuden mallin mukaisesti rakennettujen bussipysäkkien ja niiden ympäristön testaaminen. Pysäkkien mitoitus ja suunnitteluratkaisujen toimivuus tarkistetaan pysäkille ajettavuuden, kaluston, kuljettajien ja eri matkustajaryhmien toiminnan suhteen. Testausten perusteella oli tavoitteena tarkistaa esteettömien pysäkkityyppien mitoitus ja suunnitteluratkaisut. Tarkistetut pysäkkisuunnitelmat voivat jatkossa toimia mallisuunnitelmina, joita myös muut kunnat voivat liittää omiin suunnitteluohjeisiinsa. Pysäkkien rakennussuunnitelmat ja esteettömän suojatien suunnitelma on esitetty liitteenä 6. Esteli-hankkeessa suunniteltu esteetön pysäkkisyvennys päätettiin toteuttaa ensimmäiseksi Puolarmetsän sairaalan kohdalle, missä ympäristö oli muista rakenteista mahdollisimman vapaa. Tällaisessa ympäristössä pysäkit voitiin toteuttaa tarkasti mallin mukaisina, testausten tekeminen ja mahdollinen suunnitelmien ja rakenteidenkin muuttaminen voitaisiin toteuttaa helpommin kuin tiiviissä kaupunkirakenteessa. Sairaalan kohdan pysäkit palvelisivat ensimmäiseksi rakennettuina myös parhaiten tulevaa, esteetöntä joukkoliikennelinjaa ja esteettömiä ratkaisuja tarvitsevia. Tavoitteena oli lisäksi tehdä linjan kuljettajille koulutussuunnitelma esteettömän joukkoliikennelinjan palvelutason ja esteettömien pysäkkien vaatimusten mukaisiksi. Myöhemmin toteutettava jakso Puolarintien pysäkkipari Muut esteettömiksi kehitettävät pysäkit Kuva 1. Linjan 19 reitti sekä Puolaritien pysäkkien sijainti. 8 TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Pysäkkisyvennysten sekä Puolarintien ylittävän suojatien rakennussuunnitelmat tehtiin loppuvuoden 2005 ja alkuvuoden 2006 aikana. Suunnitelmat toteutettiin Estelissä tehtyjen yleissuunnitelmien pohjalta sekä Suraku-projektissa laadittujen esteettömän ympäristön suunnitteluohjeiden mukaisesti. Rakennustyöurakoinnin toteutti Tieliikelaitos ja urakka valmistui lopullisesti elokuun puolivälissä 2006. Rakentaminen toteutui lähes määräajassa, ja testaaminen saatiin tämän työn aikataulupuitteissa käyntiin. Kuva 2. Puolarintien eteläinen pysäkki ennen parantamista. Kuva 3. Esteettömän pysäkin periaatteet ja mitat. Testeli-projektissa on esitetty joitakin tarkistuksia pysäkin periaatteisiin. Pysäkkisyvennyksen etuosan viisteen alkamiskohtaa on siirretty eteenpäin kahdella metrillä. Tällä on yksinkertaistettu reunatukien rakentamista viisteen alkamiskohdassa. Tarkistetussa pysäkkijärjestelyssä on erityisen tärkeätä toteuttaa valkoinen poikkiraita ja asentaa pysäkkikatos pysäkkialueen päähän sekä opettaa kuljettaja pysähtymään juuri raidan ja katoksen kohdalle. Ratkaisun selkeyden lisäämiseksi on myös esitetty valkoisten poikkiraitojen poisjättämistä pysäkin korotetulle osalle johtavien luiskausten alapäästä. TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN 9

2. PYSÄKKIPARIN RAKENNUSTYÖN TARKASTUS Rakennustyön tarkistus suoritettiin elokuussa 2006 ensimmäisen käyttäjätestauksen yhteydessä. Tarkastuksessa arvioitiin rakentamisen vastaavuus rakennussuunnitelmapiirustuksiin ja esteettömän suojatien (SuRaKu-ohjeet) tyyppipiirustuksiin. Reunakivien korkeudet pysäkeillä ja suojatiellä sekä pysäkin luiskien kaltevuudet mitattiin, reunakivien laatu kirjattiin ja pysäkkien kontrastiraitakivien toteutus kirjattiin. Rakennustyön tarkistamisesta tehty muistio on liitteenä 1. Toteutuksen ja suunnitelmien eroavaisuuksia kirjattiin mm. reunakivien laadussa, korkeuksissa ja kaltevuuksissa huomioraitoina käytettyjen valkoisten betonikivien asennuksessa ja osittaisissa puutteissa reunakivien ja betonikivien sekä reunakivien ja asfaltin rajapinnoissa havaittiin epätasaisuuksia ja suurehkoja rakoja suojatien reunakiviä ei ole toteutettu suunnitelmien mukaan. Suraku-ohjeen mukaisen esteettömän suojatien kaikki tavoitteet eivät toteudu. Rakennustyön tarkastuksen johtopäätös: Uuden rakennetyypin suunnittelussa ja etenkin rakentamisen tilaamisessa, toteutuksessa ja valvonnassa tulee noudattaa tarkemmin ohjeistuksia ja toleransseja kuin tavanomaisissa kohteissa. Urakka-aika olisi oltava riittävän pitkä ja asennustyövaiheet tulisi erikseen hyväksyttää tilaajalla, jolloin virheet ja epätäsmällisyydet voidaan helpommin korjata. Maarakentamisen normaali laatu- ja tarkistustaso ei pelkästään riitä. Kuva 4. Suraku-ohjeiden mukaisesti suunniteltu esteetön suojatie pysäkkiparin kohdalla. Toteutuksen virheistä ja puutteista huolimatta pysäkkien avulla voitiin tehdä tarvittavat arvioinnit mitoituksesta ja suunnitteluratkaisuista. Kuva 5. Puolarintien pysäkkiparin yleissuunnitelma (Esteli). 10 TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

