Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi syyspukuisten ja nuorten lintujen tunnistaminen voi olla hankalaa. Kuva: Jouni Klinga. Riistanhoito on lajien elinympäristöistä huolehtimista. Ympäristön on tarjottava riistalle niin ravintoa kuin suojaakin. Matalat ja suojaisat lahdet sekä kluuvijärvet ja -lammet ovat Rahjan saaristossa tärkeitä vesilintujen elinympäristöjä. Kuva: Ilkka Anttila Hirvi viihtyy paikoissa, joista löytyy lehtipuita, pensaita, varpuja ja ruohoja. Rantaniittyjä reunustavat pensaikot ja soiden reunukset tarjoavat hirville runsaasti ravintoa. Kuva: Ilkka Anttila. Pesäpönttöjen asentamisella parannetaan lintujen lisääntymismahdollisuuksia. Telkän tai isokoskelon pönttö ripustetaan rantapuuhun ja pöntön kunnosta huolehditaan myös tämän jälkeen. Kuva: Ilkka Anttila. RAHJAN SAARISTON LIFE -PROJEKTI
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 5 Pienpetojen metsästys linnustoalueilla Kettujen, kärppien ja alkuperäiseen luontoon kuulumattomien pienpetojen, kuten minkin, supikoiran ja muiden tarhakarkulaisten metsästyksellä voidaan edistää sekä riistanhoidollisia että luonnonsuojelullisia tavoitteita tärkeillä linnustoalueilla. Puitteet pyynnille luovat metsästyslaki ja -asetus ja otuksia voi pyytää monin eri menetelmin. Lintuluodoille saapuneet minkit ovat osoittautuneet tehokkaiksi tuholaisiksi. Minkki saattaa hävittää kaikki lintuyhdyskunnan poikaset ennen siirtymistään seuraavaan saareen. Myös kettu, supi ja kärppä ovat tehokkaita saalistajia mainituilla alueilla. Minkinpyytäjä saaliineen. Pienpetojen pyytäminen vaatii saaliseläimen tapojen tuntemista. Maamme alkuperäiseen luontoon kuulumaton minkki viihtyy vesistöjen äärellä ja se pystyy uimaan saarille ja luodoille. Saareen rantautunut minkki voi tehdä pahaa tuhoa lintuyhdyskunnissa. Kuva: Juha Ollila. Supiloukku. Passiivisena pyydyksenä loukku ei valikoi saalista. Tämän takia pyynnissä voidaan käyttää elävänä pyytäviä loukkuja, jolloin ansaan joutunut rauhoitettu eläin voidaan vapauttaa. Viritetty loukku on käytävä kokemassa riittävän usein. Kuva: Ilkka Anttila. RAHJAN SAARISTON LIFE -PROJEKTI