Metsästys ja riistanhoito Kauhajoella
|
|
- Matti Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsästys ja riistanhoito Kauhajoella OLAVI LEHTO METSÄSTYSLAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYS Mauno Eerikinpojan ensimmäisistä metsästystä koskeneista kirjoitetuista säännöksistä vuodelta 1347 on niin ajallisesti kuin sisältöjenkin puolesta pitkä taival viimeiseen lainsäädökseen v. 1996, jolloin kiellettiin lyijyhaulien käyttö vesilinnustuksessa. Lainsäädäntö kuvastaa yhteiskunnan tilaa ja ihmisten luontosuhteen muutosta. Vuosien 1647 ja 1667 metsästyssäännöt antoivat mm. ritaristolle ja aatelistolle oikeuden ampua riistaa, kun muut saivat tyytyä ansa- ja loukkupyyntiin. Tältä ajalta on myös peräisin EU:ssakin pulmia aiheuttava saaristolaisten kevätmetsästysoikeus; he saavat ampua vesilintuja. Vuonna 1789 perintötalolliset saivat kalastuksen, metsästyksen ja eläintenpyynnön suhteen vapaan hallintaoikeuden. Pitkän ja huolellisen valmistelun jälkeen annettiin helmikuun 10. Päivänä 1868 Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus metsästyksestä ja otuksen pyynnöstä Suomessa. Tämä asetus on ollut esimerkkinä myöhemmin annetuille laille. Siinä määrättiin mm. rauhoitusajat riistaeläimille ja luvattomasta metsästyksestä säädettiin nuhteita, ojennuksia ja sakkoja. Kaikki maassa olevat kesyttömät eläimet ja linnut jaettiin kolmeen luokkaan: a) Hyödylliset otukset b) Wahinko eläimet c) Muut otukset Vuonna 1934 saatiin itsenäisen Suomen ensimmäinen metsästyslaki. Eräs lainkohta oli mm. Pohjois-Suomen paikallisilla asukkailla vapaa metsästysoikeus valtion metsissä. Vuonna 1962 annetussa metsästyslaissa perustettiin Metsästäjäin Keskusjärjestö, joka jakaantui riistanhoitopiireihin ja yhdistyksiin, joiden tehtävänä oli lain mukaan valistus- ja neuvontatyö sekä metsästysja riistanhoitotoimikunnan käytännöllinen järjestely. Uuteen lakitekstiin vuonna 1983 tuli riistaeläinluettelo ja maininta, että metsästysajoista säädetään asetuksella. Myrkkypyynti kiellettiin ja rautapyynnissä hyväksyttyjä olivat vain hetitappavat raudat. Metsästysrikkomus ja -rikos määriteltiin yksityiskohtaisesti. Nykyisin käytössä oleva metsästyslaki ja -asetukset tulivat voimaan vuonna 1993 ja viimeisenä lisäyksenä on tullut edellä mainittu lyijyhaulikielto vesilinnustuksessa. KAUHAJOEN METSÄSTYSORGANISAATIOT Kauhajoen metsästysseura perustettiin vuonna 1930 ja seuran puheenjohtajaksi valittiin Lauri Halonen. Kauhajoen Riistanhoitoyhdistys perustettiin vuonna 1935 ensimmäisenä Vaasan läänissä. Nimeksi tuli Suupohjan Riistanhoitoyhdistys, johon kuuluivat Teuva, Karijoki, Isojoki ja Kauhajoki. Knuutti Nummikoski oli koirakurin ja metsästyskurin ensimmäinen toimeenpanija. Vuonna 1951 Kauhajoelle perustettiin vain omaa kuntaa käsittävä riistanhoitoyhdistys lu- 257
2 HANNU ISOMÄKI HIRVI ON KOMEA ILMESTYS JA METSIEMME KOOKKAIN ASUKAS. KANTA PIDETÄÄN HALUTULLA TASOLLA METSÄSTYKSEN AVULLA. KAUHAJOEN VAARALLISIMMAT TIEOSUUDET OVAT TOKEROTIE, KANTATIE AROKYLÄSSÄ JA NUMMIKANGAS. HIRVILEHMÄ SÄÄRENJÄRVEN METSÄPELLOILLA. vulla ja seuraavan vuosikymmenen alussa perustettiin Kauhajoen metsästysseuran kyläosastot: Kirkonkylä, Mattila-Harja, Hyyppä, Aro-Toivakka, Nummijärvi, Ikkeläjärvi, Kainasto ja Nummikoski. Päntäneen oma metsästysseura perustettiin 1955 ja Muurahaisten Erämiehet Vuonna 1999 puheenjohtajana toimii Kauhajoen Riistanhoitoyhdistyksessä Olavi Lehto, toiminnan ohjaajana Mauno Itäluoma, toimintaalueena on koko Kauhajoen kunnan alue n hehtaaria ja jäseniä noin 1200, Kauhajoen Metsästysseurassa Pauli Kiviluoma, metsästysaluetta on noin ha ja jäseniä noin 960, Päntäneen Metsästysseurassa Markku Mäkiranta, metsästysaluetta on noin ha ja jäseniä noin 260, Muurahaisten Erämiehissä Rauno Kauhajärvi, metsästysaluetta on noin ha ja 30 jäsentä. METSÄSTYSTÄ JA 1940 LUVUILLA Ennen viime sotia metsästettiin runsaasti ja saalis oli hyvänä lisänä ruokapöytään. Tietoja on käytettävissä muun muassa vuonna 1938 ammutusta riistasta. Kauhajoen tilasto kertoo metsoja pyydetyn 633, teeriä 1041, pyitä 166, riekkoja 268, peltopyitä 10, sorsia 326, jäniksiä 694, rusakoita 601, oravia 2000, piisamia 274, kettuja 12, kanahaukkoja 41, kotkia 1 ja hirviä 4. Samoihin aikoihin kiinnitettiin huomiota koirakuriin. Asiapapereista löytyy maininta, että jos tunnetaan koiran omistaja, annetaan kiinnipitoaikana koiran omistajalle huomautus. Mutta jos koira näyttäytyy useampia kertoja, on selvin antaa kuula päähän. Mutta jos ollaan varmoja, että koira on vieraspaikkakuntalainen, ammutaan se heti. Muutoinkin riistan suojelu otettiin ponnekkaasti esille. Valvontamiehiä lisättiin ja lähe- 258