3. PYSÄKKIEN TESTAUKSET Pysäkkien käyttötestaukset toteutettiin kolmena eri teemana ja ajankohtana. Ensimmäiseksi testattiin pysäkkien toimivuutta niille/niiltä ajettavuuden kannalta, kaluston kannalta ja kuljettajan kokeman kannalta. Toisella testauskerralla pysäkkien toimivuutta testasivat eri käyttäjäryhmät ja kolmannella testauskerralla samat käyttäjäryhmät testasivat pysäkkien toimivuutta sekä nykyisen kaluston ja palvelun laatua normaalin linjaliikenteen mukana. Testilinjoina käytettiin testaustilanteessa 3 muitakin linjoja kuin esteettömäksi tavoitelinjaksi määriteltyä linjaa 19. Kaikkien testauskertojen aikana suoritettiin videokuvaus, otettiin valokuvia sekä kirjattiin testaajien huomiot. 3.1. Pysäkkien ajettavuuden testaus, testi 1 Ensimmäinen testaus oli tiistaina 15.8.2006. Linjaa nykyisin liikennöivä Concordia Bus Oy oli varannut testikäyttöön vapaan bussin ja kuljettajan. Testibussina oli aivan uusi Jokerilinjan bussi. Pysäkille ajoa ja pysäkiltä pois ajoa testattiin ensin varovasti ajaen ja sen jälkeen ns. normaalisti ajaen. Bussi ajettiin niin lähelle pysäkin reunakiveä kuin mahdollista ja bussi pyydettiin pysähtymään siten, että bussin etureuna pysähtyy pysäkin tulosuunnassa viimeisimmän poikittaisen kontrastiraidan ja/tai pysäkkikatoksen poikittaisen seinän kohdalle. Kuljettajan huomiot kirjattiin muistioon. Kuva 6. Puolarintien eteläinen pysäkki rakennettuna esteettömäksi. Testauksessa kävi ilmi, että ainakin uusimmat bussit on mahdollista ajaa kesäolosuhteissa erittäin lähelle reunakiveä. Korkea reunakivi ei näyttänyt aiheuttavan vaurioitumisvaaraa bussin keulalle pysäkiltä lähdettäessä. Kävi ilmi myös se, että bussi kannattaa pysäyttää pysäkin uloimman poikittaisen kontrastiraidan tai talviolosuhteissa raidan ollessa lumen alla, pysäkkikatoksen takimmaisen poikittaisreunan kohdalle. Tällöin bussi on kokonaan korkean reunakiven alueella ja sekä etuoven että keskioven kohdille jää bussin niiauksen jälkeen hyvin pieni tasoero bussin lattian ja pysäkin pinnan välille. Kuva 7. Pysäkin testaus ajettavuuden kannalta. TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN 11

Kuljettajan mielestä pitkä, kahden bussin pysäkkisyvennys oli miellyttävä ajettavuuden kannalta. Kontrastiraita tai pysäkkikatoksen reuna ovat hyvät merkit auton pysäytyskohdaksi. Uusi bussikalusto on helppo ja miellyttävä ajo-ominaisuuksiltaan ja sen esteettömyyttä parantavat varusteet ovat helppoja käyttää. Korkea reunakivi ei hänen mielestään aiheuttanut erityistä hankaluutta pysäkille ajamiseen tai siltä lähtemiseen. Kuljettajien kouluttaminen pysäkin ominaisuuksien ja esteettömyyden vaatimusten huomioimiseksi ajamisessa ja asiakkaiden palvelemisessa on kuljettajan mielestä kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Esteettömän pysäkin toimivuuden kannalta myös kuljettajan ajotaidolla ja kokemuksella sekä talvikunnossapidon laadulla tulee olemaan suuri merkitys. Ensimmäisestä käyttötestauksesta tehty muistio on raportin liitteenä 2. 3.2. Käyttäjäryhmien testaus, testi 2 Toinen testaus oli tiistaina 22.8.2006. Concordia Bus Oy oli varannut testiryhmän käyttöön saman uuden Jokerilinjan bussin ja saman kokeneen, taitavan kuljettajan kuin ensimmäisessä testauksessa. Testaajiin kuuluivat kaksi pyörätuolilla liikkuvaa; sähköistä pyörätuolia ja manuaalista pyörätuolia käyttävät, yksi sokea, yksi kävelykeppiä käyttävä ja hitaasti liikkuva, matalan jalannostokyvyn omaava henkilö sekä kaksosten rattaiden kanssa liikkuva. Käyttäjät testasivat bussiin nousemista ja bussista poistumista molemmilla Puolarintien pysäkeillä. Lisäksi he testasivat pysäkeillä toimimista, pysäkiltä toiselle siirtymistä esteetöntä suojatietä käyttäen sekä bussin eri ominaisuuksia. Testin lopuksi ajettiin bussin kyydissä suurkorttelin ympäri. Testaukset videoitiin, valokuvattiin ja ryhmien huomiot kirjattiin muistiin. Yleishuomiona kirjattiin, että käyttäjät pitivät korkealla reunakivellä varustettua pysäkkiä erittäin hyvänä. Kaikki käyttäjät pitivät bussiin nousemista ja siitä poistumista miellyttävänä. Pieni korkeusero pysäkin ja bussin välillä edellyttää kuitenkin aina sitä, että bussi niiataan pysäkillä. Pysäkkikatosten sijainti oli hyvä ja kontrastiraidat pysäkkien reunoissa sekä bussin etuoven kohdan merkkinä olivat hyvät heikkonäköiselle. Pysäkkikatosten varoitusraidat lasisissa päätyseinissä sekä mahdollisten keskipilareiden kohdilla ovat heikkonäköisille hyvin tärkeät törmäämisen estämiseksi. Kuva 8. Esteettömän pysäkin toimivuuden testaus. Bussi on pysähtynyt oikeaan kohtaan pysäkin takimmaisen poikittaisen huomioraidan kohdalle ja niin lähelle reunakiveä kuin mahdollista. 12 TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Kuva 9. Kaksi pyörätuolia ei mahdu rinnakkain Jokeri-bussin välitilaan. Kuva 10. Korotettu pysäkki, bussin niiaus ja hyvin toimiva luiska tekevät siirtymisen bussista pois ja bussiin miellyttäväksi. Bussin ominaisuuksista nousi esille mm. seuraavia tarkistusta vaativia näkökohtia: Bussin ovien käsijohteiden asennuskaltevuuksien tulisi olla jonkin verran loivemmat, jotta huonosti liikkuvat saavat riittävän tukevan otteen niin bussiin noustessaan kuin siitä poistuessaan. Pyörätuoleille ja lasten rattaille varatun tilan tulisi olla hieman leveämpi, jotta kaksi pyörätuolia mahtuisi siihen rinnakkain. Matalalattiaisen bussin käytävän ja istuinten kohdan lattian välinen korkeusero on huonosti liikkuvalle ylivoimainen. Keskioven kohdalla olevan ajoluiskan alla olevan tilan viistetyt reunat on hyvä merkitä varoittavalla kontrastivärillä. Näkövammaiselle etuoven reunassa heikkoa äänisignaalia antava laite olisi suuri apu oikeaan kohtaan ohjautumisessa. Pysäkkikuulutuksen järjestäminen auttaisi näkövammaista. Pysäkkien välissä sijaitsevasta suojatiestä tehtiin seuraavia huomioita: Suojatien reunakivien korkeudet eivät kaikissa kohdissa täytä vaatimuksia näkövammaisen kannalta. Jos suojatiemerkit asennettaisiin suojatien reunoille eikä keskikaistalle, ne toimisivat näkövammaisille ohjausmerkkeinä. Kontrastiväriset varoitusalueet suojatien päissä auttavat heikkonäköisiä paikallistamaan ajoradan reunan. Pysäkkikatosten ominaisuuksista kiinnitettiin huomiota: Lasiseinien erottumiseksi heikkonäköisille seinien keskikohta tulee merkitä huomioraidoituksella Mikäli katoksessa on keskipylväs, tulee pylväs merkitä myös huomioraidalla. Toisesta testaustilanteesta tehty muistio on raportin liitteenä 3. Kuva 11. Käyttäjäryhmät testitilanteessa. TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN 13

