Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1
Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus 129 500 Näyttötutkintoperusteinen koulutus 14 900 Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus 29 000 Oppisopimuskoulutus 44 000 Ammatillinen peruskoulutus 17 000 Ammatillinen lisäkoulutus 27 000 Rahoitus yhteensä 1,8 mrd euroa 2
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmästä Perustuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin ja asetukseen Yksikköhintojen määräytymisperusteet: Ammatillinen peruskoulutus Oppilaitosmuotoisessa perustuu suoraan alakohtaisiin toteutuneisiin kustannuksiin Oppisopimusmuotoisessa rahoitus 63,13 % oppilaitosmuotoisen keskihinnasta Ammatillinen lisäkoulutus Oppilaitosmuotoisessa lähtökohtana ammatillisen keskihinta, jonka perusteella lasketaan alakohtaiset hinnat laissa määriteltyjen kertoimien mukaisesti Oppisopimusmuotoisessa päätetään vuosittain talousarviossa 3
...rahoitusjärjestelmästä (jatkoa) Suoritemäärien laskentaperusteet: Ammatillinen peruskoulutus Oppilaitosmuotoinen; järjestämislupien enimmäismäärät alakohtaisesti Oppisopimusmuotoinen; koulutuksen järjestäjien päätettävissä Ammatillinen lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen; opetusministeriön päätöksen mukaisesti Oppisopimusmuotoinen; opetusministeriön päätöksen mukaisesti Valtionosuusprosentit; 100 % lukuun ottamatta oppilaitosmuotoista ammatillista lisäkoulutusta, jossa valtionosuusprosentit 48-87 % Lähtökohta, että rahoitus vastaa toiminnasta aiheutuneita kustannuksia Taloudellisen voiton tavoittelu lailla kiellettyä 4
Rahoitusjärjestelmän perusperiaatteista Näyttötutkintojen rahoitus laskennallisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa Lähtökohtana valtionosuusviranomaisen ja koulutuksen järjestäjien keskinäinen luottamus Rahoituksen perusteena ei ainoastaan rahoituslain ehdot vaan erityisesti toimintalainsäädännön vaatimukset Tavanomainen tarkastustoiminta vähäistä, toiminta perustuu viranomaisvastuuseen Valvonnan volyymiä ollaan lisäämässä Oppisopimuskoulutuksessa viranomaisharkinnan laajuus korostaa vastuuta Henkilökohtaistaminen 5
Oppisopimuskoulutusjärjestelmästä Osuus ammatillisen koulutuksen kokonaisuudesta noin 15 % Ainoa työsopimukseen perustuva koulutusmuoto ja rahoitusjärjestelmä Oppimisesta vähintään 50 % työpaikalla Viranomaisasiakirjoista säädetty yksityiskohtaisesti (oppisopimus, hops) Verkostomainen toteuttamistapa haaste laadun hallinnalle koulutuksen järjestäjä, työantaja, tietopuolisen koulutuksen järjestäjä, näyttötutkinnon järjestäjä Koulutuksen järjestäjän suunnittelu-, ohjaus- ja valvontavastuu HOPS laatimis- ja toteuttamisprosessin tärkeys Koulutuksen järjestäjällä harkintavaltaa päättää opiskelijakohtaisesti saamansa rahoituksen määrästä ja käyttämiensä resurssien määrästä Oppisopimuksen pituus Tietopuolisen koulutuksen määrä, koulutuskorvaukset, muut viranomaistehtävät 6
Oppisopimus ja kuljettajakoulutus Ammatillisena peruskoulutuksena annettavan oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärä kasvanut 30 % (n. 7 000 opiskelijalla) kolmessa vuodessa Kasvusta yli puolet kohdistunut logistiikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen. Kasvu keskittynyt muutamalle koulutuksen järjestäjälle Kuljettajan työn luonne ja työpaikalla tapahtuva oppiminen > vaatii ohjaukselta erityistä panostusta Korostaa koulutuksen järjestäjän vastuuta ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen sisällöllistä suunnittelua Sopimuksen voimassaoloaika on valtionosuusrahoitteista opiskeluaikaa Henkilökohtaisen opiskeluohjelman laatiminen sanelee rahoituksen perusteena olevan toiminnan sisällön sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen että tietopuolisen koulutuksen osalta 7
Ammattipätevyyskoulutuksen rahoitus Yksityiskohtaisten ohjeiden lisäksi keskeistä sisäistää ohjeiden ja rahoitusjärjestelmän periaatteet ja niiden soveltaminen myös muihin kuin ohjeiden (mm. nk. pelisääntökirje) yksityiskohdissa mainittuihin tilanteisiin Ensisijainen lähtökohta, että perus- ja jatkokoulutustason ammattipätevyyskoulutuksen rahoituksesta vastaa työnantaja Perustason ammattipätevyyskoulutus voidaan toteuttaa osana tutkintoon johtavaa koulutusta osana laajempaa valmistavan koulutuksen kokonaisuutta Perusteena sisältyminen tutkintorakenteeseen Jatkokoulutus henkilöstökoulutusta Osana lisäkoulutuksen tutkintoja ammattipätevyyskoulutus voidaan sisällyttää osaksi laajempaa valmistavan koulutuksen kokonaisuutta Koulutukseen osallistumisen ei tule perustua ammattipätevyyskoulutuksen suorittamiseen Tavoitteena tulee olla tutkinnon suorittaminen ja laajempi osaamiskokonaisuus 8
Ammattipätevyyskoulutuksen rahoitus Jatkokoulutustason ammattipätevyyskoulutusta ei tule järjestää perustutkintoon valmistavan koulutuksen rahoituksella Ei muodollisesti eikä asiallisesti Jatkokoulutuksen ja perustutkintoon valmistavan koulutuksen tarkoituksenmukainen yhteys? Näyttötutkintojärjestelmän luonne Oppisopimusten pituus Alihinnoitellut kurssit ja koulutuskorvaukset VOS-suoritelaskennan ongelmakohdat (laskentapäivä) 9
Logistiikan erillisselvityksen vaihe Taustalla jatkokoulutuksen luonne suhteessa perustutkintotavoitteiseen koulutukseen Opetushallituksen koulutustilaisuus ja pelisääntökirje eivät jatkokoulutuksen luvanvaraisuuden merkkipaaluja; kyse tarkoitussidonnaisuudesta Vaihtelevat käytännöt koulutuksen järjestäjien keskuudessa; kytkentää harrastaneet poikkeustapauksia Jatkotoimenpiteet päätetty 10