3 tettiin kirjelmiä. Näin saatiin muun muassa soidinmetsästys vähenemään. Sen ajan henkeen vielä kuului tapporahaston perustaminen petolintujen tappajille. Metsästys sota-aikana oli varsin vähäistä, sillä olivathan varsinaiset metsästäjät pyssyttelemässä muualla. Elintarvikepulan vuoksi käytettiin mahdollisesti luvattomiakin pyyntivälineitä jatapoja ja salametsästys lisääntyi. Metsälintukanta oli vähäinen, samoin hirvikanta. Ketut kuitenkin lisääntyivät voimakkaasti, ja niitä saatiin saaliiksi runsaasti. Avuksi ketunpyyntiin tuli niin sanottu lippusiiman käyttö. Punaketun rauhoitus päättyi vuonna 1940, jolloin rautapyynti tuli luvalliseksi. Riistanhoitotoimet olivat sotien aikana ymmärrettävästi vähäisiä. Miesten palattua kotiin metsästys lisääntyi 1940-luvun puolivälissä voimakkaasti. Tosin riistakannoissa sattui olemaan aallonpohja, mutta kettukannat olivat edelleen hyvät. Vasta vuosikymmenen lopulla alkoi riistan määrä lisääntyä, esimerkiksi oravakanta kääntyi nopeaan nousuun, mutta samoin tekivät petoeläinkannatkin. Sotien jälkeen hirvikanta vahvistui myös Kauhajoella. Metsästystä harrastettiin jo ennen sotia, sillä esimerkiksi vuoden 1938 saalistilasto kertoo saadun neljä hirveä. Salametsästys kohdistui sotien jälkeisenä pula-aikana erityisesti hirviin. Saatettiin löytää kolmekin hirven ruhoa salametsästäjän kaatamana; näin tapahtui muun muassa Perähyypässä. Tarina kertoo, että näihin aikoihin tavattu hirvi joutui henkilökohtaisen vartioinnin alaiseksi salakaadon estämiseksi. Salakaadon ilmiannoista maksettiin myös palkkioita. Hirven merkitys riistaeläimenä kasvaa seuraavina vuosikymmeninä niin huomattaviin mittoihin, että tähän tärkeimpään pyynnin kohteeseen on aihetta pysähtyä seikkaperäisemmin. HIRVENMETSÄSTYS 1950-luvun alussa hirviseurueita oli Aro-Harjassa, Kirkonkylässä ja Päntäneellä. Metsästys oli vaikeaa, sillä ei ollut tiestöjä eikä useimmiten muita kulkuneuvojakaan kuin polkupyörä. Kokoontuminen tapahtui paikkaan, johon harvoilla linjaautovuoroilla oli yhteys. Itse metsästyksessä hirven ajomatka saattoi olla useita kilometrejä. Satunnaiset passipaikat olivat oletettujen kulkuurien varsilla, ja samassa passissa oltiin joskus aamusta iltaan. Alkoholin käyttö oli aika runsasta, ainakin jahdin jälkeen. Hirvikanta vahvistui vuosikymmenen lopulla asiallisen verotuksen ansiosta, jopa siinä määrin, että liikenteenkin kasvaessa hirvikolarit yleistyivät. Kauhajoen hirvivaaralliset tieosuudet, Tokerotie, kantatie Aronkylässä sekä Nummikangas saivat hirvivaroitusmerkkinsä. Poliisi lopetti aluksi kolareissa vahingoittuneet hirvet, mutta vuodesta 1996 alkaen on ollut voimassa poliisin kanssa sopimus, jonka mukaan kolarihirvitapaukset hoitaa Kauhajoen Riistanhoitoyhdistys. Ensimmäisenä sopimusvuonna Kauhajoella sattui yhdeksän hirvikolaria, joissa ei onneksi menetetty ihmishenkiä. Hirvestä puhuttaessa voi kertoa myös valkohäntäpeuran historian, joka alkaa Kauhajoella vuodesta Silloin Aro-Toivakan kyläosasto toi tämän myös laukonpeuran nimellä tunnetun alun perin pohjoisamerikkalaisen lajin kuntaamme. Myöhemmin valkohäntäpeura on levinnyt koko pitäjän alueelle. Tosin kanta on vieläkin hyvin vähäinen. Kova pakkastalvi verottaa kantaa, ja talviruokinta onkin tarpeen. Pysyvä kanta on Muurahaisten Erämiesten alueilla Auneskylässä. Kaatolupia on myönnetty valkohäntäpeuralle 10 kpl metsästyskaudelle luvun puolivälissä suoritettiin ensimmäinen hirvilaskenta Kauhajoella ja anottiin ensimmäiset hirvenvasan kaatoluvat. Vuonna 1966 kaatolupia anottiin seuraavasti: Kauhajoen Metsästysseura 15 aikuista ja 3 vasaa, Päntäneen Metsästysseura 5 aikuista ja 1 vasa. N. Kangasniemen seurue 1 aikuinen. Tämä yhteensä 21 aikuisen ja 4 vasan luku oli jo suurempi kuin aiempien vuosikymmenten vaatimattomat lupamäärät, mutta 1960-luvulla ei ollut vielä aavistusta siitä, miten suureksi hirvikanta tulisi myöhemmin kasvamaan. Kuin yhä satoisampia aikoja enteillen ryh- 259
4 JUKKA LILJA PYYN KANTA KAUHAJOEN METSISSÄ ON NOIN 6000 YKSILÖÄ, MUTTA TÄMÄ PIENI KANALINTU SAA OLLA METSÄSTÄJILTÄ ENIMMÄKSEEN RAUHASSA. dyttiin pitämään hirvipeijaisia, joissa maansa metsästystarkoitukseen vuokranneille maanomistajille tarjottiin hirvipäivälliset. Ensimmäiset vietettiin Könnön koululla Hyypässä paikallisen hirviseurueen toimesta järjestämänä. Toiminnasta on tullut perinne. Vuoden parin välein järjestävät eri hirviseurueet metsästysmajoillaan peijaisia maansa vuokranneille luvun alussa hirvikanta alkoi voimistua ja lupamäärät nousivat. Vuosikymmenen puolivälissä hirviseurueita oli kuusi ja hirvenkaatolupia 25 aikuiselle ja 8 vasalle. Vuonna 1973 oli hirvijahtiin osallistuvan oli pakko osallistua ampumakokeeseen, mikä aiheutti jossain määrin purnausta. Ajatus oli kuitenkin hyvä, sillä metsämiesten ampumataito kehittyi, saatiin ampujien lukumäärä lisääntymään ja voitiin aloittaa hirviseurueitten väliset hirviammuntaottelut. Hyypän seurueen pitkä voittoputki katkesi Aro-Toivakan voitettua vuonna Vuonna 1979 saatiin Sotkan ampumarata valmiiksi, ja se auttoi metsästysampumaurheilun ja koetoiminnan edistämistä Kauhajoella ja 1980-lukujen taitteessa olivat hirvikannat niin koko Pohjanmaan alueella kuin Kauhajoellakin runsaimmillaan. Helmikuun lentolaskennassa vuonna 1980 todettiin kunnassamme olleen 560 hirvieläintä. Kaatolupia oli enimmillään seuraavana vuonna, jolloin ammuttiin 240 aikuista ja 160 vasaa, siis yhteensä peräti 400 hirveä. Ehkä runsas kanta edisti myös hirvikärpäsen leviämistä, sillä 1980-luvun lopulta alkaen tämä inhottava otus alkoi tulla tutuksi kaikille metsässä kulkeville luvulla hirvikanta on säilynyt tasaisena, tosin vuosikymmen puolivälissä oli vähäistä laskua. Esimerkiksi syksyllä 1997 kaatolupia oli 200 hirvieläimelle, noin lihakilolle, ja 11 eräseurueessa metsästi 260 hirvimiestä. Syksyn 1999 metsästyksessä tullaan kaatamaan noin 260 hirvieläintä, tavoitteena kannan kurissapito. 260