3.3. Kuljettajien nykyisen toiminnan sekä nykyisen kaluston testaus, testi 3 Kolmas testaus oli torstaina 31.8.2006. Testaajaryhmään kuuluivat pyörätuolilla liikkuva, sokea, heikkonäköinen sekä kävelykeppiä avukseen käyttävä, huonosti liikkuva henkilö. Testaajat jaettiin kahdeksi ryhmäksi ja ne nousivat molemmilta Puolarintien bussipysäkeiltä normaalissa linjaliikenteessä liikkuviin busseihin. Lännen suuntaan lähteneet jäivät Puolarmäen pysäkillä pois, ylittivät kadun ja nousivat jälleen satunnaisesti Olarin suuntaan ajavaan bussiin. Bussista jäätiin pois Puolarintien eteläisellä pysäkillä. Ryhmä testasi neljä eri bussia. Olarin suuntaan lähtenyt ryhmä nousi bussiin eteläisellä Puolarintien pysäkillä, jäi bussista pois Kuunkadun pysäkillä, ylitti kadun ja nousi taas Espoon keskuksen suuntaan ajavaan bussiin. Toinen ajoreitti oli Puolarintieltä Puolarmäen pysäkille ja takaisin. Testauksista kirjattiin seuraavia huomiota: Kuljettajien käyttäytyminen oli hyvin vaihtelevaa. Osa toimi ripeästi ja testaajien erilaiset tarpeet hyvin huomioon ottaen. Osa oli valitettavan passiivisia ja vähäpuheisia. Näkövammaiset huomioitiin pääosin hyvin, mutta pyörätuolilla liikkuvan tai huonon jalannostokyvyn omaavan henkilön auttaminen jäi pääosin muiden matkustajien avustamisen varaan. Tästäkin oli tosin yksi hyvä poikkeus. Turvavöiden ja luiskien toimivuudessa oli ongelmia. Ulkomaalaisperäisten kuljettajien kommunikointi voi myös nousta ongelmaksi niin näkövammaisille kuin apua tarvitseville pyörätuolilla liikkuville tai vaikeasti liikkuville. Kuljettajien kouluttamisella ja erilaisten liikkujien huomioimisesta muistuttamisella määrävälein on todella suuri merkitys esteettömyyden toteutumisessa. Kaluston kunto ja esteettömyyttä palvelevien laitteiden toimivuus sekä kuljettajien koulutus niiden käyttämiseen ovat myös tärkeitä. Kolmannesta testaustilanteesta tehty muistio on liitteenä 4. Kuva 12. Matalalattiabussin käytävän ja istuinten jalkatilan välinen korkeusero on suuri. 14 TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

4. KULJETTAJAKOULUTUS ESTEETTÖMÄLLE JOUKKOLIIKENNELINJALLE Esteettömän joukkoliikennelinjan tavoitteiden toteutumisessa kuljettajien käyttäytymisellä on erittäin suuri rooli. Tavoitetilanteessa ainakin viisi linjan 19 bussipysäkkiparia ja Tapiolan terminaali on rakennettu esteettömiksi. Silloin näiden pysäkkien fyysinen ympäristö tukee esteettömyyden kriteereiden ja vaatimusten toteutumista, mutta mikäli kuljettajat eivät hoida palvelutehtäväänsä huolellisesti, jää esteettömyys puolinaiseksi. Seuraavassa esitetyt kuljettajien koulutuksen sisältökohdat on osittain suunniteltu kehitetyn esteettömän linjan 19 ja sen esteettömiä pysäkkityyppejä ajatellen, mutta suurin osa sisältökohdista on yleispäteviä ja niitä voidaan käyttää muuallakin. Seuraavissa kohdissa esitetyt teesit on koottu PowerPoint-esitykseksi (www.elsa.fi) ja tätä esitystä tukemaan on koottu testaustilanteista tehty videokooste. 4.1. Kuljettajakoulutuksen sisältö 4.1.1. Erilaisten asiakkaiden huomioiminen Elsa-ohjelmassa on valmistunut koulutusopas, kalvosarja sekä video, jotka käsittelevät esteetöntä palvelua joukkoliikenteessä. Materiaalissa on erinomaisen hyvät ohjeet asenteisiin vaikuttamisesta sekä erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Niiden tulisi olla osa kaikkien kuljettajien ja muissa palvelutehtävissä toimivien peruskoulutusta. Seuraavassa on suora linkki materiaalin hankkimista varten. http://www.elsa.fi/elsahankkeet/elsahankkeet.htm# Valmiit%20Elsa%20-hankkeet: 4.1.2. Pysäkille ajo Bussiin nousemisen helpottamiseksi reunakivellä varustetulle pysäkille tulee ajaa riittävän lähelle reunakiveä. Bussin pysäyttäminen oikeaan kohtaan pysäkkiä on ratkaisevaa mm. pyörätuolilla keskiovesta bussiin siirtyvälle sekä etuovesta bussiin nousevalle näkövammaiselle ja heikosti liikkumaan pääsevälle. Aja pysäkille rauhallisesti Aja niin lähelle reunakiveä kuin mahdollista Pysäytä bussi esteettömällä pysäkillä viimeisen poikittaisen kontrastiraidan tai pysäkkikatoksen uloimman poikittaisen reunan kohtaan Niiaa bussi Kuva 13. Testausbussi ja kuljettajan kokemukset. TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN 15