5 Metsästystavat ovat vuosikymmenten mittaan kovasti kehittyneet sitten1950-luvun. Seurueille on nimetty metsästyksen johtajat, joilla on vastuu metsästyksestä ja käskyvalta seurueensa jäseniin. Koirien käyttö metsästyksessä on yleistynyt, esimerkiksi Hyypän seurueen ajometsästyksessä koiratkin ovat apuna. Kauhajoen hirviseurueilla on nykyään alueillaan kahdeksan tasokasta metsästysmajaa ja yhdeksän toinen toistaan parempia lahtiliitereitä. Ensimmäinen maja valmistui Kirkonkylän alueelle jo luvun lopulla ovat valmistuneet majat Eränummen seurueelle Hämesharjuun ja Muurahaisten Erämiesten maja. Enää ei metsästäjien toimia vaivaa myöskään kulkuyhteyksien puute, sillä kulkuvälineet ovat parantuneet ja metsätiet yleistyneet muuttaen harrastuksen luonnetta. Vanha erämieskulttuuri kärsii toisaalta pakostakin tästä kehityksestä. PIENRIISTANMETSÄSTYS Sotien jälkeisenä aikana oli metsäkanalintujen metsästys ja pyynti runsasta. Ansoja, loukkuja ja satimiakin käytettiin pyynnissä, vaikka ne oli jo vuoden 1934 metsästyslailla kielletty. Pula-aikana riistanliha ei joutunut elintarvikesäännöstelyn piiriin. Riistakauppa yleistyi ja se johti määrällisestikin hillittömyyksiin. Kauhajoellakin oli välittäjiä, joille toimitettiin rekikuormittain metsäkanalintuja edelleen myyntiin. Tiedossa on, että turkulainen riistakauppias joutui 1950-luvun alussa viemään kaatopaikalle 4800 kiloa Pohjanmaalta ostamiaan teeriä ja metsoja, koska ne pilaantuivat varastotilojen puuttuessa. Joukossa oli varmaan Kauhajoeltakin välitettyä riistaa. Riistakauppa kiellettiin vuonna Myös metsäkanalinnuille tuhoisina pidetyt metsästystavat, pelloilta ampuminen ja kuvastaminen, kiellettiin. Valitettavasti ne nykyään taas ovat sallittuja. Tutkimuksissa on todettu metsäkanalintujen kannanvaihtelussa suuriakin eroja. Huippuvuodet toistuvat kuuden, seitsemän vuoden välein. Sama sykli tuntui toimivan1950-luvullakin. Muistan olympiavuoden 1952, jolloin saatoimme laskea jopa 300 teeren parvia kaurakuhilaspelloilta Perähyypän Pajukyröllä. Suurin luvulla laskemani teeriparvi käsitti 250 lintua Ylimysnevan turvesuolla vuonna Vanhoja metsämiehiä haastatellessani he totesivat, että kovat metsänhakkuut, petokantojen lisääntyminen ja ankarat pakkastalvet ovat vaikuttumassa kantoihin. Riistan kannanvaihtelua seuraten myös pyyntimäärät ovat vaihdelleet aikojen kuluessa. Tilasto kertoo vuonna 1959 hyötyriistaa pyydetyn seuraavasti: hirviä 10, metsoja 710, teeriä 1050, sorsia 210, pyitä 55, jäniksiä 940. Vuoden 1996 pyyntitilasto näyttää seuraavalta: hirviä 166, metsoja 78, teeriä 322, sorsia 590, pyitä 23, jäniksiä 378 ja rusakkoja 444. Neljässä vuosikymmenessä hirvikanta on siis kohentunut voimakkaasti, metso- ja teerikannat ja niiden verotus ovat vähentyneet ja jäniskanta säilynyt ennallaan. Tosin saaliin määrään vaikuttavat tuntuvasti myös kiintiöt ja rajoitukset. Rajoituksiin onkin ollut pakko mennä kantojen vähentyessä ja metsästäjämäärän lisääntyessä. Keskimääräinen kiintiö on nykyään yksi metso ja neljä tai viisi muuta metsäkanalintua metsästäjää kohti metsästyskautena. Tämä metson ja teeren rajoitus hyvinä kantavuosina voisi olla väljempää. Riekko- ja peltopyykannat ovat 1990-luvun lopun havaintojen perusteella hyvässä nousussa, mikä ilahduttaa kanakoiramiehiä. Riekko ja peltopyy ovat 1990-luvun lopulla olleet osittain rauhoitettuina Kauhajoella. Jäniskannat ovat hyvät eikä jänisruttoakaan ole hetkeen tavattu. Rusakkoja esiintyy asuntoalueitten läheisyydessä runsaasti, jopa haitaksi asti. Ne tuhoavat puutarhoissa kaiken, minkä ristihuuliensa väliin saavat. Ajokoiramiehille jäniskannan runsaus on mieleen, saavathan he kouluttaa ajuriaan kokeita varten, ja otetaanhan sieltä metsästä joskus paistivärkitkin kotiin viemisiksi. 261
6 RIISTANHOITO Riistanhoidolla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on riistaeläinkantoja säätelemällä, riistaeläinten elinolosuhteet turvaamalla tai niitä parantamalla taikka muulla tavalla lisätä, säilyttää tai parantaa riistaeläinkantaa ja eri eläinkantojen välistä tasapainoa. Alkupuolella kirjoitustani tulee ilmi, miten Kauhajoella metsästysseuran perustamisen alkuajoista asti on kiinnitetty voimakkaasti huomiota riistanhoitoon. Riistanhoito käsitti silloin alkuaikoina koirakurin, petoeläinten pyytämisen, metsästysmaiden vuokrauksen, salametsästyksen rajoittamisen ja myöhemmin riistan ruokinnan. Heti 1950-luvun alussa Riistanhoitoyhdistys laati riistanhoito-ohjelman, jossa kiinnitettiin huomiota mm. varissotaan ja riistanvartiointiin sekä vahvistettiin haukkojen tapporahat. Samoin hankittiin maanomistajille hirvikarkotetta ruiskutettavaksi