4.1.3. Kohteliaisuus Kohteliaisuus on tietysti kaikessa asiakaspalvelussa tärkeätä, mutta erityisryhmien kohdalla kohteliaisuuden merkitys korostuu. Kysymys auttamisen tarpeesta voi olla se ensimmäinen askel hyvän palvelun tuottamiseen. Puhuminen on muutenkin asiakkaan palvelussa kohteliasta. Ole kohtelias kaikille asiakkaille! Erityisesti kun näet, että pysäkillä odottaa apuasi tarvitseva näkövammainen, pyörätuolia käyttävä, rollaattorin tai kepin/keppien tukeen turvautuva, lastenvaunuja työntävä tai muuten huonosti liikkuva asiakas tai lapsi Tervehdi matkustajia niin heidän bussiin tullessa kuin lähtiessä Kerro mikä on linjasi numero ja mihin suuntaan ajat Kerro selvästi bussilippujen hinnat tarvittaessa Kysy tarvitaanko apuasi bussiin nousemisessa Ilmoita kertovasi tarvittaessa asiakkaan pysäkille tulo Kerro auttavasi asiakasta tarvittaessa bussista poistumisessa 4.1.4. Informointi Informointi bussin linjasta, päätepisteestä sekä pysäkeistä voidaan tuottaa sähköisesti ja hoitaa bussissa kaiuttimien kautta. Kuitenkin niin kauan kuin linjalla 19 käytettävässä bussikalustossa eikä pysäkeillä ja terminaaleissa ole tarvittavaa välineistöä, kuljettaja informoi asiakasta. Kerro linjan numero, reitti ja päätepiste Kerro vähintäänkin esteettömien pysäkkien nimi ajoissa Kerro näkövammaisille, lapsille ja tarvittaessa vanhuksille heidän pysäkkinsä nimi ajoissa. Kysy, tarvitseeko asiakas apuasi esimerkiksi bussiin/bussista siirtymiseen Opettele reitti ja sen varrella olevat tärkeät kohteet ja neuvo asiakasta tarvittaessa 4.1.5. Auttaminen Osa matkustajista tarvitsee aina auttamista siirtyessään bussiin tai bussista pois. Tällaisia ovat esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvat. Vaikka he pääsisivätkin itse loivan luiskan avulla siirtymään, niin luiskan esiin ottaminen ja takaisin laittaminen ovat kuljettajan tehtäviä. Osa vanhuksista, huonosti liikkuvista, lasten vaunujen kanssa ja painavien tavaroiden tai kassien kanssa liikkuvista tarvitsevat apua. Jotkut näkövammaisetkin saattavat tarvita apua. Kuljettajan on tärkeätä oppia tunnistamaan sellainen asiakas, joka apua tarvitsee ja olla silloin valmis tarjoamaan apua. Tunnista apuasi tarvitseva asiakas Kysy, tarvitseeko asiakas apuasi Ole valmis aina auttamaan, kun siihen on tarve Avun antaminen ei ole muiden matkustajien tehtävä, vaan ensisijaisesti kuljettajan tehtävä 4.1.6. Pysäkiltä lähteminen Pysäkiltä lähteminen on tärkeä osa esteettömyyden turvaamista ja muutenkin kohteliaan ja miellyttävän kyydin tarjoamista. Mikäli bussi lähtee pysäkiltä rajusti liikkeelle ennen kuin matkustajat ovat istuneet paikoillensa ja tarvittaessa kiinnittäneet turvavyönsä (pyörätuolit) tai lastenvaunut ja rattaat kiinnityskoukkuihin, voi aiheutua vaarallisia tilanteita tai jopa loukkaantumisia ihmisten kaatuessa. Pysäkiltä lähdön tulee tapahtua myös rauhalliseen ajotyyliin. Tarkista, että kaikki bussissa olevat ovat istuutuneet tai jos bussi on täynnä, pysähtyneet paikoillensa ja saaneet kiinni tukitangoista Varmista, että vammaiset, heikkovoimaiset, lapset ja vanhukset ovat tukevasti istumassa Lähde pysäkiltä rauhallisesti ja tasaisesti liikkeelle 16 TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

4.1.7. Linja-ajon hallitseminen Rauhallinen ja tasainen ajotapa takaavat turvallisen ja miellyttävän matkanteon. Äkkijarrutukset ja -kiihdytykset sekä liian suuri ajonopeus, varsinkin mutkissa, aiheuttavat vaaratilanteita ja tuntuvat matkustajista epämiellyttävältä. Ei ole oikein, jos asiakas joutuu pelkäämään joukkoliikenteen kyydissä vastuuttoman ajotavan vuoksi. Aja linja-ajoa tasaisesti ja rauhallisesti Noudata nopeusrajoituksia, älä hurjastele Noudata liikennevaloja, pysäytä mieluimmin jo keltaisen valon syttyessä! Vältä nopeita jarrutuksia, äläkä kiihdytä ajonopeutta liian nopeasti Myöhästy vaikka mieluummin vähän aikataulusta kuin että ajat liian lujaa Tarkkaile matkustajien reaktioita, jos joudut vaikkapa äkkijarrutukseen Muista, että olet ammattiautoilijana esimerkkinä, varsinkin lapsille! Uusien kuljettajien koulutuksessa sekä uuden kaluston käyttöön ottamisen yhteydessä: Bussin ajo-ominaisuudet ja tekniset yksityiskohdat käydään läpi ja käyttö harjoitellaan niin hyvin, että se sujuu Turva- ja apuvälinelaitteistojen sijainti ja toiminta käydään läpi ja käyttö harjoitellaan hyvin Pysäkille ajamisen ja siltä poistumisen ajoharjoittelu tehdään oikealla kalustolla Tasaisen ja rauhallisen ajotyylin harjoittelu tehdään oikealla kalustolla Kuljettajakoulutuksen teesit on esitetty liitteessä 5. 4.1.8. Bussikaluston ominaisuuksien, varusteiden ja apulaitteiden käyttökoulutus ja bussin ajettavuuden koulutus Tämä asiakohta kuuluisi oikeasti koulutuksen ensimmäiseksi kohdaksi, mutta se on tarkoituksella jätetty viimeiseksi. On taipumus, että tekniset asiat koulutuksessa hoidetaan ensimmäiseksi ja melko hyvin, koska ne ovat kaikkein konkreettisimpia. Teknisten asioidenkin kouluttamisessa on kuitenkin puutteita. On käynyt ilmi, että linjaliikenteessä olevat kuljettajat eivät tiedä joistakin varusteista riittävästi; ei niiden olemassaolosta eikä käytöstä. On melkoista tuhlausta, jos hienot laitteet ja apuvälineet ovat olemassa, mutta niitä ei osata käyttää. TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN 17