taimikoihin hirvituhojen estämiseksi. Aineen toimitti ilmaiseksi maa- ja metsätalousministeriö, ja sama käytäntö on voimassa vielä nykyäänkin. Jo 1930-luvulla aloitettua toimintaa koirakurin parantamiseksi jatkettiin, sillä metsästysseura toteutti kunnanhallituksen esityksestä vuonna 1956 koirainventaarion. Siinä löytyi paljon verovapaita ja muitakin koiria. Monta piskiä saikin siinä yhteydessä siirron paremmille pyyntimaille. Koiravero poistettiin Kauhajoelta vuonna 1994, ja nykyisin koirakurista kunnassa huolehtii Riistanhoitoyhdistys yhdessä poliisin kanssa. Sotien jälkeen metsissä oli paljon kettuja ja petolintuja, ja ne verottivat omalta osaltaan riistakantaa. Tilasto vuodelta 1959 kertoo, että vahinkoeläinten tapporahoja maksettiin mk (noin 870 mk nykyrahassa). Kettuja oli tapettu 36, ketun poikasia 19, kärppiä 80 ja kanahaukkoja 26. Hyötyriistasta piisameja oli pyydetty 571 ja oravia luvulla saattoi oravia metsästämällä ansaita paremmin kuin tukkimetsässä. Orava olikin sitten välillä rauhoitettuna, koska se pyydettiin melkein sukupuuttoon luvulla alueellemme ilmestyi metsien kultarinta, näätä, joka on luonnossa oravan pahin vihollinen. Riistanhoitotoimien alkuaikoina haukkoja pidettiin pienriistan pahimpina vihollisina, ja siksi niiden tuhoamiseen ja kannan kurissapitämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Sotien jälkeen kotkiakin oli runsaasti. Välillä ei maakotkaa tavattu, mutta jälleen tämä komea lintu näkyy kuntammekin alueella. Huuhkaja on metsiemme vakituinen saalistaja. Kaikki nämä petolinnut, pöllöt ja haukat pienimmistä suurimpiin, ovat nykyään rauhoitettuja. Minkki on yksi tuhoisimpia petoja kalakannalle ja linnunpoikasille. Sen pyyntiä on harrastettu alusta alkaen ja tämä luonnollemme vieras saalistaja on nuorten metsästäjien pyynnin kohde. Muutoinkin pienpetokannat pyritään pitämään kohtuullisina. Pohjanmaalla on toiminut pitkään ns. pienpetokilpailu, joka on omiaan lisäämään pyyntiä. Kauhajoen riistamiehillä on ollut aika usein tilaisuus noutaa onnettaren suosimana palkintohaulikko kaappiinsa. Saukkoa esiintyy runsaasti alueillamme, ja se on erittäin tehokas tammukan pyytäjä. Saukon ruokavalioon kuuluvat myös lintujen munat ja poikaset. Myös saukko on nykyään rauhoitettu Niitä on laskettu olevan Kauhajoen alueella jopa 70 yksilöä. Rauhoitettuja ovat myöskin karhu ja susi. Tosin niiden aiheuttamat tuhot rajoittuvat vain muutamaan hirveen vuosittain, sillä pysyvää kantaa Kauhajoella tuskin vielä ainakaan suden osalta on. Supikoira, viimeisin tulokas myös riistaeläimiä saalistavien luettelossa, kuuluu myös pyyntimiesten listalle, vaikka haisee pahalta. Se on lintujen pesien tuhoaja, mutta raadonsyöjänä myös hoitaa luontoa. Riistan ruokinta on ollut seurojen ohjelmassa alussa alkaen. Teerien talviruokinta on joskus nostanut esiin kysymyksen toiminnan tarpeellisuudesta, koska se kokoaa alueelle vain haukkoja. Ehkä näin onkin, mutta ankarina pakkastalvina ruoka on tarpeen riistaeläimille. 262
7 SEPPO LAAKSO 1950-LUVUN ALUSSA METSÄKANALINTUJEN KANNAT OLIVAT VAHVOJA JA PYYNTI RUNSASTA. NYT METSONKIN KANTA ON TAANTUNUT, PYYNTIRAJOITUKSENA ON YKSI METSO TAI KOPPELO KAUDESSA. KUVASSA KOPPELO RAUHALUOMAN TUNTUMASSA. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen on riistaeläimiä tutkittu maassamme tarkoin. Tällaisen jälkitarkastuksen vuoritti 1996 myös Kauhajoen elintarvikelaboratorio riistanhoitoyhdistyksen toimittamista hirven ja linnun lihoista. Näytteet osoittautuivat puhtaiksi. Maanomistajat ovat vuokranneet, tosin ilman rahallista korvausta, metsästysmaiksi maitaan Kauhajoella yli hehtaaria. Ne ovat laajoja yhtenäisiä alueita. Rauhoitusalueista ensimmäinen merkintä löytyy jo vuodelta Kyläosastojen perustamisen jälkeen 1950-luvulla toiminta levisi koko Kauhajoen alueelle. Alueet rauhoitetaan metsäkanalinnuille ja jänikselle yleensä kahden tai kolmen vuoden ajaksi. Pienpetoja ja hirviä saa alueelta pyytää. Nykyaikainen metsästyskoulutus ja tentit antavat hyvän pohjan aloittelevalle metsästäjälle. Kahdentoista tunnin teoriaosassa käsitellään metsästysoikeutta, metsästyslainsäädäntöä, riistahallintoa ja metsästäjien järjestöjä, lajintuntemusta, riistaekologiaa ja riistanhoitoa, ampumaaseita ja niiden käyttöä, metsästysmuotoja, hyviä metsästystapoja, haavoittuneen riistan hakua ja saaliin käsittelyä. Lisäksi koulutuksessa käydään ampumaradalla, jossa jokainen saa ampua kiväärillä ja haulikolla. Koulutus päättyy tenttiin. Tämän päivän metsästäjä on osaltaan myös luonnonsuojelija. Hän tuntee vastuunsa luonnosta ja eläimistä, ja hänen on tunnettava myös säännöt ja rajoitukset. Metsästäjä saa metsästysreissultaan joskus riistaa, mutta ennen kaikkea raitista ilmaa, mielenrauhaa ja hienoja kokemuksia liikkuessaan koirineen tai kavereineen maastossa. Myös ruumiin kunto vahvistuu. Kaiken tämän ovat huomanneet myös ne naista, jotka ovat nykyisin harrastuksessa mukana. 263
3 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin, että kokouksesta oli tiedotettu sääntöjen mukaisesti, joten se oli päätösvaltainen.
KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 12.07.2012 klo 18.00 19.50 Ampumarata Yhteensä 43 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
HIMANGAN METSÄTYSSEURA Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet : Himangan kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet
Lisätiedot16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo
KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen, joka pidettiin seuran
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja
LisätiedotVuoden 2018 metsästysajat sekä saaliskiintiöt
Vuoden 2018 metsästysajat sekä saaliskiintiöt Metsästysajat Merihanhi ja kanadanhanhi peltoalueella maanomistajan luvalla 10.8. klo 00.00 kauden loppuun. Merihanhi ja kanadanhanhi 20.8 klo 12.00 kauden
LisätiedotLIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset
LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset RIISTASELVITYS OSANA JOKISUON TURVETUOTANTOALUEEN YVA-MENETTELYÄ Vapo Oy:n tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto Kiuruveden Jokisuolla. Ensimmäisenä
LisätiedotMetsästys ja riistanhoito saaristossa
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi
LisätiedotVahdon Metsämiehet ry Esityslista 1 (5)
Vahdon Metsämiehet ry Esityslista 1 (5) Kesäkokous Paikka Vahdon metsästysmaja Aika 6.8.2017 klo 17.00 Läsnä 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa
Lisätiedot1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen ja totesi runsaan osallistujamäärän.
KESÄKOKOUS Aika: 20.07.2017 klo 18 19.10 Paikka: Kalimen maja Läsnä: Yhteensä 44 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen ja totesi runsaan osallistujamäärän.
LisätiedotMattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys
Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö
LisätiedotAlavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä
Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan
LisätiedotHirvijohtajien koulutus 2011
Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,
LisätiedotKauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto
Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys 2017-2018 Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran ruokinta: - Kaikki jäsenet voivat omatoimisesti perustaa ruokintapaikkoja maanomistajan
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015
Lietson Erä ry Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015 Metsästysalue Kiteen kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Kari Havukainen Mika Heikkinen Kaija
LisätiedotYhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo
KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 17.07.2014 klo 18.00 19.20 Kalimen maja Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN
LisätiedotKauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto
Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys 2018-2019 Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran ruokinta: Kaikki jäsenet voivat omatoimisesti perustaa ruokintapaikkoja maanomistajan
LisätiedotPOLAMK , Tampere
POLAMK 22.-23.5.2018, Tampere Metsästysrikokset, metsästykseen liittyvät menettämisseuraamukset ja kiellot Kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Kuopio Yleistä Metsästyslaki
LisätiedotMetsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET
Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 818. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2001 N:o 818 824 SISÄLLYS N:o Sivu 818 Tasavallan presidentin asetus Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
KAITURIN ERÄ RY. Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Ruokolahden kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Sihteeri Rahastonhoitaja
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 147 28.08.2013. 147 Asianro 6034/14.03.05/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (1) 147 Asianro 6034/14.03.05/2013 Metsästysoikeuksien luovuttamisen periaatteet ja metsästystaksat Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut
LisätiedotVoimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava
LisätiedotSTYSSEURA TURHA TOIVO RY. 70 VUOTTA
METSÄSTYSSEURA STYSSEURA TURHA TOIVO RY. 70 VUOTTA Historiikki vuosilta 1936-2006 Kirjoittanut Tapio Halla Historiikin teosta Edellinen historiikki vuonna 1986, 8 sivua ja liitteet Nyt 104 sivua ja liitteet
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2017 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
LEPPÄVEDEN METSÄSTYSSEURA Ry TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2017 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet sijaitsevat Laukaan kunnassa, Leppäveden kylässä HALLINTO JA JÄSENET Hallitus Puheenjohtaja
LisätiedotPERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja klo Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala
PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja 19.8.2016 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Ari Tapanainen avasi kokouksen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2011 170/2011 Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotOTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011
OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011 KATSAUS OTAVAN ERÄMIESTEN TOIMINTAAN LÄHTÖKOHDAT: Pitkät ja ansiokkaat perinteet metsästyskulttuurin saralla. Seura on perustettu v.1951 ja toiminut aktiivisesti
LisätiedotPÖYTÄKIRJA PIEHINGIN ERÄMIEHET RY.
1/5 PÖYTÄKIRJA PIEHINGIN ERÄMIEHET RY. Kesäkokous Aika: 7.8.2019 klo 18:00 Paikka: Seuran Metsästysmaja Liitteitä 3 kpl (osallistujaluettelo, metsoäänestys, jänis-äänestys) Läsnä oli 35 seuran jäsentä.
LisätiedotRiistalaskennat ja riistantutkimus
Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi
LisätiedotRiistakolmiot Metsäriistan seuranta
Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Katja Ikonen Kuva: Marcus Wikman Riista- ja peltokolmiolaskenta Metsästäjäkunta on avustamassa pienriistan seurantaa vuosittain noin tuhat metsästysseuruetta eri puolilta
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2016 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
Pyhä-Saukko ry Metsästysseura TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2016 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Pelkosenniemen kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet
LisätiedotPiehingin Erämiehet ry klo 18 KESÄKOKOUS PÖYTÄKIRJA
Piehingin Erämiehet ry 2.8.2018 klo 18 KESÄKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaus. Sakari Koivikko avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta. Kokouksen
LisätiedotRiistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä
Lisätiedot1 KOKOUKSEN AVAUS Juha Soralahti avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi kokoukseen.
KELLON METSÄSTYSSEURA RY KESÄKOKOUS Aika: 7.07.2011 klo 18.00 21:00 Paikka: Kalimen ampumarata Läsnä: 58 seuran jäsentä 1 KOKOUKSEN AVAUS Juha Soralahti avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi
LisätiedotAlavuden metsästysseura ry Kesäkokous klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 24 jäsentä
Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2013 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 24 jäsentä 2 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo:18.10 2 Kokouksen puheenjohtajan
LisätiedotHALLINTO JA JÄSENET Johtokunta
Kantosyrjän Erä-Veikot ry Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2018 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Kiteen ja Tohmajärven kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja
LisätiedotHAILUODON METSÄSTYSSEURA RY VUOSIKOKOUS 20.3.2016 KLO 13.00 Ampumaradan majalla
HAILUODON METSÄSTYSSEURA RY VUOSIKOKOUS 20.3.2016 KLO 13.00 Ampumaradan majalla PÖYTÄKIRJA Läsnä oli 38 jäsentä. 1 Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja Toni Rantasuo avasi kokouksen ja toivotti osallistuja
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009
1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 279 Taivalkoski TOIMINTA AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä
LisätiedotMETSÄSTYSSOPIMUS. Hirvenpyyntioikeuden ostajan seurueen
METSÄSTYSSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET: Pyyntiluvan saaja, hirvenpyyntioikeuden myyjä: POSION YHTEISMETSÄ Y-tunnus 0191909-4 Posiontie 44 97900 Posio 040 1792110 markus.laatikainen@posionyhteismetsa.fi Pyyntiluvan
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan metsästysasetuksen (666/1993) 44 ja 45, sellaisena kuin ne ovat 44 asetuksessa 170/2011 ja 45 asetuksessa
LisätiedotMetsästysasetus» 12.7.1993/666
Metsästysasetus» 12.7.1993/666 Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (615/93) sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta samana päivänä
LisätiedotKIRJALLINEN KYSYMYS Poliisilaitoskohtaiset erot ampuma-aseen hankkimislupapäätöksissä. Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS Poliisilaitoskohtaiset erot ampuma-aseen hankkimislupapäätöksissä Eduskunnan puhemiehelle Ampuma-aseen hankkimisluvasta säädetään pääasiassa ampuma-aselain 42,43,44 ja 45 pykälissä.
LisätiedotROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä
1 KIRJAAMO: 614 /2007 214 Metsästysoikeuden vuokraaminen/hakemukset Kaukon Erämiehet ry:ltä ja Rovaniemen Ampujat ja Metsäveikot ry:ltä Maankäyttö/SK: Kaukon Erämiehet ry on esittänyt kaupungille, että
LisätiedotSuurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen
Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä
Lisätiedot3. Valitaan kokouksen Puheenjohtaja ja sihteeri Puheenjohtajaksi valittiin Martti Järvinen ja sihteeriksi Reijo Siipola.
Pöytäkirja HMY:n kesäkokouksesta Varepirtillä ti 10.7.2018 klo 18:00. 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokous todettiin lailliseksi
LisätiedotYLIVIIRTEEN METSÄSTYSSEURAN HISTORIIKKI / TOIMINTAKERTOMUS 1.12.2002 / S.AHO
YLIVIIRTEEN METSÄSTYSSEURAN HISTORIIKKI / TOIMINTAKERTOMUS 1.12.2002 / S.AHO Yliviirteen metsästysseuran perustava kokous Kannuksen Ylivirteen metsästysseuran perustava kokous pidettiin tammikuun 11 päivänä
LisätiedotAlavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä
Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan
LisätiedotLÄMSÄN ERÄMIEHET RY HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT
LÄMSÄN ERÄMIEHET RY HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT LÄMSÄN ERÄMIEHET RY:N HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT OSALLISTUMISOIKEUS Hirviseurueeseen pääsevät halutessaan kaikki metsästysseuran jäsenet täyttäessään kaikki metsästyslain
Lisätiedot1982 vp. n:o 75. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
1982 vp. n:o 75 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö Nykyinen metsästyslaki on peräisin vuodelta 1962. Yhteiskunnan eri aloilla tapahtuneen
LisätiedotHirvikantojen verotus
& Hirvikantojen verotus Kari Nurmi 2 SISÄLLYSLUETTELO ALKULAUSE...3 HISTORIAA...4 HIRVIEN ELINOLOSUHTEET...7 HIRVIKANTOJEN KEHITYS...9 METSÄSTYSMUOTOJEN KEHITYS...10 HIRVIVAHINGOT...11 MUUT VAIKUTTAVAT
LisätiedotHaukiputaan Metsästysyhdistys ry:n kesäkokouksen pöytäkirja Varepirtillä ti. 7.7.2015 klo 18:00
HAUKIPUTAAN METSÄSTYSYHDISTYS RY 1/8 Haukiputaan Metsästysyhdistys ry:n kesäkokouksen pöytäkirja Varepirtillä ti. 7.7.2015 klo 18:00 Liite: 1 läsnäolijat 37 henkilöä Kokouksen avaus Puheenjohtaja Martti
LisätiedotSatapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010
Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta
LisätiedotKestävä riistatalous
Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat
LisätiedotNämä metsästyssäännöt on hyväksytty tarkennukseksi seuran säännöille ja ohjeeksi seuran toiminnalle.
PYHÄ-SAUKKO r.y METSÄSTYSSÄÄNTÖ 2015 1. YLEISTÄ Nämä metsästyssäännöt on hyväksytty tarkennukseksi seuran säännöille ja ohjeeksi seuran toiminnalle. 1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan
LisätiedotPyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla. Suomen riistakeskus (v )
Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla Suomen riistakeskus (v.16.8.2017) 1 16.8.2017 Hirvieläinten metsästys vahtimalla Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta (759/2016)
LisätiedotPOIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen
Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro
LisätiedotMetsästysluvan saajan edustajana toimii Jyrki Pitkänen, puh ,
METSÄSTYSSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET: Metsästysluvan saaja Posion yhteismetsä (Y-tunnus 0191909-4) Posiontie 44 97900 Posio puh. 040 1792110 markus.laatikainen@posionyhteismetsa.fi Metsästysluvan saajan edustajana
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2019
Kantosyrjän Erä-Veikot ry Metsästysseura/seurue TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2019 YLEISTÄ (jäsenistö, kokoukset, maanvuokraus) Sääntöjensä mukaisesti seuran tarkoituksena on harjoittaa 1) järkiperäistä
LisätiedotLIITE 8. Metsästyskysely.