5. KALUSTOVAATIMUKSET Linjan 19 esteettömyyden tavoitetilanteessa sitä liikennöivien bussien kunto ja varustetaso tulee olla mieluiten esimerkiksi Jokeri-linjan kaluston tasoista tai ainakin seuraavat kriteerit tulee täyttyä: Matalalattiabussit Luiskien tulee olla mahdollisimman hyvin toimivat Pyörätuolien turvavyöt toimivat Ovien käsijohteet ovat sellaiset, että niistä saa tarvittavan hyvän tuen Tuki- ja ohjauskaiteissa, painonapeissa ja luiskien reunoissa on värikontrastit Painonappeja on riittävästi ja sellaisissakin paikoissa, että kaikki matkustajat ylettyvät niihin paikoiltaan Pyörätuoleille ja lastenvaunuille on varattu niin leveä tila, että siihen mahtuu kaksi pyörätuolia rinnakkain Kulkukäytävä niin leveä, että rollaattorin tukea tarvitseva mahtuu kulkemaan Näkövammaisten paikka kuljettajan takana ja siinä nostettava penkki opaskoiran mahtumisen helpottamiseksi. Tämän paikan jalkatilaan tulee kiinnittää bussien kehityksessä huomiota. Nykyisin se on liian ahdas! Pysäkkinäyttö ja -kuulutus. Kuva 15. Pyörätuoli ja lastenrattaat mahtuvat rinnakkain Jokeribussin välitilaan. Kuva 14. Ajoluiskan kolon reunat tulee merkitä kontrastiraidoin, jotta tasoero ei aiheuta vaaratilanteita. Kuva 16. Oven käsijohteesta saa hyvän tuen 18 TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET 6.1. Johtopäätökset Johtopäätökset on kiteytetty seuraavaan laatikkoon. Kehitetty esteetön pysäkkityyppi osoittautui toimivaksi ratkaisuksi sekä erityisryhmien liikkumisen että pysäkin ajettavuuden kannalta. Muutamaa pysäkin yksityiskohtaa on projektissa tarkistettu, ks. kuva 2. Pysäkkien rakennuttaminen, rakentaminen, valvonta ja työn vastaanottaminen vaativat erityistä huomiota ja tarkkuutta. Joitakin yleisesti käytettyjä toleranssivaatimuksia ja niiden valvontaa esimerkiksi välitarkastuksin tulee näissä kohteissa tiukentaa. Tiukemmat vaatimukset tulee kirjata myös urakkaohjelmaan. Pysäkkien ympäristön esteettömäksi suunnittelu kannattaa ulottaa pysäkin kohtaa laajemmalle. Esteettömien pysäkkikatosten suunnitteluun ja käyttöön tulee kiinnittää enemmän huomiota. Kuljettajien ajo- ja muulla käyttäytymisellä on suuri merkitys esteettömyyden toteutumisessa. Kuljettajakoulutukseen tulee panostaa ja koulutusta tulee kerrata määrävälein. Bussien hienotkaan varusteet eivät auta, jos kuljettaja ei osaa käyttää niitä. Informaatiota ei voi koskaan jakaa liikaa. Ylläpidolla on myös ratkaiseva merkitys esteettömyyden toteutumisessa. Erityisesti talvella. Esteettömän joukkoliikennelinjan talvikunnossapito vaatii erityispanostuksen. Liikennöinti ja aikataulut on suunniteltava em. vaatimukset huomioiden. 6.2. Jatkotoimenpiteet Seuraavien pysäkkiparien ja niiden ympäristöjen suunnittelu ja rakentaminen voidaan käynnistää. Espoon esteettömyysohjelmankin periaatteiden mukaisesti tavoitteena on, että kaikki viisi Esteli-projektissa määritettyä pysäkkialuetta suunnitellaan ja rakennetaan vuoteen 2012 mennessä. Linjan 19 kilpailuttamiskriteereissä otetaan huomioon kalustovaatimukset ja kuljettajakoulutuksen toteuttaminen ja seuranta. Espoon kaupungilla seurataan esteettömyyden toteutumista joukkoliikenteessä. Esteetön pysäkkityyppi voidaan ottaa käyttöön muissakin Espoon kohteissa sekä muissa kaupungeissa silloin, kun se on mahdollista ja tarpeen. Kuljettajien koulutus esteettömyyden huomiointiin voidaan ottaa mm. YTV:n kilpailukriteereihin mukaan. TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN 19

20 TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

LIITTEET Liite 1. Muistio rakennustyön tarkistamisesta Liite 2. Muistio ensimmäisestä käyttötestauksesta Liite 3. Muistio toisesta käyttötestauksesta Liite 4. Muistio kolmannesta käyttötestauksesta Liite 5. Kuljettajakoulutuksen teesit Liite 6. Pysäkkien rakennussuunnitelmat ja esteettömän suojatien suunnitelma TESTELI, ESTEETTÖMIEN BUSSIPYSÄKKIEN TESTAUS JA KULJETTAJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN 21

1(2) LIITE 1 Muistio Jari Mäkynen 30.8.2006 TESTELI, esteettömien bussipysäkkien rakennustyön tarkistaminen 1. Kohde Muistio käsittää Puolarintiellä Puolarmetsän sairaalan kohdalle kesän 2006 aikana rakennetun pysäkkiparin rakentamisen tarkistamisen. Seuraavassa on koottu poikkeamat rakennussuunnitelmien mukaisista suunnitelmista. Erityisesti on arvioitu rakentamisen vastaavuutta ympäristöpiirustuksiin 5784/014-1 ja 5784/014-2 sekä esteettömän suojatien tyyppipiirustukseen 5784/008-2. 2. Pohjoispuolen pysäkki 1. Pysäkin korotetulle osalle nousevat luiskat ovat loivemmat kuin 4 %. Tästä johtuen korotetun osan itäpäässä reunatuen näkyvä osuus on vain 15 cm (pitäisi olla 20 cm). Itäpään luiskan yksi reunatuki on siirtynyt paikaltaan ajoradalle päin. Asfaltti on murtunut kiven takaa. 2. Länsipään luiska on toteutettu eri tavalla kuin piirustuksessa 5784/014-1. 4 % kaltevuudella nousevan luiskan reunaan on suunnitelmassa näytetty oma reunatuki, jonka kylkeen liittyisi 12 cm korkea pysäkkisyvennyksen viiston osan reunatuki. Toteutetun ratkaisun ongelmaksi muodostuu, että bussin keula saattaa törmätä korkeana toteutetun viiston osan reunatukeen. 3. Itäpään luiskan alapäässä ei ole valkoista huomioraitaa. 4. Pysäkillä olevassa tarkastuskaivossa on ritiläkansi, joka suunnitelman mukaisesti pitäisi olla umpikansi. Ritiläkannen reikiin voi luiskahtaa kapeakärkinen kengänkorko tai näkövammaisen valkoinen keppi. Etelän puolen pysäkissä ei ole huomautettavaa.

LIITE 1 2(2) Muistio Jari Mäkynen 30.8.2006 3. Suojatieylitys 1. Luiskattuja reunatukia ei ole toteutettu piirustuksen 5784/008-2 detaljin mukaisina, joissa yläpinnan luiskaus olisi työstetty 150 mm leveälle osuudelle, vaan ne on toteutettu asentamalla 170 mm leveä reunatuki kallelleen. Kallelleen asentamisen ongelmana on nähty riski, että yläpuolen betonikiviä ei saisi liitettyä reunatukeen niin, ettei niiden väliin jäisi liian leveää saumaa. Pystysuorien reunatukien näkyvät osuudet ovat n. 1 cm korkeita. Ne ovat matalampia kuin suunnitelmassa (3-4 cm) ja ovat valkoista keppiä käyttävälle vaikeita tunnistaa. Myös reunatukien korkeusaseman sovittaminen toisiinsa on erittäin karkeaa. Saumojen hieman suuremmat leveydet ja luiskan loivemmat kaltevuudet eivät näyttäisi aiheuttavan ongelmia käyttäjille. Toteutusta ei kuitenkaan voida käyttää Surakuprojektissa laadittujen esteettömän ympäristön suunnitteluohjeiden mukaisten ratkaisujen arviointiin toteutuksen poikkeavuuden vuoksi. 2. Pohjoiselta pysäkiltä suojatielle johtavan väylän reunan betonikiveysvyöhykettä ei ole rakennettu suojatielle saakka.