LIITE 8 Metsästyskysely. 1 (5) KYSELY SIIKAJOEN METSÄSTYSSEUROILLE Siikajoen edustan merialueelle on suunnitteilla tuulipuisto. Alustavien suunnitelmien mukaan Varessäikän edustalle rakennetaan 24 tuulivoimalaa
LisätiedotHMY:n kesäkokous Varepirtillä ti klo 18:00. Puheenjohtaja Järvinen avasi kokouksen klo: 18:00
HAUKIPUTAAN METSÄSTYSYHDISTYS RY 1/10 HMY:n kesäkokous Varepirtillä ti 5.7.2016 klo 18:00. 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Järvinen avasi kokouksen klo: 18:00 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden
LisätiedotMYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pentti Haapahuhta.
MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Sastamalan ja Kiikoisten kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja
LisätiedotSivu 1 / KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Pertti Similä avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi kesäkokoukseen.
Sivu 1 / 5 KELLON METSÄSTYSSEURA Ry KESÄKOKOUS Aika; Paikka; Läsnä; 19.07.2019 klo:18:00 Kalimen maja Paikalla 36 jäsentä, liite 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Pertti Similä avasi kokouksen ja toivotti
LisätiedotSivu 1 / KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Matti Roivainen avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi kesäkokoukseen.
Sivu 1 / 5 KELLON METSÄSTYSSEURA Ry KESÄKOKOUS Aika; Paikka; Läsnä; 19.07.2018 klo:00 Kalimen maja Paikalla 43 jäsentä, liite 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Matti Roivainen avasi kokouksen ja toivotti
LisätiedotOhjeita metsästyksenjohtajille hirvenmetsästyksen järjestämisestä metsästyslain 8 :n alueella
Ohjeita metsästyksenjohtajille hirvenmetsästyksen järjestämisestä metsästyslain 8 :n alueella Suomen riistakeskus 2016 1. Metsästyksenjohtajan tehtävät lainsäädännössä Hirvieläinten metsästyksessä on oltava
LisätiedotHirvikosken Eränkävijät HISTORIA 1961-2011. Laatinut Arto Vuorela
Hirvikosken Eränkävijät HISTORIA 1961-2011 Laatinut Arto Vuorela JOHDANTO Kunnollisen historian kirjoittaminen vaatii aikaa ja pitkää tutkimustyötä eri arkistoista. Samoin haastatteluja tulisi suorittaa
LisätiedotPOIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen
Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti
LisätiedotRIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA
RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA Ekologian peruskäsitteitä Ihmisen vaikutuksia luontoon ja riistalajien elinympäristöihin Eläinten sopeutuminen ja erilaisia keinoja selviytyä lajina Ihminen saalistajana
LisätiedotKymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja , Kouvola. Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas
Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja 8.11., Kouvola Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas 1 11.11. Toimiva ampumarataverkosto on elinehto suomalaiselle metsästykselle ja metsästäjien
Lisätiedot3. VALITAAN KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA, JA KAKSI ÄÄNTEN LASKIJAA
SULKAVANKYLÄN METSÄSTYSSEURA RY:N KESÄKOKOUS SEURAN MAJALLA SU 12.8.2018 KLO 19.00 TYÖJÄRJESTYS 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. VALITAAN PUHEENJOHTAJA JA SIHTEERI 3. VALITAAN KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA, JA KAKSI
LisätiedotHIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS
HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS Jarmo Kiuru Oikeusasematieto Oy Helsinki 2015 Jarmo Kiuru Kustantaja: Oikeusasematieto Oy, Helsinki, Suomi Valmistaja: BoD - Books on Demand, Nordsteds,
LisätiedotPERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja. 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala
PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Ari Tapanainen avasi kokouksen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 372 RUOVESI TOIMINTA-AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä
Lisätiedot1981 vp. n:o 204. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1981 vp. n:o 204 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Nykyinen metsästyslaki on peräisin vuodelta 1962. Yhteiskunnan eri aloilla tapahtuneen
LisätiedotMetsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013
Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013 (14.8.2013 mennessä) Koostanut Sauli Härkönen 16.8.2013 Suomen riistakeskus 1 Muutokset lain ja valtioneuvoston asetuksen tasolla Laki metsästyslain muuttamisesta
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 706 Sotkamon riistanhoitoyhdistys TOIMINTA-AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta anetussa laissa tarkoitetun riistanhoitomaksun maksaneiden
LisätiedotAlavuden metsästysseura ry Vuosikokous 11.02.2011 klo 18:00 Läsnä 17 jäsentä
Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 11.02.2011 klo 18:00 Läsnä 17 jäsentä 2 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja P. Lähdevuori avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleeksi. 2 Palkitsemiset ja muistamiset.
LisätiedotRiistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H.
Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät 2013 Kuva: H. Hutt Suomen riistakeskus Kestävä riistatalous-prosessi Kestävä metsästys-tiimi
LisätiedotJAHTIO Metsänomistajan kumppani metsästysliiketoiminnassa
JAHTIO Metsänomistajan kumppani metsästysliiketoiminnassa Sisältö JAHTION yleisesittely Metsästystoimiala JAHTION visio Johtajan johtopäätökset JAHTIO on pienriistan metsästyslupien kauppapaikka yksityiselle
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotSUDEN METSÄSTYKSEN OHJEET JA SÄÄNNÖT 2015
SUDEN METSÄSTYKSEN OHJEET JA SÄÄNNÖT 2015 METSÄSTYSAIKA+A31A4:A33A4:A35A4:A37A4:A39B2A4:A4:A29 23.2. - 15.3. 2015. VARUSTUS ASEET HÄLYTYS JAHTIIN JAHTIIN TULO Oranssi päähine pakollinen, liivit pakolliset
LisätiedotK O I L L I S L O H K O S O P I M U S
K O I L L I S L O H K O S O P I M U S Mouruvaaran metsästysseura ry Nissin seudun erä ry Rukan metsästäjät ry Suiningin metsästysseura ry Suininki-Itäperän metsästysseura ry Vuotungin metsästysseura ry
LisätiedotMetsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa
Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta
LisätiedotRuhassa 8. 1.1959. Paavo Knuuttila Helge Haiminen Seppo Ojala Matti Kuusisaari Jaakko Paavola Esko Riihimäki
Ruhan Metsästysseura Ry 50 vuotta Lapuan Metsästäjät muodosti 1940 luvulla koko Lapuaa kattavan metsästysseuran,josta 1950-luvulta lähtien erosi alueita omiksi seuroikseen. 1950-luvun puolivälissä alkoivat
LisätiedotSuomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia
Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat
LisätiedotMetsästysasetuksen muuttaminen
Valtioneuvoston päätös 1.9.2016 1 10.09.16 Muutokset tiivistettynä: Voimaan syksyllä 2016 (6.9.2016): Hirvieläinten vasallisten naaraiden rauhoitusta koskeva muutos Hirvieläinten metsästyksenjohtajan tehtävien
LisätiedotHMY:n kesäkokous Varepirtillä ti klo 18:00.
HAUKIPUTAAN METSÄSTYSYHDISTYS RY 1/10 HMY:n kesäkokous Varepirtillä ti 4.7.2017 klo 18:00. 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Järvinen avasi kokouksen klo 18:03 Jaettiin muistamiset, Haapala Jouko ja Katiska
Lisätiedotlupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille
Hirvijahti 2008 luvat 10 + 10 > Kangas 5 + 5 > Myllykylä 5 + 5 aikuisista enintään puolet uroksia > molemmat seurueet voivat ampua kolme naarasta > ensimmäisen seurueen saatua saaliiksi kolme urosta >>>
LisätiedotTällä sopimuksella yhtiö antaa seuralle metsästysoikeuden alla mainituille omistamilleen tiloille sopimuksessa mainituin ehdoin ja rajoituksin.
VAPO (5) METSÄSTYSVUOKRASOPIMUS Vuokranantaja VAPO Oy (jäljempänä yhtiö) Vuokralainen Teerilammen Jahtimiehet Ry Yhteyshenkilöt Vuokranantaja: Jari Mikkonen, PI 38, 9000 Oulu, 0079593 jari.mikkonen@vapo.fi
LisätiedotPyhä-Saukko ry Pöytäkirja TALVIKOKOUS Aika: klo 12:00 Paikka: Pyhän Asteli
Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja 24.2.2019 TALVIKOKOUS Aika: 23.2.2019 klo 12:00 Paikka: Pyhän Asteli 1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa Puheenjohtajaksi
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 372 RUOVESI TOIMINTA-AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä
LisätiedotMETSÄSTYSSOPIMUS. Hirvenpyyntioikeuden ostajan seurueen
METSÄSTYSSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET: Pyyntiluvan saaja, hirvenpyyntioikeuden myyjä: POSION YHTEISMETSÄ Y-tunnus 0191909-4 Posiontie 44 97900 Posio 040 1792110 markus.laatikainen@posionyhteismetsa.fi Pyyntiluvan
LisätiedotOstetun pyyntioikeuden tiedot ja maksettu hinta ilmoitetaan sähköpostitse pyyntioikeuden ostajalle.
LIITE 2 METSÄSTYSSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET: Pyyntiluvan saaja, hirvenpyyntioikeuden myyjä: KUUSAMON YHTEISMETSÄ Y-tunnus 9116845-7 Kitkantie 21 93600 KUUSAMO +358 407 500 026 Pyyntiluvan saajan edustaja:
LisätiedotMETSÄSTYSSÄÄNTÖ JA HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ
METSÄSTYSSÄÄNTÖ JA HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ Hyväksytty Vihtavuoren Eränkävijät ry:n vuosikokouksessa 26.1.2003 METSÄSTYS ON HIENO VAPAA-AJAN HARRASTUS, SIKSI HYVÄN YHTEISHENGEN YLLÄPITO ON KAIKKIEN JÄSENTEN
LisätiedotSALLAN 213 RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Toimintavuodelta Riistanhoitoyhdistyksen alue käsittää n ha Sallan kunnassa.
SALLAN 213 RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS Toimintavuodelta 2012 Riistanhoitoyhdistyksen alue käsittää n. 574 000 ha Sallan kunnassa. HALLINTO Hallitus (nimi ja kotipaikka) henkilökohtainen varajäsen
LisätiedotSaarijärven rhy Hirvikanta
Saarijärven rhy Hirvikanta 1995 2012 Välissä parikymmentä vuotta ja useita kaatoja SAARIJÄRVEN RHY HIRVIHAVAINTOKORTTIEN YHTEENVETO SEUROITTAIN/SEURUEITTAIN 1995 2012 Tulokset eivät ole ns. tarkkoja lukuarvoja
LisätiedotOlkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 4.9.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä Juha Seurujärvi
LisätiedotHailuodon Metsästysseura Ry
Hailuodon Metsästysseura Ry Kevätkokouksessa on päätetty seuraavat rajoitukset metsästyskaudelle 2016-2017. Vesilintujahti Rauhoitusalueet: *Lauttalaiturin ja Sysiperän sekä Koninnokan ja Kyrönperän väliset
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2015
LEPPÄVEDEN METSÄSTYSSEURA r.y TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2015 YLEISTÄ (jäsenistö, kokoukset, maanvuokraus) Seuran hallituksen kokous pidettiin 19.01.2015 Pertti Parkkosella. Toimintavuoden 2015 vuosikokous
LisätiedotHirvenmetsästyksen EETTISET OHJEET
Hirvenmetsästyksen EETTISET OHJEET 1 Turvallisuus Noudata erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta aseenkäsittelyssä. Lataa aseesi vasta passipaikalla ja poista patruunat ennen passipaikalta poistumista.
LisätiedotSuomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y. Metsästysoikeus ja metsästysseura - Metsästysmaiden vuokraamisen keskeiset kysymykset
Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y. Metsästysoikeus ja metsästysseura - Metsästysmaiden vuokraamisen keskeiset kysymykset Esityksen rakenne 1. Metsästysoikeus ja metsästysvuokrasopimus Metsästysoikeuden
Lisätiedot