LIITE 2 Muistio Maija Krankka 31.8.2006 TESTELI, testi 1, esteettömien bussipysäkkien ajettavuuden testaaminen 1. Kohde Muistio käsittää Puolarintiellä Puoltarmetsän sairaalan kohdalle kesän 2006 aikana rakennetun pysäkkiparin ajettavuuden testaamisen bussikaluston kannalta ja kuljettajan kokemukset ajettavuudesta. 2. Ajankohta ja testaajat Ajankohta oli tiistai 15.8.2006 klo 9-10.15. Testausbussina oli Concordia Bus Oy:n uusi Jokerilinjan bussi. Kuljettajan toimi Esa Selvinen. Testausta seurasivat Jaana Länkelin Espoon kaupungilta, Juha Hietanen YTV:stä, Pirjo Tujula Helsingin kaupungilta sekä Jari Mäkynen, Maija Krankka ja Kaisa Kaaresoja (videokuvaus), Sito-yhtiöistä. 3. Kirjatut kokemukset Kuljettajan mielestä lähes 14,5 m pitkä bussi on erittäin ketterä ja helppo ajettava. Bussi ajoi aluksi varoen hyvin lähelle reunakiveä ja niiasi. Bussia niiattaessa kuljettajan mielestä tulee olla varovainen, jos pysähdytään oikein lähelle reunakiveä. Uusissa busseissa etukulman helman alla on kuminen tyyny, joka helpottaa pysäkiltä pois ajamista. Kuljettajan mielestä pitkä, kahden auton pituinen pysäkkisyvennys on erittäin hyvä ja helpottaa pysäkille ajamista. Korkea reunakivi ei aiheuta ainakaan uudelle kalustolle erityisiä ongelmia. Pysäkiltä lähdettäessä viiston reunakiven madaltumien helpottaisi ajamista ei tarvitsisi olla helman kanssa niin varovainen Kun bussi niiasi, korkeuseroa bussin lattian ja korkean reunakiven kohdan välille ei jäänyt kuin muutama sentti. Kun keskioven kohdan luiska laskettiin alas, sen kaltevuus tuntui erittäin vähäiseltä ja bussiin/bussista pois siirtyminen tuntuivat miellyttävältä. Pysäkin talvikunnossapitoon on syytä kiinnittää erityistä huomiota, jotta bussi pääsee pysähtymään tarpeeksi lähelle reunakiveä. Valkoinen laattaraita (kohtisuora reunakiven suunnassa) on hyvä merkki kuljettajalle kohdasta, johon bussi pitää pysäyttää. Tällöin sekä etuovi että keskiovi ovat korkean reunakiven alueella. Talvella, jos pysäkinpinta on lumen peittämä, vastaavana pysähtymiskohdan merkkinä voidaan käyttää pysäkkikatoksen poikittaisseinän kohtaa.

1(2) LIITE 3 Muistio Maija Krankka 31.8.2006 TESTELI, Testi 2, Esteettömien bussipysäkkien testaus, käyttäjäryhmät 1. Ajankohta Testausajankohta oli tiistai 22.8.2006 klo 9-10.30 2. Osanottajat Tuovi Nykänen Raimo Aromaa Taija Heinonen Raimo Lappalainen Sari Knuuti + poika Lars Åkerman Riikka Kallio Torsti Hokkanen Jaana Länkelin Kari Lehtonen Marika Kämppi Eero Rouhiainen Paavo Åvist Jari Mäkynen Kaisa Kaaresoja Maija Krankka Esa Selvinen Kävelykepin kanssa kulkeva Pyörätuolia käyttävä Sähköpyörätuolia käyttävä Sokea Lastenvaunut Heikkonäköinen, läsnä 31.8. (kokemukset kirjattu tähän) ELSA-koordinaattori Espoo Espoo YTV Espoo Espoo Sito Sito Sito, videokuvaus Sito Concordia Bus Oy 3. Testaustapahtuma Testiryhmä aloitti testauksen Puolarintien Espoon keskukseen johtavalta pysäkiltä. Bussi ajoi lähelle reunakiveä ja pysähtyi merkkinä toimivan valkoisen laattaraidan kohdalle. Tuovi Nykänen ja Raimo Lappalainen testasivat bussiin nousemista etuovesta. Pyörätuolia käyttäville Raimo Aromaalle ja Taija Heinoselle laskettiin keskioven luiska alas ja he testasivat siirtymistä bussin ja pois. Pyörätuolit yritettiin sovittaa myös rinnakkain pyörätuoleille varattuun tilaan. Luiskaa testasi myös kaksosten rattaita työntävä Sari Knuuti. Testiryhmien siirtymiset bussiin ja bussista pois videokuvattiin. Bussin ominaisuuksia käytiin läpi; pyörätuolien turvavöiden käyttö, käytävän leveys, väri- ja pintakontrastit, näkövammaisten paikan toimivuus, pyörätuoleille varatun tilan leveys, painonapit, ovien kaiteet, luiskan toimivuus jne. Ensimmäisen pysäkin ja bussin ominaisuuksien testauksen jälkeen testiryhmä siirtyi eteläpuoliselle Tapiolaan johtavalle pysäkille. Matkalla testattiin Puolarintien poikki johtava, Suraku-ohjeiden mukaan suunniteltu suojatie. Pysäkkien toimivuuden testaamisen jälkeen osa testiryhmästä ajoi bussin mukana suurkorttelin ympäri.

LIITE 3 2(2) Muistio Maija Krankka 31.8.2006 Kuljettaja näytti ryhmälle Puolarmetsän sairaalan pihalla myös uuden bussin takaosan kääntymisen ja tilatarpeen tilanteessa, missä bussi joutuu kääntymään jyrkästi pysäkiltä (esim. toisen bussin takaa) ajoradalle. 4. Kirjatut kokemukset Kävelykepin ja valkoisen kepin kanssa kulkevat pääsivät hyvin etuovesta bussiin, kunhan bussi ajetaan tarpeeksi lähelle reunakiveä Keskioven luiskan kaltevuus oli tarpeeksi pieni, joten pyörätuolien käyttäjät pääsivät mainiosti bussin kyytiin ja bussista pois. Tässä on hyvin tärkeää, että bussi ajaa pysäkin oikeaan kohtaan. Bussin niiausta tarvitaan, jotta siirtyminen on helppoa Kaksi pyörätuolia ei mahdu rinnakkain yhtä aikaa bussiin. Pyörätuoli ja lasten rattaat mahtuivat rinnakkain bussin keskiosaan varattuun tilaan Ovien kaiteet ovat liian jyrkät huonosti jalkaa nostamaan kykenevälle, niistä ei saa tarpeeksi tukea auttaakseen siirtymistä käsivoimia hyväksi käyttäen. Tämä osoittautui molempiin suuntiin kuljettaessa. Matalalattian käytävän ja istuinten jalkatilojen välinen korkeusero tuntuu liian suurelta huonojalkaisille ja näkövammaisille Keskioven luiskan reunoissa olisi hyvä olla keltamusta raita huomion kiinnittämiseksi Bussin etuoven reunaan olisi hyvä saada edes vaimea signaaliääni osoittamaan näkövammaiselle oviaukon kohdan. Nykyisin se on tehtävä tunnustelemalla Pyörätuolilla liikkuvat tarvitsevat bussin kuljettajan apua luiskan laskemiseen Uuden Jokeribussin ja taitavan kuljettajan kyydissä oli erittäin mukava tehdä matkaa Korotetut bussipysäkit saivat kaikilta käyttäjäryhmiltä kiitokset Suojatien reunakivet eivät täyttäneet näkövammaisen testaajan mielestä vaatimuksia. Ne olivat liian matalat ja epätasaiset. Pysäkkikatosten sijainti oli hyvä Heikkonäköiselle vaaleat laattaraidat ovat erittäin hyvät, bussikatosten huomioraidat tulisi olla keltamustat. Puolarmetsän pysäkkien huomioraidat lasiseinissä eivät erottuneet. Eteläpuoleisen pysäkin etureunan lasissa pitäisi olla pystysuuntainen keltamusta huomioraita myös. Tämän pysäkin keskellä oleva tummanruskea tukipylväs on heikkonäköiselle vaarallinen. Siinäkin pitäisi olla keltamustaraitaa näkyvyyden parantamiseksi. Puolarintien poikki johtavan suojatien vaaleat laattaraidat erottuivat heikkonäköiselle hyvin.

1(4) LIITE 4 Muistio Jari Mäkynen, Maija Krankka 31.8.2006 TESTELI, Testi 3, kuljettajien toiminnan testaaminen Ajankohta torstai 31.8.2006 klo 9-10.15 RYHMÄ 1 (Raimo Aromaa, Raimo Lappalainen, Jari Mäkynen) Matka 1. bussi 195 Puolarmetsä-Puolarmäki A) Bussiin nousu Puolarmetsän pysäkiltä Valkoista keppiä käyttävän huomioiminen Kuljettaja ilmoitti bussin numeron. Matkan aikana kuljettaja varmisti millä pysäkillä matkustaja halusi jäädä pois. Pyörätuolia käyttävän huomioiminen Kuljettaja niiasi bussin. Kuljettajalle piti vahvistaa, että pyörätuolia käyttävä pyysi apua. Kuljettaja ei ottanut koukulla nostettavaa luiskaa esiin, vaan työnsi itse pyörätuolin autoon. Pyörätuolille tarkoitettu turvavyö ei auennut lukostaan. Myös Metro-lehden keräyspussi oli asennettu pyörätuolin paikalle. Kuljettajan ajotapa oli riittävän pehmeä ajon aikana. B) Bussista poistuminen Puolarmäen pysäkillä Valkoista keppiä käyttävän huomioiminen Kuljettaja ilmoitti saapumisesta pysäkille. Pyörätuolia käyttävän huomioiminen Kuljettaja niiasi bussin. Kuljettaja ei ottanut koukulla nostettavaa luiskaa esiin, vaan työnsi itse pyörätuolin autosta. Matka 2. bussi 195 Puolarmäki-Puolarmetsä A) Bussiin nousu Puolarmäen pysäkiltä Valkoista keppiä käyttävän huomioiminen Kuljettaja ilmoitti bussin numeron. Matkan aikana kuljettaja varmisti millä pysäkillä matkustaja halusi jäädä pois. Pyörätuolia käyttävän huomioiminen Kuljettaja tuli ripeästi nostamaan koukulla luiskan ja auttoi pyörätuolin sisään. Kuljettajan ajotapa oli riittävän pehmeä ajon aikana. B) Bussista poistuminen Puolarmäen pysäkillä Valkoista keppiä käyttävän huomioiminen Kuljettaja ilmoitti saapumisesta pysäkille. Pyörätuolia käyttävän huomioiminen Kuljettaja ei niiannut bussia (pysäkillä 20 cm korkea reunatuki). Kuljettaja tuli ripeästi nostamaan koukulla luiskan ja auttoi pyörätuolin ulos.

LIITE 4 2(4) Muistio Jari Mäkynen, Maija Krankka 31.8.2006 Matka 3. bussi 19 Puolarmetsä-Puolarmäki A) Bussiin nousu Puolarmetsän pysäkiltä Valkoista keppiä käyttävän huomioiminen Kuljettaja ilmoitti bussin numeron kun matkustaja kysyi sitä ovelta. Kommunikaatio ei ollut täysin sujuvaa, koska kuljettaja ei ollut syntyperältään suomalainen. Pyörätuolia käyttävän huomioiminen Kuljettaja niiasi bussin. Matkustajat ehtivät auttamaan pyörätuolin sisään. Luiskaa ei otettu esille. Kuljettajan ajotapa oli riittävän pehmeä ajon aikana. B) Bussista poistuminen Puolarmäen pysäkillä Valkoista keppiä käyttävän huomioiminen Kuljettaja ilmoitti saapumisesta pysäkille. Pyörätuolia käyttävän huomioiminen Kuljettaja niiasi bussin. Matkustajat ehtivät auttamaan pyörätuolin ulos. Luiskaa ei otettu esille. Matka 4. bussi 195 Puolarmäki-Puolarmetsä C) Bussiin nousu Puolarmäen pysäkiltä Valkoista keppiä käyttävän huomioiminen Kuljettaja ilmoitti bussin numeron. Pyörätuolia käyttävän huomioiminen Kuljettajalle ilmoitettiin pyörätuolia käyttävän pyytäneen luiskaa. Kuljettaja vastasi, ettei luiskaa ole. Iäkkäämpi rouva nosti luiskan ulos. Kuljettaja niiasi bussin vasta pyydettäessä. Testausta kirjaava konsultti meni auttamaan pyörätuolin työntämisessä, koska luiska oli erittäin jyrkkä (vanhemman ajoneuvon luiska oli uusien autojen luiskia lyhyempi). Turvavyö oli toimiva. Kuljettajan ajotapa oli riittävän pehmeä ajon aikana. D) Bussista poistuminen Puolarmäen pysäkillä Valkoista keppiä käyttävän huomioiminen Kuljettaja ilmoitti saapumisesta pysäkille. Pyörätuolia käyttävän huomioiminen Kuljettaja niiasi bussia. Iäkkäämpi rouva ja konsultti ottivat luiskan esiin ja työnsivät pyörätuolin ulos.

3(4) LIITE 4 Muistio Jari Mäkynen, Maija Krankka 31.8.2006 RYHMÄ 2 (Tuovi Nykänen, Lars Åkerman, Maija Krankka) Matka 1. bussi 19 Puolarmetsä Kuunkatu A) Bussiin nousu Puolarmetsän pysäkiltä Kävelykeppiä käyttävän huomioiminen Bussi pysähtyi n. 40 cm reunakivestä, jolloin kävelykepin kanssa kulkevan bussiin astuvan oli erittäin vaikea harpata aukon yli. Hän ei olisi selvinnyt ilman samaan aikaan bussiin nousua odottavan, heikkonäköisen apua ja tukea bussiin. Kuljettaja ei tehnyt elettäkään auttaakseen. Bussi kyllä niiasi, mutta se ei auttanut asiaa. Valkoisen kepin kanssa kulkevan huomioiminen Bussin kuljettaja kertoi kysyttäessä, että bussin numero on 19. Ja pyydettäessä kertoi ilmoittavansa, milloin ollaan Kuunkadun pysäkillä. Kuljettaja ajoi välin melko rauhallisesti. B) Bussista poistuminen Tällä kertaa kuljettaja pysähtyi tarpeeksi lähelle pysäkin reunakiveä, jolloin kävelykepin kanssa ulos astuvan oli helpompi poistua bussista. Bussi myös niiasi pysäkillä. Valkoisen kepin kanssa kulkevan huomioiminen Kuljettaja kertoi pysäkille tultaessa, että pysäkki oli Kuunkadun pysäkki. Matka 2. bussi 19, Kuunkatu Puolarmetsä C) Bussiin nousu Kuunkadun pysäkiltä Kävelykeppiä käyttävän huomioiminen Bussi pysäytti taas melko kauas pysäkin reunakivestä, mutta tällä kertaa bussiin astuminen onnistui paremmin. Valkoisen kepin kanssa kulkevan huomioiminen Bussin kuljettaja kertoi taas vasta kysyttäessä bussilinjan numeron ja lupais pyydettäessä kertoa, milloin ollaan Puolarmetsän sairaalan pysäkillä. D) Bussista poistuminen Kävelykeppiä käyttävän huomioiminen Bussi pysäytti jonkin verran kauas pysäkin reunakivestä, mutta korkean reunakiven ansioista bussista poistuminen onnistui hyvin. Bussi niiasi myös, mikä helpotti tilannetta lisää. Valkoisen kepin kanssa kulkevan huomioiminen Kuljettaja kertoi pysäkille tultaessa, että ollaan Puolarmetsän sairaalan kohdan pysäkillä. Valkoisen kepin kanssa kulkevan oli helppo astua korkean reunakiven pysäkille. Matka 3. bussi 43, Puolarmetsä Puolarmäki A) Bussiin nouseminen Puolarmetsän pysäkiltä Bussi pysähtyi melko lähelle reunakiveä ja niiasi, jolloin sekä kävelykepin että valkoisen kepin kanssa kulkevien oli helppo astua bussiin.

LIITE 4 4(4) Muistio Jari Mäkynen, Maija Krankka 31.8.2006 Kuljettaja kertoi sekä bussin numeron että lupasi kertoa oikean pysäkin sinne saavuttaessa. B) Bussista poistuminen Puolarmäen pysäkillä Kuljettaja kertoi pysäkin kohdalla, että ollaan Eläinsairaalan pysäkillä. Bussi pysähtyi melko lähelle reunakiveä ja niiasi. Bussista poistuminen sujui molemmilta testihenkilöiltä suhteellisen hyvin. Matka 4. bussi 31, Puolarmäki Puolarmetsä C) Bussiin nouseminen Kuljettaja huomioi molemmat testihenkilöt erittäin hyvin. Kertoi bussin numeron ennen kuin ehdittiin kysyä ja kertoi ajavansa Puolarmetsaän sairaalan pysäkin kautta. Bussi ajoi tarpeeksi lähelle reunakiveä ja niiasi. Kuljettaja huomioi jopa pysäkiltä bussiin nousseen tarkkailijan niin hyvin, että odotti pysäkillä kunnes tämäkin oli istahtanut bussin takaosaan. D) Bussista poistuminen Puolarmetsän pysäkillä Jälleen kuljettaja huomioi erinomaisesti testihenkilöt. Ajoi erittäin hyvin lähelle reunakiveä, niiasi bussin ja oli kohtelias. Tästä kuljettajasta tuli mieleen, että hänen korviinsa oli kiirinyt testiryhmän paikalla olo, tai sitten oli hänet erinomaisesti koulutettu ja hän toteutti koulutuksen eväitä erittäin hyvin.

1(2) LIITE 5 KULJETTAJAKOULUTUKSEN TEESIT Pysäkille ajo Aja pysäkille rauhallisesti Aja niin lähelle reunakiveä kuin mahdollista Pysäytä bussi esteettömällä pysäkillä viimeisen poikittaisen kontrastiraidan tai pysäkkikatoksen uloimman poikittaisen reunan kohtaan Niiaa bussi Kohteliaisuus Ole kohtelias kaikille asiakkaille! Erityisesti kun näet, että pysäkillä odottaa apuasi tarvitseva näkövammainen, pyörätuolia käyttävä, rollaattorin tai kepin/keppien tukeen turvautuva, lastenvaunuja työntävä tai muuten huonosti liikkuva asiakas tai lapsi Tervehdi matkustajia niin heidän bussiin tullessa kuin lähtiessä Kerro mikä on linjasi numero ja mihin suuntaan ajat Kerro selvästi bussilippujen hinnat tarvittaessa Kysy tarvitaanko apuasi bussiin nousemisessa Ilmoita kertovasi tarvittaessa asiakkaan pysäkille tulo Kerro auttavasi asiakasta tarvittaessa bussista poistumisessa Informointi Kerro linjan numero, reitti ja päätepiste Kerro vähintäänkin esteettömien pysäkkien nimi ajoissa Kerro näkövammaisille, lapsille ja tarvittaessa vanhuksille heidän pysäkkinsä nimi ajoissa. Kysy, tarvitseeko asiakas apuasi esimerkiksi bussiin/bussista siirtymiseen Opettele reitti ja sen varrella olevat tärkeät kohteet ja neuvo asiakasta tarvittaessa

LIITE 5 2(2) Auttaminen Tunnista apuasi tarvitseva asiakas Kysy, tarvitseeko asiakas apuasi Ole valmis aina auttamaan, kun siihen on tarve Avun antaminen ei ole muiden matkustajien tehtävä, vaan ensisijaisesti kuljettajan tehtävä Pysäkiltä lähteminen Tarkista, että kaikki bussissa olevat ovat istuutuneet tai jos bussi on täynnä, pysähtyneet paikoillensa ja saaneet kiinni tukitangoista Varmista, että vammaiset, heikkovoimaiset, lapset ja vanhukset ovat tukevasti istumassa Lähde pysäkiltä rauhallisesti ja tasaisesti liikkeelle Linja-ajon hallitseminen Aja linja-ajoa tasaisesti ja rauhallisesti Noudata nopeusrajoituksia, älä hurjastele Noudata liikennevaloja, pysäytä mieluimmin jo keltaisen valon syttyessä! Vältä nopeita jarrutuksia, äläkä kiihdytä ajonopeutta liian nopeasti Myöhästy vaikka mieluummin vähän aikataulusta kuin että ajat liian lujaa Tarkkaile matkustajien reaktioita, jos joudut vaikkapa äkkijarrutukseen Muista, että olet ammattiautoilijana esimerkkinä, varsinkin lapsille! Bussikaluston ominaisuuksien, varusteiden ja apulaitteiden käyttökoulutus ja bussin ajettavuuden koulutus Bussin ajo-ominaisuudet ja tekniset yksityiskohdat käydään läpi ja käyttö harjoitellaan niin hyvin, että se sujuu Turva- ja apuvälinelaitteistojen sijainti ja toiminta käydään läpi ja käyttö harjoitellaan hyvin Pysäkille ajamisen ja siltä poistumisen ajoharjoittelu tehdään oikealla kalustolla Tasaisen ja rauhallisen ajotyylin harjoittelu tehdään oikealla kalustolla Kuljettajakoulutuksen kalvot PowerPoint-esityksenä löytyvät sivuilta www.elsa.fi

PYSÄKIN SUUNNITELMA, PUOLARINTIEN POHJOISPUOLI LIITE 6

LIITE 6 PYSÄKIN SUUNNITELMA, PUOLARINTIEN ETELÄPUOLI

ESTEETTÖMÄN SUOJATIEN SUUNNITELMA LIITE 6